Masennus

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja oestrus taurus, 23.10.2016.

  1. joku

    joku

    Viestejä:
    881
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Herkästi Venlasta tulee semmoinen hällä väliä fiilis. Ei jaksa stressata oikeen mistään, vaikka on syytäkin.
     
  2. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Täytyy tarkkailla tilannetta.

    Osaatko kuvailla miten vaikka Voxra 300mg vaikuttaa? Koitin vaan 150mg yhden purkin ja minusta muisti toimi vähän paremmin, jos nyt oikein enää muistan. Ilmeisesti kiinnostaisi kokeilla sitä isompaakin annosta.
     
  3. joku

    joku

    Viestejä:
    881
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Muisti ja näköaisti ainakin parani Venlalla. Osaa nähdä yksityiskohtia eri tavalla, kuin aiemmin oli ikäänkuin sumussa.
     
  4. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Samat huomiot. Varsinkin tuota näön parantumista ihasteli ainakin aluksi. Tosi tarkasti näkyy kauaksikin.
     
  5. Memory

    Memory

    Viestejä:
    1 218
    Rekisteröitynyt:
    28.12.2016
    Lähden kuukauden lomalle, forumi on perseetä :(
     
    erihyva tykkää tästä.
  6. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Hyvää lomaa!
     
    Memory tykkää tästä.
  7. ttjm

    ttjm

    Viestejä:
    5 091
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Suosittelen liikuntaterapiasta kiinnostuneille tällaista kirjaa:
    Scott Douglas, Juoksu on parasta terapiaa.
    (Running Is My Therapy. Relieve Stress and Anxiety, Fight Depression, Ditch Bad Habits, and Live Longer)

    Ei välttämättä ihan kaikkien juttu, eikä varmasti ainakaan yksinään ole mikään ihmelääke, mutta olen nyt ainakin saanut juoksemalla huomattavasti parempia tuloksia aikaan, kuin aikanaan sain lääkityksellä. Juoksemista parempi saattaisi olla joku ryhmäliikunta, niin tulisi sitten oltua vähän useammin myös ihmisten ilmoilla.
    Juostessa tulee jotenkin mietittyä asioita jotenkin eri tavalla. Toisaalta välillä tulee juostua aivan nollat taulussa ajattelematta mitään, joka tuntuu myös jotenkin hyvältä.

    Ehkä pahin kynnys tämän kanssa on se, jos on paska kunto ennen aloittamista. Sain itse toisella yrittämällä tsempattua itseni sen pahimman yli, niin nyt tuntuu tästä olevan jo jotain apuakin.

    Tosiaan ei varmasti sovi kaikille, mutta mikäli tällainen itsehoito kiinnostaa, niin pari kappaletta lukeneena voin suositella.
     
  8. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Mä oon miettinyt, et onkohan tää masennusta, kun oon koko ikäni opiskellut IT-alaa ja tykännyt siitä, ni nyt, ku oon valmistunut ja ollut vähän aikaa töissä, ni se ei enää kiinnostakkaan. Jotenkin ei jaksa enää innostua.
     
  9. kntkvtknt

    kntkvtknt

    Viestejä:
    59
    Rekisteröitynyt:
    13.08.2019
    Tuskin on masennusta, sinun vaan pitää vaihtaa alaa. Onko kiinnostus lopahtanut laajasti muihinkin asioihin, kuten lukeminen, pyöräily, kävely, ruoanlaitto, ihmissuhteet & seksi. Kaverini oli masentunut niin, ettei jaksanut kotoa poistua. Jos sinua monikin asia kiinnostaa, et ole masentunut. Korkeintaan et pidä enää asiasta.

    Masennuksen kliiniset ydinoireet
    • Masentunut mieliala
    • Kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen väheneminen
    • Pessimistisyys
    • Väsyneisyys, voimattomuus
    • Unettomuus tai liiallinen nukkuminen
    • Vähentynyt tai lisääntynyt ruokahalu
    • Keskittymiskyvyn heikkeneminen, päättämättömyys
    • Psykomotorinen kiihtyneisyys tai estyneisyys
    • Arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet
    • Kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset
    Psykoottisen masennuksen tunnuspiirteitä
    • Harhaluulot ja hallusinaatiot
    • Epärealistinen syyllisyydentunto
    • Psykomotoriset häiriöt
    • Heikentynyt kognitiivinen suoriutuminen
    • Ei päivittäistä mielialanvaihtelua
    • Lähisuvussa kaksisuuntaista mielialahäiriötä
    • Somaattisen sairauden pelko
    • Toivottomuus, ahdistus ja unihäiriöt
    Itse en enää pidä yhteyttä masentuneeseen kaveriini. Rajatilapersoonallisuus/epävakaa, masentunut, ahdistunut, lopetti terapian ja joi vahvaa viinaa ajoittain. Muuttui sietämättömäksi rakkauspommivaiheen jälkeen. Kaikesta valitti, mistään ei pitänyt, haukkui joka välissä. Suoranaista kiusaamista. Pettyi kun en käyttänyt enää rahaa siihen, kun tajusin, ettei mikään rahamäärä miellyttänyt häntä. Koskaan ei ollut hänessä mitään vikaa, minussa, sossussa ja hänen ädissään kylläkin.

    Halusi aina enemmän... ja tuhlasi vähätkin shoppailuun... oli 10000+ veloissa.

    Valitti yksinäisyyttä ja kavereiden puutetta, olin ainoa ystävä, tämänkin eteen hän teki kaikkensa etten vuoden jälkeen jaksanut enää olla. Jatkuvaa haukkumista, rakkaus hävinnyt, ei mitään mitä aiemmin tehtiin (suutelu, halailu ja vähän muutakin). Jatkuvasti sai antaa, ilmainen terapeutti minusta, rahaa annoin laskuihin yms. Ruoat maksoin joskus kun olin hänen luona, vein joskus Viroon laivalla tai kerran kunnollakin ulkomaille. Ei mitään kiitosta, jatkuvasti vain haukkui, ja blokkasi hän usein.

    Välillä ei vastannut viesteihin 30 päivään. Soittaa ei voinut, vaikka olisi linja auki, ei vastannut. Kun itse tarvitsi jotain, oletti että mun on vastattava heti vaikka olisin vessassa. Niin yksipuolista, että enempiä en jaksanut. Kuitenkin soitti edessäni "tukihenkilölleen", vaikka edellispäivänä en saanut häntä ruokakaupasta kiinni, onko kotona juustoa hänellä. Hän jotenkin nautti siitä, siksi luulen, että hän on varmuudella myös narsisti. Jatkuvasti palvelin häntä, silti en ollut täydellinen hänelle.

    Herra se vain nukkui kun siivosin perusteellisesti hänen likaiseksi tullutta vuokrakämppää, niin herättyään valitti että yhteen nurkkaan jäi pölyä ??

    Kun muutti tammikuussa sinne, valitti ettei ollut siistiä, oli yksi tahra jossain lattiassa. Itse kun asuu puoli vuotta, on niitä kymmeniä, ellei satoja - ei ymmärrä??

    Ovatko masentuneet, ahdistuneet ja epävakaat (lääkärinlausunnot kaikista) todellakin myös narsisteja?

    Miksi he tekevät kaikkensa, että se viimeinenkin ystävä/rakas lähtee heidän luota? Minulla kesti tajuta jonkun aikaa, että se mitä rakastin, oli tässä henkilössä hyvää näyttelemistä. Hän oli kuin klovni, mutta todellisuus paljastui kun aikaa meni ja aloimme nähdä enemmän - jopa viikko putkeen hänen uudessa kämpässä.

    Siellä vasta selvisi minkälainen hän on, ei ulospäinsuuntautunut, jatkuvasti mieli maassa... kun oli mulla 2 päivää "hyvän vaiheen aikana", hän oli ulospäinsuuntautunut, iloinen, meni jatkuvasti paikkoihin kanssani... Varokaa, jos teillä on suhde masentuneeseen ja ahdistuneeseen, jolla etenkin BPD/rajatilapersoonallisuus.

    Muistakaa, että lähtekää heti, kun saatte tietää noista. Eivät ne muutu ajossa.
     
    Viimeksi muokattu: 19.08.2019
  10. bonekuukkeli

    bonekuukkeli

    Viestejä:
    40
    Rekisteröitynyt:
    03.03.2018
    On tärkeä erottaa eri sairaudet toisistaan. Yllä mainitussa ongelma on ollut epävakaa persoonallisuus, ei masennus tai ahdistus.
     
    ttjm, scowl ja perato tykkäävät tästä.
  11. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Minkä ikäinen olet? Itse olen nyt masentuneena 36 vuotiaana. Miten nukkuminen sujuu, saatko vielä hyvin nukuttua?

    työkin voi olla vähän sellainen juttu, että voi toistaa itseään ja voi alkaa tuntumaan vähän tylsältä. Onko mitään kipuja missään? Jos ei ole mitään, niin ei kai sitten mitään kovin vakavaa vielä ole. Ehkä sulle oli opiskelu kiinnostavampaa, kuin itse työnteko? Opitko kumminkin työssäsi kokoajan uusi asioita? Itse aloitin työt reilu 16 vuotta sitten. Toimiiko muisti vielä hyvin?

    Itse en ole ollut IT-alalla, niin siitä en taas tiedä yhtään mitään.
     
  12. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Ymmärsin jostain (ehkä lääkäriltä?) että persoonallisuushäiriötä ei saa korjattua esim ECT sähköhoidolla tai ei tietenkään masennuslääkkeilläkään, koska ei ole masennus. Ymmärsin jotenkin, että persoonallisuushäiriötä ei voi korjata oikein millään, koska on osa sen ihmisen persoonallisutta? Tai sitten vain pitää opetella olemaan erilainen?

    F60.3:
    " vakava persoonallisuushäiriö.[1]"
    Epävakaa persoonallisuus – Wikipedia

    "Epävakaasta persoonallisuudesta kärsii koko väestöstä arviolta 0,6 %[2]."


    Itsellä on ainakin lääkärin mukaan keskivaikea masennus ja fibromyalgia. Mutta esim päätä ei ole vielä kuvattu, eli lähes kaikki tutkimukset on vielä pahasti kesken. Tänään kävin just ekaa kertaa jonkun henkilön luona. Kertoi laittavansa lähetettä johonkin eteenpäin tai ainakin lääkärille menee juttua. Jäi käsitys, että hän olisi ollut psykologi.


    Psykoottinen masennus taas ilmeisesti on vaikean masennuksen kaikkein hankalin luokka. Johon onneksi sähköhoito, masennuslääkkeet ja psykoosilääkkeet pitäisi jollain lailla auttaa tai ainakin vähän parantaa oloa. Nuo eri persoonallisuushäiriöt ei tosiaan liity yhtään mitenkään vaan ovat eri juttuja. Ja koska en tunne ketään, niin eipä niistä oikein tiedäkään tarkemmin.
     
  13. kntkvtknt

    kntkvtknt

    Viestejä:
    59
    Rekisteröitynyt:
    13.08.2019
    Ei saa kyllä persoonallisuushäiriötä kuntoon lääkkeillä.

    Masennukseen ja ahdistukseen hän kyllä söi lääkkeitä. Oli myös sivuvaikutuksia. Yksi oli että väsyi niin helposti niistä.

    Rajatilapersoonallisuus on sellainen että sitäkään ei paranneta täysin - mutta intensiivinen psykoterapia voi auttaa. Tähän tämä "mieheni" ei suostunut, kävi vain toimintaterapiaa, minkä lopetti. Patistelin psykoterapiaan, sanoi vain että kaikki ajallaan... Ja tosiaan yksi syy miksi kyllästyin häneen, rakkaus hävisi. Minä miehenä jaksan tehdä kaikkea ja se oli uuvuttavaa kun halusi tehdä jotain yhteistä, niin toisella ei sytyttänyt. Ei ollut laiska, kuten jotkut sanoi, vaan masentunut.

    En tiedä oliko tuo BPD viimeinen niitti, kun oli viime aikoina niin paljon turhaa riitaa, että pelkäsin itsekin vähintään masentuvani.

    Aina sai pelätä mitä se seuraavaksi keksii, kerran uhkasi jopa tappaa, kun jostain pienestä ärsytin häntä. Ja musta se oli ihan normaalia sanoa hänelle ennen nukkumaanmenoa "Hyvää yötä" ja antaa pieni hali/suukko. Aiemmin ainakin otti vastaan. Mutta kyllä ne on totta kaksi eri asiaa, mutta hyvin usein masentuneella voi olla ahdistus ja jokin persoonallisuushäiriö. Käy sinäkin kunnon psykiatrilla, niin tiedät varmasti oletko masentunut. Minä en ole, koska nautin kaikista asioista kuten ennenkin.

    Nyt olen ilman tätä ystävää, jota rakastin, mutta ei kai minun ole pakko häntä kestää ?

    Toivottavasti kaikki käy hyvin tilanteessasi. Lääkkeistä sanon sen verran, että voivat pahentaa tilannetta -- kun katsonut tätä mieheni elämää yhdessä muutaman vuoden.

    Lääkkeillä korvataan psykiatriassa todella helposti terapiaa.

    Lopulta mulla meni tosi paljon rahaa hänen, enkä saanut juuri mitään takaisin. Toki en odottanut kaikkea, vaan tajusin että oli masentunut, mutta jos edes kiitosta ei heru kun siivoaa 2h sotkuista kämppää missä astiat, syömätön ruoka, päivän mainoslehdet ovat pitkin ja poikin kämppää ja limainen lattia ... niin ei ihan 30 minuutissa hoideta ja vielä iso kaksio oli...
     
  14. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Kyl mä tykkään lukea, pelata säbää ja soitella saksofonia. Ehkä mun pitäis sit vaihtaa alaa. Se on vaan tehty niin hankalaksi, ku ei ole enää opintotukia, eikä mitään jäljellä, eikä mikään amistutkinto oikein nappais. Kerran voisin vielä ehkä kokeilla jossain uudessa firmassa koodaustakin, mut ne kyl pruukaa nähdä sen innostuksen puutteen jo haastatteluissakin, eikä sit ota töihin. Mihinhän tässäkin vielä päätyy... Olen aika toivoton.

    Noista oireista ajattelen joskus kyl itsemurhaa, enkä osaa oikein tehdä päätöksiä. Olen myös aika pessimistinen ja nukun liikaa. Kerran myös olin jo hoidossa psykoottisen masennuksen/psykoosin takia, mut nyt olen jo paremmassa kunnossa.
     
  15. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Mäkin oon 36v. Nuku mielestäni joskus vähän liiankin hyvin. Ei aina pääse oikein aamuisin ylös sängystä.

    Opiskelu oli kyl mun mielestä hyvin kiinnostavaa. Ehkä mä kaipaan sitä aikaa hieman. Mitään kipuja mul ei kuitenkaan ole, mitä nyt polvi joskus vähän naksuu, ku ajan pyörällä. Pelkään vähän sen puolesta, et näinköhän hajoaa jossain vaiheesa.

    Sen aikaa, mitä olin töissä, ni opin kyl uusia asioita. Kusin sit hommani päissäni firman juhlissa ja sain potkut. Toi rajoittaa vähän uuden duunin etsimistä, kun on hankala selittää potkuja hyvästä firmasta, joka yleensä pitää kiinni työntekijöistään. Muistissani en ole huomannut ongelmia.
     
  16. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Itse olin kanssa yksissä firman juhlissa, mutta vähän niiden juhlien jälkeen alkoi mennä huonommin. Ei ollut vielä yhtään mitään lääkkeitä käytössä. Juhlissa oli kumminkin niin kova musiikki ja sitten alkoholikaan ei kauheasti sovi, kun tulee huono olo myöhemmin. Lisäksi liian pitkä päivä, kun eka töissä ja sitten juhlat myöhään iltaan asti. Ei olisi kannattanut mennä sinne juhliin ollenkaan, mutta ekasta parista tunnista sanottiin, että olisi ollut peraatteessa pakollista ja sai palkan. Ei siellä kumminkaan kaikki olleet.
     
  17. Rokkijani

    Rokkijani

    Viestejä:
    754
    Rekisteröitynyt:
    31.10.2016
    Kaverisi epävakaus persoonallisuushäiriöineen taisi olla tuossa se päätekijä, että kohtelu sinua kohtaan oli kurjaa.

    Masennus ja ahdistus voi olla kovaa, mutta jos joku on apuna siivoamassa ja ruokaa laittamassa niin kyllä siitä yleensä pitäisi olla apua ainakin pidemmällä aikavälillä, vaikka ei heti osaisikaan kiittää. Masennuksessa, kun syntyy ilkeitä kierteitä helposti: koti alkaa tulemaan kaatopaikaksi ja ruokaa syö ihan miten sun sattuu, jos lainkaan. Joka päivä herää kaatopaikasta huonosti syöneenä niin ei siinä mieli kyllä pääse vahingossakaan virkistymään. Siivousapu ja ruoanlaitto masentuneelle on hieno teko. Yhdessä pääsee helpommin uloskin kokeilemaan, että miltä siellä tuntuu.

    Toki sinun tilanteesi vaikutti siellä olevan niin paha, että itsehän tuollaisesta joutuu pois jättäytymään ennen kuin sairastuu itsekin.
     
    Sequ ja kntkvtknt tykkäävät tästä.
  18. kntkvtknt

    kntkvtknt

    Viestejä:
    59
    Rekisteröitynyt:
    13.08.2019
    Nimenomaan, se BPD oli se suurin juttu, että yksinkertaisesti ei enää ole jaksanut...

    Voin paljon paremmin kun en ole ollut tekemisissä hänen kanssa... Ei hän syönyt juuri, ei jaksanut edes kaupassa käydä, eikä ollut rahaa kun velkoja oli ja laskuja... Autoin mielelläni, mutta hän vaati liikaa, en koskaan ollut riittävä hänelle. Vaati enemmän rahaa, enemmän jotain. Jos sanoinkin kyllä mitä halusi, halusi vähän ajan päästä lisää. Suuttui kun sanoin ei, kun mulla ei ollut yhtenä kuuna varaa ostaa ylimääräistä. Ei ymmärtänyt, että en voi alkaa tuhlailemaan säästötilejäni.

    Ei se kiitos ole se tärkein, kun tiedän ettei se oikein osannut montaa muutakaan asiaa vielä, mutta olisi edes haukkumatta koko ajan idiootiksi, sairaaksi, läskiksi (en ole), narsistiksi, ja vaatimatta liikoja... Siinä vaiheessa kun kuulin että tappaa mut, kun olin sen äidin luona ja hän makasi musiikkia kuunnellen ennen nukkumaan menoa niin mä vaan annoin suukon ja sanoin hyvää yötä - niin tästä uhkasi tappaa. Oli niin voimakkaasti sanottu että olin lähdössä pois motelliin kunnes sen äiti rauhoitteli sitä.

    Masennuskin oli toki vaikeaa, ei hän jaksanut tehdä mitään, ei edes ulos lähteä niin vaikeaahan siinä on mitään ystävyyttä pitää kun toista koko ajan ei huvita...

    Jatkuvasti viime aikoina sanoi että älä tule luokseni tai teen lähestymiskiellon...

    Mietin ihan hetken että mitä? Sellainen joka ei yksin pärjää, tekisi lähestymiskiellon siitä, että käy kiireisen työelämän ohella ja pyhittää joka toinen viikonloppu kokonaan sille (matkat 3h/suunta). Niin sekö on tyhmää ja narsistista, kuten väitti? Enemmänkin kun haukkui, kertoi itsestään, vaikka osoitti muille.

    Esim. kun sanoi "Olet sairas narsisti", halusi sanoa "Olen itse sairas narsisti".
     
  19. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Nyt on sit Voxra toisena lääkkeenä. Mietin, et kun syön myös Supriumia ja se vähentää dopamiinia aivoissa ja Voxra lisää, että mitähän tämä on. Voikohan näin olla, vai tekikö lääkäri virheen? Pitäisköhän tää ottaa vielä puheeksi, kun jotenkin ahdistaa tämä ajatus?
     
    joku tykkää tästä.
  20. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Kyllä noita kai voi syödä molempia. Ei ainakaan lukenut Supriumin ohjeessa etteikö voisi. Voihan sitä toki vielä lääkäriltä varmistaa, jos mietityttää.

    Paljonko sulla on tuo Suprium annos? Käytetään ihan masennukseenkin.
    Mulla tarkoitus vaihtaa Risperidon 2mg johonkin toiseen ja voisi lääkäriltä kysyä myös tuota Supriumia yhdeksi vaihtoehdoksi, koska voisi kai auttaa masennukseen. Lisäksi on tarkoitus kysyä juuri tuota Voxraa kanssa. Nyt menee Venlafaxin 300mg. Niin ja sähköhoito myös menee, vielä kaksi kertaa. Lääkäri on maanantaina ja tosiaan sitä Risperidonia ei kovin paljoa enää ole jäljellä.

    Masennuslääkettä ja psykoosilääkettä voi siis syödä samaan aikaan.
     
  21. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Mjoh, ehkä mä kysäsen ens viikolla, ku mul on aika silloin. Aloitin kuitenkin sen lääkkeen jo.

    Mul toi Suprium on enemmän psykoottisiin oireisiin. Niihin toiminut ainakin ihan hyvin, ku ei ole ollut mitään moneen vuoteen. Syön 300mg päivässä.

    Suprium on aika harvinainen lääke. Joskus joku lääkäri on ihmetellyt sitä. Kaikki ei välttis siis tunne sitä ja mullekkin ton määräs yks lääketieteen tohtori, joka oli psykiatrin virassa.
     
  22. Alceste

    Alceste

    Viestejä:
    117
    Rekisteröitynyt:
    19.01.2017
    Totta kai otat puheeksi jos ahistaa. Mutta lievitän ahdistustasi vähän kertomalla että lääkäreillä on käytössä ohjelma joka kertoo että hei A ja B ei sovi yhteen. Mulla psykiatri muistaakseni vertaili just Voxraa olisko ollu Brintellixiin.
     
    Jeesbox tykkää tästä.
  23. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tosiaan kysäse vain lääkäriltä, että miksi juuri Suprium ja Voxra sopivat yhteen. Toivottavasti osaa jotain kertoa niistä.


    Mun täytyy kyllä valittaa lääkärille, kun ei näistä nykyisistä lääkkeistä oikein mitään tule. Tuntuu että edelliset 20mg Escitalopram ja 0.5mg Risperidon olisi olleet paremmat. Nyt on paljon vahvemmat lääkkeet 300mg Venlafaxin ja 2mg Risperidon ja mitään tunteita ei ole. Ihan perseestä. Itse pyysin vaihtoa tuohon Venlafaxiniin ja myös pyysin, että voiko kokeilla Risperidonia isompaa annosta. Oli puhetta Venlafaxin tai Voxra ja valitsin Venlafaxinin. Venlafaxin on 225-300mg, mutta ei sillä ole paljon eroa ja 300mg on mennyt, kun olo on paska. Sähköhoito auttaa, mutta vaikutus ei kestä mitenkään kauhean pitkään.

    Tuossa oli kerrottu Supriumista jotain.
    Suprium - Hoitonetti

    Vähän sama kokemus kuin tuossa, että masennuslääkkeet vie tunteet aivan täydellisesti pois ja olo tuntuu vain huonommalta. Ajatus että saisi vaikka tuon Risperidonin vaihdettua Supriumiin ja Venlafaxinin laskettua jonnekin 75-150mg. Korkeintaan 225mg, joka sekin on liikaa. Lisäksi Voxraa voisi kokeilla.

    Mun lääkkeillä ei ole onneksi tuota käsien tärinää ollut yhtään.
     
  24. Rokkijani

    Rokkijani

    Viestejä:
    754
    Rekisteröitynyt:
    31.10.2016
    Minä kokeilin alkuun masennukseen Venlavaxinia, mutta siitä tuli niin järkyttävät oireet, että en kestänyt jatkaa pitempään. Taisin viikon syödä. Sen jälkeen Sertralin 50mg, joka nousi parissa kuukaudessa 150mg. Se auttoi vähitellen kyllä tai ainakin oli osatekijä. Pientä valoa, kun alkoi pääsemään esille niin sain heti tartuttua niihin ja pyrittyä itse eteenpäin. Keskusteluapu oli myös hyvä.

    Sen opin, että masennus ei juokse vain lääkkeillä pois (tai ainakaan minulta). Siinä piti itsekin ottautua aina, kun vain vähänkään pystyi.
     
  25. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Kun Venlafaxinin aloitti hitaasti sillä 75mg, niin ei tullut oikein mitään haittavaikutuksia. Mutta se tunteettomuus on paha ongelmaa 300mg annoksella. Mulle on tulossa pidempiaikaista aktivointia eli, että arkipäivisin 5.5h + matkat ohjelmaa. Aamulla täytyy käyttää vielä koiraa ulkona. Ilmeisesti masennusta koitetaan saada vähän parantumaan.

    Keskusteluapu sopivien ihmisten kanssa varmaan auttaa. Lääkärikin on ollut ihan hyvä, mutta saa nähdä mitä se seuraavalla kerralla sanoo.

    Myös se auttaa vähän masennukseen, kun syö jotain. Mutta ei tietysti kannata aivan liikaa syödä.
     
  26. ttjm

    ttjm

    Viestejä:
    5 091
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Oon nyt jotenkin huomannut, että tietyt pakotetut rutiinit auttaa ainakin lievän/keskivaikean masennuksen kanssa. Jotain ihan pikkujuttujakin kannattaa vaan tehdä päivittäin. Mulla on esim. joka päivä viideltä verenpaineen mittaus :D Nyt on oikeastaan vaan viikonloppuisin tyhjää, mutta silloinkin tulee yleensä aina jotain tekemistä.

    Tässä oon nyt myö vähän yli kuukauden jaksanut liikkua säännöllisesti, niin sekin tuntuu jollain tavalla auttavan. Ihan jo sekin että elämä menee edes jotenkin eteenpäin on mulle aika helpottava ajatus, kun tässä olin oikeastaan viis suotta samassa tilanteessa jumissa.

    Ehkä se pahin kynnys tässä vielä on keskeytyneen koulun hoitaminen loppuun. Aika toiveikas oon kyllä senkin suhteen, kun puuttuu enää opinnäytetyö.

    Toivottavasti löytyy kaikille joku keino millä tämän paskan kanssa pärjää paremmin :)
     
    Jeesbox tykkää tästä.
  27. erihyva

    erihyva

    Viestejä:
    1 389
    Rekisteröitynyt:
    16.10.2016
  28. perato

    perato

    Viestejä:
    3 150
    Rekisteröitynyt:
    28.10.2016
    Ihan mielenkiintoista. Jännä tuo kirkasvalohoito, josta kuullut paljon, ettei bipolaarihäiriösille sitä suositella, mutta siitä huolimatta en löytänyt montaakaan tutkimusta(saati yhtään kattavaa), jossa kyseisestä asiasta olis bipolle haittaa. Mut sen mitä kuullut, Italiassa sähköhoitoa annetaan suhteellisen vähän
     
  29. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Lääkärillä kävin. Sähköhoitoa oli 8 kertaa ja 4 kertaa ylläpitohoitoa 3 viikon välein. Vielä 1 kertaa on käymättä. Lääkäri sanoi että sitten jatkuu ylläpitohoito kuukauden välein. Myös jotain papereita tuli luettavaksi. Tulee myös pään magneettikuvaus.
     
    Viimeksi muokattu: 30.08.2019
  30. Memory

    Memory

    Viestejä:
    1 218
    Rekisteröitynyt:
    28.12.2016
    Terve taas, helpotti huomattavasti loma kuukauden, sekä se; että olin autosähköduunissa kaverilla 3vrk. 08-14 olipas vaikeeta nousta ylös 07 ja sitten ilman iltatorkkuja.
    12-14.09-2019 Tukholmassa reissua, kyllä oli elämäni paras reissu, ikä tarpeeksi wanha kääkkä 52v tekee tehtävänsä sitä oppii nauttimaan uusista asioista, kivaa oli ja hyvä matkakaveri.
    Hyvää viikonloppua kaikille.
    :sheart:
     
    oestrus taurus, Mr X ja ttjm tykkäävät tästä.
  31. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Mulla vaihtu lääke. 2mg Risperidon -> 15mg Abilify. Samalla vaihtui, että ei otetakaan illalla vaan aamulla. Tuo uusi lääke vaikuttaa ihan hyvältä ja ainakin paremmalta kuin vanha (psykoottinen masennus).

    Venlafaxin menee 375mg. Tuo olisi mahdollista vaihtaa myöhemmin johonkin vieraaseen Noritren lääkkeeseen.

    Kohta Mirtazapin 7.5mg vaihtuisi Tolvon 30mg lääkkeeseen. En tiedä sitten mitä eroa tuossa on, kun molemmat lääkkeet pitäisi olla lähes samoja ja Tolvon on vanhempi. Tolvon olisi kumminkin nukkumista varten.
     
  32. Lager7

    Lager7

    Viestejä:
    143
    Rekisteröitynyt:
    05.02.2019
    Vaikuttaakohan muutaman vuoden takainen masennusdiagnoosi kuljetusalalle pääsyä millään lailla? pääsin kouluun rekkapuolelle ja siellä tulossa tietenkin lääkärintarkastukset jossa lääkäri kyllä näkee terveystiedot.. Alkanut vaan miettiä että evääköhän ne rekkakortin sen takia että joskus mennyt tosi huonosti?

    Jos vastaan omaan kysymykseeni niin veikkaan että ei vaikuta, mutta mistäs näitä nykään enää tietää koska tuntuu että jos kerran saa masennusdiagnoosin niin sitä siirtyy suoraan kakkosluokan kansalaiseksi
     
  33. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Aattelis että ei vaikuta, jos on kerran selvästi parantunut masennuksesta. Jos on taas joku pysyvämpi masennus, niin voisi olla eri juttu? Kuulin myöhemmin että mummulla oli 30 vuotta kestänyt masennus, että voi kai olla pitkäikäisempikin sairaus.

    Nyt mulla tuo uusi Abilify lääke pitäisi olla jollain lailla aktivoiva. Saa nähdä, kuulostaa ainakin hyvältä.
     
  34. Memory

    Memory

    Viestejä:
    1 218
    Rekisteröitynyt:
    28.12.2016
    masentaa, ei kun lyricaa naamaa niin ei masenna, mutta ei oikein mitäään muutakaan sitten, se on vaan stand-by.
    Sain sentään jouluvalot jo partsille, käväsin tuossa 16-17.09 tallinnassa, paska kaupunki mutta laivat ovat kivoja.
    lyricaa ei saisi paljoa ottaa kun on sydänvikaa, välillä yöllä herää kun pumppu jammailee omiaan ja muljuaa rinnassa, suvussa on kautta aikojen ollut pumppuvikaa, kaikki delaa siihen, höh
     
  35. joku

    joku

    Viestejä:
    881
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Lääkkeet lopussa, vain vähän Venlaa jäljellä. Särkylääkkeitä syöden voi jotain tehdä, mutta ilman olisi päässä aivan kauhea särky. Koko pääkopan ympärillä.
     
  36. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Itse oon syönyt Venlafaxinia omin päin 375mg, kun pitäisi olla 300mg. Nyt on ollut se Abilify 15mg joka on myös hyvä. Illalla sitten toinen masennuslääke Tolvon 30mg ja Ketipinor 75mg. Noilla kahdella saa nukuttua ihan hyvin. Sähköä (ECT) on ollut yhteensä 12 kertaa ja voi olla että ei ole enempää, tai siitä ei ole ainakaan vielä tietoa.

    Eilen tuli askelia aika paljon, 19 200. Melko myöhään piti tänään sitten lepäilläkin ja nyt näyttää kumminkin 6000 askelta. Sais siis ainakin jotain tehtyä. En juurikaan kävellyt kävelemisen takia.
     
    joku tykkää tästä.
  37. perato

    perato

    Viestejä:
    3 150
    Rekisteröitynyt:
    28.10.2016
    Tämä tiivistää aikalailla monet postauksesi tähän mennessä. Käytkö yhtää läpi lääkäreittes kanssa näitä jatkuvia omia kokeilujas?
     
  38. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Joo. Sain luvan nostaa tuohon 375mg (lääkkeen maksimi), mutta sitten olisi pitänytkin laskea takaisin 300mg, jota en ole tehnyt (oma vika). Venlafaxin pitäisi vaihtaa sellaiseen lääkkeeseen kuin Noritren (joku trisyklinen?), kunhan tuo Venlafaxin vain ensin loppuu.

    Itse pyysin tuota Abilify lääkettä. Tolvon tuli taas lääkäriltä. Vähennän siis tuota lääkettä sitten kun sen aika on, enkä tiedä kyllä vielä että miten.

    Ei ole nyt lääkäriaikaa pariin kuukauteen, niin en ole sitten soitellut ja kertonut.

    Söin tosiaan jotain toistakin masennuslääkettä aivan liikaa, mutta muisti on niin huono, että en muista nimeä. Venlafaxin on kumminkin paljon parempi.
     
  39. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Kysyin lääkäriltä sitä sullakin olevaa Suprium lääkettä, mutta en saanut sitä, kun siinä on kai vähän enemmän haittavaikutuksia.

    Sain kumminkin vaihtaa lääkettä ja Abilify lääke kävi. Siinä pitäisi 15mg auttaa jo hyvin ja maksimi on 30mg. En ole käynyt vielä lääkärillä, että mitä mieltä se olisi lääkkeen nostosta. Kun olisi mahdollista nostaa vielä 22.5mg tai jopa 30mg.

    Lyricaa koitettiin joskus ahdistukseen, mutta en jostain syystä tykkää siitä.

    Lääkäri kekkasi että olisi se fibromyalgia.
     
  40. joku

    joku

    Viestejä:
    881
    Rekisteröitynyt:
    19.10.2016
    Venlafaxinin vähentämisessä pitää vain olla varovainen. Helposti tulee viekkareita. Ihania tuntemuksia päässä ja salaman lailla lyöviä iskuja.
     
  41. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Mulle ei ainakaan ole tullut mitään siitä ja oon syönyt jonku neljä vuotta. Se on tosin psykoottiseen häiriöön, eikä masennukseen mulla.
     
    jm82 tykkää tästä.
  42. Loisteho

    Loisteho

    Viestejä:
    231
    Rekisteröitynyt:
    07.07.2017
    Onko täällä muilla kokemuksia piristeistä masennuksen hoidossa?
    Itsellä on lääkeresistentti masennus ollut jonkun kymmenen vuotta, miltei jokainen lääke (ja miltei kaikki tullut kokeiltua) on aiheuttanut vain entisestään sitä tunnekuolleisuutta ja passiivisuutta, mitkä ovat aina olleet lähtökohtaisesti ne syyt masennukseen. Jokunen vuosi sitten löytyi lääkäri, joka määräsi metyylifenidaattia juurikin noihin juurisyihin, eli ainaiseen järjettömään väsymykseen ja aikaansaamattomuuteen, sanottuani Lyrican olleen ainoa lääke mikä on edes etäisesti auttanut. Vaikka ollaan tutkittu, ettei minulla ole ADHD:ta, nuo siihen tarkoitetut lääkkeet ovat auttaneet miljoonasti paremmin mitä mitkään masennuslääkkeet. Kun saa asioita tehtyä ja olo on muutenkin itsevarmempi ja sosiaalisempi, olo kohenee luonnollisesti sitä kautta.

    Ainoa ongelma noiden kanssa on vähän hölmösti se, että itse lääkkeet tekevät myös suoraan onnellisemmaksi, piristeenä ne laukoo niitä dopamiinireseptoreita. Eikä ne myöskään korjaa sitä alla olevaa ongelmaa. Verrattuna kofeiiniin, nämä sentään poistaa sen taustalla olevan väsymyksen eikä vain paina piristystä sen päälle, mutta kuten sanottua, itse syitä ei tämäkään lääke korjaa.

    Myös pakin metabolia kuuluu vähän kummallisempaan sorttiin tuon lääkkeen kanssa, riippumatta oliko kyseessä 12h vaikuttava Concerta vai 8h vaikuttava Medikinet, kaikki tuntuu vaikuttavan vain sen 3-4h, eli juuri sen nopeasti vaikuttavan osuuden verran. Lääkkeen aloittamisen aikaan vaikutuksen laskut eivät tuntuneet paljoa missään, mutta nykyisin ne ovat sitä luokkaa, että pitää usein himmailla iltapäivällä annostusta ihan sen takia, ettei illalla ala koskemaan niin paljoa. Määrätty annostus on siis 30mg kolmesti päivässä, aamulla, päivällä ja iltapäivästä.
    Lääkäri ehdotti myös Adderallia, mutta kun tiesin sen olevan ihan reilua amfetamiinia, tuli kieltädyttyä siitä, kun nykyinen lääke ei kuitenkaan ole aiheuttanut käytännössä mitään sivuvaikutuksia. Ja nykyisin näiden laskujen kanssa, lienekkö yhtään parempi sekään lääke.

    Olisi kiva kuulla jos jollain toisellakin olisi joitain kokemuksia piristeistä masikseen.
     
  43. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Ainoo piristävä, joka mul on ollut, ni Voxra, mut ku mul on toinen lääke samalla, ni ne yhdistettynä tulee hirvee päänsärky. Sit säbää pelatessa hikoilen myös Voxran kans kuin sika, ni se ei tunnu kivalta ja pelkäsin, et sitä pitäis selittää jotenkin, ni lopetin sit Voxran. Mut ehkä sulle vois olla siitä jotain apua. Se on piristävä ainakin mun mielestä.
     
  44. Loisteho

    Loisteho

    Viestejä:
    231
    Rekisteröitynyt:
    07.07.2017
    Äsh, taisin tosiaan sekoittaa Lyrican juurikin tuohon Voxraan. Pysy edes perässä noista lääkkeistä...
    Se ainoa toimiva tavanomainen lääke joka jollain tapaa auttoi silloin depikseen, mutta ne sen sivuvaikutukset oli pahempia kuin siitä saadut hyödyt. Vaikuttaa kuin kossubattery, piristää ja hidastaa samaan aikaa, eikä pumppu tykkää.
     
  45. Jeesbox

    Jeesbox

    Viestejä:
    459
    Rekisteröitynyt:
    14.09.2017
    Joo, mullekkin tuli sellanen outo pöhnän tapainen olotila, et välillä piti pistää silmät kiinni, et sai ajatuksesta kiinni - ja se silmien kiinni pistäminen tuntui jotenkin hyvltä :p Hyvä lääke ehkä niille, joilla ei ole samaa comboa, kuin mulla. Kyl se piristi.
     
  46. Loisteho

    Loisteho

    Viestejä:
    231
    Rekisteröitynyt:
    07.07.2017
    Juu, se pöhnä oli tosiaan se kiva tuossa lääkkeessä. Erinomainen lääke varmasti esim. tupakoinnin lopettamiseen. Mikä jäi itseltä tuon lääkkeen aikana täysin ja sen takia suosittelinkin sitä tulevaisuudessa keuhkosyöpään kuolevalle äiteelleni. Depikseen se ei kuitenkaan ainakaan omalla kohdalla toiminut niin kuin millään tapaa huomioiden sen sivuvaikutukset.
     
    Viimeksi muokattu: 21.09.2019 klo 22:43
  47. jm82

    jm82

    Viestejä:
    6 065
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Mullakin Voxra 150mg kokeiltiin joskus Escitalopram masennuslääkkeen rinnalla, mutta en sitten enää toista purkkia hakenut. Pyysin sitä uudelleenkin, mutta lääkärin mukaan kannattaisi kokeilla seuraavaksi sitä Noritren lääkettä ja ilmeisesti jättää Venlafaxin kokonaan pois.
    "Nortriptyliini on trisyklinen antidepressantti. Lääke kehiteltiin masennuslääkkeeksi suunnilleen samaan aikaan kuin amitriptyliini (Triptyl), josta nortriptyliini on johdettu. Lääke on trisyklinen antidepressantti, jonka aikaisemmin käytetty termi on tymolepti. Wikipedia"

    Muistaakseni pyysin myös tuota Triptyliä vähän, mutta sitä ei siis tarvitse.

    Mullakin taisi olla laitettu koodi F33.3 TOISTUVAN MASENNUKSEN VAIKEA, PSYKOOTTINEN MASENNUSJAKSO. Mutta nyt kun on hoidettu hyvin, niin olisi nyt keskivaikea.

    Aiemmin kun oli vieras lääkärikin, niin kokeiltiin 5mg Abilify psykoosilääkettä, mutta eihän se mitään auttanut. Siinä kun se käyttöannos on kolminkertainen 15mg. Söin sitten vain yhden paketin ja lopetin, kun ei auttanut. Risperidon on toinen joka on ollut käytössä. Sekä tietysti Ketipinor. Sekin kai vähän auttoi, kun otti 200mg illalla, mutta mulla ei ole ohjeita miten sitä kuuluu käyttää. Ketipinorista on myös pitkävaikutteinen "versio".


    Itse tässä hetki sitten luin jotain psykoosista ja tein pienen muistiinpanon: Harhaluulot ja (tuli huono olo jostain syystä ->) kiihtyneisyys. Siis nuo kaksi juttua tuli mieleen. Kiihtyneisyys on hyvin harvinaista, mutta jos vaikka painostetaan johonkin töihin tai kurssille, niin siitä saattaa tulla aivan paska olo ja tulla hetkeksi kiihtyneisyyttä. Jos siis käsketään johonkin, vaikka olen ihan syystä eläkkeellä (määräaikaisella kuntoutustuella). En siis pysty mihinkään töihin, tai edes sellaisiin jotka vastaa ihan töitä. Voin siis korottaa jopa ääntäni, jos ei muuten uskota. Sen jälkeen kyllä yleensä uskotaan, että se olikin huono idea. Vähän vaikea myös itse tiedostaa mitä jaksaa ja mitä ei. Mutta jos en saa nukuttua, niin se on aina huono merkki. Se myös lisää vähän kuormitusta, kun pitää käyttää koiraa aamusta pihalla. Ne joilla ei ole koiraa, niin pääsevät vähän helpommalla, kun voi vaan mennä.