- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 5 733
Nii päivässä testasit?Ihan oikeassa olit, että ei mitään järkeä säätää noilla lääkkeiden annoksilla. Pidin Risperidonin samassa 1mg ja nostin Ketipinorin 25mg->200mg. Ei mitään hyötyä ollut.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Nii päivässä testasit?Ihan oikeassa olit, että ei mitään järkeä säätää noilla lääkkeiden annoksilla. Pidin Risperidonin samassa 1mg ja nostin Ketipinorin 25mg->200mg. Ei mitään hyötyä ollut.
Tuo väärä ajattelu ei itsellä lisää ahdistusta, mutta onhan se focus ihan väärä tosiaan.focus on selvästikin väärässä paikkaa (voinnin tulkinnassa, eikä sen siedättämisessä).
Muistan että ensimmäisen psykologin raportissa oli, että ei mihinkään kouluun, eikä mihinkään uuteen työhön, koska työmuisti oli erittäin huono. Olin tietysti allapäin tuollaisesta raportista, joka kerrottiin samalla kaikille pomoille ja lääkärille.
2014 oli siis eka työkykyarvio. 2016 toka työkykyarvio. Kolmatta työkykyarviota ei ole ehditty vielä tekemään, kun se peruttiin sähköhoidon takia.Oletko psykologin kanssa saannut edes "sinnepäin" kartoitettua noita masennuksesi taustoja? Työmuisti voi varmaan olla yksilöllisestikin toki huono, mutta masennuksen klassinen oire.
Ensimmäisessä lauseessani haettuja taustoja kaivamalla ja niitä "pureksimalla" ja hyväksymällä voisi olla työmuistia parantava vaikutus.
Parempi toki näin huonoksi sen tunnustaa, kuin se "suomalainen sisu"-malli, että "mitään ei ole hätänä" - kävellevä pommi työympäristössä. Toisia ylläpitää kasassa sellainen seikka, kuin toimeliaisuus vaatimuksen täyttäminen, ansio ja katkeamaton ura mahdolliseen vanhainkotiin kertomaan. Tämä tapahtuu silloin helposti kolleegoiden työturvan kustannuksella.
Jälkeenmainittua antisosiaalista käytöstä pidetään nykytiedon mukaan myös yleensä masennus-pohjaisena ilmiönä. Silloin on vain ego ollut periksiantamaton.
Missään terapiassa en ole ollut, niin ei ole oikein keskusteltu kai? Ei ole löytynyt mitään syytä?
Lääkäri määrää jonkun reseptin ja apteekista sitten vaan ostamaan. Apteekistakin saa myös käyttöohjeet suullisestikin. Toki sairaanhoitajakin voi keksiä, että nyt joku lääke tarvitaan, mutta lääkäri pitää tulla käymään, että saa sen reseptin.Tämä on harmi, sillä puhumalla nämä ratkeavat (Jollet jaksa tekstinkäsittely tiedostella mielikuvituslukijoille rustaamaan minuutesi analyysiä tai sanoittamaan musiikkia kuulijoille (jälkimmäinen esimerkki, ei kuulu omaan selviytymistaktiikkaan)). Se psykologi taisi olla samaa sarjaa, kuin sisareni nappi-psykologi, jolta kävi äiskän kuoleman jälkeen hakemassa lohtua.
Voi olla myös niin, ettei minulla ole käytännön psykologeista riittävää kokemusta, vain oletukseni. Kävin joskus 2006 pari kertaa sellaisella, mutta lopetin sen parissa kerrassa jo siksi, etten halunut tulla nähdyksy kys. odotusjonossa. Jäi jälkeen typerryttävä fiilis, olisi voinnut katsoa senkin kortin kunnolla loppuun. Oletukseni psykologeista nojaa sekä käytännössä hänneen että psykologian teoriaan ja siihen, ettei psykologi määrää lääkkeitä vaan on jonkinlainen "hengen sisar". Siitäkään en tiedä, voiko hän jakaa niitä psykiatrin määräämiä pillereitä.
Vähän rupesikin näin ajatellen mietityttämään, olikohan se sisaren psykologin vain joku hoitsu...
Olen kumminkin edelleen sitä mieltä, että yritä hankkiutua traumoista tai muista menneisyyden kipupisteistä eroon. Voi vähentyä lääkityksen tarve, paniikkihäiriöt ja varsinki pelko paniikkihäiriö kohtauksen iskemisestä, joka sekin saattaa olla omiaan aiheuttamaan kohtauksen puhkeamista.
Depotmuotoisten venlafaksiinikapseleiden suositeltava aloitusannos on 75 mg kerran vuorokaudessa. Jos 75 mg/vrk aloitusannoksilla ei saavuteta vastetta, voi olla hyödyllistä suurentaa annosta enintään tasolle 375 mg/vrk. Annostusta voidaan suurentaa 2 viikon välein tai harvemmin. Jos tämä on potilaan kliinisen tilan ja oireiden vaikeusasteen vuoksi aiheellista, annostusta voidaan muuttaa useamminkin, ei kuitenkaan tiheämmin kuin 4 vuorokauden välein.
Annosriippuvaisten haittavaikutusten riskin vuoksi annosta tulee suurentaa vain kliinisen arvioinnin jälkeen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Hoidossa tulee käyttää pienintä tehokasta annosta.
Hoitoa tulee jatkaa riittävän pitkään, tavallisesti vähintään useiden kuukausien ajan. Hoito tulee arvioida säännöllisesti tapauskohtaisesti uudelleen. Myös pitkäaikaisempi hoito saattaa olla aiheellista vakavan masennuksen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Useimmissa tapauksissa on suositeltavaa käyttää vakavan masennuksen uusiutumisen estohoidossa samaa annosta, jota tämänhetkisen masennusjakson aikana käytettiin.
Masennuslääkitystä tulee jatkaa vähintään 6 kuukauden ajan remission saavuttamisen jälkeen.
Ilmeisesti psykiatrit on aika fiksuja lääkäreitä. Tietävät niistä asioista, mistä niiden kuuluukin tietää.
Lääkäri halusikin passittaa mut takaisin työterveyslääkärille (ja töihin?), kun sen lääkärin tekemä hakemus kuntoutustuesta hylättiin. Sitten tää lääkäri jäi onneksi eläkkeelle ja pääsin psykiatrille. Nyt on sitten toinen psykiatri, joka on aika nuori. Siinä välissä oli kaksi lääkäriä, jotka oli ihan hyviä. Niistä on kyllä jostain syystä muista oikein mitään?Älä nyt yleistä. Psykologiassakin on oppisuuntauksia ja Päivi Räsänenkin on lääkäri. Suurin mielipidejakaus lienee terapian vs. lääkehoidon suhteen.
Jos ei traumoja, niin hyvä. Monella niitä on ja he eivät osaa, tiedä tai kykene (vaikkapa jääräpäisyyttään) hakemaan apua. Myös nykymaailma on jatketta vanhalle mallille, jossa normit ratkaisevat psykoottisuuden ja sen laadun, myös silloin, jos ajatteletkin omin päin.
Psykiatri eli psykiatrian erikoislääkäri on lääkäri, joka on kouluttautunut tutkimaan, arvioimaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä. Psykiatrian erikoislääkäriksi valmistuminen kestää yhteensä 12–13 vuotta. Aluksi on suoritettava hyväksytysti lääketieteen lisensiaatin kuusi vuotta kestävä lääkärin perustutkinto.
Psykiatri – WikipediaKoska psykiatreista on Suomessa pulaa, myös yleislääkärit saavat toimia julkisessa terveydehuollossa psykiatrin määräaikaisena sijaisena[1].
Ilmeisesti se käräytys ei ole mikään kovin paha, mutta nukutus vaatii vähän tarkempaa seurantaa. Jos oikein muistan. Nukutuskin on ilmeisesti hyvin lyhyt. Tuossa oli juttu, että aika suuri osa hyötyisi. 180€ maksoi 8 sähköhoitokertaa. Joka sisälsi ruoan ja kahvit, tai olisi voinut olla koko päivän.Masennusta sairastaneena en ymmärrä miksi kukaan haluaisi aivojaan käräytettävän jollain sähköhoidolla kun eivät edes tiedä miksi ko. hoito toimii. Itse olen lopettanut kaikki mömmöt, minusta lähinnä plasebona voivat toimia mut suurin osta noista aiheutti vain pahempia sivuoireita kuin itse masennus. Askel askeleelta masennusta aiheuttavat asiat elämässä jokseenkin ojennukseen tai tiedostukseen ovat auttaneet kaikkein eniten
Psykoottinen masennus – WikipediaUsein psykoottisesta masennuksesta kärsivä on selvästi työkyvytön[6] ja tarvitsee aluksi psykiatrista sairaalahoitoa, koska todellisuudentaju vääristyy ja toimintakyky heikkenee huomattavasti, mikä puolestaan vaikuttaa olennaisesti kotona selviytymiseen. Itsemurhavaara on myös suuri, samoin toipumisen jälkeen uudelleen sairastumisen riski.[1]Sähköhoito on psykoottisen masennuksen tehokkain hoito.[2] Tutkimuksen mukaan 95 % potilaista hyötyi sähköhoidosta ja se vähensi sairauden uusiutumisen vaaraa.[1]Lääkehoidoksi suositellaan masennus- ja psykoosilääkkeiden samanaikaista käyttöä. Lisäksi annetaan psykoterapiaa. Hoidon keskeinen tarkoitus on myös tarjota potilaalle yleistä mielenterveydellistä ja sosiaalista tukea.[5]
Kuntouttava työtoiminta menossa ja saan tehdä melkein mitä huvittaa siellä. Lukea tenttiin, tehdä nettisvuja yms.
Mua kanssa käskettiin tai pyydettiin harjoitteluun, mutta jotenkin onnistuin kieltäytymään. Syyksi taisi kelvata se, että en olisi jaksanut pyöräillä sinne jonnekin töihin. Itsellä ainakin tuntuu ihan hirveän raskaalta polkea normaali pyörällä ja siitä yleensä väsyy ja masentuu entistä enemmän.Muuten hyvä mut juuri MITÄÄN EI MAKSETA!
Työttömyys&Masennus=P*aska juttu..
Löysin aika hyvän listan tuohon liittyen. Kyllä se työmuisti on ollut parempi, kun pomo sanoi, että ensin työt sujui ja sitten myöhemmin ei sujunut. Kumminkin oon 2003 lähtien ollut töissä, eikä vaikeuksia ollut alkuun. Ainut että mitään ääniharhoja ei ole ollut. Eikä siis ole tuota, vaan psykoottinen masennus kaiketi.Oletko psykologin kanssa saannut edes "sinnepäin" kartoitettua noita masennuksesi taustoja? Työmuisti voi varmaan olla yksilöllisestikin toki huono, mutta masennuksen klassinen oire.
Ensimmäisessä lauseessani haettuja taustoja kaivamalla ja niitä "pureksimalla" ja hyväksymällä voisi olla työmuistia parantava vaikutus.
Parempi toki näin huonoksi sen tunnustaa, kuin se "suomalainen sisu"-malli, että "mitään ei ole hätänä" - kävellevä pommi työympäristössä. Toisia ylläpitää kasassa sellainen seikka, kuin toimeliaisuus vaatimuksen täyttäminen, ansio ja katkeamaton ura mahdolliseen vanhainkotiin kertomaan. Tämä tapahtuu silloin helposti kolleegoiden työturvan kustannuksella.
Jälkeenmainittua antisosiaalista käytöstä pidetään nykytiedon mukaan myös yleensä masennus-pohjaisena ilmiönä. Silloin on vain ego ollut periksiantamaton.
[*]taantuminen aiemmalta toimintatasolta
[*]sosiaalisen toimintakyvyn lasku
[*]äkkinäiset mielentilan vaihtelut
[*]apaattisuus, puheen niukkuus, tunteiden latistuminen
[*]harha-aistimukset, joista yleisimpinä ääniharhat
[*]harhaluulot
[*]tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat
[*]tiedon käsittelyn, uuden oppimisen ja kielellisen muistin ongelmat
[*]katatoninen asentokäyttäytyminen
[*]masennus, itsetuhoisuus.
Joo. Itse kanssa sain ahdistukseen purkin Opamoxia joskus, mutta en saanut sitten enää lisää.Jotku rauhottavat ja unilääkkeet on melkeimpä parhaita ahdistukseen ja masennukseen..
Ei noi mieliaallääkkeet ja masennuslääkkeet toimi yhtä hyvin!
Joo. Itse kanssa sain ahdistukseen purkin Opamoxia joskus, mutta en saanut sitten enää lisää.
Jos jotain lääkettä pitäisi ottaa, niin joudun ottaa psykoosilääkettä. 25-50mg Ketipinoria tai 0.5mg Risperidonia. Nekin kyllä rauhoittaa, mutta onneksi ei tarvitse niitä käyttää. Tai nyt otin illasta ja aamusta 0.5mg Risperidonia ja illasta 25mg Ketipinoria. Lisäksi masennuslääkettä nukkumiseen, eli 7.5mg Mirtazapinia, joka minusta on hirmu hyvä lääke (koska ei ole psykoosilääke).
Masennuslääkettä menee taas yliannostuksella, mutta onneksi se kohta loppuu ja vaihtuu tehokkaampaan Venlafaxiniin oikealla annoksella. Kyllä tuo masennuslääke auttaa siihen masennukseen ihan hyvin, mutta ei se silti kauhean sopiva lääke tunnu olevan. Eikä tietysti pidäkään, koska annos on liian vahva.
Ssri/snri masennuslääke auttaa kyllä paniikkihäiriöön kanssa.
Totta joo. Muuten voivat kieltää maksamasta tukia. Eka psykiatri määräsi Risperidonia 2mg, mutta sehän lisäsi painoa aika paljon. Vaikka taisin syödä sitä vain 1mg. Myöhemmin laskin 0.5mg. Samapa tuo onko se 0.5 vai 1mg. Ketipinorin saisi jättää kokonaan pois, mutta 25mg ehkä auttaa uneen. Myös Mirtazapinin saisi jättää pois. Eli pakollisia on masennuslääke ja psykoosilääke mulla. Toki jos ei ole psykoosia, niin ei psykoosilääke pitäisi olla pakollinen?Valitettavasti melkein pakko syödä..niinhän ne vaativat meille ja määrävät meitä!
Totta joo. Muuten voivat kieltää maksamasta tukia. Eka psykiatri määräsi Risperidonia 2mg, mutta sehän lisäsi painoa aika paljon. Vaikka taisin syödä sitä vain 1mg. Myöhemmin laskin 0.5mg. Samapa tuo onko se 0.5 vai 1mg. Ketipinorin saisi jättää kokonaan pois, mutta 25mg ehkä auttaa uneen. Myös Mirtazapinin saisi jättää pois. Eli pakollisia on masennuslääke ja psykoosilääke mulla. Toki jos ei ole psykoosia, niin ei psykoosilääke pitäisi olla pakollinen?
Nykyinen psykiatri on erittäin mukava, jonka oon tavannut kaksi kertaa. Se on vasta opiskelia. Samoin melkein kaikki muutkin on olleet vasta opiskelioita, tai jotain kandeja muistaakseni.
Niitä Opamoxia ja muita taitaa olla niin vaikea saada, että en ole edes yrittänyt. Koska noihin muihinkin on jo tottunut, kun vaan annokset on kohtuu kokoisia.
Mulle postissa on tullut joku kooste siitä keskustelusta ja en tiedä onko jossain terveystiedoissa tai netpostissa ne samat keskustelut tallessa. Niitä ehkä kannattaisi lukea ja miettiä, että mitä siinä sanotaan?Välillä elämä on aika tuskasta tässä hoidossa..
Mitä niille pitää selittää ym..??
Aina vaan samat asiat vuodesta toiseen..
Kidutusta??
Niitä Opamoxia ja muita taitaa olla niin vaikea saada, että en ole edes yrittänyt. Koska noihin muihinkin on jo tottunut, kun vaan annokset on kohtuu kokoisia.
Itse sain eka masennuslääkeeksi Cymbaltan, mutta siitä seurasi laukeamisongelma ja piti vaihtaa toiseen. Edes 50mg yliannostuksella Escitalopramilla ei ole laukeamisongelmaa, vaikka lääkkeen teho onkin ihan hyvä (lääkkeen maksimi 20mg).Mulle taas määrättiin Opamoxia ns. säkkitolkulla. Eipä ole kyllä tullut käytettyä, koska alko. Venlafaxin tuntuu tällä hetkellä lähinnä kidutukselta. Joko lääke on väärä tai sitten annostus on pielessä Mirtazapinia ja Ketipinoriakin pitäisi kai popsia, mutta nekin ovat nyt jääneet. Olo ei ole häävi
edit:
Ja Opamoxia kannattikin syödä vain epäsäännöllisesti.
Niin ja tuo kannattaa kyllä huomioida. Itse olin sähköhoidon aikana osastolla sillätavalla, että menin aamulla sinne ja ei saanut syödä, eikä ottaa lääkkeitä. Vaatteiden vaihto ja sitten mentiin neljästään sinne sähköön. Sitten sielä takaisin ja odottelian ruoan ja sitten vielä seuraavat kahvit. Autolla ei saanut ajaa, eikä pyörälläkään olisi saanut, muutakuin taluttamalla. Mutta ajoin silti.Olo ei ole häävi
Joo. Jos lääkäri vaikuttaa aika kehnolta, niin jollain konstilla voisi yrittää pyytää lääkärin vaihtoa. Ainakin siellä osastolla oli sitten niiden omat lääkärit. Mutta mulla ei tehty mitään muutoksia, koska ei taidettu keksiä mitään. No itse laskin Ketipinorin 50mg->25mg, kun sain pienempiä tabletteja.Tämä olikin tiedossa. Siitä syystä käytänkin vain tarvittaessa, mutta kiitos muistutuksesta
Pitäisi päästä oikean lääkärin pakeille, kun tuo venäläinen ryhävalas ei oikein tuottanut tulosta. Suomi-venäjä-suomi-sanakirja jäi kotiin sillä kertaa.
"Psykoottisesta masennuksesta kärsivä potilas voi tuntea niin syvää epätoivoa, huonommuuden tunnetta tai epärealistista syyllisyydentuntoa, että niitä voidaan pitää harhaluuloina. Maaninen potilas sen sijaan kokee, että hänellä on ylimaallisia kykyjä."
Psykoosin arviointi, Duodecim-lehti
Itsellä ei ole sen tarkempaa kokemusta tuosta, kun olo on ollut aika tasaista. Eli voisin kuvitella, että psykoosista johtuvaa kipua jaloissa ja sitten muuten jonkun verran sekoilevaa oloa. Jos siis ei löydy mitään muuta syytä kivuille. Se Venlafaxin pitäisi kai joihinkin kipuihin myös auttaa. Mutta vaikea noista on mitään järkevää sanoa.Hmph. Kuulostaa liian tutulta Toivottavasti psykoosi ei nyt iske uudestaan, vaikka psykiatrinen sairaala olisi kyllä oikea paikka tällä hetkellä. On paha pelko, että satutan joko itseäni tai muita. On tääkin nyt taival.
Mulle taas määrättiin Opamoxia ns. säkkitolkulla. Eipä ole kyllä tullut käytettyä, koska alko. Venlafaxin tuntuu tällä hetkellä lähinnä kidutukselta. Joko lääke on väärä tai sitten annostus on pielessä Mirtazapinia ja Ketipinoriakin pitäisi kai popsia, mutta nekin ovat nyt jääneet. Olo ei ole häävi
Tekisi mieli vaan mennä ikuiseen uneen
Mullakin alkaa Venlafaxin 75mg torstaina. Tavoitetaso 225-300mg (etsitään tehokkain siedetty vahvuus). Annosta nostetaan kahden viikon välein.Tuon on ihan tuttua. Mirta ja Ketipinor ilmeisesti iltalääkkeenä? Niitäkin söin, mutta oon luopunut. Paljonko käytät Venlaa? Mulla siis Venla 150mg ja Voxra 300mg. Muuta mielialalääkettä en syö.opamoxilla minäkin aloitin. En käyttänyt kuin arkisin. Vkl alkon vuoksi en.
Tuon on ihan tuttua. Mirta ja Ketipinor ilmeisesti iltalääkkeenä?
Niitäkin söin, mutta oon luopunut. Paljonko käytät Venlaa? Mulla siis Venla 150mg ja Voxra 300mg.
Muuta mielialalääkettä en syö.opamoxilla minäkin aloitin. En käyttänyt kuin arkisin. Vkl alkon vuoksi en.
Mulla aloitettiin Venlafaxin 75mg, niin siitä oli selvä hyöty heti ekana päivänä. Koska näkö jotenkin kirkastui, ja ahdistuskin taisi vähentyä. Eihän se niin nopeasti pitäisi vaikuttaa, mutta jollain kai voi silti vaikuttaa. Tuo 37.5mg taitaa olla niin pieni, että ei auta masennukseen ollenkaan?
Taisi siinä kyllä olla edellinen masennuslääke Mirtazapin myös niinkuin pohjalla.
Ja ilmeisesti tuo teho voi jollain myös laskea, kun tottuu lääkkeeseen. Jos nyt oikein muistan. Aika hitaastihan tuota annosta saa nostaa. Ohjeissa oli, että vähintään 4 päivää täytyy olla väliä nostoissa. Ja toisissa ohjeissa taas puhutaan pelkästään kahdesta viikosta.
Hyvä siis että säädätät reseptejä. Ne turhat reseptit kannattaa perua, niin ei tarvitse hakea turhia lääkkeitä pyörimään.
edit:
Eikä ne siitä suutu vaikka sanoisitkin, että et ole käyttänyt näitä lääkkeitä ollenkaan (koska ei auta mitään?).
Itse nostin aikaisemmin Venlafaxin 225mg -> 375mg (kokeilu) noin viikoksi ja sitten vaihdoin Escitalopram 20mg. Se meni ainakin täysin ok, vaikka ei varmasti olekaan suositeltavaa. Jossain välissä käytin Escitalopram 10mg muistaakseni, mutta se ei oikein riittänyt.Venlafaxiinissa se lopettaminen pitää tehdä vielä hitaammin. Ainakin isoista annoksista.
Oletan ettei tämä ole vittuilua, joten pyrin vastaamaan asiallisesti.Jos itselläni olisi masennus, fibromyalgia, väsymysoireyhtymä tai vastaava muu ns. "korvien väli" (psykosomaattinen/somatisaatio lienee lääketieteellinen termi) sairaus, kävisin ihan normaalisti kokopäiväisessä työssä ja harrasteissa, vaikka pakottaisin itseni tekemään niin, enkä söisi mitään lääkkeitä.
Ei terapeutille niin vaan pääse ja aina siitä ei taida olla hyötyä.Näin sivustaseuraajana ihmetyttää miksi annatte sairauden määrätä elämäänne?
Jos itselläni olisi masennus, fibromyalgia, väsymysoireyhtymä tai vastaava muu ns. "korvien väli" (psykosomaattinen/somatisaatio lienee lääketieteellinen termi) sairaus, kävisin ihan normaalisti kokopäiväisessä työssä ja harrasteissa, vaikka pakottaisin itseni tekemään niin, enkä söisi mitään lääkkeitä. Voisiko kyse olla ainakin osittain vain jonkinlaisesta motivaatio-ongelmasta? Miksi ette käy terapeutin kanssa juttelemassa? He ovat juuri näitä tapauksia varten.
En mitenkään pahalla tarkoita, mutta varmasti myös moni muu sivustaseuraaja voi yhtyä kommenttiini.
Näin sivustaseuraajana ihmetyttää miksi annatte sairauden määrätä elämäänne?
Jos itselläni olisi masennus, fibromyalgia, väsymysoireyhtymä tai vastaava muu ns. "korvien väli" (psykosomaattinen/somatisaatio lienee lääketieteellinen termi) sairaus, kävisin ihan normaalisti kokopäiväisessä työssä ja harrasteissa, vaikka pakottaisin itseni tekemään niin, enkä söisi mitään lääkkeitä. Voisiko kyse olla ainakin osittain vain jonkinlaisesta motivaatio-ongelmasta? Miksi ette käy terapeutin kanssa juttelemassa? He ovat juuri näitä tapauksia varten.
En mitenkään pahalla tarkoita, mutta varmasti myös moni muu sivustaseuraaja voi yhtyä kommenttiini.
Näin sivustaseuraajana ihmetyttää miksi annatte sairauden määrätä elämäänne?
Jos itselläni olisi masennus, fibromyalgia, väsymysoireyhtymä tai vastaava muu ns. "korvien väli" (psykosomaattinen/somatisaatio lienee lääketieteellinen termi) sairaus, kävisin ihan normaalisti kokopäiväisessä työssä ja harrasteissa, vaikka pakottaisin itseni tekemään niin, enkä söisi mitään lääkkeitä. Voisiko kyse olla ainakin osittain vain jonkinlaisesta motivaatio-ongelmasta? Miksi ette käy terapeutin kanssa juttelemassa? He ovat juuri näitä tapauksia varten.
En mitenkään pahalla tarkoita, mutta varmasti myös moni muu sivustaseuraaja voi yhtyä kommenttiini.
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton käytös, tutustu aiheeseen ennen kuin alat vakavan asian kohdalla huutelemaan typeryyksiä
@ Pitkäaikaissairaat ja muut puuttuvaiset, yhtykää!
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton käytös useissa viesteissä
@ Keskustelua työttömyydestä
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton käytös
@ Keskustelua työttömyydestä
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton sisältö
@ Palkattomat työt
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton sisältö
@ Palkattomat työt
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton käytös
@ Keskustelua työttömyydestä
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton käytös
@ Keskustelua työttömyydestä
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Turhanpäiväistä trollailua
@ Ammattiliittoon painostaminen. Ammattiliittoasiat
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Turhanpäiväistä trollaamista
@ Kotimaan politiikka
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Trollailua
@ Perustulokokeilu
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Asiaton käytös
@ Sähköyliherkkyys
Käyttäjälle annettu varoitus tai huomautus: Trollailut
@ Sähköyliherkkyys
Suosittelen terapeutin kanssa juttelemista, celeb. He ovat juuri näitä tapauksia varten.
Näin sivustaseuraajana ihmetyttää miksi annatte sairauden määrätä elämäänne?
Jos itselläni olisi masennus, fibromyalgia, väsymysoireyhtymä tai vastaava muu ns. "korvien väli" (psykosomaattinen/somatisaatio lienee lääketieteellinen termi) sairaus, kävisin ihan normaalisti kokopäiväisessä työssä ja harrasteissa, vaikka pakottaisin itseni tekemään niin, enkä söisi mitään lääkkeitä. Voisiko kyse olla ainakin osittain vain jonkinlaisesta motivaatio-ongelmasta? Miksi ette käy terapeutin kanssa juttelemassa? He ovat juuri näitä tapauksia varten.
En mitenkään pahalla tarkoita, mutta varmasti myös moni muu sivustaseuraaja voi yhtyä kommenttiini.
Itse vedin roolia itsellenikin, että minussa ei mitään vikaa ole. Mutta en sen kummemmin filmannut. Kyllä kaikki näki, että jotain on vialla. Työkin alkaa tuntua aivan orjatyöltä ja vaikeaa, kun ei saa nukuttua ja alkaa tuntua vaan pirun raskaalta. Lisäksi alkaa tulla muitakin kipuja ja voimat alkaa olla hukassa. Lääkäri ja psykologi tuon jostain syystä uskoi, eikä määränneet sairaslomaa masennuksen takia, koska filmasin että masennusta ei ole. Nehän on vain kysymyksiä jolla masennus todetaan. Lisäksi sitä psykoottisuuttakin saattaa olla joskus vaikea huomata. Ja jos psykoottisuutta on, niin se olisi sitten heti suoraan vaikea psykoottinen masennus. Silloin ei enää ole työkunnossa.Se on hyvä sivusta sivustaseuraajana sanoa juuri noin. Voit toki mennä töihin,hymyillä aamusta iltaan ja harrastaa. Se ei tarkoita etteikö ihmisellä voi ja ole sairauksia tai masennusta.
Ja tarpeeksi kauan kun vedät ”roolia” niin hiipuminen alkaa ja pian olet sielä psykiatrille juttelemassa,lääkkeet kourassa ja ehkä just töihin jaksat vielä raahautua.
Somaattinen oireyhtymä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lievän ja keskivaikean masennuksen (F31.3, F32.0, F32.1, F33.0 ja F33.1) yhteydessä ilmaistaan viidennellä merkillä ns. somaattisen oireyhtymän olemassaolo. Somaattisen oireyhtymän diagnoosi edellyttää, että potilaalla todetaan neljä seuraavista oireista:
- mielenkiinnon ja mielihyvän tunteen menettäminen
- herääminen aamuisin monta tuntia tavanomaista aiemmin
- masennuksen paheneminen aamuisin
- huomattava psykomotorinen hidastuminen
- kiihtymys
- ruokahaluttomuus
- painon lasku
- libidon heikkeneminen
Psykosomatiikka on lääketieteellinen ja psykologinen käsite henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Henkiset sairaudet kuten masennus ja normaalit tunnereaktiot kuten ahdistus voivat aiheuttaa psykosomaattisia fyysisiä oireita.
Miksi ette käy terapeutin kanssa juttelemassa? He ovat juuri näitä tapauksia varten.
Aivotutkimuksissa on todettu, että depressiosta kärsivän aivoissa on rakenteellisia muutoksia ja hermoston välittäjäainepitoisuuksissa on sairauteen liittyen poikkeavuuksia. Masennuslääkkeiden hoitovaikutuksen uskotaan perustuvan niiden kykyyn stimuloida aivosolujen uudismuodostuksen kannalta keskeisten kasvutekijöiden eritystä. Tämä lisää aivojen plastisuutta, joka puolestaan antaa psykoterapialle mahdollisuuden vaikuttaa siihen miten hermoradat jatkossa muodostuvat.[22][27]
Nämä uusimmat tutkimustulokset avaavat uuden näkökulman masennuslääkkeiden vaikutusmekanismiin hermostossa ja tämän tiedon valossa lienee selvää, että depression farmakologiset ja psykologiset hoitomuodot nivoutuvat toisiinsa tiukemmin kuin aiemmin on oletettu. Myös tutkimukset, joiden mukaan antidepressiivisen lääkehoidon yhdistäminen psykoterapiaan antaa parhaat hoitotulokset, tukevat tätä hermoverkkohypoteesia. Se myös selittäisi sen, miksi masennuslääkkeiden terapeuttinen vaikutus alkaa niin hitaasti, vasta useiden viikkojen jälkeen, vaikka niiden vaikutukset monoamiinitasoihin ovat huomattavasti nopeammat.[27]
Nykykäsityksen mukaan masennuksesta toipumisessa on kyse ennemminkin antidepressiivisten lääkkeiden vaikutuksesta aivojen plastisuuteen eli muovautuvuuteen, jonka avulla kehityksen aikana tai kohtuuttoman stressin seurauksena virheelliseksi muotoutunut hermoverkko voidaan ohjata muovautumaan uudelleen, kun samanaikaisesti psykoterapian ja muun kuntoutuksen avulla tarjotaan normaalin toiminnan malli muovautuvuutta ohjaamaan. (mm. Castrén 2009)[22][27]