Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[Keket1n]

Komppaan edellisiä. Yleensä suurin harmituksen aihe jälkikäteen on se, jos asennuttaa liian pienen laitoksen. Laajentaminen vaatii kuitenkin sitten todennäköisesti uuden invertterin + nosturit yms.

 

[Griffin]

Komppaan edellisiä. Yleensä suurin harmituksen aihe jälkikäteen on se, jos asennuttaa liian pienen laitoksen. Laajentaminen vaatii kuitenkin sitten todennäköisesti uuden invertterin + nosturit yms.

Niin.. Invertterissä kannattaa olla ainankin 2 sisäänmenoa, joista toinen jää vapaaksi. Näin tein itse. Kunhan tässä nyt vähän katselee, niin pitää sitten päättää, riittääkö 18 paneelia ja 300Ah:n, 52V:n akku vai pitääkö lätkiä paneeleita ja /tai akkua lisää..Molempien määrän voi esim tuplata.. Ideana on se, etten myy sähköä mihinkään..

 

[Jamboa]

Niin.. Invertterissä kannattaa olla ainankin 2 sisäänmenoa, joista toinen jää vapaaksi. Näin tein itse. Kunhan tässä nyt vähän katselee, niin pitää sitten päättää, riittääkö 18 paneelia ja 300Ah:n, 52V:n akku vai pitääkö lätkiä paneeleita ja /tai akkua lisää..Molempien määrän voi esim tuplata.. Ideana on se, etten myy sähköä mihinkään..

Tietämättä sähkönkulutusta kukaan ei voi kuin arvailla mikä voisi olla järkevää. Ja jos talvellakin pitäisi tuotantoa olla, niin järjestelmälle tulee omat vaatimuksensa

 

[TA2025]

Jos teillä olisi sähköauto, niin pystyisikö sitä koskaan lataamaan kotona kevät / kesä / alkusyksy aikana? Jos pystyy, niin sitten varmaan voi miettiä isommankin järjestelmän rakentamista, koska olisi joku hyötykäyttö sille energialle mitä tulee ja säästäisi siirtomaksut auton latailiusta. Samalla vaivalla kuitenkin laittaisi pari paneelia enemmän kun kerran koko hommaan lähtee?

Isompi kenttä mahdollistaa kovemmat piikkitehot mikä on sähköauton lataamiseen kivempi. Jos auto on vain vähän kotona auringonpaisteen aikana, niin on kätevämpi jos voi työntää sillä 11kW teholla sähköä autoon silloin kun sitä tulee. Tai ainakin mahdollisimman suurella teholla. Helposti säädettävä minimilatausteho kolmivaihelaturilla on 4.1kW - sen alle pitää joko kikkailla vähemmän vaiheita lataukseen tai pätkiä latausta, mikä on usein autojen näkökulmasta vähän hankalaa.

Pystyisi ladata sähköautoa pihan autokatoksessa. Ehkä 1-2v päästä saattaisi olla ajankohtainen. Hyvä tietää tuo sähköauton latauksesta!

Katolle mahtuu tosiaan noin 10kpl arviolta, koska molemmissa päädyissä on piiput. Harjakatto, toinen puoli pohjoinen ja sitten terassilla on peltikatto 1krs kohdilla, johon ei osu ehkä matalalta tuleva aurinko yhtä hyvin.
Ja tosiaan Energiolla oli n. 300e ero onko 8 vai 10kpl.

Sitä lueskelin, että kannattaa olla noin kolmas osa kulutuksesta niin maksaa itsensä paremmin takaisin eikä tule liikaa ylijäämää myytäväksi.

Mutta onkohan noissa merkeissä eroa?

Tarjous2 Energio - Leapton 480W lasi-lasi
Hinnat sisältävät alv 25,5%
10 kpl Leapton 480W lasi-lasi täysmusta aurinkopaneeli (4,80 kWp)
1 kpl Sofar 6.6 invertteri 10v tehdastakuu,
Etäseuranta ilmainen
Nordic Sun tai Nordic Slope kiinnitysjärjestelmä
Muut sähkötarvikkeet
Asennus
Pientuotantoilmoitus verkkoyhtiölle
Käyttöönotto & koulutus
Mikäli kohteessa tarvitaan nostinta (nostin tarvitaan pääasiassa yli 1 kerroksissa kohteissa), lisätään hintaan 200€ sis alv
Kokonaishinta: 4 508 €
Hinta kotitalousvähennys huomioituna: 3 869 €

 

[IFLT_ITG]

Isompi kenttä mahdollistaa kovemmat piikkitehot mikä on sähköauton lataamiseen kivempi. Jos auto on vain vähän kotona auringonpaisteen aikana, niin on kätevämpi jos voi työntää sillä 11kW teholla sähköä autoon silloin kun sitä tulee. Tai ainakin mahdollisimman suurella teholla. Helposti säädettävä minimilatausteho kolmivaihelaturilla on 4.1kW - sen alle pitää joko kikkailla vähemmän vaiheita lataukseen tai pätkiä latausta, mikä on usein autojen näkökulmasta vähän hankalaa.

Teslaan saa säädettyä 3*5A alimmillaan.
Mökille kun nuo paneelit laitan, niin kustannus on 12*79e (paneelit 950e), 650e invertterit, sähkömies 300e?, piuhat 150e ehkä kun mikroihin tarvitsee erilliset , 4*6 MCMK:ta 20 metriä ja pieni alakeskus 300e (koska samaan auton lataus), asennuskiskot ja kiinnikkeet sekä turvakytkin ~500e. Kyllä tuosta äkkiä hintaa tulee, vaikka omalle työlle ei laske mitään arvoa.

 

[Jamboa]

Pystyisi ladata sähköautoa pihan autokatoksessa. Ehkä 1-2v päästä saattaisi olla ajankohtainen. Hyvä tietää tuo sähköauton latauksesta!

Ja tosiaan Energiolla oli n. 300e ero onko 8 vai 10kpl.

Sitä lueskelin, että kannattaa olla noin kolmas osa kulutuksesta niin maksaa itsensä paremmin takaisin eikä tule liikaa ylijäämää myytäväksi.

Ehdottomasti ääni sitten tuolle isommalle määrälle. Mielestäni 1/3 kulutuksesta on aivan humpuukia. Mikäli et pysty yhtään kulutusta kohdistamaan päivälle, niin sitten kaava on "ok", mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Itse otin 6,88kwp järjestelmän ja kulutus kesällä on noin 1200kwh/kk (keskimäärin 35kwh/vrk). Aluksi ei ollut sähköautoa, niin puolet tuotannosta livahti myyntiin. Nyt on, niin myyntiin pääsee enää vain n.1/5 tuotannosta. Ja tuo myyntihän ei ole mikään ongelma, vaikka tuotantoa on yli. Rahaa myynnistä ei käytännössä saa, mutta parempi että tuotantoa on yli tarpeen, niin pilvisinä päivinä saa myös oltua päivällä "omavarainen".

 

[TA2025]

Ehdottomasti ääni sitten tuolle isommalle määrälle. Mielestäni 1/3 kulutuksesta on aivan humpuukia. Mikäli et pysty yhtään kulutusta kohdistamaan päivälle, niin sitten kaava on "ok", mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Itse otin 6,88kwp järjestelmän ja kulutus kesällä on noin 1200kwh/kk (keskimäärin 35kwh/vrk). Aluksi ei ollut sähköautoa, niin puolet tuotannosta livahti myyntiin. Nyt on, niin myyntiin pääsee enää vain n.1/5 tuotannosta. Ja tuo myyntihän ei ole mikään ongelma, vaikka tuotantoa on yli. Rahaa myynnistä ei käytännössä saa, mutta parempi että tuotantoa on yli tarpeen, niin pilvisinä päivinä saa myös oltua päivällä "omavarainen".

Kiitos, pyykinpesua yms saa tehtyä päivälläkin. Ja tosiaan hintaero on hankintaan nähden tosi pieni tuohon 10 paneeliin. Ja saa vielä tehokkaamman invertterin, jos sillä on vaikutusta.

 

[Boulder]

On myös latureita, joissa minimi on 1x6A eli noin 1,38 kW ja muuttavat virtaa 1A stepeillä sekä osaavat tarvittaessa vaihtaa kolmeen vaiheeseen jos ylijäämää tulee tarpeeksi. Fronius Wattpilot yhtenä esimerkkinä ja mahdollisesti go-e Chargeritkin osaisi tuon kun ovat ilmeisesti samoja laitteita pl. Froniuksen softa. Ts. Eco-tilassa kun laittaa kynnykseksi 1,4 kW, alkaa lataus vasta kun ylijäämää on niin paljon, ettei verkosta oteta yhtään sähköä (pörsähinnan raja-arvoa voi myös käyttää).

Riippuu sitten autosta, haluaako se enemmän virtaa, mutta ainakin VW:lle tuo riittää.

 

[B170]

mutta mikäli sähköäauto ja sitä voi ladata päivällä, niin hyvin voi mitoittaa kulutuksen isommalle. Jos muutakin kulutusta saa päivälle (itsellä mm. käytöveden lämmitys ja pyykinpesu), niin isompaa järjestelmää vaan hankintaan

Ja, jos sähköautoa ei tarvii joka päivä ladata niin sekin tieto helpottaa, että aurinkokaan ei paista joka päivä. Eli silloin kun paistaa niin tehoa saa olla käytettävissä mielellään.

 

[Griffin]

Tietämättä sähkönkulutusta kukaan ei voi kuin arvailla mikä voisi olla järkevää. Ja jos talvellakin pitäisi tuotantoa olla, niin järjestelmälle tulee omat vaatimuksensa

Tässä ketjussa puhutaan aurinkopaneeleista.
Käytännössä paneelit eivät tuota SUOMESSA talvella, sillä:
- Jos aurinko on horisontin alapuolella, niin ei tuota.
- Jos paneelin päällä on yhtään lunta tai huurretta, niin ei tuota (Yleensä riittää, että edes osa paneelista on peitossa, niin ei tuota.)
- Auringon säteilyteho on meillä Suomessa onneton talvella /m2, joten vaikka aurinko paistaisi kirkkaalta taivaalta, suoraan puhtaan paneelin pintaan niin aurinkokennot tuottavat todella huonosti VS kesä.
+ eli positiivinen asia talvessamme on se, että kylmä paneeli toimii paremmalla hyötysuhtella, mutta se ei ole niin merkittävää, jotta se kumoasi ollenkaan tarpeeksi noita miinuksia..
KTS esim:

Auringonsäteilyn määrä Suomessa

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Käytännössä olen vain todennut, kun olen monien aurinkopaneeleita hankkineiden kanssa puhunut, jotta erittäin usein ovat todenneet, jotta paneeleita pitäisi olla enemmän.. Joten kun joku on noita hankkimassa, niin melko hyvä arvaus on, jotta kannattaa suositella vielä miettimään, josko saisi enemmän mahtumaan niitä paneeleita.

 

[HWmouse]

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Esimerkkinä uudesta tenologiasta Longi:n X10:n antishading (näissä myös entisestään pidentynyt 15v materiaalit/ 30v tehontuottotakuu) :

Paneelit näyttävät kehittyvän koko ajan ja uudet teknologiat valuvat edullisiin paneeleihin kun vielä uudempia tulee markkinoille. Joutuu varmasti miettimään tapauskohtaisesti onko hypähdys tuotossa/ominaisuuksissa hintaeron arvoinen tai onko ominaisuus itselle kriittinen. Bifacial/lasi-lasi paneeleissa tuottotakuu näyttää olevan yleisesti 30v (vs 25v "normaaleissa"). Materiaalitakuissa näyttää olevan eroja valmistajien välillä.

Juuri tämä + jos haluaa järjestelmän jonka voi jättää yli talven niin AGM akut + kaksi sarjaa paneleita (4(2+2)+2 esim), mutta niin että osa on pystyssä jolloin ei jää lumi niihin. Virtaa tulee sen verran että järjestelmä pysyy hengissä yli talven.
Sitten sammuttaa kaikki muut laitteet paitsi tuon Easy Solarin + mahdollisen modeemin jotta voi pitää järjestelmään silmällä VRM:n kautta.
(Omalla kohdalla ajan 4G modeemia 12v kautta 12kk ja 230v on 6kk sammutettuna, mutta saan tiedot järjestelmästä VRM kautta mitä mökillä tapahtuu)

Karkean teoreettisesti talvea varten voisi olla oma pienehkö AGM akku johon lataisi paneeleiden tuoton/pyörittäisi järjestelmää minimiasetuksilla talven yli ja kytkee LFP:n latauksen pois tai vie sen kokonaan muualle. Teoriassa LFP:stä (jos jättää mökille talveksi) voisi vielä pakkasella tarvittaessa ottaa lisävirtaa joko järjestelmän pyörittämiseen tai AGM:n lataukseen, mutta riippuu taas tuotosta/kulutuksesta ym.

Tässä ketjussa puhutaan aurinkopaneeleista.
Käytännössä paneelit eivät tuota SUOMESSA talvella, sillä:
- Jos aurinko on horisontin alapuolella, niin ei tuota.
- Jos paneelin päällä on yhtään lunta tai huurretta, niin ei tuota (Yleensä riittää, että edes osa paneelista on peitossa, niin ei tuota.)
- Auringon säteilyteho on meillä Suomessa onneton talvella /m2, joten vaikka aurinko paistaisi kirkkaalta taivaalta, suoraan puhtaan paneelin pintaan niin aurinkokennot tuottavat todella huonosti VS kesä.
+ eli positiivinen asia talvessamme on se, että kylmä paneeli toimii paremmalla hyötysuhtella, mutta se ei ole niin merkittävää, jotta se kumoasi ollenkaan tarpeeksi noita miinuksia..
KTS esim:

Auringonsäteilyn määrä Suomessa

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Käytännössä olen vain todennut, kun olen monien aurinkopaneeleita hankkineiden kanssa puhunut, jotta erittäin usein ovat todenneet, jotta paneeleita pitäisi olla enemmän.. Joten kun joku on noita hankkimassa, niin melko hyvä arvaus on, jotta kannattaa suositella vielä miettimään, josko saisi enemmän mahtumaan niitä paneeleita.

Suomessa auringon säteilyn määrän takia nyrkkisääntönä marras-, joulu- ja tammikuu ovat käytännössä toivottomia. Pieniä tuottoja voi saada esim. järjestelmän pyörittämiseen. Eli nämä kuukaudet kannattaa käytännössä unohtaa. Korjatkaa toki, jos joku on saanut näinä kuukausina järkeviä tuottoja.

Näitä kuukausia edeltävät ja seuraavat kuukaudet ovat myös haastavia (loka- ja helmikuu), mutta helmikuussa auringon säteilyn määrä sentään kasvaa joka päivä. Maaliskuu on kevään puolella jo hyvä tuottokuukausi. Loppusyksyllä ja alkuvuodesta optimituotto saadaan eri paneelikulmalla verrattuna kesää + paneelit pitäisi olla lumettomat. Mutta yritä sit näistä määritellä mitä talvella tarkoitetaan aurinkopaneelijärjestelmien tuotoista puhuttaessa...

 

[ilkkahy]

Kävin katsomassa tänään 4,84 kWp PV-2 paneeliston teholukeman keskipäivän aikaan kun aurinko paistoi SunCalcin mukaan noin 42 deg korkeudelta, ja vaikuttaisi siltä että kirkkaalla säällä paneelien antoteho täsmää suht hyvin niiden suhteellisen projektiomitan kanssa. Eli kun paneelit ovat 20 deg kulmassa väärään suuntaan, niin ne tuottavat ikään kuin 37,5 % pitkän varjon siihen verrattuna kuin jos aurinko paistaisi kohtisuoraan paneelia päin. Invertteri näytti paneeleille 2,1 kW teholukemaa. Atsimuuttikulma tosin ei ollut ihan kohtisuorassa katon harjan kanssa.

Ylimääräinen 285 W voisi selittyä hajasäteilyllä tai osin sillä, että tuo ilmoitettu paneelien piikkiteho ei ole ilmeisesti määritelty siten, että aurinko paistaisi täysin kohtisuoraan paneelia vasten (vaan ilmoitettu noin 5 deg kulmassa).

Eli 0,375 x 4,84 kW = 1,815 kW
2,1 kW - 1,815 kW = 0,285 kW

SunCalc sun position- und sun phases calculator

 

[hyperstaattinen]

Pohdintaa nykyisen järjestelmän laajentamisesta.

Meillä on nykyisin pienehkö aurinkopaneelijärjestelmä, jonka pääkomponentit ova 10x 375 W paneeleita ja 3 kW invertteri. Paneelit on suunnattu kattokulman ja harjalinjan mukaan lounaan ja lännen väliin.

Nyt, kun tontin rajalta on kaadettu itäistä kattolapetta aamupäivisin varjostava puu (punaisella), niin on herännyt ajatus, että laajentaisin järjestelmää muutamalla paneelilla aamuauringon suuntaan.

Fronius-invertterin nettiportaalista näkee hyvin historiadataa ja alla on kesäajan järjestelmän tuotantotehon "optimikäyrä" täysin aurinkoiselle päivälle viime vuoden kesäkuun alulta:
- tuotanto käynnistyy aamuyön tunteina. n. 4.30...5.00
- aamulla tuotanto on pientä, kunnes aurinko ylittää katon harjan ja tehot lähtevät kipuamaan. Päivän tehotuoton lakipiste osuu iltapäivään klo 15-16 seutuville.

Selvittelin taustatietoja järjestelmän laajentamiseksi ChatGPT:n avustuksella.
Invertterissä (Fronius Symo 3.0-3-M) on kaksi erillistä tulopiiriä, joten kahden ilmansuunnan toteuttaminen on mahdollista. Koska paneeliteho, 3,75 kW, on jo nyt 25 % suurempi, kuin invertterin nimellisteho, 3,0 kW, en haluaisi tai tarvitsisi kovin montaa paneelia itälappeelle. Oma alkuperäinen ajatukseni oli neljä paneelia, nimellisteholla n. 400 W/kpl. Tämä toisi aamupäiviin pienen tehopotkun, muttei olisi meidän käyttöömme mitenkään överi. Jonkin verran sähköä saa varastoitua lämpimään käyttöveteen ja sähköautoon (vain kotona oltaessa ja erittäin pienellä teholla), mutta kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) sähköä menee jo nyt n. 40 % myyntiin, monesti vielä erittäin huonolla hinnalla.

Tekoäly toi esille hyvän pointin, jota en ollut itse lainkaan ajatellut, että itälappeen aurinkopaneelipiirissä pitää olla riittävästi paneeleita, jotta invertterin kynnys- (vai käynnistys-)jännite ylittyy. Froniuksella kynnysjännite on 200 V, jolloin n. 40 V paneelin nimellisjännitteellä tarvitaan 5 paneelia. Lisäksi ChatGPT huomioi myös kuuman ajan jännitteenlaskun, ja ainakin yritti varmistaa, että paneelikentän jännite ei laskisi kuumallakaan säällä alle invertterin 150 V ylläpitojännitteen. Myös riittävään ylläpitojännitteen säilyttämiseen tarvittaisiin 5 paneelia. Tämä nostaisi paneelien nimellistehon 2 kW tuntumaan. Tekoäly myös selvitteli ja päätteli, että tästä ei ole mitään haittaa, sillä Froniuksen takuu ja mitoitus sallii kaksinkertaisen paneelien tulotehon invertterin nimellistehoon nähden. Suositus ylärajaksi on kuitenkin n. 1,5x invertterin nimellisteho. Viidellä lisäpaneelilla paneelikenttien yhteisteho jää alle 6 kW:n mikä on vielä hyväksyttävissä rajoissa invertterin speksien mukaan. Ymmärrän toki itsekin, että paneelien maksimitehot eivät vaikuta samanaikaisesti, eikä näin ollen olla edes lähelläkään invertterin sietämää 6 kW sisääntulotehoa.

Kustannuspuolen hillitsemiseksi ajattelin itse hankkia paneelit ja tarvittavat kiinnikkeet sekä tehdä paneeliasennuksen. Puolituttu sähkömies tulisi tekemään tarvittavat erotuskytkinten (DC-kytkin paneelien ja invertterin välille) ja kaapelointien asennukset, kytkennät sekä tarvittavat mittaukset ja pöytäkirjojen laadinnat.

Nyt ollaan ketjun perimmäisen kysymyksen äärellä, onko tämä hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus. Toisin sanoen, onko järjestelmän laajentamisen pohdinnassa mitään järkeä?

 

[ilkkahy]

Mielestäni 5x400 w paneelien lisäämisessä itään on järkeä, koska alkuinvestointi on jo tehty (lisäpaneelit voi saada asennettua suhteellisen edullisesti) ja koska kuvauksen perusteella ne tulisivat varjottomaan paikkaan. Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

 

[Boulder]

Itse tein samanlaisen ratkaisun, mutta Hoymilesin mikroinvertterillä niin ei tarvinnut tuskailla paneelimäärän kanssa ja puiden takaa nousevan auringon erilaiset varjostukset haittaa vähemmän. Neljä paneelia á 405W koillisen ja idän välissä niin tuosta tulee keskipäivällä noin kilowatin teholla sähköä.

Virosta saa hyvään hintaan noita mikroja ja asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

 

[hyperstaattinen]

Mielestäni 5x400 w paneelien lisäämisessä itään on järkeä, koska alkuinvestointi on jo tehty (lisäpaneelit voi saada asennettua suhteellisen edullisesti) ja koska kuvauksen perusteella ne tulisivat varjottomaan paikkaan. Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

Noin itsekin mietin. Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Itse tein samanlaisen ratkaisun, mutta Hoymilesin mikroinvertterillä niin ei tarvinnut tuskailla paneelimäärän kanssa ja puiden takaa nousevan auringon erilaiset varjostukset haittaa vähemmän. Neljä paneelia á 405W koillisen ja idän välissä niin tuosta tulee keskipäivällä noin kilowatin teholla sähköä.

Virosta saa hyvään hintaan noita mikroja ja asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

Varmasti hyvä ratkaisu. 60 euron paneelihinnalla + vaikkapa 40 euron kinneke- ja tarvikehiluilla (yhden lisäpaneelin hinta + sitä koskevat kiinniketarvikkeet) ei taida vielä saada mikroinvertteriä. Lisäksi mikroinvertteri vaatinee keskukseen omat johdonsuoja-automaatit (sulakkeet) sekä kenties jopa oman AC-erotuskytkimen. Miten DC-erotuskytkimen kanssa?

Nykyinen Froniuksen invertteri on osa kevyttä kotiautomaatiota. Lienee helpompi hallita järjestelmän ohjaamista, kun on vain yksi aurinkojärjestelmä kytkettynä automaatioon.

 

[hyperstaattinen]

Tein alustavaa kustannusarviota järjestelmän laajentamisesta. Vaikka itse paneelit ovatkin mielestäni varsin edulliset, niin kyllä laajentamiselle tulee kokonaisuudessaan hintaa.

Pystyisin hyödyntämään laajennuksessa aikaisemmasta asennuksesta ylijääneitä kattokiskon pätkiä ja muutamaa paneelikiinnikettä. Lisäksi sain varmistettua, että nykyinen DC-erotuskytkin toimii nelinapaisena kahden aurinkopaneelipiirin irrottamiseen invertteristä.

Puuttuuko tästä oleellisia kustannuksia? Johdot, asennustarvikkeet ja sähkömiehen työt ovat toki nyt vain arvioita. Tällä kustannuslaskennalla laajennuksen wattihinnaksi tulee ~42 snt/W.

 

[Jamboa]

Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Nykyinen Froniuksen invertteri on osa kevyttä kotiautomaatiota. Lienee helpompi hallita järjestelmän ohjaamista, kun on vain yksi aurinkojärjestelmä kytkettynä automaatioon.

Miksi takaisinmaksuaika olisi pitkä? Kai kohteessa on aamupäivisin kuitenkin kulutusta. Ja kyllä, kannattavuuden pohdinta on aina järkevää.

Miksi nykyisiin automaatioihin pitäisi koskea? Jos kerta käyttöön tulee saman invertterin toinen piiri, niin tuon ei pitäisi automaatioihin vaikuttaa käytännössä lainkaan. Ne varmaankin toimivat kuten ennenkin? Edelleenhän sinulla on yksi aurinkojärjestelmä, asennettuna vain kahdelle lappeelle/piiriin.

Katsoin että itsellä on kokoaikaisesti itäpuolen lape tuottanut länttä 15% enemmän. Siis kwh:ssa. Ajallisesti tietenkin tuo optimaalinen tuotantoaika heittää eri lappeen järjestelmissä sen parituntia. Keskipäivällä tietysti silti tulee se suurin tuottoteho

 

[B170]

Oman käytön osuus tuosta idän puoleisen kentän tuottamasta sähköstä olisi luultavasti aika suuri.

Pohjakulutusta peittää lisää, mutta ilman kulutuksen ohjausta ei päivätöissä käyvälle ole muuten etua. Vuorotyöläiselle ehkä.

 

[MarkkuJ]

Moro

Noin itsekin mietin. Toisaalta tuon järjestelmän takaisinmaksuaika on varmaan melko pitkä. Toisaalta, en ole varma, onko sellaisen pohdinta joka käänteessä relevanttia.

Tämä että onko pohdinta relevanttia,mielestäni ei,mikä on 5000 €:n auton tai 70 000 €:n auton takaisinmaksuaika tai ruohonleikkurin tai kaljanjuonnin.
Voisiko myös laskea sen että jos talo meneekin vaikka myyntiin mikä on niiden paneeleiden lisäarvo talon hinnassa ja voiko ne paneelit vaikka edesauttaa sitä myyntiä tuskin ainakaan vaikeuttaa?

Jos vain ajattelee sitä TMA:aa niin kannattaa ihmeessä jättää ne lisäpaneelit asentamatta saatikka minkä virheen onkaan tehnyt kun on edes niitä aiempia hankkinut nimittäin sen TMA:jan laskeminen on mahdotonta,on liikaa oletuksia laskelmissa.