Tämä oli maailman ensimmäinen some-pandemia, edes sikainfluenssa-aalto ei vielä ollut somen kulta-aikaa, joten se meni ohi aika kepoisesti. Miettikääpä millainen vaikutus sillä oli, että ensimmäisiä tietoja tappavasta viruksesta alkoi tulla Kiinasta somen kautta, näytettiin kuvia kauduille kuolevista ihmisiistä, teho-osastojen kauhunhetkiä kuvattiin ja levitettiin ympäri maailmaa, sotilaat desinfioivat katuja avaruuspuvuissa, ihmiset jakoivat omakohtaisia kauhukokemuksia koronasta, rokotteiden tehoa ja tehottomuutta arvioidaan asiantuntevasti somen keskusteluissa jne.
On kyllä tosissaan ollut mielenkiintoista seurata, kuinka eri tavoin ihmiset ovat tähän suhtautuneet, ja kuinka se suhtautuminen on kehittynyt ihan yleiselläkin tasolla tämän reilun vuoden aikana. Noiden ensimmäisten tietojen vaikutushan on ollut valtava, mutta samalla on ollut "lohduttavaa" (en nyt keksi parempaakaan sanaa) huomata, miten helposti todenmukaisempaakin tietoa on nykyään saatavilla. Kunhan vain malttaa sitä lukea, ja malttaa ymmärtää suodattaa lukemansa kriittisesti (etenkin, jos somesta jotain lukee).
Pitää varmaan varastaa tämä termi omaankin käyttöön
Toden totta, niin pitää.
Tämäpä se juuri ongelma on, tämä järjetön pelottelu pitäisi lopettaa kun osa ihmisistä ei tälläistä kestä vaan heille tulee oikeita mielenterveysongelmia. Jos sattuu olemaan alueella, missä koronaan on enemmän niin järjenkäyttö ja hyvä hygieenia auttaa paljon. Järjetön panikointi ja pelon lietsonta ei. Suomessa nyt tällä hetkellä sen verran hyvä tilanne ja parempaan päin mennään, että voisi ihan hyvin tämän pelottelukampanjan lopettaa. Somessa nyt leviää toki kaikkea paskaa aina, mutta media voisi osaltaa olla osallistumatta, mutta kun se myy niin hyvin, joten tottakai haluavat jokaisen euron mehustaa. Jokainen itse voi myös miettiä osallistuuko tähän vai lopettaako tämän pelottelun somessa.
(HUOM! En tarkoita kohdentaa tätä vastausta sinuun tai viestiisi, vaan vain jatkan ajatusta yleistasoisesti siitä). Tämä on ongelma, mutta mielestäni vielä suurempi ongelma on yleensäkin poteroitua ja käsitellä asioita vain yhdeltä suunnalta. Pelottelun lisäksi vähättely ja kaikenlainen molemminpuolinen lällättely on vähintään yhtälainen ongelma kuin pelottelukin. Keskustelua, ymmärtämistä ja tämän pandemian hoitamista kun ei edistä yhtään enempää sekään, vaan kumpaankin poteroon (kärjistettyinä "iso paha tauti, me kuollaan kaikki" vs. "ei koske mua, pikku lentsu") kallistuminen vain hankaloittaa asioita. Yhtä kaikki, kaikenmoinen nokittelu pitäisi lopettaa (joo turha toivo, tiedän, täältähän loppuisi keskustelu tyystin
), ja keskittyä tarkastelemaan eri toimenpiteiden tehoa, tarpeellisuutta, toteutusmahdollisuuksia ja haitta/sivuvaikutuksia sekä koko pandemian hallinnan kannalta yhteiskunnallisesti, että mitä itse kukin ihminen voi asian eteen tehdä. Ja tuon yksilön toiminnan ei edes lopulta pitäisi olla mielipidekysymys, vaan pikemminkin haluaako ja voiko kokonaisuutta yrittää ymmärtää, vai kannattaisiko vaan mennä "virallisten suositusten" mukaan vaikkei siitä ihan aina itse pitäisikään. Mielipidekysymys siitä vain valitettavasti lopulta tulee, sellainen ihmisluonto näyttää yleensä olevan.
Eikä koko pandemiasta oikeastaan edes opittu mitään kun tällaista semipandemiaa voi koittaa torjua tai olla torjumatta niin eri tavoilla ja saada erilaisia lopputuloksia jotka ehkä erottuvat satunnaisvaihtelusta tai eivät. Sitten seuraavalla kierroksella jokainen voi tehdä saman mikä on tässäkin ketjussa käyty läpi kymmeniä kertoja, poimia haluamansa data pointit ja vääntää niiden perusteella analyysit siitä miten uutta pandemiaa voisi edellisen oppien mukaan torjua, ja toisilla on sitten toiset data pointit ja analyysit. "Oikeaa" totuutta ei ehkä ole, tai niitä on useampia, ja päätöksenteko uppoaa hetteikköön.
Tämän takia onkin mielenkiintoista toisaalta nähdä sitten lopulta, millaisia tutkimus/analyysituloksia pandemian hoidosta saadaan kun sitä päästään lopulta katsomaan hieman kauempaa tulevaisuudesta. Voisin hyvin kuvitella esiin nousevan yllättäviäkin asioita, joita olisi voinut kannattaa tietyissä tilanteissa tehdä muttei nyt hoksattu, ja toisaalta paljon sellaista, millä ei lopulta näytä olevan mitään merkitystä. Hyvä harjoituskappalehan tämä on ollut siinä mielessä, että nyt nähdään erilaisia reaktioita niin valtioiden kuin yksittäisten ihmistenkin tasolta. Mielenkiintoinen matka, niin sanoakseni.
Itse olen kyllä vähentänyt kontaktit siinä määrin minimiin, että tuttuja en mene proaktiivisesti tapaamaan, ellei ole jotenkin itsestään selvää, että se on oikeasti heidän mielestään ok. Käytännössä menisin kyllä vaikka isovanhempianikin tapaamaan, jos siis olisivat vielä hengissä ja pyytäisivät käymään. Jokaisella pitää olla jonkinlainen oikeus ottaa riskejä ja jos tietoisen päätöksen tekee, niin asia on osaltani kunnossa.
Itsekin toimin käytännössä näin, toki turvatoimet huomioiden. Turvaväliä ja maskeja pidetään myös kaverien kesken mahdollisuuksien mukaan (turhaapa sitä on noin helpoissa toimenpiteissä laistaakaan, auttoivat ne tai eivät), käsiä pestään ja tapaamiset sijoittuvat ulos jos mahdollista. Mitään pelkoa tai muutakaan panikointia ei kellään ole, vaan pikemminkin pyrimme tekemään osamme arkijärjen rajoissa, ja tiedostamaan kontaktimme mikäli sellainen epäonni sattuisi, että tartunnanjäljityksestä jollekulle soittaisivat. Helppoja juttuja, esim. kahvitellaankin keittiön sijaan ulkona terassilla (se nyt on muutenkin mukavaa), hoidetaan asioita hieman suunnitelmallisemmin (jottei juosta siellä täällä yksittäisten nippelien perässä) jne.