- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 5 270
Kerro lisää noista rajoituksista."Saavutettavuutta" eli oli rajoituksia asiakasmäärissä yms. Mutta pitkälti olivat auki kuitenkin.
Rajoituksia oli varmasti mäkkärissäkin sisätiloissa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kerro lisää noista rajoituksista."Saavutettavuutta" eli oli rajoituksia asiakasmäärissä yms. Mutta pitkälti olivat auki kuitenkin.
Rajoituksia oli varmasti mäkkärissäkin sisätiloissa.
"Quantification of residual plasmid DNA and SV40 promoter-enhancer sequences in Pfizer/BioNTech and Moderna modRNA COVID-19 vaccines from Ontario, Canada"
Maallikon silmissä tällainen näyttää tietenkin pahalta mutta miten isosta ongelmasta tässä oikeasti on kyse?
Fluorometria on ollut käytössä mutta mittauksia on tehty myös PCR:lla: "Total DNA and specific DNA targets were quantified by Qubit fluorometry and quantitative polymerase chain reaction (qPCR)"Kuka näissä kaikissa pysyy mukana, mutta ykköskirjoittaja David J. Speicher vaikuttaa viime vuosina kunnostautuneen heikkolaatuisen tutkimuksen teossa. Ainakin Speicherin aiempia DNA-kontaminaatiotutkimuksia on kritsoitu fluorometrian käytöstä (yliarvioi DNA:n määrää) ja mm. vanhentuneiden / epämääräisten näytteiden käytöstä. Näitä ilmeisesti heppoisia tuloksia on sitten yritetty korreloida rokotehaittoihin tietokannoista ja vedetty raflaavia johtopäätöksiä. Tässä näkyy olevan sitä samaa kritisoitavaa.
Tutkimus on kuitenkin julkaistu alan tieteellisessä lehdessä, joten on se jonkintasoisen referee-seulan läpäissyt. On se uskottavampi kuin videoblogi tai edes referoimaton preprint-julkaisu. Toki on niin, että kaikennäköistä pääsee välillä seulasta läpi.Speicher on vissii nykyään "itsenäinen tutkija" ja tutkimus on jostain syystä julkaistu Autoimmunity-lehdessä rokotetutkimukseen keskittyneiden lehtien sijaan. Nopealla haulla hän esiintyy erilaissa "vaccine truth"-tyyppisissä julkaisussa kertomassa kokemuksistaan
Fluorometria on ollut käytössä mutta mittauksia on tehty myös PCR:lla: "Total DNA and specific DNA targets were quantified by Qubit fluorometry and quantitative polymerase chain reaction (qPCR)"
Onko niin, että fluorometrialla saa jonkinlaisen epäspesifin kuvan DNA:n ja sitä muistuttavan aineksen kokonaismäärästä mutta PCR:lla etsitään tiettyjä DNA-pätkiä?
Tutkimus on kuitenkin julkaistu alan tieteellisessä lehdessä, joten on se jonkintasoisen referee-seulan läpäissyt. On se uskottavampi kuin videoblogi tai edes referoimaton preprint-julkaisu. Toki on niin, että kaikennäköistä pääsee välillä seulasta läpi.
Kiinnostava kysymys on, että onko itse aihe merkittävä ja jos on, niin miksi? Voiko rokotteiden DNA-kontaminaatiosta olla olennaistakin haittaa?
Mikä on tämä "SV40 promoter-enhancer-ori", jonka pitoisuudesta kirjoittajat on huolestuneita?
Kannattaa muistaa, että näissä on mukana kontrollit, eli näytteet joidenka dna tai geenimäärä tiedetään ja tähän vertaillaan sitä tutkitun näytteen monistumisen signaalia. Ei tämä ole mitään mutulla tehtyä lottoa vaan tiedettä.Itseäni mietityttäisi tässä, että miksi on käytetty tiedetysti epätarkkaa menetelmää. Miksi ollenkaan käyttää sellaista eikä mainita siihen liittyvää epävarmuutta? Varsinkin, kun aiemmista julkaisuista on tullut kritiikkiä? Eikö se ole epärehellistä? Itselleni sellainen ihminen on joka on epärehellinen yhdessä asiassa on todennäköisemmin epärehellinen myös muussa. Nyt koko homma vähän haisee tämän vuoksi.
Jos nyt oikeni ymmärrän mitä tuossa PCR:llä yritetään tehdä, niin tuossakin on vahva yliarvioinnin riski. Tuossa siis yritetään havaita epämääräisestä DNA-silpusta lyhyitä pätkiä ja siitä ekstrapoloida kuinka paljon alkuperäistä DNA:ta on. Analogiana ymmärrän tuon niin, että satunnaisen silputun kirjan jäänteistä etsitään tiettyjä sanoja ("kissa", "talo" jne.) ja sitten yritetään siitä päätellä kuinka monta kappaletta kirjassa on ilman muuta tietoa kirjan sisällöstä. Ei kuulosta järkevältä.
Jos on tiedossa, että kirjassa on jokaisessa kappaleessa vain sellaisia sanoja, jotka eivät esiinny toisissa kappaleissa ja sanoja on vain tietty määrä per kappale, niin tässä voisi olla enemmän järkeä. Tällainen tilanne voisi olla rokotevalmistajan laadunvarmistuksessa, jossa on tiedossa mitä DNA-epäpuhtauksia siellä ylipäänsä voi olla valmistusprosessin perusteella.
Aihe on kyllä varsin monimutkainen ("rokotteiden laadunvalvontamenetelmien epävarmuus DNA-epäpuhtauksien osalta"). Luottaisin tässä muiden asiantuntijoiden vertaisarviointiin. Speicherin aiemmista tutkimuksista on julkaistu kritiikkiä ja niin varmaan tästäkin aikanaan, jos se on aiheellista.
Itseäni tässä juuri mietityttää, että koska aihe tosiaan koskee olennaisesti rokotealmistuksen laadunvalvontaan liittyviä asioita, niin onkohan Autoimmunity-lehdessä paras asiantuntemus näiden asioiden vertaisarviontiin. Kirjoittajat ovat _oletettavasti_ tarjonneet tätä tutkimusta rokotetutkimusalan lehtiin. Miksiköhän se niihin ole kelvannut?
Jos oikein ymmärrän, niin kirjoittajat epäilevät tämän (mahdollisen) DNA-kontaminaation olevan jonkinlainen indikaattori sille, että rokotteen valmistusprosessi olisi puutteellinen ja tämä DNA-epäpuhtaus voisi johtaa haittavaikutuksiin. Moni asia on mahdollista, mutta mahdollisuus ei tee siitä totta. DNA-kontaminaatio kuulostaa huolestuttavalta. Kuitenkin ilmeisesti rokotteissa tätä DNA-kontaminaatiota on jonkin verran yleisesti, kun sille on on ollut raja-arvoja vuosikymmeniä. Nähdäkseni ajatukset ovat (monimutkaista aihetta yksinkertaistaen) ovat, että potentiaali haittaan on olemassa, mutta spesifistä toteutunutta haittaa ei ole tiedossa. Turvallisuusperiaatteen mukaisesti on sitten kuitenkin asetettu näitä raja-arvoja. Europea medicines agency kommentoit ettei EU:ssa käytetyissä rokote-erissä ole ollut näitä raja-arvoja ylittäviä määriä.
Edit: Muokattu ja korjattu typoja
Onko fluorimetria osoitettu kelvottomaksi? Viittaamassasi artikkelissa todetaan, että RNA aiheuttaa merkittävää taustasignaalia, joten RNA pitää ensin tuhota. Näin on käsittääkseni toimittu tuoreessa artikkelissa (ks. Fig. 3).Itseäni mietityttäisi tässä, että miksi on käytetty tiedetysti epätarkkaa menetelmää. Miksi ollenkaan käyttää sellaista eikä mainita siihen liittyvää epävarmuutta?
Minusta PCR:llä etsitään vain tiettyjä DNA-pätkiä kuten juuri tuota SV40:a. Kokonaismäärää arvioidaan fluorimetrialla.Jos nyt oikeni ymmärrän mitä tuossa PCR:llä yritetään tehdä, niin tuossakin on vahva yliarvioinnin riski. Tuossa siis yritetään havaita epämääräisestä DNA-silpusta lyhyitä pätkiä ja siitä ekstrapoloida kuinka paljon alkuperäistä DNA:ta on. Analogiana ymmärrän tuon niin, että satunnaisen silputun kirjan jäänteistä etsitään tiettyjä sanoja ("kissa", "talo" jne.) ja sitten yritetään siitä päätellä kuinka monta kappaletta kirjassa on ilman muuta tietoa kirjan sisällöstä. Ei kuulosta järkevältä.
EMA toteaa "EMA is aware that some online reports have claimed that COVID-19 mRNA vaccines contain excessive levels of DNA."Kuitenkin ilmeisesti rokotteissa tätä DNA-kontaminaatiota on jonkin verran yleisesti, kun sille on on ollut raja-arvoja vuosikymmeniä. Nähdäkseni ajatukset ovat (monimutkaista aihetta yksinkertaistaen) ovat, että potentiaali haittaan on olemassa, mutta spesifistä toteutunutta haittaa ei ole tiedossa. Turvallisuusperiaatteen mukaisesti on sitten kuitenkin asetettu näitä raja-arvoja. Europea medicines agency kommentoit ettei EU:ssa käytetyissä rokote-erissä ole ollut näitä raja-arvoja ylittäviä määriä.
Kannattaa muistaa, että näissä on mukana kontrollit, eli näytteet joidenka dna tai geenimäärä tiedetään ja tähän vertaillaan sitä tutkitun näytteen monistumisen signaalia. Ei tämä ole mitään mutulla tehtyä lottoa vaan tiedettä.
Onko fluorimetria osoitettu kelvottomaksi? Viittaamassasi artikkelissa todetaan, että RNA aiheuttaa merkittävää taustasignaalia, joten RNA pitää ensin tuhota. Näin on käsittääkseni toimittu tuoreessa artikkelissa (ks. Fig. 3).
Minusta PCR:llä etsitään vain tiettyjä DNA-pätkiä kuten juuri tuota SV40:a. Kokonaismäärää arvioidaan fluorimetrialla.
EMA toteaa "EMA is aware that some online reports have claimed that COVID-19 mRNA vaccines contain excessive levels of DNA."
Ei tämäkään ihan rehellistä ole, jos tieteelliset julkaisut dissataan "some online reports":ksi. Jos artikkeli on ylittänyt tieteellisen julkaisukynnyksen, niin sen sivuuttaminen vaatii kyllä jonkinmoista näyttöä tueksi.
Käsittääkseni fluorimetria ei ole uusi menetelmä, joten olettaisin menetelmän ominaisuuksien olevan alalla tiedossa ilman että joka paperissa on tarpeen käydä kaikkia perusasioita läpi.Kyllä, askelia on artikkelissa tehty näiden rokotteiden nanpartikkelien ja RNA:n tuottaman virheen poistamiseksi. Kysymys kuitenkin on, että mikä on tämän menetelmän hyöty? Onko tulos näiden askelien jälkeenkään luotettava? Onko menetelmää verratu tunnettuista näytteistä saatuihin tuloksiin tai suoraan mittaukseen massaspektrometrialla?
Niin, PCR:llä on selvitetty paljonko tiettyjä DNA-tyyppejä näytteissä oli ja fluorimetrialla sitten DNA:n kokonaismäärää."Amplicon mass, as determined with the New England BioLabs DNA calculator [Citation17] and length (105 bp for ori, 114 bp for spike, and 152 bp for the SV40 promoter-enhancer-ori), were used to estimate the total nanograms (ng) of DNA present by adjusting for the length of the plasmids (7,824bp for Pfizer and 6,777bp for Moderna)."
"Amount of specific residual DNA fragments determined by qPCR"
Tässä on ilmeisesti (ainakin) kaksi eri linjaa ajaa metsään:En pidä tuota merkityksellisenä osana, vaan sitä ettei EU:ssa rokotteissa ole havaittu raja-arvoja ylittävää kontaminaatiota.
Käsittääkseni fluorimetria ei ole uusi menetelmä, joten olettaisin menetelmän ominaisuuksien olevan alalla tiedossa ilman että joka paperissa on tarpeen käydä kaikkia perusasioita läpi.
Fluorimetrian etu on käsittääkseni se, että se reagoi kaikkeen DNA:han, joten sillä saadaan tietoa DNA:n kokonaismäärästä.
Niin, PCR:llä on selvitetty paljonko tiettyjä DNA-tyyppejä näytteissä oli ja fluorimetrialla sitten DNA:n kokonaismäärää.
Tässä on ilmeisesti (ainakin) kaksi eri linjaa ajaa metsään:
- jos mittaa fluorimetrialla huolimattomasti, niin tulee yliarvioineeksi DNA-kontaminaation määrän
- jos mittaa vain PCR:llä, niin määrittää vain tietyn DNA-materiaalin määrän ja tulee aliarvioneeksi DNA-kokonaiskontaminaation. Lisäksi DNA voi olla sitoutuneena lipideihin.
Ilmeisesti EMA:a on kritisoitu siitä, että se on määrittänyt DNA:ta vain PCR:llä.
Jos luet kuvatekstin, voit todeta, että siinä esitetään näiden tiettyjen DNA-pätkien kokonaismäärä. Tuon ei väitetä olevan kokonais-DNA-tulos. y-akselin teksti voisi kyllä olla selkeämpikin.Tämä artikkelin graafi:
![]()
Jos tässä ei ole mitattu DNA:n määrää nanogrammoina luotettavalla menetelmällä, niin mikä koko graafin merkitys on?
Ei, ei ole tarkempaa tietoa. On kai kuitenkin selvää, että pelkkä PCR ei kerro kokonais-DNA:ta, jos näytteessä on muutakin kuin PCR:n havaitsemaa sekvenssiä?PCR tuntemattomasta näytteestä on tosiaan eri asia kuin esimerkiksi suoraa menetelmää vastaan validoitu näyte tunnetusta näytteestä. Onko sinulla tarkempaa tietoa siitä miten näissä lääkeyhtiöissä ja EU:n lääketurvallisuudesta vastaavissa organisaatioissa huolehditaan ette raja-arvot ylity?
Eikö tässä kehitetty kaikessa kiireessä uudenlaista rokoteteknologiaa? Ei ole mitenkään mahdotonta, että paineessa jotain on jäänyt ottamatta rittävästi huomioon.Epäilisin, että on aika monimutkainen kysymys, jota harva täysin tuntee. Vastahypoteesi olisi, että kaikissa näissä yrityksissä ja organisaatioissa ollaan niin ahnteita, epäpäteviä jne., että valvonta on toteutettu väärin. Tämä siis koskee varsin laajaa joukkoa alan ihmisiä useiden vuosien ajalta.
Koronavirus on RNA-virus. En aio perehtyä tähän yhtään sen enempää tuon DNA-sekoilun vuoksi.Jos luet kuvatekstin, voit todeta, että siinä esitetään näiden tiettyjen DNA-pätkien kokonaismäärä. Tuon ei väitetä olevan kokonais-DNA-tulos. y-akselin teksti voisi kyllä olla selkeämpikin.
Ei, ei ole tarkempaa tietoa. On kai kuitenkin selvää, että pelkkä PCR ei kerro kokonais-DNA:ta, jos näytteessä on muutakin kuin PCR:n havaitsemaa sekvenssiä?
Eikö tässä kehitetty kaikessa kiireessä uudenlaista rokoteteknologiaa? Ei ole mitenkään mahdotonta, että paineessa jotain on jäänyt ottamatta rittävästi huomioon.
RNA-rokotteen valmistuksessa on käytännöllistä käyttää DNA:ta apuna.Koronavirus on RNA-virus. En aio perehtyä tähän yhtään sen enempää tuon DNA-sekoilun vuoksi.
Fluorometrilla mitataan fluoresenssia. Tämä fluoresoiva leima kiinnittyy monistuvaan dna:han. Se siis mittaa nimenomaan sitä monistuvan dna:n määrää, ei kaikkea dna:ta.Käsittääkseni fluorimetria ei ole uusi menetelmä, joten olettaisin menetelmän ominaisuuksien olevan alalla tiedossa ilman että joka paperissa on tarpeen käydä kaikkia perusasioita läpi.
Fluorimetrian etu on käsittääkseni se, että se reagoi kaikkeen DNA:han, joten sillä saadaan tietoa DNA:n kokonaismäärästä.
Niin, PCR:llä on selvitetty paljonko tiettyjä DNA-tyyppejä näytteissä oli ja fluorimetrialla sitten DNA:n kokonaismäärää.
Tässä on ilmeisesti (ainakin) kaksi eri linjaa ajaa metsään:
- jos mittaa fluorimetrialla huolimattomasti, niin tulee yliarvioineeksi DNA-kontaminaation määrän
- jos mittaa vain PCR:llä, niin määrittää vain tietyn DNA-materiaalin määrän ja tulee aliarvioneeksi DNA-kokonaiskontaminaation. Lisäksi DNA voi olla sitoutuneena lipideihin.
Ilmeisesti EMA:a on kritisoitu siitä, että se on määrittänyt DNA:ta vain PCR:llä.
Eero Poukan väitöstutkimus tuo valoa koronarokotteiden tehokkuuteen Suomessa vuosina 2021–2023. Tutkimuksessa selvitettiin koronarokotusten tehokkuutta hyödyntämällä kansallisia rekisteriaineistoja. Analyysit kattoivat eri ikäryhmät ja virusmuunnokset sekä suojan keston.
Koronarokotuksilla pystyttiin estämään merkittävästi vaikeita tautitapauksia ja koronakuolemia Suomessa. Koronarokotusten suoja koronatartuntoja vastaan oli aluksi hyvä, mutta heikkeni selvästi Omikron-muunnoksen ilmaannuttua joulukuussa 2021. Omikronin ilmaantumisen jälkeen suojateho koronatartuntaa vastaan oli vähäinen, mutta suoja vaikeaa tautia vastaan säilyi.
Ennen Omikronin ilmaantumista kaksi ensimmäistä rokotusannosta tuotti 70–80 %:n suojan koronatartuntaa vastaan aikuisilla ja rokotukset vähensivät merkittävästi koronatartuntojen määrää. Lisäksi rokotukset suojasivat 90–99 prosenttisesti sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan. Kuitenkin iäkkäillä suojateho sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan heikkeni 3–6 kuukaudessa, ja tästä syystä ryhmälle suositeltiin tehosteita vähentämään vaikean koronataudin riskiä.
Omikron toki itsessäänkin aiheutti ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän vakavaa tautimuotoa kuin aiemmat variantit, joten vähän jäi epäselväksi rokotteen lisähyöty tässä kontekstissa.Lisää tutkittua tietoa koronarokotteiden suojasta Suomessa. Rokote suojasi todella hyvin vakavalta muodolta ja Omikroniin asti hyvin myös tartunnoilta. Omikronin jälkeen suoja vahvaa muotoa vastaan säilyi, mutta muu suojateho heikentyi merkittävästi. Mitään erityisen uutta tässä ei ole, mutta väitöstutkimuksen laajuudella varmistettu tulokset.
![]()
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta | Helsingin yliopisto
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.www.helsinki.fi
Itse tutkimus:
Omikron toki itsessäänkin aiheutti ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän vakavaa tautimuotoa kuin aiemmat variantit, joten vähän jäi epäselväksi rokotteen lisähyöty tässä kontekstissa.
Kaikesta huolimatta omikron kyllä tappoi Suomessa enemmän kuin muut variantit (yhteensä), koska oli niin helposti leviävä. Eikös vuosi 2022 ollut kaikista pahin Suomessa.
En nyt ihan ymmärrä mitä tarkoitat, joten ostan vokaalin?Mitä saat tulokseksi, kun suhteutat nuo kaksi lausetta siihen, että teho oli vakavaa sairastumista vastaan hyvä?
Silloin kun näitä koronapasseja ja muita vyörytettiin läpi ja rokottamattomia syyllistettiin ties mistä, niin tarina ei tainnut olla "suojaa todella hyvin vakavalta muodolta", vaan pikkuisen vahvempi.Rokote suojasi todella hyvin vakavalta muodolta ja Omikroniin asti hyvin myös tartunnoilta. Omikronin jälkeen suoja vahvaa muotoa vastaan säilyi, mutta muu suojateho heikentyi merkittävästi.
Koronapassi otettiin käytäntöön syksyllä 2021 (olisi pitänyt ottaa jo keväällä 2021), eikä tuolloin omikronista vielä tiedetty mitään. Se tuli yleiseen tietoisuuteen vasta joulukuussa 2021 tms.Silloin kun näitä koronapasseja ja muita vyörytettiin läpi ja rokottamattomia syyllistettiin ties mistä, niin tarina ei tainnut olla "suojaa todella hyvin vakavalta muodolta", vaan pikkuisen vahvempi.
Arvatenkaan ketään ei kiinnosta saattaa vastuuseen niitä, jotka ovat esim. perustuslakivaliokunnalle esittäneet faktoina yliampuvia arvioita rokotteiden tehosta?
Tehosi estämällä vakavaa sairastumista mutta EI estänyt levittämistä. Rokotetut saivat infektion ja levittivät siinä missä muutkin mutta eivät itse sairastuneet.Rokote tehosi aika hyvin vielä delta-varianttiin, ja lisäksi delta oli erityisen paha variantti koska aiheutti aiempaa todennäköisemmin vakavaa tautimuotoa.
Passia olisi ehkä voinut perustella, jos rokotetut olisivat olleet immuuneja mutta kun eivät olleet vaan infektoituivat ja levittivät. Olivat itse kyllä oireettomia, eikä sekään monta kuukautta piikistä kestänyt.Tuohon aikaan siis tällainen passisysteemi oli ihan perusteltu, jotta saatiin yhteiskunnan toimintoja avattua.
Tästä huolimatta ammatillista rokotepakkoa jatkettiin pilkkuun asti. Vaikka pakon perusteet sulivat, pakosta pidettiin kiinni viimeiseen asti.Mutta aika myöhään otettiin Suomessa käyttöön siis ja pian koko passi oli irrelevantti, koska omikron levisi niin helposti.
Väärin, rokote oli tehokas myös delta-infektion estämisessä, puhutaan ihan prosenttiluokasta 66%-94%, mikä on paljon paremmin kuin oikeastaan minkään vuoden influenssarokotteella esimerkiksi... (Tämän vuoden influenssarokotteesta ei tällaista tietoa ole ainakaan vielä olemassa, mutta kaikesta päätellen teho infektion estämisessä on hyvin heikko. Sairaalakäyntien estämisessäkin teho on vain jotain 40% tms.)Tehosi estämällä vakavaa sairastumista mutta EI estänyt levittämistä. Rokotetut saivat infektion ja levittivät siinä missä muutkin mutta eivät itse sairastuneet.
Missä puhutaan 66%-94% tehosta?Väärin, rokote oli tehokas myös delta-infektion estämisessä, puhutaan ihan prosenttiluokasta 66%-94%, mikä on paljon paremmin kuin oikeastaan minkään vuoden influenssarokotteella esimerkiksi... (Tämän vuoden influenssarokotteesta ei tällaista tietoa ole ainakaan vielä olemassa, mutta kaikesta päätellen teho infektion estämisessä on hyvin heikko. Sairaalakäyntien estämisessäkin teho on vain jotain 40% tms.)
Ja aika hyvinhän se delta kurissa pysyikin. Rokotteet tuli juuri parahiksi hätiin silloin. Pienestä kiinni...
Ja sellainen asia kuin "oireeton korona-infektio", erityisesti deltan kohdalla, oli paljon harvinaisempi kuin on haluttu uskoa. Gemini viittaa meta-tutkimukseen, jossa puhutaan sellaisesta prosenttiluvusta kuin 8,4%... Omikronin kohdalla olivat sitten jonkin verran yleisempiä.
Tutkimuksesta riippuen. Toi 66% oli ilmeisesti joku terveydenhoidon ammattilaisilla tehty.Missä puhutaan 66%-94% tehosta?
Jos niitä tarkkoja prosenttilukuja esittää väitteensä tueksi niin kyllä sillä on väliä mistä ne ovat peräisin. Koko epidemiassa tiedonkulku oli muutenkin kokonaan Stetson-Harrisonin menetelmällä tehty ja "no ei sil nii välii" on ehkä huonoin puolustus kun jää kiinni housut kintuissa.Tutkimuksesta riippuen. Toi 66% oli ilmeisesti joku terveydenhoidon ammattilaisilla tehty.
Teho kyllä heikkeni ajan funktiona.
Tarkalla prosenttiluvulla ei ole niin väliä vaan sillä, että rokote kyllä esti Deltan tarttumista melko hyvin.
Jos niitä tarkkoja prosenttilukuja esittää väitteensä tueksi niin kyllä sillä on väliä mistä ne ovat peräisin. Koko epidemiassa tiedonkulku oli muutenkin kokonaan Stetson-Harrisonin menetelmällä tehty ja "no ei sil nii välii" on ehkä huonoin puolustus kun jää kiinni housut kintuissa.
Ihan tosissako linkkaat nyt 2021 julkaistua tutkimusta, jolloin pitkäaikaista tietoa ei ollut edes saatavilla? Yksikään kuvaaja ei millään mittarilla lupaa tuossa 94 % tehoa. Oliko tuo prosenttiosuus oma lisäyksesi vai löytyykö edes cherrypickaamalla sille lähdettä? Ne "100 % effective" on jo useimmat ymmärtänyt pelkäksi propagandaksi.Effect of Delta variant on viral burden and vaccine effectiveness against new SARS-CoV-2 infections in the UK - PMC
The effectiveness of the BNT162b2 and ChAdOx1 vaccines against new severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS-CoV-2) infections requires continuous re-evaluation, given the increasingly dominant B.1.617.2 (Delta) variant. In this study, ...pmc.ncbi.nlm.nih.gov
![]()
PS. Tuossa tutkimuksessa oli mukana näköjään Pfizerin ja AstraZenecan rokotteet. Moderna oli tiettävästi vielä tehokkaampi, ainakin muiden tutkimusten perusteella. Siinähän oli enemmän vaikuttavaa ainettakin per annos.
Delta-pandemia kesti vain hetken aikaa ennen kuin omikron valtasi alan, joten luonnollisestikaan kovin pitkän aikavälin tutkimuksia ei voi olla olemassakaan deltaan liittyen.Ihan tosissako linkkaat nyt 2021 julkaistua tutkimusta, jolloin pitkäaikaista tietoa ei ollut edes saatavilla? Yksikään kuvaaja ei millään mittarilla lupaa tuossa 94 % tehoa. Oliko tuo prosenttiosuus oma lisäyksesi vai löytyykö edes cherrypickaamalla sille lähdettä? Ne "100 % effective" on jo useimmat ymmärtänyt pelkäksi propagandaksi.
Minua ihmetyttää, mikä on tämä motiivisi jatkaa tätä narratiivia vielä vuosia pandemian päättymisen jälkeen? Onko taustalla pelko vai jokin muu epämiellyttävä tunne? Tästä kannattaa avoimesti keskustella, sillä itse tautia pahemmat arvet jäi niille, jotka sortuivat pelon alla. Heitä on paljon.
Kannattaa aina valita just se oman argumentin tueksi sopiva ajanjakso jos se hyvältä tuntuu. Samalla sopii pohtia myös moraalisuusnäkökulmaa. Onko valehtelu oikein, jos sen tekee perustellen?Delta-pandemia kesti vain hetken aikaa ennen kuin omikron valtasi alan, joten luonnollisestikaan kovin pitkän aikavälin tutkimuksia ei voi olla olemassakaan deltaan liittyen.
Niin, koska jäit kiinni housut kintuissa.Turha tästä nyt on tämän enempää vängätä.
No, linkittämäsi kuvaajan perusteella rokottamattomuuskin näytti tehoavan deltaan aika hyvin.Point stands että rokotteet tehosi deltaan aika hyvin tai tosi hyvin, ja koronapassi oli ihan perusteltu systeemi tuohon aikaan.
Aiempi infektio suojasi suunnilleen yhtä hyvin kuin rokote. Mikä lähinnä alleviivaa sitä että kyllä ne rokotteet tehokkaita oli tuolloin. Jos ei ollut rokotetta eikä aiempaa infektiota, niin silloin "suoja" oli 0%, mihin noita muita vaihtoehtoja tuossa verrataan.No, linkittämäsi kuvaajan perusteella rokottamattomuuskin näytti tehoavan deltaan aika hyvin.
On täysin selvää, jotta ne oireettomat levittivät tautia selkeästi lyhyemmän aikaa eivätkä myöskään pärskineet ympäriinsä, eli täysin väkisin levittivät tautia vähemmän, eivätkä samalla tavalla.Tehosi estämällä vakavaa sairastumista mutta EI estänyt levittämistä. Rokotetut saivat infektion ja levittivät siinä missä muutkin mutta eivät itse sairastuneet.
Passia olisi ehkä voinut perustella, jos rokotetut olisivat olleet immuuneja mutta kun eivät olleet vaan infektoituivat ja levittivät. Olivat itse kyllä oireettomia, eikä sekään monta kuukautta piikistä kestänyt.
Tästä huolimatta ammatillista rokotepakkoa jatkettiin pilkkuun asti. Vaikka pakon perusteet sulivat, pakosta pidettiin kiinni viimeiseen asti.
Ammatillinen rokotuspakko on oikeudellisia toimia odottava vääryys, jolla on oikeasti aiheutettu monelle todellista talousharmia.
Joo mä muistan kun olin karaokebaarissa 1. helmikuuta 2020 ja tuolloin jo tiesin mitä tuleman pitää ja hieman haikeanakin katsoin sitä "autuaan tietämättömien" ihmisten illanviettoa siellä.On täysin selvää, jotta ne oireettomat levittivät tautia selkeästi lyhyemmän aikaa eivätkä myöskään pärskineet ympäriinsä, eli täysin väkisin levittivät tautia vähemmän, eivätkä samalla tavalla.
LISÄKSI
Ne rokotetut eivät tukkineet sairaaloita, niinkuin rokottamattomat olisivat tukkineet, jos ne olisi päästetty vapaasti liikenteeseen..
Suomessa oltiin ihan liian löperöitä rajoitusten suhteen. Katastrofin alku oli meillä hyvissä ajoin tiedossa ja tehokas tarttuvuus selvisi hyvinkin nopeasti. Lisäksi oli täysin selvää, että tautia tuli ulkomailta loma- ym matkoilta todella runsaasti. (se tiedettiin jo ihan alussa, jotta levisi esim lentokoneessa tai laivassa tehokkaasti). Ensin ei vain haluttu uskoa, että on pisaratartuntaa vaan viimeiseen asti yritettiin väittää, että käsidesi estäisi yleensä leviämisen.. (Käsidesi toki pienentää riskiä, mutta ei estä ilmatartuntoja, joka oli se ongelmat aiheuttava leviämistapa).
Jos koronaa vilisevissä paikoissa käyneet olisi pistetty tehokkaasti ensin karanteeniin ja kun olisi ollut 3 ja 5 päivän jälkeen puhdas tulos, niin vasta sitten päästetty pois, niin esim koulujen sulkemista olisi voitu viivästyttää selvästi. Samoin muissa rajoituksissa olisi voitu olla paljon löysempiä. Suomessa kuitenkin valittiin tie, jossa testattiin matkustaneita jonkinverran (Melko turhaa, jos tarttui esim koneessa, ei se tartunta silloin vielä näkynyt) ja sitten näinollen annettin levitä. Sitten kun sairaaloissa alkoi olla hankaluuksia ja tartuntamäärät uhkasivat raketoida, jouduttiin pistämään raskaat rajoitukset useasti kehiin, totaalisen katastrofin estämiseksi.
Kun on tässä seurannut nyt terveydenhuoltomme surullista "kehitystä", niin vastaava tilaanne aiheuttaisi nyt selkeästi pahempia ongelmia, joten jos joku koronan tapainen tauti alkaa maailmalla levitä, niin rajoituksia ja karanteenejä olisi syytä pistää päälle paljon herkemmin ja enemmän.. Toki järkevää olisi tehdä ensin karanteenein kaikki mahdollinen taudin pysäyttämiseksi rajoille (Se voidaan tehdä ja on kaikille helpompi, kun se halutaan tehdä), eikä vätystellä peukalo perseessä, kuten koronan kanssa tehtiin...
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.