Kansalaisille tietysti myös tämä prosessi on hankala ymmärtää. Perustuslakivaliokuntahan ottaa lopullisen kannan vasta kun asia tulee lainsäädäntökäsittelyyn.Niin, mikä määrä on oikea ja mikä väärä, en tiedä. Mutta tähän asiaan silti kuuluu yllämainitsemani ongelmat.
Toisaalta taas perustuslakivaliokunnan kannan yli käveltiin elvytyspaketin kohdalla. Neljä päivää kestäneissä keskusteluissa ei kysytty perustuslakivaliokunnan kantaa myöskään "uuteen sopimukseen". No tästä toiminnasta on varmasti mielipiteitä yhtä paljon, kuin on asiantuntijoita ja poliitikoita, mutta tuskin tällainen toiminta nostaa kansalaisten luottamusta politiikkoihin.
Alkuperäiset kannat eivät siis ole lukitsevia, vaan ne antavat raamit suurelle valiokunnalle, joka taas evästää valtioneuvoston, joka sitten neuvottelijat keskuudestaan.
Nyt mitä ilmeisimmin suuri valiokunta päätti katsoa EU-perussopimuksen osalta tulkitsijana Komission oikeuspalvelua ja oikeuskansleri (joka valvoo myös valtioneuvostoa) siunasi sen siinä vaiheessa.
Seuraavassa vaiheessa perustusvaliokunta arvioi neuvottelutulosta. Nyt se voi hyväksyä, hylätä tai edellyttää muutoksia.
Muutosten vaatiminen (joka on hyvin epätodennäköistä) johtaisi todennäköisesti jatkoneuvotteluihin Suomen ja komission välillä - sen tulos sitten menisi Euroopan Neuvostolle eli jäsenmaiden käsittelyyn. Jos muutos ei olisi valtavan radikaali, eiköhän se olisi 1-2 kk ja taputeltu.
Hylky (tai esim. vaade perustuslakikäsittelystä 2/3 äänimäärineen) olisi mielenkiintoisempi tilanne. Myöhästyisikö koko paketti kaikilta, vai menisikö EU ja EN eteenpäin ilman Suomea ja neuvottelisi samaan aikaan uutta sopimusta meidän kanssa?
Viimeksi muokattu:



