Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[Griffin]

Kulutuksena lähinnä pieni jääkaappi, valot ja liesi. Liesi tarkoitus päivittää induktioon samalla. Eli jossakin parin kwh tienoilla voisi olla, satunnaisesti isompaa jos koneita tmv. Käytössä.

tulossa siis victronin easysolar 24/3000, hirveästi tuohon ei paneeleita voi laittaa, ehkä 5 kpl näitä Astronergy MUSTA raami HC N-425W, yksikide - ThermoSunEco Oy mutta mahdollisuus tukea aggrella.

Käyttäjät eivät aina kovin teknisiä, joten tarve saada helppokäyttöinen paketti

Jääkaappi, jos kunnossa ei paljon vie, esim 150w ehkä 1/4 osan ajasta, liesi taas vie, käytön aikana esim pikalevy voi viedä 1500-2200w, uuni 2000w
se kannattaa mutstaa, että inverttereissä VA ei ole sama asia, kuin W. 3000VA on noin 2400w, eli 1kpl 10A sulake pitää kestää kaikki kuorma..

 

[IFLT_ITG]

eikös kaikki akut ole LFP:tä näissä jotka suorastaan tykkäävät siitä kun ladataan 100% asti?

eikö ole niin, että LFP on pakko ladata 100%, että BMS saa ajoittain jotain hajua (referenssipisteen), mikä akun kunto/varaustaso/jänniteraja on? Ei siis tykkää, mutta on pakko(?)

 

[HWmouse]

tulossa siis victronin easysolar 24/3000, hirveästi tuohon ei paneeleita voi laittaa, ehkä 5 kpl näitä Astronergy MUSTA raami HC N-425W, yksikide - ThermoSunEco Oy mutta mahdollisuus tukea aggrella.

Tuon MPPT 250/70 on jo varsin kyvykäs laite. 24V järjestelmässä maksimilatausteho on 2000W ja 48V järjestelmässä olisi 4000W. Paneeleiden oikosulkujännitteiden ja -virtojen perusteella em. MPPT:hen voi helposti kytkeä esim. 5 paneelia sarjaan ja kaksi noita sarjoja rinnan, eli yhteensä 10 paneelia (tai 4s2p 8 paneelin systeemiin). Teoriassa menisi myös 3 rinnan, mutta tuskin tässä tapauksessa hyödyllinen. Piikkilatausteho on edelleen 2000W, mutta toisen paneelisarjan voi kytkeä eri suuntaan tai molemmat lähes pystysuoraan, jolloin paneelit tuottavat lumisenakin aikana (ja paremmin syksyllä/keväällä).

 

[Griffin]

eikö ole niin, että LFP on pakko ladata 100%, että BMS saa ajoittain jotain hajua (referenssipisteen), mikä akun kunto/varaustaso/jänniteraja on? Ei siis tykkää, mutta on pakko(?)

Näkeehän se BMS jokatapauksessa, kuluuko kennot tasaista vauhtia keskenään, kun tyhjennetään esim 80%->20%, jännitetason mukaan..

 

[IFLT_ITG]

Näkeehän se BMS jokatapauksessa, kuluuko kennot tasaista vauhtia keskenään, kun tyhjennetään esim 80%->20%, jännitetason mukaan..

Yritin sanoa, että LFP tapauksessa se ei pidemmän päälle toimi koska jännitetaso ko. akkukemiassa ei ole lineaarinen (kennojen välillä), vaan vaatii sen ajoittaisen 100% kalibrointiin(?). Näin olen ymmärtänyt.

 

[jkoljo]

Ongelmahan LFPssä on juuri se että 20%-80% jännitealue on niin tasainen, että siellä ollessa ei voida tehdä johtopäätöksiä kennojen balanssista tai varausasteesta. Kennojen tulee olla noin yli 3,40V jotta paketti voidaan balansoida, ja 3,45-3,65V jotta voidaan resetoida SOC 100%.

0C latausriskistä päästään eroon paketilla jossa on lämmitysvastus. Jos pakettia aletaan lataamaan alle lämpötilarajan, energia menee ainoastaan lämmitysvastukselle kunnes sopiva raja ylittyy, ja siirrytään lataamaan normaalisti. Tällöin myös lämmitys kytkeytyy pois.

 

[Juha Kokkonen]

Laajempi kotiakkukeskustelu sille tarkoitetussa ketjussa, tämä on tarkoitettu ensisijaisesti aurinkopaneeleille.

Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista.

Tätä Kotiakku-asiaa on sivuttu muutamissa muissa säikeissä off-topic leiman alla jonkin verran, joten tälle aiheelle olnee kysyntää ihan oman säikeensä muodossa. Eritoten nyt, kun näyttäisi tulevan noiden akkujen hinnat alas ihan eri tahtiin kuin aiemmin, ja tästä syystä voitaneen olettaa parin...

bbs.io-tech.fi

 

[0nanias]

Off-grid -järjestelmiä koskevaa keskustelua on aiemmin ollut enimmäkseen Aurinkopaneelit ja niiden käyttö -ketjussa mutta verkkoon kytkettävien ja näiden järjestelmien erot ovat enemmän tai vähemmän sekaisin monilla kirjoittajilla koska se ei ilmene suoraan ketjujen otsikoista.

LFP-akuilla kannattaa hankkia virtashuntti siihen victroniin ja yhdistää se lataussäätimeen ve.direct-kaapelilla niin akun tilasta saadaan tarkempaa tietoa.
Balansointi nyt on muutenkin akkujen BMS:n heiniä joten siitä tuskin kannattaa murehtia.

 

[dot1q]

Off-grid -järjestelmiä koskevaa keskustelua on aiemmin ollut enimmäkseen Aurinkopaneelit ja niiden käyttö -ketjussa mutta verkkoon kytkettävien ja näiden järjestelmien erot ovat enemmän tai vähemmän sekaisin monilla kirjoittajilla koska se ei ilmene suoraan ketjujen otsikoista.

LFP-akuilla kannattaa hankkia virtashuntti siihen victroniin ja yhdistää se lataussäätimeen ve.direct-kaapelilla niin akun tilasta saadaan tarkempaa tietoa.
Balansointi nyt on muutenkin akkujen BMS:n heiniä joten siitä tuskin kannattaa murehtia.

Lisäsin tuohon "Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista." otsikkoon perään tarkennukseeksi "(verkkoon kytketyt, on-grid/backup)" kuten avausviestissä on mainittu. Toivottavasti selkeyttää

 

[Jamboa]

Miksi mistään akuista tarvitsee keskustella tässä ketjussa, eikä sitä keskustelua kannattaisi ennemmin käydä tuolla akkuketjussa? Sen ymmärtää, jos on vaikka jotain hybrid-invertteriohjaus asiaa, niin täällä voi siitäkin olla ihmisillä tietoa, mutta itse akuthan ei liitty mitenkään aurinkopaneeleihin. Eli muiden muassa nuo akkukemiat ei kauheasti korreloi aurinkopaneelien kanssa (joista tämä ketju on)

 

[0nanias]

Miksi mistään akuista tarvitsee keskustella tässä ketjussa, eikä sitä keskustelua kannattaisi ennemmin käydä tuolla akkuketjussa? Sen ymmärtää, jos on vaikka jotain hybrid-invertteriohjaus asiaa, niin täällä voi siitäkin olla ihmisillä tietoa, mutta itse akuthan ei liitty mitenkään aurinkopaneeleihin. Eli muiden muassa nuo akkukemiat ei kauheasti korreloi aurinkopaneelien kanssa (joista tämä ketju on)

Juu enemmän energiavarastoihin liittyvää kuten juha jo mainitsikin eli ei tähän ketjuun, mutta off-grid -järjestelmissä joista aloittajakin puhuu akut ovat hyvin oleellisessa osassa. Mutta tosiaan keskustelu rönsyilee helposti näiden ketjujen välillä.

 

[jkoljo]

LFP-akuilla kannattaa hankkia virtashuntti siihen victroniin ja yhdistää se lataussäätimeen ve.direct-kaapelilla niin akun tilasta saadaan tarkempaa tietoa.
Balansointi nyt on muutenkin akkujen BMS:n heiniä joten siitä tuskin kannattaa murehtia.

Tyypillisesti modernit LFP akut sisältää fiksun CAN tai RS485 väylää juttelevan BMSn, jonka voi kytkeä suoraan Victroniin kiinni. Tällaisessa tapauksessa Victron suosittelee jättämään ulkoisen shuntin pois. Eli riippuu akusta.

Do I need a Lynx shunt with Pylontech batteries? - VictronEnergy

communityarchive.victronenergy.com

 

[HengaHox]

Miksi mistään akuista tarvitsee keskustella tässä ketjussa, eikä sitä keskustelua kannattaisi ennemmin käydä tuolla akkuketjussa? Sen ymmärtää, jos on vaikka jotain hybrid-invertteriohjaus asiaa, niin täällä voi siitäkin olla ihmisillä tietoa, mutta itse akuthan ei liitty mitenkään aurinkopaneeleihin. Eli muiden muassa nuo akkukemiat ei kauheasti korreloi aurinkopaneelien kanssa (joista tämä ketju on)

Paneelien, akuston ja invertterin valinta on vahvasti toisistaan riippuvainen yhtälö.

Jos pitää pomppia eri ketjujen välillä jotta voi antaa neuvoa kun joku sitä kysyy niin jätän itse ainakin vastaamatta. Kysyjältäkin jää varmasti koko kuva näkemättä jos pitää erotella niin tarkasti kaikki teksti.

Olisiko hyväksyttävä ratkaisu luoda jokaiselle kysymykselle oma ketju, jotta tieto pysyy kasassa?

 

[Jamboa]

Paneelien, akuston ja invertterin valinta on vahvasti toisistaan riippuvainen yhtälö.

Oikein hyvä perustelu. Itse en noista akuista tiedä tai ole kiinnostunut, niin siksi kysyin. Ei tarkoitus ole kettuilla kenellekään

Summasummarum: Eli aurinkojärjestelmiin tarkoitetut valmisakut, niiden keskustelu tänne ja "tein itse vanhasta sähköautosta pommin (eiku kotiakun)" keskustelut kotiakkuketjuun?

 

[antti-x]

Offgrid järjestelmillä voisi ehkä olla oma ketjunsa tai sen voisi ohjata ketjuun jossa sitä jo on enemmän ollut, tässähän on otsikossa jo ajatus kannattavuudesta joka liittyy kotiin ja asumiseen, joka yleensä on verkossa kiinni. Loogista siis että samat asiat olisi samassa ketjussa jolloin voi hakuakin helpommin käyttää.

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Esimerkkinä uudesta tenologiasta Longi:n X10:n antishading (näissä myös entisestään pidentynyt 15v materiaalit/ 30v tehontuottotakuu) :

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Jamboa]

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Itse priosin pidempää takuuta=valmistaja uskoo niihin, niin todennäkösesti järjestelmä kestää korjailematta pidempään. Mutta tämä siksi, että paketti tuli avaimet käteen pakettina, eikä kiinnosta itse arvailla toimiiko. Jos ei toimi, soitto myyjälle ja homma hoituu seuraavat 15v.

Jos rakentaisin itse osasista, niin halvimmat paneelit, eli paras wp/e ja katto täyteen niitä. Pari paneelia varastoon sitten varalle vaihdettavaksi

 

[IFLT_ITG]

Pahoittelut, kun vastasin viestiin, enkä katsonut mikä ketju oli kyseessä. Mutta laitetaan sitten aurinkopaneeli-asiaa. Offgridtecillä oli vihdoin pitkän ajan odotuksen jälkeen toimitettavana Hoymiles HMT-2250 3-vaihe mikroinvertteriä. 2 noita veroineen Suomeen yht 650e (Suomessa 500e kpl). Siinä ja siinä että kannattaa laittaa mikrot. Mökille tulee. Kurkihirsi etelä-pohjoissuuntainen ja jyrkkä katto, niin pakko laittaa paneelit itä-länsi. 12 kpl täysmustia 400w paneeleja, 79e kpl. Piuhat unohdin tilata samalla kun invertterit. Ja sähkömiehen tarvitsee, samalla tulee laitettua sitten mökillekin auton latauslaite.
Täällä kotosalla ollut paneelit jo 8(?) vuotta. 248 volttia näytti äsken invertteri, että jaksaa puskea sähköä verkkoon päin. Solaredge, niin joka paneeli on erikseen "verkossa". Näkyisi, jos jotain olisi särki.Yksi stringi, paneelit vähän eri suuntiin. "tummat" paneelit on pystymmässä, ilta-aurinkoon.

 

[Markkees]

Offgrid järjestelmillä voisi ehkä olla oma ketjunsa tai sen voisi ohjata ketjuun jossa sitä jo on enemmän ollut, tässähän on otsikossa jo ajatus kannattavuudesta joka liittyy kotiin ja asumiseen, joka yleensä on verkossa kiinni. Loogista siis että samat asiat olisi samassa ketjussa jolloin voi hakuakin helpommin käyttää.

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Esimerkkinä uudesta tenologiasta Longi:n X10:n antishading (näissä myös entisestään pidentynyt 15v materiaalit/ 30v tehontuottotakuu) :

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Näyttää aika pitkälti tuo antishading samalta mitä AIKO tehnyt parisen vuotta tässä nähtävästi.
Tiedä sitten toimiiko tuo oikeasti.. Itse kun en pysty paneelikohtasta mittausta tekemään ja todentamaan.

 

[Nimaz]

Tuon MPPT 250/70 on jo varsin kyvykäs laite. 24V järjestelmässä maksimilatausteho on 2000W ja 48V järjestelmässä olisi 4000W. Paneeleiden oikosulkujännitteiden ja -virtojen perusteella em. MPPT:hen voi helposti kytkeä esim. 5 paneelia sarjaan ja kaksi noita sarjoja rinnan, eli yhteensä 10 paneelia (tai 4s2p 8 paneelin systeemiin). Teoriassa menisi myös 3 rinnan, mutta tuskin tässä tapauksessa hyödyllinen. Piikkilatausteho on edelleen 2000W, mutta toisen paneelisarjan voi kytkeä eri suuntaan tai molemmat lähes pystysuoraan, jolloin paneelit tuottavat lumisenakin aikana (ja paremmin syksyllä/keväällä).

Juuri tämä + jos haluaa järjestelmän jonka voi jättää yli talven niin AGM akut + kaksi sarjaa paneleita (4(2+2)+2 esim), mutta niin että osa on pystyssä jolloin ei jää lumi niihin. Virtaa tulee sen verran että järjestelmä pysyy hengissä yli talven.
Sitten sammuttaa kaikki muut laitteet paitsi tuon Easy Solarin + mahdollisen modeemin jotta voi pitää järjestelmään silmällä VRM:n kautta.
(Omalla kohdalla ajan 4G modeemia 12v kautta 12kk ja 230v on 6kk sammutettuna, mutta saan tiedot järjestelmästä VRM kautta mitä mökillä tapahtuu)

 

[TA2025]

Saisiko täältä mielipidettä paneelivertailuun, olen kysellyt tarjouspyyntöä paritaloon (lukkopeltisauma 2krs katto etelään Espoossa, ei varjostuksia) 8-10 paneelia. Kulutus vuodessa noin 8000-9000, ei ole vielä sähköautoa. Poistoilmalämpöpumppu ja ilp.

Energio 8 paneelia, Leapton 480W täysmustat lasi-lasi half-cut paneelit (3,84 kWp), Sofar 4.4 invertteri, 4 076e , kotitalousvähennyksellä 3512e. (10 paneelia oli vähennyksellä +300e) ja nosturi +200e.
Energion asennustakuu 12v.

Aurinkoenergiakeskus 10 paneelia, HT-S 455Wp N-type musta bifacial lasi-lasi, Sofar 4.4KTL-X-G3, sis. nostimen, 4 700,00€, kotitalousvähennyksellä 4192e. Työnosuus 1880e. (Energiolta myös sama paneeli 4 469 €, kotitalousvähennys huomioituna 4 002 € -200e nostin, aika samaa luokkaa hintataso), asennustakuu 5v.

Kallein: Lämpöykkönen 8 paneelia, Jinko Tiger 430Wp N-Type Full Black Jinko Tiger 430Wp N-Type Full Black, Invertteri: Growatt MIN3600TL-X 1-Vaihe invertteri, Tarjoushintamme yhteensä: 5150 - 6150 €. Avaimet käteen- tarjouksen arvioitu työn osuus: 2,100 €.

HT-S 455Wp N-type musta bifacial lasi-lasi, minkä maalainen?
15 takuu tuotteelle, 30v tuottotakuu
455W
23.0%
108(6×18)
25.0(±0.5)kg
1762×1134×30mm
Entire module certified towith stand extremewind(2400 Pa) and snowloads (5400 Pa)
Half cut cell technologycan reduce theinternal power lossand improve moduleoverall power.Excellent heatdissipation avoids hotspot production.
Module efficiency 22.8%


Leapton 480W täysmustat lasi-lasi half-cut paneelit (Japanilainen)
LP182*182M60NH, 2023 V4
25 takuu tuotteelle, 30v tuottotakuu
Leapton NType Linear Power Warranty Industry Warranty
Monofacial
Higher Output Power
Module adopts 120 pcs of 182*182mm half cells,
the maximum power can reach 480W.
New circuit design Ntype cells, can increase
the output power of 10W~20W
Load Capacity
Mechanical load tests including wind load 2400 Pa
and snow load 5400 Pa done by TUV Nord.
NType MBB Cell Low Light Features
Higher performance under low light environment.
Rated Power 460480W
NType TOPCon
Module efficiency 22.17%
Paino 23kg
Tier1 luokitus

Molempiin samat Nordic Sun tai Nordic Slope kiinnikkeet.
Maallikkona Leaptonin pidempi takuu kuulostaa paremmalta ja parempi teho. Energiolta sai myös laskun kahdessa erässä.

HT-S 455Wp N-type paneelit oli kuulemma tulleet juuri maahantuojalle.

 

[Griffin]

Onko katto niin pieni, ettei mahdu enemmän paneeleita?

Paneelit pitäisi nyt olla halpoja /kpl ja kun käydään asentamaan, niin se paneelirivin (/rivien) jatkaminen ei pitäisi tehdä kovinkaan paljon lisää asennustunteja..

 

[zepi]

Saisiko täältä mielipidettä paneelivertailuun, olen kysellyt tarjouspyyntöä paritaloon (lukkopeltisauma 2krs katto etelään Espoossa, ei varjostuksia) 8-10 paneelia. Kulutus vuodessa noin 8000-9000, ei ole vielä sähköautoa. Poistoilmalämpöpumppu ja ilp.

Energio 8 paneelia, Leapton 480W täysmustat lasi-lasi half-cut paneelit (3,84 kWp), Sofar 4.4 invertteri, 4 076e , kotitalousvähennyksellä 3512e. (10 paneelia oli vähennyksellä +300e) ja nosturi +200e.
Energion asennustakuu 12v.

Aurinkoenergiakeskus 10 paneelia, HT-S 455Wp N-type musta bifacial lasi-lasi, Sofar 4.4KTL-X-G3, sis. nostimen, 4 700,00€, kotitalousvähennyksellä 4192e. Työnosuus 1880e. (Energiolta myös sama paneeli 4 469 €, kotitalousvähennys huomioituna 4 002 € -200e nostin, aika samaa luokkaa hintataso), asennustakuu 5v.

Kallein: Lämpöykkönen 8 paneelia, Jinko Tiger 430Wp N-Type Full Black Jinko Tiger 430Wp N-Type Full Black, Invertteri: Growatt MIN3600TL-X 1-Vaihe invertteri, Tarjoushintamme yhteensä: 5150 - 6150 €. Avaimet käteen- tarjouksen arvioitu työn osuus: 2,100 €.

Jos teillä olisi sähköauto, niin pystyisikö sitä koskaan lataamaan kotona kevät / kesä / alkusyksy aikana? Jos pystyy, niin sitten varmaan voi miettiä isommankin järjestelmän rakentamista, koska olisi joku hyötykäyttö sille energialle mitä tulee ja säästäisi siirtomaksut auton latailiusta. Samalla vaivalla kuitenkin laittaisi pari paneelia enemmän kun kerran koko hommaan lähtee?

Isompi kenttä mahdollistaa kovemmat piikkitehot mikä on sähköauton lataamiseen kivempi. Jos auto on vain vähän kotona auringonpaisteen aikana, niin on kätevämpi jos voi työntää sillä 11kW teholla sähköä autoon silloin kun sitä tulee. Tai ainakin mahdollisimman suurella teholla. Helposti säädettävä minimilatausteho kolmivaihelaturilla on 4.1kW - sen alle pitää joko kikkailla vähemmän vaiheita lataukseen tai pätkiä latausta, mikä on usein autojen näkökulmasta vähän hankalaa.

 

[Keket1n]

Komppaan edellisiä. Yleensä suurin harmituksen aihe jälkikäteen on se, jos asennuttaa liian pienen laitoksen. Laajentaminen vaatii kuitenkin sitten todennäköisesti uuden invertterin + nosturit yms.

 

[Griffin]

Komppaan edellisiä. Yleensä suurin harmituksen aihe jälkikäteen on se, jos asennuttaa liian pienen laitoksen. Laajentaminen vaatii kuitenkin sitten todennäköisesti uuden invertterin + nosturit yms.

Niin.. Invertterissä kannattaa olla ainankin 2 sisäänmenoa, joista toinen jää vapaaksi. Näin tein itse. Kunhan tässä nyt vähän katselee, niin pitää sitten päättää, riittääkö 18 paneelia ja 300Ah:n, 52V:n akku vai pitääkö lätkiä paneeleita ja /tai akkua lisää..Molempien määrän voi esim tuplata.. Ideana on se, etten myy sähköä mihinkään..

 

[Jamboa]

Niin.. Invertterissä kannattaa olla ainankin 2 sisäänmenoa, joista toinen jää vapaaksi. Näin tein itse. Kunhan tässä nyt vähän katselee, niin pitää sitten päättää, riittääkö 18 paneelia ja 300Ah:n, 52V:n akku vai pitääkö lätkiä paneeleita ja /tai akkua lisää..Molempien määrän voi esim tuplata.. Ideana on se, etten myy sähköä mihinkään..

Tietämättä sähkönkulutusta kukaan ei voi kuin arvailla mikä voisi olla järkevää. Ja jos talvellakin pitäisi tuotantoa olla, niin järjestelmälle tulee omat vaatimuksensa

 

[TA2025]

Jos teillä olisi sähköauto, niin pystyisikö sitä koskaan lataamaan kotona kevät / kesä / alkusyksy aikana? Jos pystyy, niin sitten varmaan voi miettiä isommankin järjestelmän rakentamista, koska olisi joku hyötykäyttö sille energialle mitä tulee ja säästäisi siirtomaksut auton latailiusta. Samalla vaivalla kuitenkin laittaisi pari paneelia enemmän kun kerran koko hommaan lähtee?

Isompi kenttä mahdollistaa kovemmat piikkitehot mikä on sähköauton lataamiseen kivempi. Jos auto on vain vähän kotona auringonpaisteen aikana, niin on kätevämpi jos voi työntää sillä 11kW teholla sähköä autoon silloin kun sitä tulee. Tai ainakin mahdollisimman suurella teholla. Helposti säädettävä minimilatausteho kolmivaihelaturilla on 4.1kW - sen alle pitää joko kikkailla vähemmän vaiheita lataukseen tai pätkiä latausta, mikä on usein autojen näkökulmasta vähän hankalaa.

Pystyisi ladata sähköautoa pihan autokatoksessa. Ehkä 1-2v päästä saattaisi olla ajankohtainen. Hyvä tietää tuo sähköauton latauksesta!

Katolle mahtuu tosiaan noin 10kpl arviolta, koska molemmissa päädyissä on piiput. Harjakatto, toinen puoli pohjoinen ja sitten terassilla on peltikatto 1krs kohdilla, johon ei osu ehkä matalalta tuleva aurinko yhtä hyvin.
Ja tosiaan Energiolla oli n. 300e ero onko 8 vai 10kpl.

Sitä lueskelin, että kannattaa olla noin kolmas osa kulutuksesta niin maksaa itsensä paremmin takaisin eikä tule liikaa ylijäämää myytäväksi.

Mutta onkohan noissa merkeissä eroa?

Tarjous2 Energio - Leapton 480W lasi-lasi
Hinnat sisältävät alv 25,5%
10 kpl Leapton 480W lasi-lasi täysmusta aurinkopaneeli (4,80 kWp)
1 kpl Sofar 6.6 invertteri 10v tehdastakuu,
Etäseuranta ilmainen
Nordic Sun tai Nordic Slope kiinnitysjärjestelmä
Muut sähkötarvikkeet
Asennus
Pientuotantoilmoitus verkkoyhtiölle
Käyttöönotto & koulutus
Mikäli kohteessa tarvitaan nostinta (nostin tarvitaan pääasiassa yli 1 kerroksissa kohteissa), lisätään hintaan 200€ sis alv
Kokonaishinta: 4 508 €
Hinta kotitalousvähennys huomioituna: 3 869 €

 

[IFLT_ITG]

Isompi kenttä mahdollistaa kovemmat piikkitehot mikä on sähköauton lataamiseen kivempi. Jos auto on vain vähän kotona auringonpaisteen aikana, niin on kätevämpi jos voi työntää sillä 11kW teholla sähköä autoon silloin kun sitä tulee. Tai ainakin mahdollisimman suurella teholla. Helposti säädettävä minimilatausteho kolmivaihelaturilla on 4.1kW - sen alle pitää joko kikkailla vähemmän vaiheita lataukseen tai pätkiä latausta, mikä on usein autojen näkökulmasta vähän hankalaa.

Teslaan saa säädettyä 3*5A alimmillaan.
Mökille kun nuo paneelit laitan, niin kustannus on 12*79e (paneelit 950e), 650e invertterit, sähkömies 300e?, piuhat 150e ehkä kun mikroihin tarvitsee erilliset , 4*6 MCMK:ta 20 metriä ja pieni alakeskus 300e (koska samaan auton lataus), asennuskiskot ja kiinnikkeet sekä turvakytkin ~500e. Kyllä tuosta äkkiä hintaa tulee, vaikka omalle työlle ei laske mitään arvoa.

 

[Jamboa]

Pystyisi ladata sähköautoa pihan autokatoksessa. Ehkä 1-2v päästä saattaisi olla ajankohtainen. Hyvä tietää tuo sähköauton latauksesta!

Ja tosiaan Energiolla oli n. 300e ero onko 8 vai 10kpl.

Sitä lueskelin, että kannattaa olla noin kolmas osa kulutuksesta niin maksaa itsensä paremmin takaisin eikä tule liikaa ylijäämää myytäväksi.

Ehdottomasti ääni sitten tuolle isommalle määrälle. Mielestäni 1/3 kulutuksesta on aivan humpuukia. Mikäli et pysty yhtään kulutusta kohdistamaan päivälle, niin sitten kaava on "ok", mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Itse otin 6,88kwp järjestelmän ja kulutus kesällä on noin 1200kwh/kk (keskimäärin 35kwh/vrk). Aluksi ei ollut sähköautoa, niin puolet tuotannosta livahti myyntiin. Nyt on, niin myyntiin pääsee enää vain n.1/5 tuotannosta. Ja tuo myyntihän ei ole mikään ongelma, vaikka tuotantoa on yli. Rahaa myynnistä ei käytännössä saa, mutta parempi että tuotantoa on yli tarpeen, niin pilvisinä päivinä saa myös oltua päivällä "omavarainen".

 

[TA2025]

Ehdottomasti ääni sitten tuolle isommalle määrälle. Mielestäni 1/3 kulutuksesta on aivan humpuukia. Mikäli et pysty yhtään kulutusta kohdistamaan päivälle, niin sitten kaava on "ok", mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Itse otin 6,88kwp järjestelmän ja kulutus kesällä on noin 1200kwh/kk (keskimäärin 35kwh/vrk). Aluksi ei ollut sähköautoa, niin puolet tuotannosta livahti myyntiin. Nyt on, niin myyntiin pääsee enää vain n.1/5 tuotannosta. Ja tuo myyntihän ei ole mikään ongelma, vaikka tuotantoa on yli. Rahaa myynnistä ei käytännössä saa, mutta parempi että tuotantoa on yli tarpeen, niin pilvisinä päivinä saa myös oltua päivällä "omavarainen".

Kiitos, pyykinpesua yms saa tehtyä päivälläkin. Ja tosiaan hintaero on hankintaan nähden tosi pieni tuohon 10 paneeliin. Ja saa vielä tehokkaamman invertterin, jos sillä on vaikutusta.

 

[Boulder]

On myös latureita, joissa minimi on 1x6A eli noin 1,38 kW ja muuttavat virtaa 1A stepeillä sekä osaavat tarvittaessa vaihtaa kolmeen vaiheeseen jos ylijäämää tulee tarpeeksi. Fronius Wattpilot yhtenä esimerkkinä ja mahdollisesti go-e Chargeritkin osaisi tuon kun ovat ilmeisesti samoja laitteita pl. Froniuksen softa. Ts. Eco-tilassa kun laittaa kynnykseksi 1,4 kW, alkaa lataus vasta kun ylijäämää on niin paljon, ettei verkosta oteta yhtään sähköä (pörsähinnan raja-arvoa voi myös käyttää).

Riippuu sitten autosta, haluaako se enemmän virtaa, mutta ainakin VW:lle tuo riittää.

 

[B170]

mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Ja, jos sähköautoa ei tarvii joka päivä ladata niin sekin tieto helpottaa, että aurinkokaan ei paista joka päivä. Eli silloin kun paistaa niin tehoa saa olla käytettävissä mielellään.

 

[Griffin]

Tietämättä sähkönkulutusta kukaan ei voi kuin arvailla mikä voisi olla järkevää. Ja jos talvellakin pitäisi tuotantoa olla, niin järjestelmälle tulee omat vaatimuksensa

Tässä ketjussa puhutaan aurinkopaneeleista.
Käytännössä paneelit eivät tuota SUOMESSA talvella, sillä:
- Jos aurinko on horisontin alapuolella, niin ei tuota.
- Jos paneelin päällä on yhtään lunta tai huurretta, niin ei tuota (Yleensä riittää, että edes osa paneelista on peitossa, niin ei tuota.)
- Auringon säteilyteho on meillä Suomessa onneton talvella /m2, joten vaikka aurinko paistaisi kirkkaalta taivaalta, suoraan puhtaan paneelin pintaan niin aurinkokennot tuottavat todella huonosti VS kesä.
+ eli positiivinen asia talvessamme on se, että kylmä paneeli toimii paremmalla hyötysuhtella, mutta se ei ole niin merkittävää, jotta se kumoasi ollenkaan tarpeeksi noita miinuksia..
KTS esim:

Auringonsäteilyn määrä Suomessa

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Käytännössä olen vain todennut, kun olen monien aurinkopaneeleita hankkineiden kanssa puhunut, jotta erittäin usein ovat todenneet, jotta paneeleita pitäisi olla enemmän.. Joten kun joku on noita hankkimassa, niin melko hyvä arvaus on, jotta kannattaa suositella vielä miettimään, josko saisi enemmän mahtumaan niitä paneeleita.

 

[HWmouse]

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Esimerkkinä uudesta tenologiasta Longi:n X10:n antishading (näissä myös entisestään pidentynyt 15v materiaalit/ 30v tehontuottotakuu) :

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Paneelit näyttävät kehittyvän koko ajan ja uudet teknologiat valuvat edullisiin paneeleihin kun vielä uudempia tulee markkinoille. Joutuu varmasti miettimään tapauskohtaisesti onko hypähdys tuotossa/ominaisuuksissa hintaeron arvoinen tai onko ominaisuus itselle kriittinen. Bifacial/lasi-lasi paneeleissa tuottotakuu näyttää olevan yleisesti 30v (vs 25v "normaaleissa"). Materiaalitakuissa näyttää olevan eroja valmistajien välillä.

Juuri tämä + jos haluaa järjestelmän jonka voi jättää yli talven niin AGM akut + kaksi sarjaa paneleita (4(2+2)+2 esim), mutta niin että osa on pystyssä jolloin ei jää lumi niihin. Virtaa tulee sen verran että järjestelmä pysyy hengissä yli talven.
Sitten sammuttaa kaikki muut laitteet paitsi tuon Easy Solarin + mahdollisen modeemin jotta voi pitää järjestelmään silmällä VRM:n kautta.
(Omalla kohdalla ajan 4G modeemia 12v kautta 12kk ja 230v on 6kk sammutettuna, mutta saan tiedot järjestelmästä VRM kautta mitä mökillä tapahtuu)

Karkean teoreettisesti talvea varten voisi olla oma pienehkö AGM akku johon lataisi paneeleiden tuoton/pyörittäisi järjestelmää minimiasetuksilla talven yli ja kytkee LFP:n latauksen pois tai vie sen kokonaan muualle. Teoriassa LFP:stä (jos jättää mökille talveksi) voisi vielä pakkasella tarvittaessa ottaa lisävirtaa joko järjestelmän pyörittämiseen tai AGM:n lataukseen, mutta riippuu taas tuotosta/kulutuksesta ym.

Tässä ketjussa puhutaan aurinkopaneeleista.
Käytännössä paneelit eivät tuota SUOMESSA talvella, sillä:
- Jos aurinko on horisontin alapuolella, niin ei tuota.
- Jos paneelin päällä on yhtään lunta tai huurretta, niin ei tuota (Yleensä riittää, että edes osa paneelista on peitossa, niin ei tuota.)
- Auringon säteilyteho on meillä Suomessa onneton talvella /m2, joten vaikka aurinko paistaisi kirkkaalta taivaalta, suoraan puhtaan paneelin pintaan niin aurinkokennot tuottavat todella huonosti VS kesä.
+ eli positiivinen asia talvessamme on se, että kylmä paneeli toimii paremmalla hyötysuhtella, mutta se ei ole niin merkittävää, jotta se kumoasi ollenkaan tarpeeksi noita miinuksia..
KTS esim:

Auringonsäteilyn määrä Suomessa

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Käytännössä olen vain todennut, kun olen monien aurinkopaneeleita hankkineiden kanssa puhunut, jotta erittäin usein ovat todenneet, jotta paneeleita pitäisi olla enemmän.. Joten kun joku on noita hankkimassa, niin melko hyvä arvaus on, jotta kannattaa suositella vielä miettimään, josko saisi enemmän mahtumaan niitä paneeleita.

Suomessa auringon säteilyn määrän takia nyrkkisääntönä marras-, joulu- ja tammikuu ovat käytännössä toivottomia. Pieniä tuottoja voi saada esim. järjestelmän pyörittämiseen. Eli nämä kuukaudet kannattaa käytännössä unohtaa. Korjatkaa toki, jos joku on saanut näinä kuukausina järkeviä tuottoja.

Näitä kuukausia edeltävät ja seuraavat kuukaudet ovat myös haastavia (loka- ja helmikuu), mutta helmikuussa auringon säteilyn määrä sentään kasvaa joka päivä. Maaliskuu on kevään puolella jo hyvä tuottokuukausi. Loppusyksyllä ja alkuvuodesta optimituotto saadaan eri paneelikulmalla verrattuna kesää + paneelit pitäisi olla lumettomat. Mutta yritä sit näistä määritellä mitä talvella tarkoitetaan aurinkopaneelijärjestelmien tuotoista puhuttaessa...

 

[ilkkahy]

Kävin katsomassa tänään 4,84 kWp PV-2 paneeliston teholukeman keskipäivän aikaan kun aurinko paistoi SunCalcin mukaan noin 42 deg korkeudelta, ja vaikuttaisi siltä että kirkkaalla säällä paneelien antoteho täsmää suht hyvin niiden suhteellisen projektiomitan kanssa. Eli kun paneelit ovat 20 deg kulmassa väärään suuntaan, niin ne tuottavat ikään kuin 37,5 % pitkän varjon siihen verrattuna kuin jos aurinko paistaisi kohtisuoraan paneelia päin. Invertteri näytti paneeleille 2,1 kW teholukemaa. Atsimuuttikulma tosin ei ollut ihan kohtisuorassa katon harjan kanssa.

Ylimääräinen 285 W voisi selittyä hajasäteilyllä tai osin sillä, että tuo ilmoitettu paneelien piikkiteho ei ole ilmeisesti määritelty siten, että aurinko paistaisi täysin kohtisuoraan paneelia vasten (vaan ilmoitettu noin 5 deg kulmassa).

Eli 0,375 x 4,84 kW = 1,815 kW
2,1 kW - 1,815 kW = 0,285 kW

SunCalc sun position- und sun phases calculator

 

[hyperstaattinen]

Pohdintaa nykyisen järjestelmän laajentamisesta.

Meillä on nykyisin pienehkö aurinkopaneelijärjestelmä, jonka pääkomponentit ova 10x 375 W paneeleita ja 3 kW invertteri. Paneelit on suunnattu kattokulman ja harjalinjan mukaan lounaan ja lännen väliin.

Nyt, kun tontin rajalta on kaadettu itäistä kattolapetta aamupäivisin varjostava puu (punaisella), niin on herännyt ajatus, että laajentaisin järjestelmää muutamalla paneelilla aamuauringon suuntaan.

Fronius-invertterin nettiportaalista näkee hyvin historiadataa ja alla on kesäajan järjestelmän tuotantotehon "optimikäyrä" täysin aurinkoiselle päivälle viime vuoden kesäkuun alulta:
- tuotanto käynnistyy aamuyön tunteina. n. 4.30...5.00
- aamulla tuotanto on pientä, kunnes aurinko ylittää katon harjan ja tehot lähtevät kipuamaan. Päivän tehotuoton lakipiste osuu iltapäivään klo 15-16 seutuville.

Selvittelin taustatietoja järjestelmän laajentamiseksi ChatGPT:n avustuksella.
Invertterissä (Fronius Symo 3.0-3-M) on kaksi erillistä tulopiiriä, joten kahden ilmansuunnan toteuttaminen on mahdollista. Koska paneeliteho, 3,75 kW, on jo nyt 25 % suurempi, kuin invertterin nimellisteho, 3,0 kW, en haluaisi tai tarvitsisi kovin montaa paneelia itälappeelle. Oma alkuperäinen ajatukseni oli neljä paneelia, nimellisteholla n. 400 W/kpl. Tämä toisi aamupäiviin pienen tehopotkun, muttei olisi meidän käyttöömme mitenkään överi. Jonkin verran sähköä saa varastoitua lämpimään käyttöveteen ja sähköautoon (vain kotona oltaessa ja erittäin pienellä teholla), mutta kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) sähköä menee jo nyt n. 40 % myyntiin, monesti vielä erittäin huonolla hinnalla.

Tekoäly toi esille hyvän pointin, jota en ollut itse lainkaan ajatellut, että itälappeen aurinkopaneelipiirissä pitää olla riittävästi paneeleita, jotta invertterin kynnys- (vai käynnistys-)jännite ylittyy. Froniuksella kynnysjännite on 200 V, jolloin n. 40 V paneelin nimellisjännitteellä tarvitaan 5 paneelia. Lisäksi ChatGPT huomioi myös kuuman ajan jännitteenlaskun, ja ainakin yritti varmistaa, että paneelikentän jännite ei laskisi kuumallakaan säällä alle invertterin 150 V ylläpitojännitteen. Myös riittävään ylläpitojännitteen säilyttämiseen tarvittaisiin 5 paneelia. Tämä nostaisi paneelien nimellistehon 2 kW tuntumaan. Tekoäly myös selvitteli ja päätteli, että tästä ei ole mitään haittaa, sillä Froniuksen takuu ja mitoitus sallii kaksinkertaisen paneelien tulotehon invertterin nimellistehoon nähden. Suositus ylärajaksi on kuitenkin n. 1,5x invertterin nimellisteho. Viidellä lisäpaneelilla paneelikenttien yhteisteho jää alle 6 kW:n mikä on vielä hyväksyttävissä rajoissa invertterin speksien mukaan. Ymmärrän toki itsekin, että paneelien maksimitehot eivät vaikuta samanaikaisesti, eikä näin ollen olla edes lähelläkään invertterin sietämää 6 kW sisääntulotehoa.

Kustannuspuolen hillitsemiseksi ajattelin itse hankkia paneelit ja tarvittavat kiinnikkeet sekä tehdä paneeliasennuksen. Puolituttu sähkömies tulisi tekemään tarvittavat erotuskytkinten (DC-kytkin paneelien ja invertterin välille) ja kaapelointien asennukset, kytkennät sekä tarvittavat mittaukset ja pöytäkirjojen laadinnat.

Nyt ollaan ketjun perimmäisen kysymyksen äärellä, onko tämä hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus. Toisin sanoen, onko järjestelmän laajentamisen pohdinnassa mitään järkeä?

 

[ilkkahy]

Mielestäni 5x400 w paneelien lisäämisessä itään on järkeä, koska alkuinvestointi on jo tehty (lisäpaneelit voi saada asennettua suhteellisen edullisesti) ja koska kuvauksen perusteella ne tulisivat varjottomaan paikkaan. Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

 

[Boulder]

Itse tein samanlaisen ratkaisun, mutta Hoymilesin mikroinvertterillä niin ei tarvinnut tuskailla paneelimäärän kanssa ja puiden takaa nousevan auringon erilaiset varjostukset haittaa vähemmän. Neljä paneelia á 405W koillisen ja idän välissä niin tuosta tulee keskipäivällä noin kilowatin teholla sähköä.

Virosta saa hyvään hintaan noita mikroja ja asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

 

[hyperstaattinen]

Mielestäni 5x400 w paneelien lisäämisessä itään on järkeä, koska alkuinvestointi on jo tehty (lisäpaneelit voi saada asennettua suhteellisen edullisesti) ja koska kuvauksen perusteella ne tulisivat varjottomaan paikkaan. Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

Noin itsekin mietin. Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Itse tein samanlaisen ratkaisun, mutta Hoymilesin mikroinvertterillä niin ei tarvinnut tuskailla paneelimäärän kanssa ja puiden takaa nousevan auringon erilaiset varjostukset haittaa vähemmän. Neljä paneelia á 405W koillisen ja idän välissä niin tuosta tulee keskipäivällä noin kilowatin teholla sähköä.

Virosta saa hyvään hintaan noita mikroja ja asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

Varmasti hyvä ratkaisu. 60 euron paneelihinnalla + vaikkapa 40 euron kinneke- ja tarvikehiluilla (yhden lisäpaneelin hinta + sitä koskevat kiinniketarvikkeet) ei taida vielä saada mikroinvertteriä. Lisäksi mikroinvertteri vaatinee keskukseen omat johdonsuoja-automaatit (sulakkeet) sekä kenties jopa oman AC-erotuskytkimen. Miten DC-erotuskytkimen kanssa?

Nykyinen Froniuksen invertteri on osa kevyttä kotiautomaatiota. Lienee helpompi hallita järjestelmän ohjaamista, kun on vain yksi aurinkojärjestelmä kytkettynä automaatioon.

 

[hyperstaattinen]

Tein alustavaa kustannusarviota järjestelmän laajentamisesta. Vaikka itse paneelit ovatkin mielestäni varsin edulliset, niin kyllä laajentamiselle tulee kokonaisuudessaan hintaa.

Pystyisin hyödyntämään laajennuksessa aikaisemmasta asennuksesta ylijääneitä kattokiskon pätkiä ja muutamaa paneelikiinnikettä. Lisäksi sain varmistettua, että nykyinen DC-erotuskytkin toimii nelinapaisena kahden aurinkopaneelipiirin irrottamiseen invertteristä.

Puuttuuko tästä oleellisia kustannuksia? Johdot, asennustarvikkeet ja sähkömiehen työt ovat toki nyt vain arvioita. Tällä kustannuslaskennalla laajennuksen wattihinnaksi tulee ~42 snt/W.

 

[Jamboa]

Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Nykyinen Froniuksen invertteri on osa kevyttä kotiautomaatiota. Lienee helpompi hallita järjestelmän ohjaamista, kun on vain yksi aurinkojärjestelmä kytkettynä automaatioon.

Miksi takaisinmaksuaika olisi pitkä? Kai kohteessa on aamupäivisin kuitenkin kulutusta. Ja kyllä, kannattavuuden pohdinta on aina järkevää.

Miksi nykyisiin automaatioihin pitäisi koskea? Jos kerta käyttöön tulee saman invertterin toinen piiri, niin tuon ei pitäisi automaatioihin vaikuttaa käytännössä lainkaan. Ne varmaankin toimivat kuten ennenkin? Edelleenhän sinulla on yksi aurinkojärjestelmä, asennettuna vain kahdelle lappeelle/piiriin.

Katsoin että itsellä on kokoaikaisesti itäpuolen lape tuottanut länttä 15% enemmän. Siis kwh:ssa. Ajallisesti tietenkin tuo optimaalinen tuotantoaika heittää eri lappeen järjestelmissä sen parituntia. Keskipäivällä tietysti silti tulee se suurin tuottoteho

 

[B170]

Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

Pohjakulutusta peittää lisää, mutta ilman kulutuksen ohjausta ei päivätöissä käyvälle ole muuten etua. Vuorotyöläiselle ehkä.

 

[MarkkuJ]

Moro

Noin itsekin mietin. Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Tämä että onko pohdinta relevanttia,mielestäni ei,mikä on 5000 €:n auton tai 70 000 €:n auton takaisinmaksuaika tai ruohonleikkurin tai kaljanjuonnin.
Voisiko myös laskea sen että jos talo meneekin vaikka myyntiin mikä on niiden paneeleiden lisäarvo talon hinnassa ja voiko ne paneelit vaikka edesauttaa sitä myyntiä tuskin ainakaan vaikeuttaa?

Jos vain ajattelee sitä TMA:aa niin kannattaa ihmeessä jättää ne lisäpaneelit asentamatta saatikka minkä virheen onkaan tehnyt kun on edes niitä aiempia hankkinut nimittäin sen TMA:jan laskeminen on mahdotonta,on liikaa oletuksia laskelmissa.

 

[hyperstaattinen]

Miksi takaisinmaksuaika olisi pitkä? Kai kohteessa on aamupäivisin kuitenkin kulutusta. Ja kyllä, kannattavuuden pohdinta on aina järkevää.

Miksi nykyisiin automaatioihin pitäisi koskea? Jos kerta käyttöön tulee saman invertterin toinen piiri, niin tuon ei pitäisi automaatioihin vaikuttaa käytännössä lainkaan. Ne varmaankin toimivat kuten ennenkin? Edelleenhän sinulla on yksi aurinkojärjestelmä, asennettuna vain kahdelle lappeelle/piiriin.

Katsoin että itsellä on kokoaikaisesti itäpuolen lape tuottanut länttä 15% enemmän. Siis kwh:ssa. Ajallisesti tietenkin tuo optimaalinen tuotantoaika heittää eri lappeen järjestelmissä sen parituntia. Keskipäivällä tietysti silti tulee se suurin tuottoteho

Paneelistosta tulee tarpeeseen nähden hieman kookas. Toisaalta yhden lisäpaneelin laittaminen (alun perin ajateltu 4 paneelia vs. 5 paneelia invertterin käynnistysjännitteen vuoksi) ei tuo kokonaisuuteen lisäkustannuksia kuin ehkä n. 100 euron verran. Toki aamupäivisin on kulutusta, jota toistaiseksi ostetaan verkosta. Sen tämä paneelisto toki kattaisi, mutta viidellä lisäpaneelilla aamupäivän tuotannot (kesäkaudella) ovat sen verran suuria, että väistämättä osa valuu verkkoon. Luonnollisesti vuodessa on paljon sellaista aikaa, kun lisäpaneeliston tuotanto ei valu verkkoon.

Tietysti kannattavuuden pohdinta on aina järkevää. Kannattavuutta on toki muutin seikat, kuin vain puhdas takaisinmaksuaika.

Ilmaisin itseäni huonosti. Tietenkään nykyisen invertterin tapauksessa, 1 tai 2 aurinkopaneelipiiriä, nykyisiin automaatioihin ei tarvitse koskea (kahdella piirillä niitä on syytä toki optimoida ja ehkä hieman kehittää suuremman sähkötuotannon ansiosta). Yritin aikaisemmassa viestissäni ilmaista, että jos uuden itälappeen piirin toteuttaisi mikroinvertterillä käyttäjän @Boulder ehdotuksen mukaan, niin silloin mikroinvertterin tuottamalle sähkölle pitäisi kehittää omaa erillistä kotiautomaatiota. Ja se ei mielestäni olisi ideaalitilanne.

Moro



Tämä että onko pohdinta relevanttia,mielestäni ei,mikä on 5000 €:n auton tai 70 000 €:n auton takaisinmaksuaika tai ruohonleikkurin tai kaljanjuonnin.
Voisiko myös laskea sen että jos talo meneekin vaikka myyntiin mikä on niiden paneeleiden lisäarvo talon hinnassa ja voiko ne paneelit vaikka edesauttaa sitä myyntiä tuskin ainakaan vaikeuttaa?

Jos vain ajattelee sitä TMA:aa niin kannattaa ihmeessä jättää ne lisäpaneelit asentamatta saatikka minkä virheen onkaan tehnyt kun on edes niitä aiempia hankkinut nimittäin sen TMA:jan laskeminen on mahdotonta,on liikaa oletuksia laskelmissa.

Kannattavuutta kannattaa ehdottomasti pohtia, mutta ei missään nimessä pelkästään takaisinmaksuajan kannalta. Yritinkin aiemmassa viestissäni sanoa, että takaisinmaksuaikaa ei ehkä kannata liikaa pohtia. Toit esille hyviä pointteja juurikin siitä, mitä muuta kannattavuus voi olla esimerkiksi talon lisäarvona tai haluttavuutena.

 

[elmo]

Huhtikuussa näemmä tuotto kattoi eurojen puolesta kulutuksen vaikka käytin sähköä 2000kWh ja myin 1080kWh. Myönnetään, että tuli kahteltua kannattaako sähköpossut (kvv, poreallas ja sähköautot) pistää verkosta vai solareista. Perusmaksut, siirrot ja verot niin kyllä siitä silti satanen jää maksettavaa verkkoyhtiölle

Hyvin näkee, että tuottoa on silloin kun verkolla ei ole maksukykyä . Potentiaalia olisi kyllä akkusysteemeille.

Jotta tuottoa on paras olla sitten reilusti, että saa edes jotain niistä hiluista kerättyä takaisin


Paneelien kokonaistuotto huhtikuussa 1636kWh. Itse tuosta sain hukattua vain 550kWh. Loput 1080kWh meni myyntiin mistä tuli about 45€ keskihintaan 4,12c/kWh. Ostosähköä meni vähän enempi 1452kWh, mutta se oli halvempaa 3,1c/kWh hinnalla.

e: En jaksanut sammutella mitään tuottoja miinustunneilla ja sellasta kun ei kerran ole automatiikkaa ja kerran latasin autoon 30kWh 20c hinnalla epähuomiossa . Tonkin 30kWh kun olis saanut solareihin tai 0,x hintaan niin heittämällä olis tullut 6€ paremmat lukemat.

Suoraan sanottuna meikäläisen systeemit huutaisi automatiikan ja akkujen perään. Nyt automatiikka on vaan sähkönhinta ajastuksia, mutta ei huomioi paneelituottoa. Lisäksi lattialämmityskin on vielä aamulla kalleilla tunneilla päällä kun tullut seurattua vaikka sen pitäisi itse tajuta ja oppia... Mutta ehkä ne on noita hienoja markkinointi lauseita.

 

[gearheadi]

Huhtikuussa näemmä tuotto kattoi eurojen puolesta kulutuksen vaikka käytin sähköä 2000kWh ja myin 1080kWh. Myönnetään, että tuli kahteltua kannattaako sähköpossut (kvv, poreallas ja sähköautot) pistää verkosta vai solareista. Perusmaksut, siirrot ja verot niin kyllä siitä silti satanen jää maksettavaa verkkoyhtiölle

Hyvin näkee, että tuottoa on silloin kun verkolla ei ole maksukykyä . Potentiaalia olisi kyllä akkusysteemeille.

Jotta tuottoa on paras olla sitten reilusti, että saa edes jotain niistä hiluista kerättyä takaisin


Paneelien kokonaistuotto huhtikuussa 1636kWh. Itse tuosta sain hukattua vain 550kWh. Loput 1080kWh meni myyntiin mistä tuli about 45€ keskihintaan 4,12c/kWh. Ostosähköä meni vähän enempi 1452kWh, mutta se oli halvempaa 3,1c/kWh hinnalla.

e: En jaksanut sammutella mitään tuottoja miinustunneilla ja sellasta kun ei kerran ole automatiikkaa ja kerran latasin autoon 30kWh 20c hinnalla epähuomiossa . Tonkin 30kWh kun olis saanut solareihin tai 0,x hintaan niin heittämällä olis tullut 6€ paremmat lukemat.

Suoraan sanottuna meikäläisen systeemit huutaisi automatiikan ja akkujen perään. Nyt automatiikka on vaan sähkönhinta ajastuksia, mutta ei huomioi paneelituottoa. Lisäksi lattialämmityskin on vielä aamulla kalleilla tunneilla päällä kun tullut seurattua vaikka sen pitäisi itse tajuta ja oppia... Mutta ehkä ne on noita hienoja markkinointi lauseita.

Itselläni on viikon päästä Elisan Kotiakun asennus ja sitten sen jälkeen ei tartte pahemmin kyttäillä hintoja.

Lattialämmityksessä mulla on Bådenin halvat wifi termostaatit ja oon säätänyt appin kautta niin että yöllä lämmitetään ja sitten aamulla klo 6 sammutetaan ja sitten taas puolen päivän aikaa päälle ja siirrytään ylläpitolämmitykseen ja sitten illalla 18 taas off ja klo 24 on.

Huhtikuun tuotto oli 476 kWh joista 164 kWh meni myyntiin hintaa 6,05 snt/kWh, eli karvan vajaa 10€.

 

[ilkkahy]

Nyt alkaa pyöriä jo melko maltillisella tasolla tuo päivittäinen kulutus, kun aurinko paistaa korkeammalta ja ilmat lämpenee. Paneelien tuotto eilen oli 50 kWh. Päivällä saa lämmitettyä paneeleilla 1000 L vesivaraajaa, jonka avulla kulutusta saa pienennettyä hieman. Vaikka olen jonkun verran höveli takaisinmaksuaikojen suhteen, niin jos kesän aikana päivittäinen kulutus pyörii tyypillisesti tuolla 3...5 kWh tienoilla, on litiumakuille vaikea löytää nykyisillä hinnoilla tässä kohteessa järkeviä perusteita.

Paneelien hankinnasta on seurannut itselleni semmoinen sivuilmiö, että nykyään tulee käytyä useammin keskellä päivää saunassa. Vesi tietty maksaa jotain, mutta lämmityksen voi saada ilmaiseksi, kuten eilen.

 

[MarkkuJ]

Moro

Ihan mukavia ostokulutuksia on ollut tässä jo jonkin aikaa,tuottoa on tänään vielä noin 4 kWh eli yheteensä n. 57 kWh + toisen kentän tuotto n. 20 kWh.

 

[Anagonda]

Taitaa porukalla olla melkoisen ylimitoitetut systeemit jos 06-20 kaikki kulutus katetaan ja voi vielä saunaakin lämmitellä ilman että näkyy oston puolella.
Meillä 4,4kwp systeemi ja melkosesti optimointia jotta omakäyttö vuonna 2024 oli 88% keskiarvoltaan. Tätä rokotti kesäkuu kun oltiin koko kuukausi reissussa niin omakäyttöä vain 54% tältä kuulta. Huomaa miten paljon 4 henkisen perheen lämpimät vedet kuluttaa.

Noh, mutta mielenkiinnosta laskin että jos tuplaisin paneelit. Eli tehoa noin 8,8kwp. Ihan tylysti excelöin tuntidataa niin että tuotto olisi 2x mitä toteutunut. Pientä virhettä siis, mutta tää oli kohtuu helppo. Omakäyttö tietenkin romahti kun hyvin vähän kuormaa mihin tuota työntää. En nyt jaksanut laskea auki paljonko omaan käyttöön jäi. Excelöinti ei huomioi sitä että isompi kenttä ehkä alkaa tuottamaan aikaisemmin ja samoin tuottaa hieman myöhempään. Mutta excelöinti nosti esim 6wh tuottotunnin 12wh tasoon

Vuonna 2024 4,4kwp setti tuotti rahallisesti 254,35eur (sis oman käytön ja myydyt), tämä toteutunut.
Laiskasti simuloitu 8,8kwp setti olisi tuottanut rahallisesti 304,52e samassa ajassa.
Eli tuplaamalla tehon olisi rahalinen hyöty ollut vain 50e/v. Siinä saa aika kauan ylituottoa maksella takaisin. Itse asentaen tuollaisen setin laittaisi varmaan about 2keur? Takaisinmaksu vaatimattomat 40v.
Tähän jäi nyt toistaiseksi taas, kunnes ensi kuussa uudelleen pohdin, paneelikentän laajennus.
Suosittelen myös muille, edelleen, pohtimaan minkä kokoisen kentän asentaa. Ylimitoitus se vaan ei kannata.

Lisäys: Tähän mennessä 2025v data:
Toteutunut tuotto 76,9euroa
Simuloitu 8,8kwp olisi ollut 86,52e

 

[elmo]

Tähän jäi nyt toistaiseksi taas, kunnes ensi kuussa uudelleen pohdin, paneelikentän laajennus.

Tästä ongelmasta pääsee kun ei laske turhia vaan laittaa sen verran mitä säheliyhtiö antaa laittaa tai keskuksen In XXA tai pääsulakkeet.

Silti ehkä mietityttää, että mitäs jos on paljon eri ilmansuuntiin niin ei edes teoriassa voisi arvot ylittyä eli voisi laittaa vieläkin lisää paneeleja.

 

[gearheadi]

Itselle oli alusta lähtien selvää että ylimitoitetaan kun jossain vaiheessa se akusto tulee, niin että saa sitä arskasähköä käytettyä yölläkin, niin olihan se aluksi hieman hankalaa saada paneelien tarjojia tarjomaan sitä ylimääräistä kapasitettiä, kun niillä kaavioilla osoittivat että näin se ois parempi. Nyt kun akusto on ja muutama päivä on mennyt niin ettei ole ole yhtään ostettua sähköä, niin täytyy todeta että hyvä että tuli ylimitoitettua.