Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[Griffin]

Komppaan edellisiä. Yleensä suurin harmituksen aihe jälkikäteen on se, jos asennuttaa liian pienen laitoksen. Laajentaminen vaatii kuitenkin sitten todennäköisesti uuden invertterin + nosturit yms.

Niin.. Invertterissä kannattaa olla ainankin 2 sisäänmenoa, joista toinen jää vapaaksi. Näin tein itse. Kunhan tässä nyt vähän katselee, niin pitää sitten päättää, riittääkö 18 paneelia ja 300Ah:n, 52V:n akku vai pitääkö lätkiä paneeleita ja /tai akkua lisää..Molempien määrän voi esim tuplata.. Ideana on se, etten myy sähköä mihinkään..

 

[Jamboa]

Niin.. Invertterissä kannattaa olla ainankin 2 sisäänmenoa, joista toinen jää vapaaksi. Näin tein itse. Kunhan tässä nyt vähän katselee, niin pitää sitten päättää, riittääkö 18 paneelia ja 300Ah:n, 52V:n akku vai pitääkö lätkiä paneeleita ja /tai akkua lisää..Molempien määrän voi esim tuplata.. Ideana on se, etten myy sähköä mihinkään..

Tietämättä sähkönkulutusta kukaan ei voi kuin arvailla mikä voisi olla järkevää. Ja jos talvellakin pitäisi tuotantoa olla, niin järjestelmälle tulee omat vaatimuksensa

 

[TA2025]

Jos teillä olisi sähköauto, niin pystyisikö sitä koskaan lataamaan kotona kevät / kesä / alkusyksy aikana? Jos pystyy, niin sitten varmaan voi miettiä isommankin järjestelmän rakentamista, koska olisi joku hyötykäyttö sille energialle mitä tulee ja säästäisi siirtomaksut auton latailiusta. Samalla vaivalla kuitenkin laittaisi pari paneelia enemmän kun kerran koko hommaan lähtee?

Isompi kenttä mahdollistaa kovemmat piikkitehot mikä on sähköauton lataamiseen kivempi. Jos auto on vain vähän kotona auringonpaisteen aikana, niin on kätevämpi jos voi työntää sillä 11kW teholla sähköä autoon silloin kun sitä tulee. Tai ainakin mahdollisimman suurella teholla. Helposti säädettävä minimilatausteho kolmivaihelaturilla on 4.1kW - sen alle pitää joko kikkailla vähemmän vaiheita lataukseen tai pätkiä latausta, mikä on usein autojen näkökulmasta vähän hankalaa.

Pystyisi ladata sähköautoa pihan autokatoksessa. Ehkä 1-2v päästä saattaisi olla ajankohtainen. Hyvä tietää tuo sähköauton latauksesta!

Katolle mahtuu tosiaan noin 10kpl arviolta, koska molemmissa päädyissä on piiput. Harjakatto, toinen puoli pohjoinen ja sitten terassilla on peltikatto 1krs kohdilla, johon ei osu ehkä matalalta tuleva aurinko yhtä hyvin.
Ja tosiaan Energiolla oli n. 300e ero onko 8 vai 10kpl.

Sitä lueskelin, että kannattaa olla noin kolmas osa kulutuksesta niin maksaa itsensä paremmin takaisin eikä tule liikaa ylijäämää myytäväksi.

Mutta onkohan noissa merkeissä eroa?

Tarjous2 Energio - Leapton 480W lasi-lasi
Hinnat sisältävät alv 25,5%
10 kpl Leapton 480W lasi-lasi täysmusta aurinkopaneeli (4,80 kWp)
1 kpl Sofar 6.6 invertteri 10v tehdastakuu,
Etäseuranta ilmainen
Nordic Sun tai Nordic Slope kiinnitysjärjestelmä
Muut sähkötarvikkeet
Asennus
Pientuotantoilmoitus verkkoyhtiölle
Käyttöönotto & koulutus
Mikäli kohteessa tarvitaan nostinta (nostin tarvitaan pääasiassa yli 1 kerroksissa kohteissa), lisätään hintaan 200€ sis alv
Kokonaishinta: 4 508 €
Hinta kotitalousvähennys huomioituna: 3 869 €

 

[IFLT_ITG]

Isompi kenttä mahdollistaa kovemmat piikkitehot mikä on sähköauton lataamiseen kivempi. Jos auto on vain vähän kotona auringonpaisteen aikana, niin on kätevämpi jos voi työntää sillä 11kW teholla sähköä autoon silloin kun sitä tulee. Tai ainakin mahdollisimman suurella teholla. Helposti säädettävä minimilatausteho kolmivaihelaturilla on 4.1kW - sen alle pitää joko kikkailla vähemmän vaiheita lataukseen tai pätkiä latausta, mikä on usein autojen näkökulmasta vähän hankalaa.

Teslaan saa säädettyä 3*5A alimmillaan.
Mökille kun nuo paneelit laitan, niin kustannus on 12*79e (paneelit 950e), 650e invertterit, sähkömies 300e?, piuhat 150e ehkä kun mikroihin tarvitsee erilliset , 4*6 MCMK:ta 20 metriä ja pieni alakeskus 300e (koska samaan auton lataus), asennuskiskot ja kiinnikkeet sekä turvakytkin ~500e. Kyllä tuosta äkkiä hintaa tulee, vaikka omalle työlle ei laske mitään arvoa.

 

[Jamboa]

Pystyisi ladata sähköautoa pihan autokatoksessa. Ehkä 1-2v päästä saattaisi olla ajankohtainen. Hyvä tietää tuo sähköauton latauksesta!

Ja tosiaan Energiolla oli n. 300e ero onko 8 vai 10kpl.

Sitä lueskelin, että kannattaa olla noin kolmas osa kulutuksesta niin maksaa itsensä paremmin takaisin eikä tule liikaa ylijäämää myytäväksi.

Ehdottomasti ääni sitten tuolle isommalle määrälle. Mielestäni 1/3 kulutuksesta on aivan humpuukia. Mikäli et pysty yhtään kulutusta kohdistamaan päivälle, niin sitten kaava on "ok", mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Itse otin 6,88kwp järjestelmän ja kulutus kesällä on noin 1200kwh/kk (keskimäärin 35kwh/vrk). Aluksi ei ollut sähköautoa, niin puolet tuotannosta livahti myyntiin. Nyt on, niin myyntiin pääsee enää vain n.1/5 tuotannosta. Ja tuo myyntihän ei ole mikään ongelma, vaikka tuotantoa on yli. Rahaa myynnistä ei käytännössä saa, mutta parempi että tuotantoa on yli tarpeen, niin pilvisinä päivinä saa myös oltua päivällä "omavarainen".

 

[TA2025]

Ehdottomasti ääni sitten tuolle isommalle määrälle. Mielestäni 1/3 kulutuksesta on aivan humpuukia. Mikäli et pysty yhtään kulutusta kohdistamaan päivälle, niin sitten kaava on "ok", mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Itse otin 6,88kwp järjestelmän ja kulutus kesällä on noin 1200kwh/kk (keskimäärin 35kwh/vrk). Aluksi ei ollut sähköautoa, niin puolet tuotannosta livahti myyntiin. Nyt on, niin myyntiin pääsee enää vain n.1/5 tuotannosta. Ja tuo myyntihän ei ole mikään ongelma, vaikka tuotantoa on yli. Rahaa myynnistä ei käytännössä saa, mutta parempi että tuotantoa on yli tarpeen, niin pilvisinä päivinä saa myös oltua päivällä "omavarainen".

Kiitos, pyykinpesua yms saa tehtyä päivälläkin. Ja tosiaan hintaero on hankintaan nähden tosi pieni tuohon 10 paneeliin. Ja saa vielä tehokkaamman invertterin, jos sillä on vaikutusta.

 

[Boulder]

On myös latureita, joissa minimi on 1x6A eli noin 1,38 kW ja muuttavat virtaa 1A stepeillä sekä osaavat tarvittaessa vaihtaa kolmeen vaiheeseen jos ylijäämää tulee tarpeeksi. Fronius Wattpilot yhtenä esimerkkinä ja mahdollisesti go-e Chargeritkin osaisi tuon kun ovat ilmeisesti samoja laitteita pl. Froniuksen softa. Ts. Eco-tilassa kun laittaa kynnykseksi 1,4 kW, alkaa lataus vasta kun ylijäämää on niin paljon, ettei verkosta oteta yhtään sähköä (pörsähinnan raja-arvoa voi myös käyttää).

Riippuu sitten autosta, haluaako se enemmän virtaa, mutta ainakin VW:lle tuo riittää.

 

[B170]

mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Ja, jos sähköautoa ei tarvii joka päivä ladata niin sekin tieto helpottaa, että aurinkokaan ei paista joka päivä. Eli silloin kun paistaa niin tehoa saa olla käytettävissä mielellään.

 

[Griffin]

Tietämättä sähkönkulutusta kukaan ei voi kuin arvailla mikä voisi olla järkevää. Ja jos talvellakin pitäisi tuotantoa olla, niin järjestelmälle tulee omat vaatimuksensa

Tässä ketjussa puhutaan aurinkopaneeleista.
Käytännössä paneelit eivät tuota SUOMESSA talvella, sillä:
- Jos aurinko on horisontin alapuolella, niin ei tuota.
- Jos paneelin päällä on yhtään lunta tai huurretta, niin ei tuota (Yleensä riittää, että edes osa paneelista on peitossa, niin ei tuota.)
- Auringon säteilyteho on meillä Suomessa onneton talvella /m2, joten vaikka aurinko paistaisi kirkkaalta taivaalta, suoraan puhtaan paneelin pintaan niin aurinkokennot tuottavat todella huonosti VS kesä.
+ eli positiivinen asia talvessamme on se, että kylmä paneeli toimii paremmalla hyötysuhtella, mutta se ei ole niin merkittävää, jotta se kumoasi ollenkaan tarpeeksi noita miinuksia..
KTS esim:

Auringonsäteilyn määrä Suomessa

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Käytännössä olen vain todennut, kun olen monien aurinkopaneeleita hankkineiden kanssa puhunut, jotta erittäin usein ovat todenneet, jotta paneeleita pitäisi olla enemmän.. Joten kun joku on noita hankkimassa, niin melko hyvä arvaus on, jotta kannattaa suositella vielä miettimään, josko saisi enemmän mahtumaan niitä paneeleita.

 

[HWmouse]

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Esimerkkinä uudesta tenologiasta Longi:n X10:n antishading (näissä myös entisestään pidentynyt 15v materiaalit/ 30v tehontuottotakuu) :

Paneelit näyttävät kehittyvän koko ajan ja uudet teknologiat valuvat edullisiin paneeleihin kun vielä uudempia tulee markkinoille. Joutuu varmasti miettimään tapauskohtaisesti onko hypähdys tuotossa/ominaisuuksissa hintaeron arvoinen tai onko ominaisuus itselle kriittinen. Bifacial/lasi-lasi paneeleissa tuottotakuu näyttää olevan yleisesti 30v (vs 25v "normaaleissa"). Materiaalitakuissa näyttää olevan eroja valmistajien välillä.

Juuri tämä + jos haluaa järjestelmän jonka voi jättää yli talven niin AGM akut + kaksi sarjaa paneleita (4(2+2)+2 esim), mutta niin että osa on pystyssä jolloin ei jää lumi niihin. Virtaa tulee sen verran että järjestelmä pysyy hengissä yli talven.
Sitten sammuttaa kaikki muut laitteet paitsi tuon Easy Solarin + mahdollisen modeemin jotta voi pitää järjestelmään silmällä VRM:n kautta.
(Omalla kohdalla ajan 4G modeemia 12v kautta 12kk ja 230v on 6kk sammutettuna, mutta saan tiedot järjestelmästä VRM kautta mitä mökillä tapahtuu)

Karkean teoreettisesti talvea varten voisi olla oma pienehkö AGM akku johon lataisi paneeleiden tuoton/pyörittäisi järjestelmää minimiasetuksilla talven yli ja kytkee LFP:n latauksen pois tai vie sen kokonaan muualle. Teoriassa LFP:stä (jos jättää mökille talveksi) voisi vielä pakkasella tarvittaessa ottaa lisävirtaa joko järjestelmän pyörittämiseen tai AGM:n lataukseen, mutta riippuu taas tuotosta/kulutuksesta ym.

Tässä ketjussa puhutaan aurinkopaneeleista.
Käytännössä paneelit eivät tuota SUOMESSA talvella, sillä:
- Jos aurinko on horisontin alapuolella, niin ei tuota.
- Jos paneelin päällä on yhtään lunta tai huurretta, niin ei tuota (Yleensä riittää, että edes osa paneelista on peitossa, niin ei tuota.)
- Auringon säteilyteho on meillä Suomessa onneton talvella /m2, joten vaikka aurinko paistaisi kirkkaalta taivaalta, suoraan puhtaan paneelin pintaan niin aurinkokennot tuottavat todella huonosti VS kesä.
+ eli positiivinen asia talvessamme on se, että kylmä paneeli toimii paremmalla hyötysuhtella, mutta se ei ole niin merkittävää, jotta se kumoasi ollenkaan tarpeeksi noita miinuksia..
KTS esim:

Auringonsäteilyn määrä Suomessa

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Käytännössä olen vain todennut, kun olen monien aurinkopaneeleita hankkineiden kanssa puhunut, jotta erittäin usein ovat todenneet, jotta paneeleita pitäisi olla enemmän.. Joten kun joku on noita hankkimassa, niin melko hyvä arvaus on, jotta kannattaa suositella vielä miettimään, josko saisi enemmän mahtumaan niitä paneeleita.

Suomessa auringon säteilyn määrän takia nyrkkisääntönä marras-, joulu- ja tammikuu ovat käytännössä toivottomia. Pieniä tuottoja voi saada esim. järjestelmän pyörittämiseen. Eli nämä kuukaudet kannattaa käytännössä unohtaa. Korjatkaa toki, jos joku on saanut näinä kuukausina järkeviä tuottoja.

Näitä kuukausia edeltävät ja seuraavat kuukaudet ovat myös haastavia (loka- ja helmikuu), mutta helmikuussa auringon säteilyn määrä sentään kasvaa joka päivä. Maaliskuu on kevään puolella jo hyvä tuottokuukausi. Loppusyksyllä ja alkuvuodesta optimituotto saadaan eri paneelikulmalla verrattuna kesää + paneelit pitäisi olla lumettomat. Mutta yritä sit näistä määritellä mitä talvella tarkoitetaan aurinkopaneelijärjestelmien tuotoista puhuttaessa...

 

[ilkkahy]

Kävin katsomassa tänään 4,84 kWp PV-2 paneeliston teholukeman keskipäivän aikaan kun aurinko paistoi SunCalcin mukaan noin 42 deg korkeudelta, ja vaikuttaisi siltä että kirkkaalla säällä paneelien antoteho täsmää suht hyvin niiden suhteellisen projektiomitan kanssa. Eli kun paneelit ovat 20 deg kulmassa väärään suuntaan, niin ne tuottavat ikään kuin 37,5 % pitkän varjon siihen verrattuna kuin jos aurinko paistaisi kohtisuoraan paneelia päin. Invertteri näytti paneeleille 2,1 kW teholukemaa. Atsimuuttikulma tosin ei ollut ihan kohtisuorassa katon harjan kanssa.

Ylimääräinen 285 W voisi selittyä hajasäteilyllä tai osin sillä, että tuo ilmoitettu paneelien piikkiteho ei ole ilmeisesti määritelty siten, että aurinko paistaisi täysin kohtisuoraan paneelia vasten (vaan ilmoitettu noin 5 deg kulmassa).

Eli 0,375 x 4,84 kW = 1,815 kW
2,1 kW - 1,815 kW = 0,285 kW

SunCalc sun position- und sun phases calculator

 

[hyperstaattinen]

Pohdintaa nykyisen järjestelmän laajentamisesta.

Meillä on nykyisin pienehkö aurinkopaneelijärjestelmä, jonka pääkomponentit ova 10x 375 W paneeleita ja 3 kW invertteri. Paneelit on suunnattu kattokulman ja harjalinjan mukaan lounaan ja lännen väliin.

Nyt, kun tontin rajalta on kaadettu itäistä kattolapetta aamupäivisin varjostava puu (punaisella), niin on herännyt ajatus, että laajentaisin järjestelmää muutamalla paneelilla aamuauringon suuntaan.

Fronius-invertterin nettiportaalista näkee hyvin historiadataa ja alla on kesäajan järjestelmän tuotantotehon "optimikäyrä" täysin aurinkoiselle päivälle viime vuoden kesäkuun alulta:
- tuotanto käynnistyy aamuyön tunteina. n. 4.30...5.00
- aamulla tuotanto on pientä, kunnes aurinko ylittää katon harjan ja tehot lähtevät kipuamaan. Päivän tehotuoton lakipiste osuu iltapäivään klo 15-16 seutuville.

Selvittelin taustatietoja järjestelmän laajentamiseksi ChatGPT:n avustuksella.
Invertterissä (Fronius Symo 3.0-3-M) on kaksi erillistä tulopiiriä, joten kahden ilmansuunnan toteuttaminen on mahdollista. Koska paneeliteho, 3,75 kW, on jo nyt 25 % suurempi, kuin invertterin nimellisteho, 3,0 kW, en haluaisi tai tarvitsisi kovin montaa paneelia itälappeelle. Oma alkuperäinen ajatukseni oli neljä paneelia, nimellisteholla n. 400 W/kpl. Tämä toisi aamupäiviin pienen tehopotkun, muttei olisi meidän käyttöömme mitenkään överi. Jonkin verran sähköä saa varastoitua lämpimään käyttöveteen ja sähköautoon (vain kotona oltaessa ja erittäin pienellä teholla), mutta kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) sähköä menee jo nyt n. 40 % myyntiin, monesti vielä erittäin huonolla hinnalla.

Tekoäly toi esille hyvän pointin, jota en ollut itse lainkaan ajatellut, että itälappeen aurinkopaneelipiirissä pitää olla riittävästi paneeleita, jotta invertterin kynnys- (vai käynnistys-)jännite ylittyy. Froniuksella kynnysjännite on 200 V, jolloin n. 40 V paneelin nimellisjännitteellä tarvitaan 5 paneelia. Lisäksi ChatGPT huomioi myös kuuman ajan jännitteenlaskun, ja ainakin yritti varmistaa, että paneelikentän jännite ei laskisi kuumallakaan säällä alle invertterin 150 V ylläpitojännitteen. Myös riittävään ylläpitojännitteen säilyttämiseen tarvittaisiin 5 paneelia. Tämä nostaisi paneelien nimellistehon 2 kW tuntumaan. Tekoäly myös selvitteli ja päätteli, että tästä ei ole mitään haittaa, sillä Froniuksen takuu ja mitoitus sallii kaksinkertaisen paneelien tulotehon invertterin nimellistehoon nähden. Suositus ylärajaksi on kuitenkin n. 1,5x invertterin nimellisteho. Viidellä lisäpaneelilla paneelikenttien yhteisteho jää alle 6 kW:n mikä on vielä hyväksyttävissä rajoissa invertterin speksien mukaan. Ymmärrän toki itsekin, että paneelien maksimitehot eivät vaikuta samanaikaisesti, eikä näin ollen olla edes lähelläkään invertterin sietämää 6 kW sisääntulotehoa.

Kustannuspuolen hillitsemiseksi ajattelin itse hankkia paneelit ja tarvittavat kiinnikkeet sekä tehdä paneeliasennuksen. Puolituttu sähkömies tulisi tekemään tarvittavat erotuskytkinten (DC-kytkin paneelien ja invertterin välille) ja kaapelointien asennukset, kytkennät sekä tarvittavat mittaukset ja pöytäkirjojen laadinnat.

Nyt ollaan ketjun perimmäisen kysymyksen äärellä, onko tämä hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus. Toisin sanoen, onko järjestelmän laajentamisen pohdinnassa mitään järkeä?

 

[ilkkahy]

Mielestäni 5x400 w paneelien lisäämisessä itään on järkeä, koska alkuinvestointi on jo tehty (lisäpaneelit voi saada asennettua suhteellisen edullisesti) ja koska kuvauksen perusteella ne tulisivat varjottomaan paikkaan. Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

 

[Boulder]

Itse tein samanlaisen ratkaisun, mutta Hoymilesin mikroinvertterillä niin ei tarvinnut tuskailla paneelimäärän kanssa ja puiden takaa nousevan auringon erilaiset varjostukset haittaa vähemmän. Neljä paneelia á 405W koillisen ja idän välissä niin tuosta tulee keskipäivällä noin kilowatin teholla sähköä.

Virosta saa hyvään hintaan noita mikroja ja asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

 

[hyperstaattinen]

Mielestäni 5x400 w paneelien lisäämisessä itään on järkeä, koska alkuinvestointi on jo tehty (lisäpaneelit voi saada asennettua suhteellisen edullisesti) ja koska kuvauksen perusteella ne tulisivat varjottomaan paikkaan. Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

Noin itsekin mietin. Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Itse tein samanlaisen ratkaisun, mutta Hoymilesin mikroinvertterillä niin ei tarvinnut tuskailla paneelimäärän kanssa ja puiden takaa nousevan auringon erilaiset varjostukset haittaa vähemmän. Neljä paneelia á 405W koillisen ja idän välissä niin tuosta tulee keskipäivällä noin kilowatin teholla sähköä.

Virosta saa hyvään hintaan noita mikroja ja asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

Varmasti hyvä ratkaisu. 60 euron paneelihinnalla + vaikkapa 40 euron kinneke- ja tarvikehiluilla (yhden lisäpaneelin hinta + sitä koskevat kiinniketarvikkeet) ei taida vielä saada mikroinvertteriä. Lisäksi mikroinvertteri vaatinee keskukseen omat johdonsuoja-automaatit (sulakkeet) sekä kenties jopa oman AC-erotuskytkimen. Miten DC-erotuskytkimen kanssa?

Nykyinen Froniuksen invertteri on osa kevyttä kotiautomaatiota. Lienee helpompi hallita järjestelmän ohjaamista, kun on vain yksi aurinkojärjestelmä kytkettynä automaatioon.

 

[hyperstaattinen]

Tein alustavaa kustannusarviota järjestelmän laajentamisesta. Vaikka itse paneelit ovatkin mielestäni varsin edulliset, niin kyllä laajentamiselle tulee kokonaisuudessaan hintaa.

Pystyisin hyödyntämään laajennuksessa aikaisemmasta asennuksesta ylijääneitä kattokiskon pätkiä ja muutamaa paneelikiinnikettä. Lisäksi sain varmistettua, että nykyinen DC-erotuskytkin toimii nelinapaisena kahden aurinkopaneelipiirin irrottamiseen invertteristä.

Puuttuuko tästä oleellisia kustannuksia? Johdot, asennustarvikkeet ja sähkömiehen työt ovat toki nyt vain arvioita. Tällä kustannuslaskennalla laajennuksen wattihinnaksi tulee ~42 snt/W.

 

[Jamboa]

Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Nykyinen Froniuksen invertteri on osa kevyttä kotiautomaatiota. Lienee helpompi hallita järjestelmän ohjaamista, kun on vain yksi aurinkojärjestelmä kytkettynä automaatioon.

Miksi takaisinmaksuaika olisi pitkä? Kai kohteessa on aamupäivisin kuitenkin kulutusta. Ja kyllä, kannattavuuden pohdinta on aina järkevää.

Miksi nykyisiin automaatioihin pitäisi koskea? Jos kerta käyttöön tulee saman invertterin toinen piiri, niin tuon ei pitäisi automaatioihin vaikuttaa käytännössä lainkaan. Ne varmaankin toimivat kuten ennenkin? Edelleenhän sinulla on yksi aurinkojärjestelmä, asennettuna vain kahdelle lappeelle/piiriin.

Katsoin että itsellä on kokoaikaisesti itäpuolen lape tuottanut länttä 15% enemmän. Siis kwh:ssa. Ajallisesti tietenkin tuo optimaalinen tuotantoaika heittää eri lappeen järjestelmissä sen parituntia. Keskipäivällä tietysti silti tulee se suurin tuottoteho

 

[B170]

Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

Pohjakulutusta peittää lisää, mutta ilman kulutuksen ohjausta ei päivätöissä käyvälle ole muuten etua. Vuorotyöläiselle ehkä.

 

[MarkkuJ]

Moro

Noin itsekin mietin. Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Tämä että onko pohdinta relevanttia,mielestäni ei,mikä on 5000 €:n auton tai 70 000 €:n auton takaisinmaksuaika tai ruohonleikkurin tai kaljanjuonnin.
Voisiko myös laskea sen että jos talo meneekin vaikka myyntiin mikä on niiden paneeleiden lisäarvo talon hinnassa ja voiko ne paneelit vaikka edesauttaa sitä myyntiä tuskin ainakaan vaikeuttaa?

Jos vain ajattelee sitä TMA:aa niin kannattaa ihmeessä jättää ne lisäpaneelit asentamatta saatikka minkä virheen onkaan tehnyt kun on edes niitä aiempia hankkinut nimittäin sen TMA:jan laskeminen on mahdotonta,on liikaa oletuksia laskelmissa.

 

[hyperstaattinen]

Miksi takaisinmaksuaika olisi pitkä? Kai kohteessa on aamupäivisin kuitenkin kulutusta. Ja kyllä, kannattavuuden pohdinta on aina järkevää.

Miksi nykyisiin automaatioihin pitäisi koskea? Jos kerta käyttöön tulee saman invertterin toinen piiri, niin tuon ei pitäisi automaatioihin vaikuttaa käytännössä lainkaan. Ne varmaankin toimivat kuten ennenkin? Edelleenhän sinulla on yksi aurinkojärjestelmä, asennettuna vain kahdelle lappeelle/piiriin.

Katsoin että itsellä on kokoaikaisesti itäpuolen lape tuottanut länttä 15% enemmän. Siis kwh:ssa. Ajallisesti tietenkin tuo optimaalinen tuotantoaika heittää eri lappeen järjestelmissä sen parituntia. Keskipäivällä tietysti silti tulee se suurin tuottoteho

Paneelistosta tulee tarpeeseen nähden hieman kookas. Toisaalta yhden lisäpaneelin laittaminen (alun perin ajateltu 4 paneelia vs. 5 paneelia invertterin käynnistysjännitteen vuoksi) ei tuo kokonaisuuteen lisäkustannuksia kuin ehkä n. 100 euron verran. Toki aamupäivisin on kulutusta, jota toistaiseksi ostetaan verkosta. Sen tämä paneelisto toki kattaisi, mutta viidellä lisäpaneelilla aamupäivän tuotannot (kesäkaudella) ovat sen verran suuria, että väistämättä osa valuu verkkoon. Luonnollisesti vuodessa on paljon sellaista aikaa, kun lisäpaneeliston tuotanto ei valu verkkoon.

Tietysti kannattavuuden pohdinta on aina järkevää. Kannattavuutta on toki muutin seikat, kuin vain puhdas takaisinmaksuaika.

Ilmaisin itseäni huonosti. Tietenkään nykyisen invertterin tapauksessa, 1 tai 2 aurinkopaneelipiiriä, nykyisiin automaatioihin ei tarvitse koskea (kahdella piirillä niitä on syytä toki optimoida ja ehkä hieman kehittää suuremman sähkötuotannon ansiosta). Yritin aikaisemmassa viestissäni ilmaista, että jos uuden itälappeen piirin toteuttaisi mikroinvertterillä käyttäjän @Boulder ehdotuksen mukaan, niin silloin mikroinvertterin tuottamalle sähkölle pitäisi kehittää omaa erillistä kotiautomaatiota. Ja se ei mielestäni olisi ideaalitilanne.

Moro



Tämä että onko pohdinta relevanttia,mielestäni ei,mikä on 5000 €:n auton tai 70 000 €:n auton takaisinmaksuaika tai ruohonleikkurin tai kaljanjuonnin.
Voisiko myös laskea sen että jos talo meneekin vaikka myyntiin mikä on niiden paneeleiden lisäarvo talon hinnassa ja voiko ne paneelit vaikka edesauttaa sitä myyntiä tuskin ainakaan vaikeuttaa?

Jos vain ajattelee sitä TMA:aa niin kannattaa ihmeessä jättää ne lisäpaneelit asentamatta saatikka minkä virheen onkaan tehnyt kun on edes niitä aiempia hankkinut nimittäin sen TMA:jan laskeminen on mahdotonta,on liikaa oletuksia laskelmissa.

Kannattavuutta kannattaa ehdottomasti pohtia, mutta ei missään nimessä pelkästään takaisinmaksuajan kannalta. Yritinkin aiemmassa viestissäni sanoa, että takaisinmaksuaikaa ei ehkä kannata liikaa pohtia. Toit esille hyviä pointteja juurikin siitä, mitä muuta kannattavuus voi olla esimerkiksi talon lisäarvona tai haluttavuutena.

 

[elmo]

Huhtikuussa näemmä tuotto kattoi eurojen puolesta kulutuksen vaikka käytin sähköä 2000kWh ja myin 1080kWh. Myönnetään, että tuli kahteltua kannattaako sähköpossut (kvv, poreallas ja sähköautot) pistää verkosta vai solareista. Perusmaksut, siirrot ja verot niin kyllä siitä silti satanen jää maksettavaa verkkoyhtiölle

Hyvin näkee, että tuottoa on silloin kun verkolla ei ole maksukykyä . Potentiaalia olisi kyllä akkusysteemeille.

Jotta tuottoa on paras olla sitten reilusti, että saa edes jotain niistä hiluista kerättyä takaisin


Paneelien kokonaistuotto huhtikuussa 1636kWh. Itse tuosta sain hukattua vain 550kWh. Loput 1080kWh meni myyntiin mistä tuli about 45€ keskihintaan 4,12c/kWh. Ostosähköä meni vähän enempi 1452kWh, mutta se oli halvempaa 3,1c/kWh hinnalla.

e: En jaksanut sammutella mitään tuottoja miinustunneilla ja sellasta kun ei kerran ole automatiikkaa ja kerran latasin autoon 30kWh 20c hinnalla epähuomiossa . Tonkin 30kWh kun olis saanut solareihin tai 0,x hintaan niin heittämällä olis tullut 6€ paremmat lukemat.

Suoraan sanottuna meikäläisen systeemit huutaisi automatiikan ja akkujen perään. Nyt automatiikka on vaan sähkönhinta ajastuksia, mutta ei huomioi paneelituottoa. Lisäksi lattialämmityskin on vielä aamulla kalleilla tunneilla päällä kun tullut seurattua vaikka sen pitäisi itse tajuta ja oppia... Mutta ehkä ne on noita hienoja markkinointi lauseita.

 

[gearheadi]

Huhtikuussa näemmä tuotto kattoi eurojen puolesta kulutuksen vaikka käytin sähköä 2000kWh ja myin 1080kWh. Myönnetään, että tuli kahteltua kannattaako sähköpossut (kvv, poreallas ja sähköautot) pistää verkosta vai solareista. Perusmaksut, siirrot ja verot niin kyllä siitä silti satanen jää maksettavaa verkkoyhtiölle

Hyvin näkee, että tuottoa on silloin kun verkolla ei ole maksukykyä . Potentiaalia olisi kyllä akkusysteemeille.

Jotta tuottoa on paras olla sitten reilusti, että saa edes jotain niistä hiluista kerättyä takaisin


Paneelien kokonaistuotto huhtikuussa 1636kWh. Itse tuosta sain hukattua vain 550kWh. Loput 1080kWh meni myyntiin mistä tuli about 45€ keskihintaan 4,12c/kWh. Ostosähköä meni vähän enempi 1452kWh, mutta se oli halvempaa 3,1c/kWh hinnalla.

e: En jaksanut sammutella mitään tuottoja miinustunneilla ja sellasta kun ei kerran ole automatiikkaa ja kerran latasin autoon 30kWh 20c hinnalla epähuomiossa . Tonkin 30kWh kun olis saanut solareihin tai 0,x hintaan niin heittämällä olis tullut 6€ paremmat lukemat.

Suoraan sanottuna meikäläisen systeemit huutaisi automatiikan ja akkujen perään. Nyt automatiikka on vaan sähkönhinta ajastuksia, mutta ei huomioi paneelituottoa. Lisäksi lattialämmityskin on vielä aamulla kalleilla tunneilla päällä kun tullut seurattua vaikka sen pitäisi itse tajuta ja oppia... Mutta ehkä ne on noita hienoja markkinointi lauseita.

Itselläni on viikon päästä Elisan Kotiakun asennus ja sitten sen jälkeen ei tartte pahemmin kyttäillä hintoja.

Lattialämmityksessä mulla on Bådenin halvat wifi termostaatit ja oon säätänyt appin kautta niin että yöllä lämmitetään ja sitten aamulla klo 6 sammutetaan ja sitten taas puolen päivän aikaa päälle ja siirrytään ylläpitolämmitykseen ja sitten illalla 18 taas off ja klo 24 on.

Huhtikuun tuotto oli 476 kWh joista 164 kWh meni myyntiin hintaa 6,05 snt/kWh, eli karvan vajaa 10€.

 

[ilkkahy]

Nyt alkaa pyöriä jo melko maltillisella tasolla tuo päivittäinen kulutus, kun aurinko paistaa korkeammalta ja ilmat lämpenee. Paneelien tuotto eilen oli 50 kWh. Päivällä saa lämmitettyä paneeleilla 1000 L vesivaraajaa, jonka avulla kulutusta saa pienennettyä hieman. Vaikka olen jonkun verran höveli takaisinmaksuaikojen suhteen, niin jos kesän aikana päivittäinen kulutus pyörii tyypillisesti tuolla 3...5 kWh tienoilla, on litiumakuille vaikea löytää nykyisillä hinnoilla tässä kohteessa järkeviä perusteita.

Paneelien hankinnasta on seurannut itselleni semmoinen sivuilmiö, että nykyään tulee käytyä useammin keskellä päivää saunassa. Vesi tietty maksaa jotain, mutta lämmityksen voi saada ilmaiseksi, kuten eilen.

 

[MarkkuJ]

Moro

Ihan mukavia ostokulutuksia on ollut tässä jo jonkin aikaa,tuottoa on tänään vielä noin 4 kWh eli yheteensä n. 57 kWh + toisen kentän tuotto n. 20 kWh.

 

[Anagonda]

Taitaa porukalla olla melkoisen ylimitoitetut systeemit jos 06-20 kaikki kulutus katetaan ja voi vielä saunaakin lämmitellä ilman että näkyy oston puolella.
Meillä 4,4kwp systeemi ja melkosesti optimointia jotta omakäyttö vuonna 2024 oli 88% keskiarvoltaan. Tätä rokotti kesäkuu kun oltiin koko kuukausi reissussa niin omakäyttöä vain 54% tältä kuulta. Huomaa miten paljon 4 henkisen perheen lämpimät vedet kuluttaa.

Noh, mutta mielenkiinnosta laskin että jos tuplaisin paneelit. Eli tehoa noin 8,8kwp. Ihan tylysti excelöin tuntidataa niin että tuotto olisi 2x mitä toteutunut. Pientä virhettä siis, mutta tää oli kohtuu helppo. Omakäyttö tietenkin romahti kun hyvin vähän kuormaa mihin tuota työntää. En nyt jaksanut laskea auki paljonko omaan käyttöön jäi. Excelöinti ei huomioi sitä että isompi kenttä ehkä alkaa tuottamaan aikaisemmin ja samoin tuottaa hieman myöhempään. Mutta excelöinti nosti esim 6wh tuottotunnin 12wh tasoon

Vuonna 2024 4,4kwp setti tuotti rahallisesti 254,35eur (sis oman käytön ja myydyt), tämä toteutunut.
Laiskasti simuloitu 8,8kwp setti olisi tuottanut rahallisesti 304,52e samassa ajassa.
Eli tuplaamalla tehon olisi rahalinen hyöty ollut vain 50e/v. Siinä saa aika kauan ylituottoa maksella takaisin. Itse asentaen tuollaisen setin laittaisi varmaan about 2keur? Takaisinmaksu vaatimattomat 40v.
Tähän jäi nyt toistaiseksi taas, kunnes ensi kuussa uudelleen pohdin, paneelikentän laajennus.
Suosittelen myös muille, edelleen, pohtimaan minkä kokoisen kentän asentaa. Ylimitoitus se vaan ei kannata.

Lisäys: Tähän mennessä 2025v data:
Toteutunut tuotto 76,9euroa
Simuloitu 8,8kwp olisi ollut 86,52e

 

[elmo]

Tähän jäi nyt toistaiseksi taas, kunnes ensi kuussa uudelleen pohdin, paneelikentän laajennus.

Tästä ongelmasta pääsee kun ei laske turhia vaan laittaa sen verran mitä säheliyhtiö antaa laittaa tai keskuksen In XXA tai pääsulakkeet.

Silti ehkä mietityttää, että mitäs jos on paljon eri ilmansuuntiin niin ei edes teoriassa voisi arvot ylittyä eli voisi laittaa vieläkin lisää paneeleja.

 

[gearheadi]

Itselle oli alusta lähtien selvää että ylimitoitetaan kun jossain vaiheessa se akusto tulee, niin että saa sitä arskasähköä käytettyä yölläkin, niin olihan se aluksi hieman hankalaa saada paneelien tarjojia tarjomaan sitä ylimääräistä kapasitettiä, kun niillä kaavioilla osoittivat että näin se ois parempi. Nyt kun akusto on ja muutama päivä on mennyt niin ettei ole ole yhtään ostettua sähköä, niin täytyy todeta että hyvä että tuli ylimitoitettua.

 

[MarkkuJ]

Moro

Tämä pohdinta paneelimäärän kannattavuudesta ei taida johtaa mihinkään,jos kaikkia asioita alkaa exelöimään niin ei aikaakaan kun valkotakkiset noutaa exelöijän pyöreään huoneeseen.
En tosin edes osaa enään exel taulukkoa laatia mutta olisi hienoa jos joku exelöisi minulle että kuinka kannattavaa oli joskus ostaa CanAm Spyred RT ja iloita matkanteosta tähän mennessä n. 50 000 km matka ympäri Suomea ja Eurooppaa ja jos siihen helvetin taulukkoon saa vielä mahtumaan välillä hyvän oluen nauttimisen ja hienot maisemat niin paljonko siitä jää sinne viivan alle.
Mitä sille exel taulukolle ja TMA:lle tapahtuu jos se pirtti menee myyntiin ja siitä saakin paremman hinnan kuin ilman niitä ylimitoitettuja paneeleita ja vaikkapa vielä ne akut jotka ostettaessa exel taulukkolaskennan mukaan oli tosi huone hankinta.

Eikös tätä asiaa voi näinkin fundeerata eikä aina vaan että onko jokin asia kannattavaa,tämä ei ole kellekkään vi...ilua vaan vaihtoehto ajattelutavalle.

 

[Anagonda]

Jokainen saa tietenkin hankkia mitä lystää ja minkä verran lystää. Kunhan vaan taas muistutin miten omat laskelmat näyttää. Ei se multa pois ole että muilla on enemmän paneelia kuin minulla ja silti mulla takaraivossa jatkuvasti on että laajennan paneelien määrää.

CanAm spyder RT ei ole minua varten, mutta oikealla paneelimitoituksella olisit ajanut aika pirun monta kilometria 7 litran kulutuksella 1,9e/litralta exceli sanoo 15037km jos jättää paneeleita ostamatta 2keur edestä.
Tämän takia on jokaisen oma päätös mihin rahat käyttää. Harvalla riittää sekä paneeleihin että 15tkm ajelua vaan joutuu valitsemaan.

 

[Johnnyd82]

melkein aiheesta. Ilmeisesti käytetty auronkoenergia% lasketaan 100-myynti/kokonaistuotto. Miten laskette omavaraisuuden. Tähän on varmasti joku todella,helppo keino mitä en vain tajua. Minulla HA laskee tunneittain paljonko,wh kertyy ”varastoon”ja tunnin lopussa llämmittää allas tarpeellisen määrän minuutteja jolloin tunti nollaantuu. Esimerkkinä tuotto koko tunnin 1000w eli 30min kohfalla 2000w lämmitin aloittaa hommat ja lämmittää sen 30min. HA näyttää että verkoon myyty 0,5kwh ja ostettu 0,5 ja omavaraisuus 50% vaikka oikeasti 100. Luvut eivät täsmää tietenkään sähkölaskuun, ei täsmää HAn nettokulutuskaan. Seuraatteko,jotenkin tuntinetotusta tarkemmin vai onko hommaan tehtävä oma automaatio

 

[heebo1974]

HA näyttää että verkoon myyty 0,5kwh ja ostettu 0,5 ja omavaraisuus 50% vaikka oikeasti 100. Luvut eivät täsmää tietenkään sähkölaskuun, ei täsmää HAn

Oletko varma ettei teillä ole käytössä varttinetotus ? Se on ollut jo pitkään käytössä monissa paikoissa. Minulla on ollut varmaan vuodenpäivät.

 

[B170]

Miten laskette omavaraisuuden?

(Tuotanto - myynti) / kiinteistön kokonaiskulutus x 100.
Kiinteistön kokonaiskulutus = ostettu + omakäyttö (tuotanto - myynti)

 

[Johnnyd82]

(Tuotanto - myynti) / kiinteistön kokonaiskulutus x 100.
Kiinteistön kokonaiskulutus = ostettu + omakäyttö (tuotanto - myynti)

no täähän se. Pitää vielä vähän tutkia, kun omat luvut ei täsmää

 

[jkoljo]

Home Assistanttiin kannattaa asentaa HACSin kautta Balance Neto -niminen lisäosa. Tekee varttinetotuksen.

 

[Anagonda]

Just kiroilin että meillä ollut nyt tämän vuoden varttinetotus käytössä ja pitäisi keksiä miten tätä hyödyntää. Vartti on todella lyhyt aika pistää osto/myynti suhde 0:1. En ala käynnistelemään poreallasta 3 minuutiksi tms.
Ehkä nielen tuon pienen tappion ja en edes yritä? Pientä on, esimerkiksi 18.5. yhdellä tunnilla tuotettu 2,8kwh, ostettu 0,16kwh ja myyty 0,19kwh. Ostosta vaan kun joutuu maksamaan siirrot niin tässä häviää jotain, esim nyt huimat 0,4centtiä. Taitaa tästä euro tai pari kuukaudessa huonolla tuurilla tulla takkiin. Eli kannattais nipistää jos sen vaan koodilla saisi tehtyä.

 

[B170]

Ostosta vaan kun joutuu maksamaan siirrot niin tässä häviää jotain, esim nyt huimat 0,4centtiä. Taitaa tästä euro tai pari kuukaudessa huonolla tuurilla tulla takkiin. Eli kannattais nipistää jos sen vaan koodilla saisi tehtyä.

Kyllä sitä tuppaa lurahtaan myyntiin muutama kWh pöivässä ja ostamaankin joutuu. Miinustunneille on itellä automaatio, mikä koittaa estää myyntiin pääsyä, jos pörssi kovin miinuksella. Muutenhan tuo omakäyttö on pysynyt ihan kohtuullisen hyvällä tasolla.

 

[B170]

Home Assistanttiin kannattaa asentaa HACSin kautta Balance Neto -niminen lisäosa. Tekee varttinetotuksen.

Tuon virittelin eilen ja tänään on lvv seurannut tasetta ja aika mukavasti hillitsee myyntiä ja ostoa. 91% tänään omaan käyttöön tuotannosta. Pilveilypäivänä varsin hyvä.

 

[Miksuu]

Home Assistanttiin kannattaa asentaa HACSin kautta Balance Neto -niminen lisäosa. Tekee varttinetotuksen.

Ihan ha:n omilla apureilla tuon voi tehä, näin ollut itsellä vuodenpäivät. Eitarvitse lisäosia laitella

 

[B170]

Ihan ha:n omilla apureilla tuon voi tehä, näin ollut itsellä vuodenpäivät. Eitarvitse lisäosia laitella

Käyttäjiä tietysti monen tasoisia niin helppo tuo lisäosa niille joille ei kaikki ominaisuudet ole tuttuja vielä.

 

[Miksuu]

Käyttäjiä tietysti monen tasoisia niin helppo tuo lisäosa niille joille ei kaikki ominaisuudet ole tuttuja vielä.

Toki, mutta ennemmin itse ainakin käytän olemassaolevia ko asennan aina lisäosia turhaan joiden vikaantumis herkyyskin kasvaa..
Ohjestaisin muuten tähän ny sen netotuksen ihan ha:n omilla jutuilla mutta ko ei näinkrapulassa millään muista. Jos joku voi jelpata mua ni arvostan

 

[jkoljo]

No ei kai se oo kun tehdä kaksi miinuslasku summasensoria net importille ja net exportille. Laskee ne mittarilta tulevista importista ja exportista ja antaa rullata. Niistä utility meterit, joita resetoidaan quarter-hourly. Lopuksi vaikka automaatio joka jokaisen vartin loppupuolella ottaa utility meterien tuloksen ja lisää sen lopputulos varttinetto_import ja varttinetto_export numeroon jota käytetään energiatabilla, mikäli kyseinen netto on positiivinen.

On varmaankin muitakin tapoja hoitaa tuo. Enkä takaa että em ratkaisu toimii, tai olisi optimaalisin. Mulla pyörii aika läjä muutakin automaatiota HA:ssa, joten Balance Neto sai hoitaa varttinetotuksen osuuden. Sen on joku muu debugannut toimivaksi. Arvostan. Kukin tyylillään, HA:n hienous on juuri se että jokainen voi tehdä siitä omanlaisensa.

 

[B170]

Ite kans vääntelin noita apureita ja sain ne toimimaan, mutta silti tuo balance neton antamat arvot täsmää aivan täysin datahubin tietoihin. Omissa oli heittoa vähän jostain syystä, joten joka vartissa varmaan syntyi vähän eroa.

 

[heebo1974]

Ilmeisesti ei toimi varttinetotuksessa, vaan ainoastaan tuntinetotuksessa tuo balance neto? Eli pankki resetoituu vain joka tunti ?

 

[Miksuu]

Ilmeisesti ei toimi varttinetotuksessa, vaan ainoastaan tuntinetotuksessa tuo balance neto? Eli pankki resetoituu vain joka tunti ?

kyllä siinä on qarter of hour kans

 

[jarsal]

Itselläni kuluu sähköä...paljon, sanotaan pyöreästi 25000 kWh. Rintamamiestalo, sähkölämmitys, blugin-auto. Jonkin verran lämmitän pönttöuunia, puulämmitteinen sauna. Kaksi ilmalämpöpumppua.

Vuodenvaihteessa päättyi kiinteä sähkösopimus ja tuumailin ensimmäistä kertaa pörssisähkösopimusta, koska kiinteähintainen oli silloin liki 9 snt/kWh. Löysin älykkäät releet ja automaation ja valitsin pörssisähkön. Tammi-maalis pääsin niiden avulla 3 - 4 snt hintahaarukkkaan. Aiheesta innostueena perustin parin kaverin kanssa yrityksen www.alywatti.fi. Samaisesta syystä hommasin maaliskuussa itselleni paneelit akuston kera ja lisäsin ne automaatioon. En suuremmin miettinyt takaisinmaksuaikaa, into oli sen verran kova. Ajattelin että labraillaan nyt ensin ja katsotaan sitten kuinka miehen käy.

Tähän liittyen loin tämän viestiketjun, koska halusin tietää, mitä jengi ajattelee tästä aiheesta ja minkämoisiin omavaraisuusasteisiin on päästy, koska se yksi osa-alue, jota automaatioilla pyrin maksimoimaan. Toinen on ostoenergian hinnan minimointi ja kolmas myyntienergian hinnan maksimointi. Ja joo, tunnustan, mainosmielessäkin kyllä.

Mulla tuo omavaraisuus on tosiaan yli 90%. Tähän pääsen mainitsemallani kokonaisuudella. Kommenttien perusteella omavaraisuus ilman akkua puolet tuosta.

Kuormaohjauksessa lämmitys, käyttövesi, ILPit, autonlataus, pesukoneet.

Aurinkovoimalan mitoituksen tein puolipilvisen kelin mukaan. Paneelit 9,5 kW, akku 10 kWh, invertteri 11 kW. Tuotto on nyt ollut välillä 10 - 70 kWh / päivä. Talon kulutus näin lämmityskauden ulkopuolella 30 - 50 kWh.

Koko paketti on kustantanut 11 k€. Karkeasti akusto 4 k€, paneelit + invertteri 6 k€, kuormanhallinta+automatisointi 1 k€.

Koko paketin labrauksen tuloksia tähän mennessä eli huhti - touko:

Sähköenergian kokonaiskulutus / kk: 1000 -1500 kWh
Ostoenergia/ kk: 100 - 150 kWh
Myyntienergia / kk: n. 300 kWh (kelit ei oo ollu esim nyt toukokuussa mitenkään erityisen aurinkoiset ,muttei nyt huonotkaan)

Alkuvuosi tammi-maalis pelkällä kuormanhallinnalla, huhti-touko aurinkopaneelit mukana:

Unohdan kiinteät maksut ja teen vertailun ainoastaan siirrolle ja energialle. Suhteutan nämä siihen, ettei minulla olisi kuormanhallintaa eikä aurinkovoimalaa ja olisin valinnut kiinteän sopparin, sanotaan nyt hintaan 8 snt/kWh.

tammi: 2300 kWh, säästö 4 snt/kWh = 92 €
helmi: 2900 kWh, säästö 4 snt/kWh = 116 €
maalis: 1700 kWh, säästö 4 snt/kWh = 68 €

huhti: kokonaiskulutus 1300 kWh joka ostettuna ja siirrettynä olisi maksanut 195 €. Verkosta ostin 120 kWh joka maksoi siirrettynä 13 €, loput paneeleista. Verkkoon möin sähköä 280 kWh ja tienasin 5 €. Maksettavaa jäi siis 8 € eli vertailuna jäin plussalle 187 €.

touko tähän mennessä: on pitkälti kopio huhtikuusta, plussalla tähän mennessä 175 €.

Yhteensä tammi-touko: 9500 kWh, säästö 638 €

Ennustus loppuvuodesta:

Tämä on vain ravistus, mutta mennään sillä.

Kesäkuu: 1300 kWh, säästö 150 €.

Puoli vuotta(tammi-kesä): 10800 kWh, 788 €

2 x puoli vuotta: 21600 kWh, 1576 €

Tuohon päälle 2000 kWh akkusähkön ostomyyntiä 10 snt voitolla.

Yhteensä: 23600 kWh, 1776 €, kun omavaraisuus yli 90%, akku, kuormanhallinta.

Jos omavaraisuus tiputetaan karkeasti tuosta puoleen, tippuu aurinkokuukausien hyöty puoleen ja akkumyynti jää pois:

Yhteensä: 23600 kWh, 1064 €, kun omavaraisuus yli 45%, ei akkua, kuormanhallinta.

Jos kuormanhallintakin tiputetaan pois, tippuu hyöty taas puoleen:

Yhteensä: 23600 kWh, 532 €, kun omavaraisuus yli 45%, ei akkua, ei kuormanhallintaa.

Tuostahan sitä voi sitten tuumia takaisinmaksuaikaa ja tuottoa ja akun hyötyä. Kustannukset ilman aurinkovoimalaa, kuormanhallintaa ja automatiikkaa 23600 kWh x (0,08 €/kWh+0,07 €/kWh) = 3540 €. Kenties ajatuksella, että kun vettä virtaa ja aikaa kuluu esim. 20 vuotta on koko paketti käyttökelvoton. Kuinka energianhinta ja pörssisähkö sitten käyttäytyy ja heilahtelee tulevaisuudessa, jää nähtäväksi.

Mittaroinnin vaikutus kulutukseen:

Ilman reaaliaikaista mittarointia on vaikea tehdä päätöksiä! Automaation mukana tuli tuollainen, myös vedelle. Oli järkytys huomata, miten paljon vettä läträttiin esim suihkussa. Teini lasetti nappulat kaakossa liki 100 litraa per suihkukerta. Mittaroinnilla saatiin kiinni tuo ja muutama muukin lievempi lasetus ja vedenkulutus tipahti puoleen, joka tarkoittaa meillä 500 € säästöä vuositasolla. Sama on käynyt sähkönkulutuksessa eli myös siihen on tullut mittaroinnin mukana järki. Ja se järki ei ole sitä, että nyt on sähkö halpaa, nyt nupit kaakkoon, vaan että vähemmälläkin pärjää. On tullut tietoisuus siitä, mitä mikäkin laite kuluttaa ja onko asialle jotain tehtävissä.

 

[Juh44]

Pörssisähkö on ollut alkutalvestakin varsin halpaa, osasyynä varmasti eräs ankkuri.
Mutta tilanne olisi voinut olla sellainenkin että Tornionjokea seilaavan ilmalaivan ankkuri olisi ollut alhaalla Tornio-Ylitornio välillä ja pörssisähkön hinta olisi sitten ollut jotain ihan muuta...

Sitä vaan meinaan että nykytilanteessa ne kuukausikohtaiset kiinteä vs pörssisähkö vertailut on ihan turhia... Pörssi on toki pitkässä kaavassa todennäköisesti edullisempi mutta normaalitilanteessa paneelit katolla voi kääntää vuosikeskiarvon kiinteän hyväksi...

 

[Miksuu]

Pörssisähkö on ollut alkutalvestakin varsin halpaa, osasyynä varmasti eräs ankkuri.
Mutta tilanne olisi voinut olla sellainenkin että Tornionjokea seilaavan ilmalaivan ankkuri olisi ollut alhaalla Tornio-Ylitornio välillä ja pörssisähkön hinta olisi sitten ollut jotain ihan muuta...

Sitä vaan meinaan että nykytilanteessa ne kuukausikohtaiset kiinteä vs pörssisähkö vertailut on ihan turhia... Pörssi on toki pitkässä kaavassa todennäköisesti edullisempi mutta normaalitilanteessa paneelit katolla voi kääntää vuosikeskiarvon kiinteän hyväksi...

Ei käännä, mulla oli kaksvuotta (loppu tammikuussa) kiinteä 5c/kwh hinta.. pörsillä ja optimoinneilla ennen ko akut tulee kesäkuussa, maalis huhtikuussa jo sähköyhtiö maksoi mullepäin.. ja sähkölämmitteinen torppa, ja sähköauto pihassa.
Edit sitäennen omi pal lyhyempi aika ko ei sähkölaskua tullu, ehkä touko syyskuu
Edit kaks, ny saanu parilla piikkipäivällä ko sähko halpaa tai kallista käänettyä jo päivässä omaksieduksi

 

[Habazon]

Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.

 

[ykii]

Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.

Sähköauto, poreallas ja kun nämäkin täynnä - yhteiseen hyvään. Kämppä toki myös mukavan viileäksi ilpillä.

 

[heebo1974]

Olisko ehdotuksia mihin käyttäisi ylimääräistä sähköä ?

Aurinkojärjestelmässä nykyään huawein emma jonka johdosta verkkoon ei enää syötetä kun on miinusmerkkistä komission jälkeen.

Järjestelmä jo optimoitu niin että nibe jauhaa käyttöveden maksimiin, akut tykkää tulla jo aamupäivästä täytee eli päivisin olis hyvin tuhlattavaa.

Märkätilojen lattialämmityksiin.