• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Joo suomalaiset on vähä järkistä porukkaa. Parempi, kun valtio maksaa kansalaispalkkaa kaikille ja tekee ne joita huvittaa sitten töitä. Sosialismi kyllä huolenpitää kaikista.

Kukaan ei ehdottanut kansalaispalkkaa tai sosialismia. Pysy aiheessa.
 
Jos verovapauden ottaa yksiltä pois, pitää ottaa kaikilta (myös puolueilta ja niiden taustayhdistyksiltä ja -säätiöitä, samoin säätiöpohjaisilta yliopistoilta yms.).

Ei tietenkään tarvitse ottaa. Yleishyödyllisyyden määritelmä voidaan muuttaa vastaavaan sitä tavoitetta, joka halutaan. Mutta ei tästä nyt ollut kyse, vaan siitä, että AY pitänee kassajärjestelmästään kiinni kynsin hampain, koska se tietää muutoin menettävänsä jäsenrahoja. Jälleen kerran AY on esteenä oikeudenmukaisemmalle yhteiskunnalle. Ei tämä minua yllätä.
 
Ei tietenkään tarvitse ottaa. Yleishyödyllisyyden määritelmä voidaan muuttaa vastaavaan sitä tavoitetta, joka halutaan. Mutta ei tästä nyt ollut kyse, vaan siitä, että AY pitänee kassajärjestelmästään kiinni kynsin hampain, koska se tietää muutoin menettävänsä jäsenrahoja. Jälleen kerran AY on esteenä oikeudenmukaisemmalle yhteiskunnalle. Ei tämä minua yllätä.
Noin se ei mene. Jos muutat määritelmää, se koskisi vain uusia rekisteröitäviä yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä.
Suomessa ei voi muuttaa taannehtivasti, eikä myöskään ottaa joltakin yleishyödyllisyysstusta pois ilman vakavia rikkeitä.
Tämä asia jonkun kansalaisaloitteen jäljiltä selvitettiin jo joku vuosi sitten.
 
Noin se ei mene. Jos muutat määritelmää, se koskisi vain uusia rekisteröitäviä yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä.
Suomessa ei voi muuttaa taannehtivasti, eikä myöskään ottaa joltakin yleishyödyllisyysstusta pois ilman vakavia rikkeitä.
Tämä asia jonkun kansalaisaloitteen jäljiltä selvitettiin jo joku vuosi sitten.

Ok, tätä en tiennyt. Mutta en minä tuota ollut nyt olettamassakaan, vaan vain käsillä olevaa ehdotettua asiaa, eli kaikkien kuulumista johonkin kassaan automaattisesti.
 
Ok, tätä en tiennyt. Mutta en minä tuota ollut nyt olettamassakaan, vaan vain käsillä olevaa ehdotettua asiaa, eli kaikkien kuulumista johonkin kassaan automaattisesti.

Ei kenenkään tarvitse kuulua mihinkään kassaan. Kassa välissä on turha välikäsi. Kela pystyy tuon hoitamaan ihan hyvin. Toki joutuu säätämään maksimi pituutta ja varmaan maksettavia summia, mutta silti tuo olisi parempi, kuin nykyinen järjestelmä. Kaikki maksaa joka tapauksessa siitä.
 
Ei kenenkään tarvitse kuulua mihinkään kassaan. Kassa välissä on turha välikäsi. Kela pystyy tuon hoitamaan ihan hyvin. Toki joutuu säätämään maksimi pituutta ja varmaan maksettavia summia, mutta silti tuo olisi parempi, kuin nykyinen järjestelmä. Kaikki maksaa joka tapauksessa siitä.

Ongelma on siinä, että jos yhdelläkin nykyisin kassaan kuuluvalla tuki laskee sentinkin, torpataan uudistus AY:n toimesta. Jos taas kaikilla taso nostetaan nykyiselle tasolle, on hintalappu niin suuri, että se on vaikea toteuttaa. Suo siellä, vetelä täällä. Mielestäni kummallakin tavalla toteutettuna kyse olisi ehdottomasti parannuksesta.

EDIT: Ja tämä pätee moneen muuhunkin uudistukseen. Ei voida uudistaa, sillä jollain saattaisi tilanne marginaalisesti heikentyä. Oli kyse sitten palkoista, sosiaaliturvasta, ansiosidonnaisesta, eläkkeistä jne.

Juuri sukulainen kertoi, kuinka 30-luvulla Kymin työntekijät päättivät yhdessä, että lamasta mennään läpi niin, että kaikkien palkat puolitetaan (tms.). Irtisanomisilta säästyttiin ainakin osin. Nykyään tällainen tuskin olisi missään tilanteessa mahdollista. Palkka on pyhä asia, joka joustaa vain ylöspäin, työntekijöiden määrä on sitten se asia, joka joustaa alaspäin. Musta se ei ole aina se paras ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelma on siinä, että jos yhdelläkin nykyisin kassaan kuuluvalla tuki laskee sentinkin, torpataan uudistus AY:n toimesta. Jos taas kaikilla taso nostetaan nykyiselle tasolle, on hintalappu niin suuri, että se on vaikea toteuttaa. Suo siellä, vetelä täällä. Mielestäni kummallakin tavalla toteutettuna kyse olisi ehdottomasti parannuksesta.

AY tietenkin haraa vastaan, koska kyseessä on heidän tärkein jäsenhankintaväline. Tuon kassojen poistuminen selkeyttäisi hyvin AY:n toimintaa. Ei pystyisi AY enää olemaan pääsääntöisesti työttömyyskassa, vaan niiden pitäisi oikeasti olla hyödyllisiä jäsenilleen, tai tulee jäsenkato. Hauskan näköistä tämä rimpuilu kyllä ja tämä hallitus ei tuota uskalla tehdä.
 
Juuri sukulainen kertoi, kuinka 30-luvulla Kymin työntekijät päättivät yhdessä, että lamasta mennään läpi niin, että kaikkien palkat puolitetaan (tms.). Irtisanomisilta säästyttiin ainakin osin. Nykyään tällainen tuskin olisi missään tilanteessa mahdollista. Palkka on pyhä asia, joka joustaa vain ylöspäin, työntekijöiden määrä on sitten se asia, joka joustaa alaspäin. Musta se ei ole aina se paras ratkaisu.
Nykyään on käytössä myös lomautusmahdollisuus ja työttömyystuet, joita ei liene ollut olemassa 1930-luvulla. Vaikuttaa siihen, mihin työntekijät on pakotettu tyytymään.
 
AY tietenkin haraa vastaan, koska kyseessä on heidän tärkein jäsenhankintaväline. Tuon kassojen poistuminen selkeyttäisi hyvin AY:n toimintaa. Ei pystyisi AY enää olemaan pääsääntöisesti työttömyyskassa, vaan niiden pitäisi oikeasti olla hyödyllisiä jäsenilleen, tai tulee jäsenkato. Hauskan näköistä tämä rimpuilu kyllä ja tämä hallitus ei tuota uskalla tehdä.
Tosin liittoon voi kuulua ilman kassaa tai toisinpäin. Tietysti mieluiten myyvät pakettina.
 
Tämähän tulee etenemään niin, että 2021 aloitetaan ministeriössä selvitys asiasta. Jos selvitys johtaisi johonkin, ja hallitus haluaisi asiaa edistää, seuraavan vuoden neuvotellaan kolmikannassa ja jos sielläkin saataisiin jotain sovittua, niin vaaliasetelmasta riippuen, pyritään joko käynnistämään lainsäädäntöhankkeet tai ei.
Eduskuntavaalit on keväällä 2023, joten se aika on sitten jo herkkää.

Pääsääntöisesti kaikki sellainen, minkä kohdalla hallitusohjelmassa lukee ”selvitetään” tarkoittaa, että ei tällä hallituskaudella tavoitella.
 
Tosin liittoon voi kuulua ilman kassaa tai toisinpäin. Tietysti mieluiten myyvät pakettina.
Joo niin voi, mutta aika harvoin liitot taitavat tästä mahdollisuudesta puhua. Enemmän nähnyt mainontaa "liity liittoon ja saat ansiosidonnaisen, jos jäät työttömäksi"-tyylisenä.
 
Ei kenenkään tarvitse kuulua mihinkään kassaan. Kassa välissä on turha välikäsi. Kela pystyy tuon hoitamaan ihan hyvin. Toki joutuu säätämään maksimi pituutta ja varmaan maksettavia summia, mutta silti tuo olisi parempi, kuin nykyinen järjestelmä. Kaikki maksaa joka tapauksessa siitä.
Mielestäni se Kokoomuksen ehdotus tässäkin on ihan järkevä, eli työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskisi työttömyyden pitkittyessä. Elintaso pysyy alussa parempana ja lisää motivaatiota uuden työn hakuun. Tiedän valitettavasti ihmisiä, joita ei ole kiinnostanut hakea töitä kun ovat elelleet ansiosidonnaisella.
 
Noin se ei mene. Jos muutat määritelmää, se koskisi vain uusia rekisteröitäviä yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä.
Suomessa ei voi muuttaa taannehtivasti, eikä myöskään ottaa joltakin yleishyödyllisyysstusta pois ilman vakavia rikkeitä.
Tämä asia jonkun kansalaisaloitteen jäljiltä selvitettiin jo joku vuosi sitten.

Jos edut jäävät taannehtivasti voimaan, syrjii se perustamisajan perusteella. Kaikkiin on sovellettava faktisesti samoja sääntöjä.

Mikäli tuollainen sääntöjen muuttamisen kieltävä laki on oikeasti olemassa (mikä muuten?), pitää se ensi sijassa poistaa ja sen säätäneet asettaa syytteeseen huonon lainsäädännön luomisesta.
 
Mielestäni se Kokoomuksen ehdotus tässäkin on ihan järkevä, eli työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskisi työttömyyden pitkittyessä. Elintaso pysyy alussa parempana ja lisää motivaatiota uuden työn hakuun. Tiedän valitettavasti ihmisiä, joita ei ole kiinnostanut hakea töitä kun ovat elelleet ansiosidonnaisella.
Vahva tämä. Myös työnhaku hankaloituu, mitä pidempään hengailet "lomalla". Tanskan malli taitaa olla aika toimiva.
 
Joo niin voi, mutta aika harvoin liitot taitavat tästä mahdollisuudesta puhua. Enemmän nähnyt mainontaa "liity liittoon ja saat ansiosidonnaisen, jos jäät työttömäksi"-tyylisenä.

Varsinkin kun sen liiton jäsenyyden saa myydä kytkynä ja toisaalta joka paikassa käytetään kieltä, jolla luodaan mielikuvaa liiton jäsenyyden ja ansiosidonnaisesn yhteydestä:

"Jäsenyyteen kuuluu myös työttömyyskassan jäsenyys." (kytkykauppa)
"Teollisuusliitto on enemmän kuin turva työttömyyden varalta" (kassa on se turva, ei liitto)
"Jos olet työttömyyskassan jäsen, saat turvaa myös työttömyyden varalta. " (tämä listattu liiton jäseneduksi)
"TEKin täysjäsenet on pääsääntöisesti vakuutettu työttömyyden varalta" (jäseneduksi listattu, kytky, ei liity lainkaan TEK:n jäsenyyteen)

Ja olen törmännyt jopa ylempien toimihenkilöiden kohdalla siihen, ettei ymmärretä asiaa. Tai että AY-aktiivi mainostaa ansiosidonnaista liiton etuna.
 
Palkka on pyhä asia, joka joustaa vain ylöspäin, työntekijöiden määrä on sitten se asia, joka joustaa alaspäin. Musta se ei ole aina se paras ratkaisu.

Milloinkas yksikään työnantaja on tullut toteamaan, että firman hyvästä taloustilanteesta johtuen palkkoja nostetaan? Tai milloin yksikään työntantaja on edes ehdottanut sitä, että palkka riippuisi osin firman todellisesta tuloksesta, jolloin saataisiin automaattinen hyvien ja huonojen aikojen jousto aikaan? Vastaan itse: ei koskaan, koska tällöin palkat saattaisivat joustaa ylöspäin.
 
Mielestäni se Kokoomuksen ehdotus tässäkin on ihan järkevä, eli työttömyysturva olisi työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskisi työttömyyden pitkittyessä. Elintaso pysyy alussa parempana ja lisää motivaatiota uuden työn hakuun. Tiedän valitettavasti ihmisiä, joita ei ole kiinnostanut hakea töitä kun ovat elelleet ansiosidonnaisella.

Se olisi järkevä myös ihan oman talouden hallinnan ja adaptoitumisen takia. Alussa käteen jää melkein saman verran, mutta taso laskee hissukseen joka kuussa. Ei tule kahta jyrkkää yhtäkkistä pudotusta. Kokonaistasohan voidaan sitten määrittää ihan miten halutaan.

Siitä olen iloinen ja vähän yllättynyt, että siitä ansiosidonnaisen kestoa saatiin hiukan leikattua viime hallituskaudella:

Hallitus on lyhentämässä ansiosidonnaisen kestoa ensi vuoden alussa 500:sta 400 päivään.

 
Se olisi järkevä myös ihan oman talouden hallinnan ja adaptoitumisen takia. Alussa käteen jää melkein saman verran, mutta taso laskee hissukseen joka kuussa. Ei tule kahta jyrkkää yhtäkkistä pudotusta. Kokonaistasohan voidaan sitten määrittää ihan miten halutaan.

Siitä olen iloinen ja vähän yllättynyt, että siitä ansiosidonnaisen kestoa saatiin hiukan leikattua viime hallituskaudella:




Eli ansiosidonnainen kaikille ja sitten tasoa lasketaan alas joka kuussa, varmaan kolme kk olisi sopiva aika saada se nykyisen työttömyysturvan tasalle?
 
AY tietenkin haraa vastaan, koska kyseessä on heidän tärkein jäsenhankintaväline.

Luulen että tästä koko hommassa on kyse. Työnantajajärjestöt haluavat vähentää liittojen jäsenmäärää ja niiden vaikutusvaltaa, liitot vastustavat minkä pystyvät. Sinänsä aika nerokas pelinavaus Kokoomuksen suunnalta, ja liitot voivat vain katsoa peiliin jos pelkäävät että merkittävä osa porukasta on liitoissa mukana ansiosidonnaisen takia.

Ansiosidonnaisen uudistaminen on sitten toissijainen asia tässä keskustelussa
 
Luulen että tästä koko hommassa on kyse. Työnantajajärjestöt haluavat vähentää liittojen jäsenmäärää ja niiden vaikutusvaltaa, liitot vastustavat minkä pystyvät. Sinänsä aika nerokas pelinavaus Kokoomuksen suunnalta, ja liitot voivat vain katsoa peiliin jos pelkäävät että merkittävä osa porukasta on liitoissa mukana ansiosidonnaisen takia.

Ansiosidonnaisen uudistaminen on sitten toissijainen asia tässä keskustelussa
Olennaista on, että jokainen puolue ja muu osapuoli kertoisi julkisesti, saako tällainen muutos työttömyysturvassa maksaa ja kuinka paljon, tavoitellaanko kustannusneutraaliutta. vai onko tarkoitus jopa tehdä säästöä.

Se määrittelee sitten sen, millainen uudistus voisi olla, ja kuinka paljon uudistus leikkaisi työttömyysturvaa ja/tai nostaisi työttömyysvakuutusmaksua ja veroja.

Niin kauan kun asia on esillä ilman näitä, puhutaan vaan politiikkaa eli silkkaa sitä itseään aidanseipäistä, ei aidasta.
 
Olennaista on, että jokainen puolue ja osapuoli kertoisi julkisesti, saako tämä maksaa ja kuinka paljon, tavoitellaanko kustannusneutraaliutta. vai onko tarkoitus jopa tehdä säästöä.

Se määrittelee sitten sen, millainen uudistus voisi olla, ja kuinka paljon uudistus leikkaisi työttömyysturvaa ja/tai nostaisi työttömyysvakuutusmaksua ja veroja.

Niin kauan kun asia on esillä ilman näitä, puhutaan vaan politiikkaa eli silkkaa sitä itseään aidanseipäistä, ei aidasta.

Näinhän se on
 
Vähän laajeni tuo Katajan spekulointi tekijän motiivista ja alkuperästä:

Niillä suunnilla minulla on vihamiehiä. Suhtaudun erittäin jyrkästi näihin äärioikeistolaisiin liikkeisiin ja olen yrittänyt suitsia ja putsata niitä pois myös keskisuomalaisten perussuomalaisten joukosta. Melkeinpä luulen, että nyt tämä tuli sieltä äärioikeiston suunnalta, mutta tämä on vain minun arveluani. Poliisi hoitaa asian ja tutkii, ja siinä selvinnevät motiivitkin.


Ennemminkin voisin nyt sanoa, että vaikka hän oli arabialaisen näköinen, niin hän oli todennäköisemmin suomalainen.

Kataja myös lisää, että pakettia tuonut henkilö puhui hyvää suomea, vaikkakin eri murteella kuin hän itse


Ehkä arabi, ehkä äärioikeistolainen, ehkä ulkomaalainen, ehkä kuitenkin suomalainen. Juuh, elikkäs. Ehkä annetaan poliisin tutkia ensin.
 
Olennaista on, että jokainen puolue ja muu osapuoli kertoisi julkisesti, saako tällainen muutos työttömyysturvassa maksaa ja kuinka paljon, tavoitellaanko kustannusneutraaliutta. vai onko tarkoitus jopa tehdä säästöä.

Juuri näin. Ilman konkreettista esitystä, me voidaan arvailla täällä loputtomiin molempiin suuntiin. Nyt on ollut puhetta vain siitä, että myös kassaan itse liittymättömät pääsisivät osaksi ansiosidonnaisesta, jonka ovat jo omalta osaltaan lähes täysin rahoittaneet.
 
Juuri näin. Ilman konkreettista esitystä, me voidaan arvailla täällä loputtomiin molempiin suuntiin. Nyt on ollut puhetta vain siitä, että myös kassaan itse liittymättömät pääsisivät osaksi ansiosidonnaisesta, jonka ovat jo omalta osaltaan lähes täysin rahoittaneet.
Toki heilläkin on oltava taustalla työssäoloehdon täyttyminen ensin, eli esim. yli 1236 euron liksa 26 viikon ajan eli yhtenäisenä jaksona tuo olisi kuusi ja puoli kuukautta.

Nyt kun on spekuloitu näistä kassaan liittymättömien määrillä, olisi syytä laskea ensin pois he, jotka eivät kuitenkaan täytä työssäoloehtoa. Vaikka tuo raja on tosi matala, niin nyky Suomessa heitä on silti valtavasti.

Samoin oikeastaan pitäisi laskea pois yrittäjät, jotka eivät maksa työttömyysvakuutusmaksua.
(Voivat kuitenkin halutessaan liittyä kassaan ja saada saman korvauksen kuin hekin, jotka maksavat työttömyysvakuutusmaksun).

Omassa lähipiirissä on useampi pien- ja yksinyrittäjä, jotka eivät ole ymmärtäneet liittyä kassaan, ja nyt korona-aikana se sitten kostautui. Toisaalta, eivät he myöskään ole systeemiä rahoittaneet, kun ei heiltä ole mennyt työttömyysvakuutusmaksujakaan.

Nyt näiden loppujen määrä olisi se mielenkiintoinen asia.
 
Itseltä onkin mennyt ohi että yrittäjäkin voi olla kassan jäsen? Olen pohtinut jo hetken omaa yritystä ja tuo voisi olla helpottamassa päätöstä. Jos olisi perustulo, olisin ollut yrittäjä jo pitkään.
 
Itseltä onkin mennyt ohi että yrittäjäkin voi olla kassan jäsen? Olen pohtinut jo hetken omaa yritystä ja tuo voisi olla helpottamassa päätöstä. Jos olisi perustulo, olisin ollut yrittäjä jo pitkään.
Normaalisti yrittäjä voi saada ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa ainoastaan, jos lopettaa kokonaan yritystoiminnan. Korona-aikana tehtiin poikkeuslaki.

Fiksu liike muuttuneessa maailmassa olisi jatkaa tuota korona-ajan jälkeenkin. Ainakin yksinyrittäjille aloilla, joilla työn määrä vaihtelee kausittain se olisi erinomaisen tervetullut uudistus.
 
Nyt kun on spekuloitu näistä kassaan liittymättömien määrillä, olisi syytä laskea ensin pois he, jotka eivät kuitenkaan täytä työssäoloehtoa.

Missä mielessä pitäis laskea pois? On niin kassaan kuuluvia kuin kuulumattomia, jotka eivät tällä hetkellä täytä työssäoloehtoa, mutta kk päästä saattavat täyttää. Mutta vain toisella heistä on työttömyysvakuutukseen liittyvä insentiivi kasvattaa työssäoloehtoa. Muutoksen jälkeen kummallakin olisi sama insentiivi.

Toki jos lasketaan muutokselle hintalappu, pitää jotenkin arvioida se joukko, joille pitää lähitulevaisuudessa maksaa etuuksia, jos systeemi järkeistetään. Silloin tietenkin työssäoloehto on oleellinen asia, tai se, tekeekö lainkaan töitä.
 
Missä mielessä pitäis laskea pois? On niin kassaan kuuluvia kuin kuulumattomia, jotka eivät tällä hetkellä täytä työssäoloehtoa, mutta kk päästä saattavat täyttää. Mutta vain toisella heistä on työttömyysvakuutukseen liittyvä insentiivi kasvattaa työssäoloehtoa. Muutoksen jälkeen kummallakin olisi sama insentiivi.

Toki jos lasketaan muutokselle hintalappu, pitää jotenkin arvioida se joukko, joille pitää lähitulevaisuudessa maksaa etuuksia, jos systeemi järkeistetään. Silloin tietenkin työssäoloehto on oleellinen asia, tai se, tekeekö lainkaan töitä.
Ajallisen ehdon täyttävien joukko muuttuu koko ajan.
Sen sijaan palkkaminimin alla oleva joukko lienee tilastollisesti melko pysyvä. Uudistus ei merkitse heille mitään, ellei samalla poisteta työssäoloehtoa (joka maksaa paljon). Sillehän Kotamäki jo kyllä laskikin hinnan siinä vaihtoehdossa, missä siirryttäisiin ansiosidonnaiseen peruspäivärahaan.

Kun suunnitellaan mitä tahansa uudistusta, pitää arvioida sen vaikuttavuus. Siksi on olennaista kaivaa myös se joukko, johon se ei vaikuttaisi ollenkaan (sen lisäksi, kehen se vaikuttaa).
 
Jos ansiosidonnainen jaetaan suuremmalle määrälle porukkaa ja vielä eduskunnan sen jaon päättäen niin mie veikkaan että kyllä tästä eri hyvä juttu tulee. Ei mikään taksilaki 2nen. Oikeen into piukeena ootan.
 
Kun suunnitellaan mitä tahansa uudistusta, pitää arvioida sen vaikuttavuus

Varmasti näin tehdäänkin. Ja mitä isomman joukon ei arvella täyttävän työssäoloehtoa, sitä halvemmaksi uudistus tulee. Joten hyvähän se on selvittää.

Samalla voidaan miettiä sitten keinoja parantaa näiden yhä edelleen järjestelmän ulkopuolelle jäävien tilannetta. AY on siinäkin osoittanut kyntensä: kaikkein surkeimman perusturvan tasoa ei voida nostaa, sillä AY haluaa ansiosidonnaisen tason nousevan samassa suhteessa. Ettei taas vain kassajäsenyys tule vähemmän houkuttelevaksi :facepalm:

Yök. Sääli, että järjestelmä on saatu paskottua tällaiseksi.
 
Varmasti näin tehdäänkin. Ja mitä isomman joukon ei arvella täyttävän työssäoloehtoa, sitä halvemmaksi uudistus tulee. Joten hyvähän se on selvittää.

Samalla voidaan miettiä sitten keinoja parantaa näiden yhä edelleen järjestelmän ulkopuolelle jäävien tilannetta. AY on siinäkin osoittanut kyntensä: kaikkein surkeimman perusturvan tasoa ei voida nostaa, sillä AY haluaa ansiosidonnaisen tason nousevan samassa suhteessa. Ettei taas vain kassajäsenyys tule vähemmän houkuttelevaksi :facepalm:

Yök. Sääli, että järjestelmä on saatu paskottua tällaiseksi.
Voi sen noinkin nähdä.
Toinen tapa katsoa on nykyisen ansiosidonnaisen rahoitusjärjestelmää, missä valtion osuus on perusosa eli peruspäivärahan / työmarkkinatuen määrä. Jos nostaa peruspäivärahaa, muuttuu tuo valtionosuuden määrä. Silloin on luonnollista, että myös ansiosidonnainen päiväraha nousee.
Tässä on siis kysymys järjestelmään luodusta takaisinkytkennästä, jolla itse asiassa lainsäätäjä on halunnut varmistaa sen, että peruspäivärahan nostaminen ei siirry lihottamaan kassaa, vaan jatkaa matkaansa ansiosidonnaisen päivärahan saajille.
 
Noin se ei mene. Jos muutat määritelmää, se koskisi vain uusia rekisteröitäviä yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä.
Suomessa ei voi muuttaa taannehtivasti, eikä myöskään ottaa joltakin yleishyödyllisyysstusta pois ilman vakavia rikkeitä.
Tämä asia jonkun kansalaisaloitteen jäljiltä selvitettiin jo joku vuosi sitten.
Lainsäädännössä ei ole mitään taannehtivan lain estoa paitsi rangaistusasioissa, joka kielletään erikseen perustuslaissa. Perustuslakivaliokunta on yleisesti suhtautunut nihkeästi omaisuudensuojaa, sopimusvapautta ja veroja koskeviin taannehtiviin lakeihin, mutta ei se ole kiellettyä.

Vuonna 2009 Ekokemiltä oltiin viemässä tuloverovapaus lakimuutoksella, jolloin Ekokemistä tulisi verovelvollinen taannehtivasti. Tämä oli perustusvaliokunnan mukaan ihan hyväksyttävää.

Nykyisellä hallituksellakin on ollut esityksiä, joissa muutetaan lakia taannehtivasti, eikä se kai isompaa katastrofia ole saanut aikaiseksi. Ainakin koronan takia tehdyt muutokset työsopimuslakeihin ovat tuollaisia. HE 34/2020 toteavat itsekin, että taannehtivasti tässä muutetaan sopimusvapautta, mutta menkööt kun on hyväksyttävä syy.
 
Lainsäädännössä ei ole mitään taannehtivan lain estoa paitsi rangaistusasioissa, joka kielletään erikseen perustuslaissa. Perustuslakivaliokunta on yleisesti suhtautunut nihkeästi omaisuudensuojaa, sopimusvapautta ja veroja koskeviin taannehtiviin lakeihin, mutta ei se ole kiellettyä.

Vuonna 2009 Ekokemiltä oltiin viemässä tuloverovapaus lakimuutoksella, jolloin Ekokemistä tulisi verovelvollinen taannehtivasti. Tämä oli perustusvaliokunnan mukaan ihan hyväksyttävää.

Nykyisellä hallituksellakin on ollut esityksiä, joissa muutetaan lakia taannehtivasti, eikä se kai isompaa katastrofia ole saanut aikaiseksi. Ainakin koronan takia tehdyt muutokset työsopimuslakeihin ovat tuollaisia. HE 34/2020 toteavat itsekin, että taannehtivasti tässä muutetaan sopimusvapautta, mutta menkööt kun on hyväksyttävä syy.
Suoraa kieltoa ei toki ole, mutta muistaakseni silloin oli esillä monta asiaa.
Ensinnäkin se vaatisi kaksinkertaisen perustuslakikäsittelyn, lisäksi se olisi ongelmallinen EU-oikeuden, omaisuudensuojan, luottamuksensuojan ja oli jotain muutakin, selvitys päätyi että sen kaltainen muutos yksinään ei ole ollenkaan realistinen.
Verokohtelua kaikkien yleishyödyllisten osalta voisi helposti muuttaa. Mutta googlaapa vaikkapa Kokoomuksen erittäin taitavasti rakennettu säätiö- ja yhdistysrakenne, niin näet miksi sitä ei tule ikinä tapahtumaan (saman kaltaiset järjestelyt on muillakin).
 
Suoraa kieltoa ei toki ole, mutta muistaakseni silloin oli esillä monta asiaa.
Ensinnäkin se vaatisi kaksinkertaisen perustuslakikäsittelyn, lisäksi se olisi ongelmallinen EU-oikeuden, omaisuudensuojan, luottamuksensuojan ja oli jotain muutakin, selvitys päätyi että sen kaltainen muutos yksinään ei ole ollenkaan realistinen.
Verokohtelua kaikkien yleishyödyllisten osalta voisi helposti muuttaa. Mutta googlaapa vaikkapa Kokoomuksen erittäin taitavasti rakennettu säätiö- ja yhdistysrakenne, niin näet miksi sitä ei tule ikinä tapahtumaan (saman kaltaiset järjestelyt on muillakin).
Juu, sitä juuri tarkoitin tuolla, että perustuslakivaliokunta suhtautuu nihkeästi. Eli ei välttämättä menisi normaalissa lainsäändäntöjärjestyksessä.

Sun alkuperäisessä postauksessa vain annettiin ymmärtää, että tätä ei mitenkään voitaisi tehdä. Perustuslakivaliokunta koostuu kuitenkin vain ihmisistä, niiden mielipiteet voivat muuttua ja henkilöt vaihtuvat neljän vuoden välein yleensä.

Ei tämä nyt varsinaisesti osu omalle ydinalueelleni, joten en väitä olevani asiantuntija tässä asiassa. Itseäni ainoastaan pisti silmään tuo alkuperäinen väite, ettei lakeja voida tehdä taantuvasti, vaikka niitä voidaan ja tehdään.
 
Pekka Katajan mukiloinnissa haisee poliittinen motiivi, koska 1400-1500€ rahapussi ei kelvannut, eikä mikään muukaan koruista-älylaitteisiin.

Kaupunginvaltuutettu Pekka Katajalla on päässään 21 lyöntireikää ja niissä 151 tikkiä – uskoo epäiltyjen aikoneen tappaa hänet

"– Tässä on pakko olla poliittinen motiivi. Mitään muuta syytä ei voi olla. On kaksi tahoa, missä minulla on vihamiehiä. Minut tunnetaan maahanmuuttokriitikkona, ja samoin minut tunnetaan siitä, että olen yrittänyt kuurnia äärioikeistolaiset ainekset pois porukasta. Näistä kahdesta asiasta olen saanut vihamiehiä. Se on hupaisaa, että kummaltakin laidalta."

Toivottavasti poliisi saa tämän p*skasakin nopeasti kiinni ja vastuuseen teoistaan.
 

Päätös etuudesta pitää antaa lain mukaan 30 päivässä, mutta käsittelyajat venyvät pahimmillaan lähes kahteen kuukauteen.

Jos nää tehtäis kelassa niiku jotkut haluaa niin paljon julkisia viroja tulis ainankin lisää.
 
Kelassa tekee koneet nuo päätökset. Ei sinne hirveesti lisää töitä tule. Ja ei julkista sektoria tule kasvattaa yhtään. Liian pöhöttönyt jo nyt.
 
Kelassa tekee koneet nuo päätökset. Ei sinne hirveesti lisää töitä tule. Ja ei julkista sektoria tule kasvattaa yhtään. Liian pöhöttönyt jo nyt.

Kelan myöntämän työttömyysturvan ensimmäisen hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 16 päivää. Veikkaan, että siellä on hyvin paljon ihan manuaalista käsittelyä selittämässä noin pitkää aikaa. Ja jos puuttuu liitteitä, menee vielä pidempään.
 
Kelan myöntämän työttömyysturvan ensimmäisen hakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä 16 päivää. Veikkaan, että siellä on hyvin paljon ihan manuaalista käsittelyä selittämässä noin pitkää aikaa. Ja jos puuttuu liitteitä, menee vielä pidempään.

Varmaan vähän OT, mutta eihän tuo nyt välttämättä sitä tarkoita. Läpimenoaika reagoi kasvaneeseen kysyntään aivan samalla tavalla, oli siellä sitten 100 käsittelijää tekemässä 10 hakemusta päivässä tai 10 käsittelijää tekemässä 100 hakemusta päivässä.
 
Varmaan vähän OT, mutta eihän tuo nyt välttämättä sitä tarkoita. Läpimenoaika reagoi kasvaneeseen kysyntään aivan samalla tavalla, oli siellä sitten 100 käsittelijää tekemässä 10 hakemusta päivässä tai 10 käsittelijää tekemässä 100 hakemusta päivässä.

Kunhan siis vain veikkaan, että prosessi ei ole 100% koneellinen, vaan siellä on käsittelijöitä siinä missä kassoillakin. En näe mitään syytä olettaa, että prosessi eroaisi merkittävästi kassojen prosessista.
 
Kun tällaisia uutisia lukee niin varsinkin tämän EU:n rahanjakosekoilun jälkeen täytyy todeta että mitä väliä näillä enää on? Antaa mennä vaan. Ei tässä ole enää mitään menetettävää. Ja vanha totuus on että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan hallitus rikkoi taannoin perustuslakia ja vahingot lasketaan miljardeissa. Siinä ei yksi tai useampikaan jätelain rikkominen paljoa tunnu.
 
Oikein mielenkiinnolla odotan syyskuun gallup -tuloksia. Demareilla nostetta kesti Toukokuun loppuun asti, sen jälkeen on ollut alamäkeä. Tästä paketista riittääkin selitettävää äänestäjille ja vappusatasille. Yksikään muu hallituspuolueen puheenjohtaja ei ole siirtynyt puolustamaan Marinia median ja muiden "hyökkäyksiltä".
 
Oikein mielenkiinnolla odotan syyskuun gallup -tuloksia. Demareilla nostetta kesti Toukokuun loppuun asti, sen jälkeen on ollut alamäkeä. Tästä paketista riittääkin selitettävää äänestäjille ja vappusatasille. Yksikään muu hallituspuolueen puheenjohtaja ei ole siirtynyt puolustamaan Marinia median ja muiden "hyökkäyksiltä".

Taitaa olla, että mediaa vaan ei ole juuri kiinnostanut. Kaikkihan on julkaisseet analyysin tai kommentin heti. Kulmuni on hyvin kriittinen. Muilla sävy on myönteiseen suuntaan.

Keskusta kuitenkin ajaa normaaliin tapaansa kaksilla rattailla.
VM Matti Vanhanen pitää ainakin varovaisena onnistumisena ja pitää vaihtoehtoja nyt saavutettua huonompina. Puheenjohtaja Katri Kulmuni on erittäin kriittinen, mutta hän on ollut kriittinen alusta alkaen, samoin hän tekee nyt puheenjohtajavaalikampanjaa ja pohjoisen edustajana EU-kritiikki torikiertueella kuuluu asiaan. Pohjoisessa sitten edustaja Kärnä onkin juhlinut pakettia twitterissä yms. senkin edestä... Ja Keski-Suomesta Pekkarinen tyrmännyt...

Anna-Maja Henriksson Twitter
Resultatet från maratonmötet i Bryssel är bra för både Finland och EU.Coronapaketet blev bättre än kommissionens förslag och kopplas till rättstatsprincipen liksom mångåriga budgeten.Det är en milstolpe i EU:s historia o en stor vinst för Finland.Bra jobbat @MarinSanna #EU #EUCO
Brysselissä pidetyn maratonkokouksen tulos on hyvä sekä Suomelle että EU:lle.Corona-paketti on parempi kuin komission ehdotus ja sitä sekä rahoituskehys kytkettiin oikeusvaltioperiaatteeseen Virstanpylväs EU:n historiassa ja suuri voitto Suomelle.Hyvää työtä @MarinSanna #EU #EUCO

Li Andersson Facebook
Sopu on nyt saatu EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä, ja niin perinteinen kuin sosiaalinen media on täynnä monenlaisia analyyseja lopputuloksesta. Kuten aina kun kaikki jäsenmaat pyrkivät neuvottelemalla saavuttamaan yhteisen näkemyksen, löytyy kokonaisuudesta niin hyvää kuin huonoa. Siksi muutama kommentti nyt esiin nostetuista huomioista.

Ensin koko saavutetusta ratkaisusta. Koko nyt haetun ratkaisun perusajatus edustaa mielestäni paradigmaattista ja tärkeää muutosta siinä, miten EU hakee ratkaisuja taloudellisiin kriiseihin. Hyvässä muistissa on edelleen eurokriisin yhteydessä tehdyt vakavat virheet, jolloin veronmaksajat pakotettiin pankkien pelastuspaketteihin ja samalla pakotettiin eri maiden hallituksia rajuihin leikkaus- ja yksityistämisohjelmiin, joilla oli todella tuhoisia seurauksia niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti.

Tällä kertaa vaikuttaa siltä, että EU-tasolla todella on ymmärretty kaksi olennaista seikkaa: talous-, työllisyys- ja velkakriisin välttämiseksi pitää elvyttää koko Euroopan alueella ja haluamme tai emme, olemme eurooppalaisina yhdessä tässä tilanteessa. Euroopan talouden ripeä elpyminen koronakriisistä on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle välttämätöntä. Eurooppalaisen ratkaisun tukeminen ei siis ole ollut Suomelle hyväntekeväisyyttä, vaan Suomen omista intresseistä huolehtimista.

Tällä kertaa elvytysvaraa lähdettiin hakemaan elpymisvälineen avulla, jonka myöntämien lainojen ja avustusten rahoittamiseksi EU-komissio ottaa velkaa. Velkaa maksetaan takaisin tulevien vuosikymmenten aikana korkeampina jäsenmaksuina. Tällainen rakennelma on mielestäni huonompi kuin esimerkiksi EKP:n suoran jäsenmaille suunnatun rahoituksen ja velkajärjestelyiden kautta mahdollistettu elvytysvara, jolla samalla olisi ollut mahdollista puuttua maiden ylivelkaantumiseen. Mutta koska tämänkaltaiset rakenteelliset ratkaisut eivät ole olleet eurooppalaisten päättäjien pöydällä, on nyt neuvoteltu sopu ja tämä elpymiskokonaisuus ehdottoman tarpeellinen. Viime yönä saavutettu sopu uudesta elpymisvälineestä ja monivuotisesta rahoituskehyksestä tukee kokonaiskysynnän toipumista Euroopassa. Se tarjoaa siksi myös vastauksia koronan aiheuttaman sosiaalisen ja terveydellisten kriisin torjuntaan.

Neuvottelutulosta on nyt kritisoitu siitä syystä, että Suomi edelleen on nettomaksaja ja siksi koska Suomi ei joidenkin muiden nettomaksajien tavoin saanut jäsenmaksualennuksia. Nämä ovat mielestäni outoja ja asiantuntemattomia perusteluja. Suomi on ollut nettomaksaja ja on sitä edelleen. Tässä ei ole mitään uutta tai yllättävää, eikä missäkään vaiheessa ollut odotettavissa että tämä suhde muuttuisi. Sen sijaan Suomi on edelleen pienempi nettomaksaja kuin esimerkiksi Saksa tai Ruotsi, joiden jäsenmaksupalautuksiin keskusteluissa on viitattu. Suomella ei sen sijaan ole ollut näitä jäsenmaksupalautuksia aiemmin, eikä kukaan olettanut, että sellaisia olisi Suomelle ollut tässä tilanteessa luvassa. Sen sijaan saimme aikaisempien kertojen tapaan kansallisen ”kirjekuoren”, eli kansallista
erillisrahoitusta, joka oli 400 miljoonaa maatalouteen ja 100 aluekehitykseen. Tämä 500 miljoonan Suomelle osoitettu potti voi pitää erittäin merkittävänä.

Sitten ongelmakohtiin. Erityisesti niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Itävalta vaativat avustusten leikkaamista ja lainojen kasvattamista elpymisvälineessä. Tätä vaati Suomessa kovaan ääneen erityisesti kokoomus, joka myös on kritisoinut hallitusta
siitä että Suomi ei ole liittoutunut nuukaan nelikkoon. Juuri kukaan ei täällä ole keskustellut budjetin ja elpymisvälineen sisällöllisistä painotuksista, eli mitä rahoilla halutaan rahoitettavan, koska kaikki ovat vain keskittyneet vaatimaan avustusten leikkaamista.

Noh, neuvotteluissa toimittiin nuukan nelikon ja kokoomuksen toiveiden mukaisesti, ja avustusten määrää laskettiin. Tämä raha oli pois lisäpanostuksista tieteeseen ja oikeudenmukaiseen ilmastosiirtymään. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston koko pienennettiin kolmannekseen ja tieteen lisäpanostukset jäivät hyvin maltillisiksi. Nyt samaiset kokoomuslaiset ovat sitten närkästyneitä siitä, että tieteeseen ja ilmastotyöhön ei tullut riittävästi rahaa. Sitä saa mitä tilaa. (Ja olen toki tietoinen siitä, että myös Suomen kanta oli avustusten pienentäminen, mikä pitkälti johtui kotimaisesta paineesta yhdistettynä perustuslakivaliokunnan tiukkoihin tulkintoihin). Panostusten vähentyminen näistä tulevaisuuden kannalta olennaisista sektoreista on kuitenkin hyvin harmillista.

Toinen tärkeä kysymys neuvotteluissa liittyi rahoituksen ehdollisuuteen. Koska rahoitukseen käytetään jäsenmaiden yhteisiä varoja, pitää myös olla oikeus asettaa ehtoja niiden käytön suhteen. Ilmastoehdollisuus on ollut mediassa vähemmän esillä kuin oikeusvaltioperiaate, mutta on yhtä tärkeä. Maiden ei tule saada rahoitusta, mikä on tarkoitettu ilmastotyöhön, mikäli ne eivät ole sitoutuneita yhteisiin päästövähennystavoitteisiin. Ilmaston kannalta on voitto, että 30% budjettivaroista nyt korvamerkitään ilmastotyöhön, mutta todella iso miinus on se, että maat voisivat saada puolet oikeudenmukaisen siirtymän rahaston niille osoitetuista varoista sitoutumatta EU:n ilmastotavoitteisiin. Silloin ei pitäisi saada ilmastorahoitusta ollenkaan.

Oikeusvaltioperiaatteen osalta saatiin sopuun kirjauksia mekanismin käyttöönotosta, mutta sen todellinen vaikuttavuus jää vielä avoimeksi ja poliittisesti ratkaistavaksi. Siksi on olennaista, että poliittista painetta pidetään yllä.

Kaikkineensa siis pitkälti odotetunkaltainen lopputulos. Mitä tulee Suomen asemaan ja saantoihin sekä koko ratkaisun olemassaoloon, voimme olla tyytyväisiä, mutta ilmaston, tieteen ja oikeusvaltioperiaatteen osalta kunnianhimo olisi voinut olla korkeampi ja töitä tarvitaan edelleen. Tällaisten sisällöllisten prioriteettien näkyväksi tekeminen on vaikeaa ilmapiirissä, jossa kaikki tuntuvat tarkastelevan kansallista etua varsin kapeasti, ymmärtämättä miten keskeisesti kansallinen etumme liittyy näihin tulevaisuuden isoihin kysymyksiin ja koko Euroopan pärjäämiseen.

Maria Ohisalo Facebook
Sopu EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja uudesta elpymisvälineestä on syntynyt.

Vihreille tärkeää kokonaisuudessa oli kunnianhimon tason säilyttäminen. Kolmasosa rahoista on suunnattava ilmastotoimiin ja paketilla pyritään uudistamaan eurooppalaisia yhteiskuntia, koulutuksen ja digitalisaation edistäminen ovat tässä tärkeässä roolissa.

Suomi on toiminut vahvan oikeusvaltioperiaatteen puolestapuhujana. Osana lopullista sopua molemmista paketeista perustetaan uusi oikeusvaltiomekanismi. Oikeusvaltion edistämisen pitää olla peruskauraa koko unionissa, ei vain kirjaimia paperilla.

Suomen saamia maaseudun kehittämistukia ja pohjoisen ja itäisen Suomen erityistukia pitää käyttää hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseen, uudistamiseen, reilun muutoksen edistämiseen eli ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseen.

Mikään paketti ei koskaan ole täydellinen, mutta lopputulos osoittaa, että EU:ssa löytyy tahtoa pitää yhteinen projekti kasassa ja ratkoa yhdessä kaikkiin osuvaa kriisiä. Olemme yhä enemmän rajat ylittävien haasteiden edessä, ja niitä ratkoessa täytyy olla myös rajat ylittäviä ratkaisuja.

Matti Vanhanen Ylen Aamu (nämä linkit siis nostanut itse Facebook-seinälleen)



Katri Kulmuni Facebook
Protektionismin nousu, USA:n ja Kiinan kauppasodat, ovat vieneet maailmankauppaa Suomen kannalta väärään suuntaan.

Olemme avoin kansainvälisestä kaupasta elävä vientitalous. Tullit, sääntöjen kiertäminen isomman oikeudella ja vientiä vaikeuttavat rajoitukset vaikeuttavat talouttamme.

Protektionismia harjoittavat etenkin ne maat, joilla on siihen riittävän suuri koti- tai sisämarkkina.

Meidän sisämarkkina on lähinnä EU. Tämä on tärkeää muistaa, kun arvioimme tänäpäivänä EU-tason ratkaisuja.

Iso-Britannian EU-ero on puolestaan aiheuttanut uudenlaisia jännitteitä EU-maiden kesken.

Brexitin myötä Suomi menetti tärkeän kumppanin EU-pöydistä. Vapaan kilpailun puolustaminen, protektionismin vastustaminen sekä terveestä taloudesta huolehtiminen ovat yhdistäneet Suomea ja Britanniaa.

Brexit näkyi myös valitettavalla tavalla EU:n elpymisrahastosta käytävissä neuvotteluissa. Olen varma, että Britannia olisi jakanut Suomen tavoitteet rahaston koon pienentämisestä, lainapainotteisuudesta sekä esitettyä lyhyemmästä kestosta.

Nyt yllä olevan agendan jakoi pienempi joukko. Puhutaan Hansa-yhteistyöstä Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan sekä Irlannin ja Baltian maiden kesken.

Lisäksi Suomi on löytänyt yhteisen sävelen Hansamaiden sisältä ns. nuukanelikon kanssa. Nuukanelikko on maksuhelpotuksistaan huolimatta Suomea suurempia nettomaksajia.

Pakettia pitää katsoa vain ja ainoastaan Suomen edun mukaisesti. Tässä arvioinnissa on huomioitava paketin kohdentuminen Suomeen.

Toinen arvioitava seikka on se vaikutus, joka eurooppalaisella ratkaisulla voi olla koko maanosan talouteen.

Kukaan ei varmasti osaa tarkalleen sanoa kuinka suuri yhteinen elvytys auttaisi pahimman kuilun yli. On kuitenkin muistettava, että kukin jäsenmaa voi myös kansallisesti elvyttää omaa talouttaan.

Pankkeja paketti auttaa ainoastaan välillisesti erilaisten yrityksille tulevien hankkeiden kautta. Pankkikriisin todennäköisyyttä en osaa arvioida, mutta sen seuraukset olisivat toki omassa luokassaan. Sellaiseen emme toki saisi Euroopassa ajautua.

Olen huolissani ratkaisun tulevasta merkityksestä EU:n kehitykselle. En kannata yhteistä velkaunionia, yhtään merkittävämpiä EU-veroja enkä ”eurooppalaista” valtiovarainministeriä.

Mikään yksittäinen ratkaisu oikein sovittuna ei tietenkään tee EU:sta liittovaltiota, mutta askel askeleelta EU on integraatiota syventänyt. Usein pontimena ovat olleet erilaiset kriisit.

Silloin on kaivettu vanhat ja valmiit integraatiota edistävät esitykset esiin.

Valtiovarainministerinä edustin hallituksessa hyvin kriittistä linjaa suhteessa esitettyyn elpymisrahastoon. Myös Suomen kanta on ollut komission esitystä kohtaan kriittinen.

Asiaa on käsitelty myös EU-parlamentaarissa. Kannattaa vilkaista siellä otettuja suomalaisedustajien kantoja.

Europarlamentaarikoista elpymisrahastoon ja sen kokoon ovat kriittisesti suhtautuneet mm. Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen. Toisenlaisiakin kantoja on suomalaisten toimesta otettu.

Nyt kun sopimus on yön aikana syntynyt, on sitä arvioitava Suomen edun lisäksi eduskunnassa myös perustuslakimme ja EU:n luonteen kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä onko oikea ketju, kun ei varsinaisesti liity päiväpolitiikkaan. Jotenkin vaan huvittaa tuollaisen rotiskon suojelu loppuun asti, koska siinä on Aallon nimmari suunnitelmassa.
Tuolle tulee käymään niin, että jossain vaiheessa on pakko joko kunnostaa julkisella rahalla, tai sitten purkaa kokonaan, koska jossain vaiheessa kunto huononee liikaa.
Aallon rakennuksia kyllä Suomessa riittää, joten vähän vaikea nähdä mitään järkisyytä tuollaiselle ehdottomalle suojelulle. Se on kuitenkin vaan siilo.
 
Hahhahhaa. Loistava taktiikka perustella neuvottelu tulosta "parempi kuin komission ehdotus", jos alkuperäinen ehdotus oli umpisurkea ja nyt saatiin "tingattua" se surkeaksi. Voi voi, millainen hallitus meillä onkaan.

Tämä. Oikea vertailukohta neuvottelutulokselle on se, että emme ole kyseisessä paketissa mukana. Silloin Suomella menisi paremmin.
 
Tämä. Oikea vertailukohta neuvottelutulokselle on se, että emme ole kyseisessä paketissa mukana. Silloin Suomella menisi paremmin.
Ehkä se "fixit" sittenkin tarvitaan pitkällä tähtäimellä. Harmillista sinänsä, koska EU:ssa olisi teoriassa aivan helvetin hyvää potentiaalia sotilaallisesti (jos niin haluttaisiin), kauppaliittona ja poliittisena vipuvartena globaalisti.

Todellisuus on kuitenkin se että 2015 Italia kiristää muuta EU:ta uhaten antaa passit random pakolaisille ja vapauttaa ne muualle Eurooppaan ja nyt sitten koronan jälkeen pohjoisen hölmönrehelliset sivistysvaltiot saavat maksaa Italian ja muiden etelän korrutoituneiden paskamaiden laskut jälleen kerran. Kaupan päälle tällä kertaa paalua ottaa perseeseen eniten Suomi kiitos low-IQ vihervassarien.
 
Kun tällaisia uutisia lukee niin varsinkin tämän EU:n rahanjakosekoilun jälkeen täytyy todeta että mitä väliä näillä enää on? Antaa mennä vaan. Ei tässä ole enää mitään menetettävää. Ja vanha totuus on että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan hallitus rikkoi taannoin perustuslakia ja vahingot lasketaan miljardeissa. Siinä ei yksi tai useampikaan jätelain rikkominen paljoa tunnu.
Tämä jätelaki on kyllä naurettava. Jos minulla on kotona oma sekajäteastia omille sekajätteilleni ja maksan sen tyhjennyksestä jätehuoltomaksua, niin miksi en saisi tuoda omalta mökiltäni siihen omia sekajätetteitä?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 375
Viestejä
4 510 570
Jäsenet
74 357
Uusin jäsen
villl

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom