Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[HWmouse]

Moro

Noihin ilmansuunta asioihin on ainoastaan yksi konsti nimittäin aurinkoa seuraava laitos,tällaisen laitoksen ei tarvitse olla kovinkaan suuri kun se jo vastaa kahteen tai ainoastaan yhteen (jollainen useimmilla on) ilmansuuntaan ja kulmaan olevia paneelikenttiä.
Ja heille jotka inhoavat sitä he..tin myyntiä jopa miinus hinnalla eikä uima-altaaseen eikä paljuun eikä autoon eikä varaajiin ja pirtissäkin alkaa olla jo kuuma niin yksinkertaisesti kääntää paneelit pois auringosta ja senhän saa jopa automatiikalla hoidettua.

Ei ole kuitenkaan one size fits all. Paneelit ovat suht edullisia ja jos kattotilaa/muuta vapaata tilaa on runsaasti, niin kiinteä asennus voi olla edullisempi/kannattavampi ratkaisu kuin investointi (oletettavasti hintavaan) kääntyvään telineeseen. Riippuu taas järjestelmän koosta, telineen hinnasta ja tilanteesta tontilla. Jos on tilanpuutetta, niin varmasti yksi tutkittava vaihtoehto.

Jollakin PVGIS:llä sai laskettua/arvioitua kuinka paljon yhdellä tai kahdella akselilla kääntyvä paneelikenttä tuotti suhteessa kiinteään asennukseen. En muista enää ulkoa kuinka paljon tuli lisää.

 

[Griffin]

Noita oli jollakin tyypillä pohjanmaalla myynnissä, mutta 5000€ 10 paneelin telineestä tuntui vähän hurjalle. Toki varmaan ite räveltämällä selviää halvemmalla, jos taitoja löytyy

Tuohon hintaan vain ei ole ollenkaan kannattava, kun jos paneeleita saa esim, sanotaan kalliiseen hintaan 75e/ kpl, niin 2500 eurolla irtoaa 33 paneelia ja jää 2500e kiinteisiin maatelineisiin.
Eli saa 11 paneelia suuntaansa, 3:een suuntaan ja liikkuvia osia on 0 kpl, joten luotettavuus on paljon parempi..

 

[Juh44]

Moro

Noihin ilmansuunta asioihin on ainoastaan yksi konsti nimittäin aurinkoa seuraava laitos,tällaisen laitoksen ei tarvitse olla kovinkaan suuri kun se jo vastaa kahteen tai ainoastaan yhteen (jollainen useimmilla on) ilmansuuntaan ja kulmaan olevia paneelikenttiä.
Ja heille jotka inhoavat sitä he..tin myyntiä jopa miinus hinnalla eikä uima-altaaseen eikä paljuun eikä autoon eikä varaajiin ja pirtissäkin alkaa olla jo kuuma niin yksinkertaisesti kääntää paneelit pois auringosta ja senhän saa jopa automatiikalla hoidettua.

Ihan jäätävän kokoinen härpäke pihalle tuollainen 5kw pyörivä voimala...

Toki siinä pyörivässä on sekin plussa että paneelit voi laittaa aika pystyyn niin lumi ei ole niin paha ongelma kuin perus kattoasennuksissa, ja on se varmaan matalammallakin niin manuaalinen puhdistuskin onnistuu kohtuudella.

 

[Griffin]

Ihan jäätävän kokoinen härpäke pihalle tuollainen 5kw pyörivä voimala...

Toki siinä pyörivässä on sekin plussa että paneelit voi laittaa aika pystyyn niin lumi ei ole niin paha ongelma kuin perus kattoasennuksissa, ja on se varmaan matalammallakin niin manuaalinen puhdistuskin onnistuu kohtuudella.

Itse pistäisin 2 sarjaa, jos olisi budjettia. Toisen katolle ja toisen melko pystyyn "syksy/kevät" asentoon, kiinteisiin telineisiin. Siitä on melko turha haaveilla, jotta marraskuusta maaliskuun loppuun tulee juuri mitään energiaa niistä, eli sille ajalle soppari, jolla itselle tulee sopivimpaan hintaan reippaasti sähköä..

Ja ylimitoitusta kannattaa olla todella reippaasti. Kannattaa laskea, jotta oikea tuotto on esim 20-30% siitä luvatusta, koska niitä optimikelejä on vähän.. Eli sähköfirman yhteenvedosta vain katsomaan, paljonko kuluu ja siitä sitten paneelien määriä ja akun kapasiteettiä laskemaan... Akusta vielä huomioi sen, että se ei ole häviötön kierto, eli kerrotaan vielä 0,85:llä sitä kautta menevä energia..

Akuissa voi myöskin tulla maksimi purkuvirta, joka voi olla esim joku 200A, joten niistä saa vain sen tietyn maksimitehon, jos ei ylikuormita niitä. Lisäksi jos haluaa lisätä akkujen kestoikää, niin latusrajoitus 80-85% ja purkurajoitus 20-15% ja syklien määrä pitäisi kasvaa selkeästi.

 

[Hammer Schultz]

Lisäksi jos haluaa lisätä akkujen kestoikää, niin latusrajoitus 80-85% ja purkurajoitus 20-15% ja syklien määrä pitäisi kasvaa selkeästi.

eikös kaikki akut ole LFP:tä näissä jotka suorastaan tykkäävät siitä kun ladataan 100% asti?

 

[Otso]

eikös kaikki akut ole LFP:tä näissä jotka suorastaan tykkäävät siitä kun ladataan 100% asti?

Huomioitavaa myös, että LFP:ssä SoC on laskennallinen arvio ja sitäkin varten + kennojen tasapainotuksen takia pitäisi käyttää 100%:ssa. Ei kannata yhden autoissa yleisesti käytetyn NMC:n ohjeita tietämättä ulottaa kaikkiin akkuihinz

 

[Griffin]

LiFePo4 kennot mm. "Elää", kun ne ladataan hyvin täyteen, joka kait aiheuttaa mekaanisia ongelmia kennon rakenteille.
Jokatapauksessa jos haluaa säästää, niin ei täytteen, eikä tyhjäksi..
KTS esim;

LiFePO4 Battery Cycle Life & Durability

Cycle life is the best way to evaluate how long your battery will last. In fact, cycle life provides a more realistic view of the lifespan than the

ecotreelithium.co.uk

Sama asia sanotaan suurinpiirtein jokapaikassa...

 

[HWmouse]

DIY LFP kennojen suhteen näyttäisi olevan "suositus" aloittaa balansointi 3.45V tasolla ja lopettaa lataus alle 3.5(5)V. Viimeisillä 0.15V-0.2V:lla (3.65V) saavutetaan karkeasti vain noin 5% kapasiteetista. Jännite laskee jyrkästi 2.9-3V alapuolella, joten purkaminen kannattaa jättää esim 2.6-2.9V välille riippuen kuormasta (noin 5% kapasiteetista jää käyttämättä). Näin noin 90% kokonaiskapasiteetista saadaan käyttöön. Vastaa NMC jne 20-80% käyttöä.

 

[Staffan]

Aurinkopaneelien hankinta vahvassa harkinnassa. Sähkötekninen seikka vaan mietityttää:

Meille olisi järkevintä asentaa noita autokatoksen katolle, sillä talon katolle ei saisi fiksusti. Kysymyksenä olisi nuo sähköasennukset. Tällä hetkellä talosta erillään olevalle autokatokselle menee 3 x 16A sulakkeet, joiden kautta autokatoksen valot, varaston lämmitys ja sähköauton lataus on hoidettu. Olisiko noita samoja sähköjohtoja hyödyntäen mahdollista liittää paneelien invertteri talon verkkoon, jos tuohon laittaisi väliin ryhmäkeskuksen autokatoksen päähän? Vai vaatiiko invertteri aina omat dedikoidut johdot pääkeskukselle? Maksimiteho paneelien osalta tulisi toki olemaan alle 11 kWp, jonka tuo 3 x 16A mahdollistaa. Halu olisi selvitä tästä kaivamatta pihaa auki, jos vain suinkin mahdollista.

 

[devaaja]

Kyllä tuo on ihan mahdollista. Vaatii tosiaan ryhmäkeskuksen autokatokseen. Ryhmäkeskukseen voi sitten tulla se 3x16A talolta päin plus aurinkopaneelien tuotto. Eli jos vaikka paneelit on 11kW niin silloin niihinkin tulee 3x16A johdonsuojat jolloin autokatoksen rymäkeskuksen pitää olla mallia joka kestää 32A eli joko 35A tai mielummin 50A nimellisvirran keskus. Eli ei tuossa pitäisi olla mitään erikoista sinäänsä kuhan talolta tuleva kaapeli suojataan oikean kokoisilla sulakkeilla (on jo 16A) ja ryhmäkeskus mitoitetaan laskulla: talon syötön sulakkeet + aurinkopaneelien syötön sulakkeet. Nykyiset potentiaalitasauksen vaatimukset kannatta tosin vielä selvittää aurinkopaneelikentälle. Tuleeko talolta esim vain MCMK 4x2.5+2.5 ja onko katoksessa tällä hetkellä pontentiaalitasauskiskoa jos paneeleille vaaditaan 6mm2 ponteitaalitasausjohdin.

 

[Johnnyd82]

Kyllä tuo on ihan mahdollista. Vaatii tosiaan ryhmäkeskuksen autokatokseen. Ryhmäkeskukseen voi sitten tulla se 3x16A talolta päin plus aurinkopaneelien tuotto. Eli jos vaikka paneelit on 11kW niin silloin niihinkin tulee 3x16A johdonsuojat jolloin autokatoksen rymäkeskuksen pitää olla mallia joka kestää 32A eli joko 35A tai mielummin 50A nimellisvirran keskus. Eli ei tuossa pitäisi olla mitään erikoista sinäänsä kuhan talolta tuleva kaapeli suojataan oikean kokoisilla sulakkeilla (on jo 16A) ja ryhmäkeskus mitoitetaan laskulla: talon syötön sulakkeet + aurinkopaneelien syötön sulakkeet. Nykyiset potentiaalitasauksen vaatimukset kannatta tosin vielä selvittää aurinkopaneelikentälle. Tuleeko talolta esim vain MCMK 4x2.5+2.5 ja onko katoksessa tällä hetkellä pontentiaalitasauskiskoa jos paneeleille vaaditaan 6mm2 ponteitaalitasausjohdin.

Minulla on paneelit leikkimökin katolla. Tuo sinun vastaus kuulostaa järkevältä, mutta minulla sähkömies sanoi että pitää olla oma kaapeli, mikä oli sinällään helppo homma kun samaan putkeen vaan vetäisi yhden kaapeli lisää. En ole niin perehtynyt, mutta kun aurinkovoimala tarvitsee erotuskytkimen niin se katkaisisi koko tallin virransyötön. (Ellei ole saarekekäyttö, mikä ei ilmeisesti ole kyseessä) minulle tuleva ja menevä sähkö menee toki leikkimökin ryhmäkeskuksen kautta omilla 16a sulakkeiden kautta eli vaikka kulkevat saman keskuksen kautta eivät ole fyysisesti toisiinsa yhteydessä, halusin sulakkeet tuohonkin väliin niin oli helpompi mitoittaa johdot, virallisesti noita sulakkeita ei olisi tarvinnut. Eikö tuossa ole vähän sama periaate kuin saksan parvekevoimaloissa mitkä kytketään siellä suoraan pistorasiaa, eli toimii mutta ei sallittua suomessa?

 

[B170]

mutta minulla sähkömies sanoi että pitää olla oma kaapeli, mikä oli sinällään helppo homma kun samaan putkeen vaan vetäisi yhden kaapeli lisää. En ole niin perehtynyt, mutta kun aurinkovoimala tarvitsee erotuskytkimen niin se katkaisisi koko tallin virransyötön.

Sehän riippuu siitä kaapelista mikä on sinne vedetty ja paljonko sen kapasiteetti on ja paljonko on kulutuskohteita kytkettynä, sama kaapeli riittää mullakin aurinkovoimalan tuotantoon ja auton lataukseen yhtäaikaa. Erotuskytkin laitetaan yleensä niin, että katkaisee vaan aurinkoinvertteriltä virran ja asennusvaiheessa tuon paikka on helppo määrittää niin.
Ensimmäinen kerta, kun kuulin, että sähköt leikkimökissä. Aikuisten leikkimökki?

 

[dot1q]

Aurinkopaneelien hankinta vahvassa harkinnassa. Sähkötekninen seikka vaan mietityttää:

Meille olisi järkevintä asentaa noita autokatoksen katolle, sillä talon katolle ei saisi fiksusti. Kysymyksenä olisi nuo sähköasennukset. Tällä hetkellä talosta erillään olevalle autokatokselle menee 3 x 16A sulakkeet, joiden kautta autokatoksen valot, varaston lämmitys ja sähköauton lataus on hoidettu. Olisiko noita samoja sähköjohtoja hyödyntäen mahdollista liittää paneelien invertteri talon verkkoon, jos tuohon laittaisi väliin ryhmäkeskuksen autokatoksen päähän? Vai vaatiiko invertteri aina omat dedikoidut johdot pääkeskukselle? Maksimiteho paneelien osalta tulisi toki olemaan alle 11 kWp, jonka tuo 3 x 16A mahdollistaa. Halu olisi selvitä tästä kaivamatta pihaa auki, jos vain suinkin mahdollista.

Itsellä on 5x6 kaapelilla tuotu terassin nurkalle suojaisan paikkaan invertterille pieni alakeskus. Siitä on ihan sujuvasti otettu myös terassille kesäkeittiön sähköt, terassin pihavaloille ja muille 16A pistokkeille sähköt. Vikis samassa alakeskuksessa.

Joten riippunee siitä tallin syöttökaapelista, minkä mallista puuhaa sen takana voi järjestää.

 

[Johnnyd82]

Eli siis erotuskytkimen kautta kulkee sähköä "molempiin suuntiin". Jaa minulle sähkäri vaati sen oman syötön keskukselle saakka. Sinällään ei katastrofi kun lisäkustannusta tuli 30m 5x2.5mm2 eli 70e. Tuossa säästää jokusen euron kaapeloinnissa jos/kun onnistuu että sähkön kulkusuunnalla ei ole väliä.

 

[Misi]

Ajatuksena irrottaa kesämökki sähköverkosta, tuolla käy joku touko-lokakuun välisenä aikana silloin tällöin ja liittymän kk-maksu on 45€ + maksavat hyvin kun purkaa sopimuksen.

Tällä hetkellä suunnitelmissa ao. paketti, onko kommentteja mitä muuttaa/ tehdä toisin?
Tarpeena siis rakentaa paketti for dummies, minkä voi kytkeä olemassaolevaan 230v verkkoon ja tarvittaessa syöttää aggregaatilla

1. Invertteri
Victron EasySolar-II 24/3000/70-32 GX MPPT 250/70 https://www.suomenakut.fi/aurinkoen...mppt-250-70-inventterimpptgx/p/8719076049265/

2. Akusto (LiFePO₄)
2 × Engifar 12,8V 100Ah LiFePO₄ akku

Engifar 100Ah 12,8V LiFePo4 litiumakku, 12V

Engifar 100Ah 12,8V 1280Wh Bluetooth-yhteydellä varustettu litiumakku on mainio valinta veneeseen, asuntoautoon kuin kesämökillekin. Litiumioniakku on pitkäikäinen, kevyt ja sen bluetooth-yhteyden avulla pystyt seuraamaan helposti esimerkiksi lataus- ja purkutietoja.

eroaverkosta.com

3. Aurinkopaneelit
3 × 450W Mono Black Half Cut

https://www.hintakaari.fi/aurinkopaneeli-450w-mono-black-half-cut-luotettava-pitkaikainen-aurinkopaneeli/p/6438168112701/

 

[jkoljo]

Akku samantien oikealla jännitteellä, ei kahta sarjaan. Rinnan voi kytkeä tarvittaessa. Tsekkaa esim Basengreen-Quality LiFePO4 | 12V24V48V Solar lithium battery akustot. Suosittelisin myös laittamaan 48V systeemin. On vähemmän häviöitä.

Tuo victronin Easysolar GX on kyllä näppärä. Siitä löytyy 48V malli. Harkitse myös 48/5000 mallia, siitä saa 16A sulakkeen täydeltä tehoa ulos. Huomaa että 3000VA mallista ei saa lähellekään 3000W irti.

Paneelien suhteen tsekkaa tämä tarjous Astronergy MUSTA raami HC N-425W, yksikide - ThermoSunEco Oy

 

[devaaja]

En ole niin perehtynyt, mutta kun aurinkovoimala tarvitsee erotuskytkimen niin se katkaisisi koko tallin virransyötön. (Ellei ole saarekekäyttö, mikä ei ilmeisesti ole kyseessä) minulle tuleva ja menevä sähkö menee toki leikkimökin ryhmäkeskuksen kautta omilla 16a sulakkeiden kautta eli vaikka kulkevat saman keskuksen kautta eivät ole fyysisesti toisiinsa yhteydessä, halusin sulakkeet tuohonkin väliin niin oli helpompi mitoittaa johdot, virallisesti noita sulakkeita ei olisi tarvinnut. Eikö tuossa ole vähän sama periaate kuin saksan parvekevoimaloissa mitkä kytketään siellä suoraan pistorasiaa, eli toimii mutta ei sallittua suomessa?

Eli siis erotuskytkimen kautta kulkee sähköä "molempiin suuntiin". Jaa minulle sähkäri vaati sen oman syötön keskukselle saakka. Sinällään ei katastrofi kun lisäkustannusta tuli 30m 5x2.5mm2 eli 70e. Tuossa säästää jokusen euron kaapeloinnissa jos/kun onnistuu että sähkön kulkusuunnalla ei ole väliä.

Mitenkä eri suuntiin? Erotuskytkimen kun laittaa invertterin ja lähimmän ryhmäkeskuksen väliin niin se riittää. Olkoon keskus sitten uusi tai vanha tapaukseen sopiva.

Saksan parvekevoimalat taitaa olla Suomessa kielletty koska jos esimerkiksi parvekkeella on pistorasiat jotka ketjutettu monelle pistorasialle niin johtojen kuormitus voi ylittyä koska virta voi joissain tilanteissa olla ryhmän sulakekoko + aurinkopaneeli invertterin työntämä virta koska tällöin invertteri on liitetty sulakkeiden jälkeen.

Esimerkiksi jos terassilla on 3 eri pistorasiaa ketjutettuna (pistorasia 1, 2 ja 3) yhden 16A sulakkeen takana 2.5mm2 johtimilla. Tällöin keskukselta voi tulla sulakkeen läpi 16A. Jos pistorasiassa 1 on aurinkopaneeli invertteri joka tuottaa hyvällä säällä 800W, syöttää se keskuksen 16A lisäksi parhaillaan 3.5A ulos. Tällöin on mahdollista että pistorasiassa 2 on 3600W imuri ja pistorasiassa 3 on 800W savustin ilman että sulake palaa vaikka 2.5mm2 johtimissa kulkee 16A + 3.5A = 19.5A virtaa koska tuo 3.5A tulee johtimiin sulakkeen jälkeen invertteristä. Tästä syystä on mahdollista ylikuormittaa suunniteltua johtimien kapasiteettia jonka takia nuo on vaan helpompi kieltää.

Tuon takia invertteriltä pitää olla suora oma kaapeli lähimälle sopivalle ryhmäkeskukselle jotta kytkennät ja sulakkeet voidaan asentaa niin että minkään johtimen ei ole mahdollista ylikuormittua kun sulakkeet löytyvät aina oikeasta kohtaa estämässä ylikuormitusta. Erotuskytkimen asentaa sitten invertterin ja tuon ryhmäkeskuksen väliin jolloin sen kääntäminen ei aiheuta muuta kuin invertterin sammumisen.

 

[Nimaz]

Ajatuksena irrottaa kesämökki sähköverkosta, tuolla käy joku touko-lokakuun välisenä aikana silloin tällöin ja liittymän kk-maksu on 45€ + maksavat hyvin kun purkaa sopimuksen.

Tällä hetkellä suunnitelmissa ao. paketti, onko kommentteja mitä muuttaa/ tehdä toisin?
Tarpeena siis rakentaa paketti for dummies, minkä voi kytkeä olemassaolevaan 230v verkkoon ja tarvittaessa syöttää aggregaatilla

1. Invertteri
Victron EasySolar-II 24/3000/70-32 GX MPPT 250/70 https://www.suomenakut.fi/aurinkoen...mppt-250-70-inventterimpptgx/p/8719076049265/

2. Akusto (LiFePO₄)
2 × Engifar 12,8V 100Ah LiFePO₄ akku

Engifar 100Ah 12,8V LiFePo4 litiumakku, 12V

Engifar 100Ah 12,8V 1280Wh Bluetooth-yhteydellä varustettu litiumakku on mainio valinta veneeseen, asuntoautoon kuin kesämökillekin. Litiumioniakku on pitkäikäinen, kevyt ja sen bluetooth-yhteyden avulla pystyt seuraamaan helposti esimerkiksi lataus- ja purkutietoja.

eroaverkosta.com

3. Aurinkopaneelit
3 × 450W Mono Black Half Cut

https://www.hintakaari.fi/aurinkopaneeli-450w-mono-black-half-cut-luotettava-pitkaikainen-aurinkopaneeli/p/6438168112701/

Mikä on ajatus talvella, järjestelmä pois päältä vai pitää päällä?
Noi akut on oikeastaan ongelma - jos et pysty pitämään niitä 6kk yli nollassa asteessa niin jossain vaiheessa on liian kylmä ja ne ei ota vastaan latausta jos järjestelmä on päällä talven yli.
(BMS noissa syö pikkasen virtaa vaikka koko järjestelmä on poissa päältä)

Eli vaihtoehto on ehkä 40€/kpl kalliimmat akut jossa lämmitys, mutta jos olet alueella missä tulee reilusti lunta ja panelit on lumen peitossa pitkiä aikoja niin akut on tyhjät.



Omalla kohdalla mökki on etelässä saaressa ja talvella järjestelmä on päällä mutta paneleita on yhteensä parissa eri paikassa 22 kpl, joista 2 on asennettu pystyyn seinälle jotta lumi ei jää niihin. Mökin aktiivi käyttö on huhti-lokakuu.
Akkuna on 1000A putkilevyakku (sitä oli todella kiva raahata saareen kun yksi 2V kenno painaa ~50kg), säätiminä on 3x 150/70A Victronin Smart Solari Ve.Canilla yhdistettynä Cerbo-S:ään ja pari 2kW invertteriä.

 

[B170]

minulle sähkäri vaati sen oman syötön keskukselle saakka. Sinällään ei katastrofi kun lisäkustannusta tuli 30m 5x2.5mm2 eli 70e.

Mulla meni jo tuo 5x2,5mm2 kaapeli ulkorakennukseen, mutta laitettiin kuitenkin uusi kaapeli invertterille ACMK 4x16+10 niin riittää ottaa muuhunkin käyttöön vaikka koko rakennukseen. Erotuskytkin on vain invertterille. Johdonsuojat auton laturille ja invertterille. 200€ maksoi kaapeli, mutta ei jää pieneksi vaikka joskus laajentaisi aurinkovoimalaa.

 

[Misi]

Mikä on ajatus talvella, järjestelmä pois päältä vai pitää päällä?
Noi akut on oikeastaan ongelma - jos et pysty pitämään niitä 6kk yli nollassa asteessa niin jossain vaiheessa on liian kylmä ja ne ei ota vastaan latausta jos järjestelmä on päällä talven yli.
(BMS noissa syö pikkasen virtaa vaikka koko järjestelmä on poissa päältä)

Eli vaihtoehto on ehkä 40€/kpl kalliimmat akut jossa lämmitys, mutta jos olet alueella missä tulee reilusti lunta ja panelit on lumen peitossa pitkiä aikoja niin akut on tyhjät.



Omalla kohdalla mökki on etelässä saaressa ja talvella järjestelmä on päällä mutta paneleita on yhteensä parissa eri paikassa 22 kpl, joista 2 on asennettu pystyyn seinälle jotta lumi ei jää niihin. Mökin aktiivi käyttö on huhti-lokakuu.
Akkuna on 1000A putkilevyakku (sitä oli todella kiva raahata saareen kun yksi 2V kenno painaa ~50kg), säätiminä on 3x 150/70A Victronin Smart Solari Ve.Canilla yhdistettynä Cerbo-S:ään ja pari 2kW invertteriä.

Talvella pois päältä, vielä auki uskaltaako akut jättää talveksi tuonne vai onko paras että syksyllä viimeinen kävijä tuo akut tasasempaan lämpöön?

Lämmitettävä akku voisi silti olla kyllä hyvä, jos joskus tarve tulee talvellakin käyttää.

 

[dot1q]

onko paras että syksyllä viimeinen kävijä tuo akut tasasempaan lämpöön?

Mielestäni tämä olisi paras.

Koska lämmitys vie energiaa, ja jos se loppuu kesken, akku jäätyy. Ennen sen uutta lataamista, akku pitäis lämmittää plussalle ennen lataamista. Se, onnistuuko lämmitys plussalle ennen latausta, riippunee mm BMS:stä jne. Toimiiko se just näin, kun aika on..
Riski lähinnä että akku kuolee ennen aikojaan.
Akut toki voisi eristää talveksi lämmityksen energiankulutuksen minimoiseksi.

 

[jkoljo]

Tässä ote EVEn uuden MB31 LFP kennon datalehdestä. Alleviivaa samaa, olisi hyvä tuoda kennot jonnekin missä ollaan plussalla.

 

[Wilbo]

Ajatuksena irrottaa kesämökki sähköverkosta, tuolla käy joku touko-lokakuun välisenä aikana silloin tällöin ja liittymän kk-maksu on 45€ + maksavat hyvin kun purkaa sopimuksen.

Tällä hetkellä suunnitelmissa ao. paketti, onko kommentteja mitä muuttaa/ tehdä toisin?
Tarpeena siis rakentaa paketti for dummies, minkä voi kytkeä olemassaolevaan 230v verkkoon ja tarvittaessa syöttää aggregaatilla

1. Invertteri
Victron EasySolar-II 24/3000/70-32 GX MPPT 250/70 https://www.suomenakut.fi/aurinkoen...mppt-250-70-inventterimpptgx/p/8719076049265/

2. Akusto (LiFePO₄)
2 × Engifar 12,8V 100Ah LiFePO₄ akku

Engifar 100Ah 12,8V LiFePo4 litiumakku, 12V

Engifar 100Ah 12,8V 1280Wh Bluetooth-yhteydellä varustettu litiumakku on mainio valinta veneeseen, asuntoautoon kuin kesämökillekin. Litiumioniakku on pitkäikäinen, kevyt ja sen bluetooth-yhteyden avulla pystyt seuraamaan helposti esimerkiksi lataus- ja purkutietoja.

eroaverkosta.com

3. Aurinkopaneelit
3 × 450W Mono Black Half Cut

https://www.hintakaari.fi/aurinkopaneeli-450w-mono-black-half-cut-luotettava-pitkaikainen-aurinkopaneeli/p/6438168112701/

Olisiko helpointa käyttää perus AGM akkuja niin ei tarvitsisi murehtia lämmityksestä ja järjestelmän voisi jättää huoletta päälle talveksi, esim jotain tällaisia Linkki

 

[Misi]

Olisiko helpointa käyttää perus AGM akkuja niin ei tarvitsisi murehtia lämmityksestä ja järjestelmän voisi jättää huoletta päälle talveksi, esim jotain tällaisia Linkki

AGM ensin olikin suunnitelmissa, mutta jostakin luin, että litium olisi jo parempi valinta. Talveksi poistuonti ei tuolla iso ongelma ole, mutta saattavat olla kyllä kesälläkin viikkoja ilman käyttöä.

Mikä nyt sitten paras olisi, kun käyttöä silloin tällöin pari päivää - pari viikkoa ja tarve muutaman kwh päivässä?

 

[HengaHox]

Menisikö tuossa 2kpl siirrettäviä varavirtalähteitä tyyliin ecoflow/bluetti/anker yms?

Saat melkein jo tuon EasySolarin hinnalla 2kpl täysiä varavirtalähteitä eli 2kWh kapasiteetti yli 3kW invertteritehoa, MPPT säätimet, usbi portteja suoraan, voi ladata autosta/veneestä helposti jne.

Tai sitten yksi varavirtalähde ja siihen lisäakku, jos ei tarvitse välttämättä invertteritehoa kuitenkaan niin paljoa. Ja siitähän voi laittaa pistorasiasta syötön kämpän keskukselle.

Jos ei ole aikeissa myöhemmin lisätä akkukapasiteettia rankalla kädellä niin tuo voisi olla vaihtoehto.

 

[Griffin]

AGM ensin olikin suunnitelmissa, mutta jostakin luin, että litium olisi jo parempi valinta. Talveksi poistuonti ei tuolla iso ongelma ole, mutta saattavat olla kyllä kesälläkin viikkoja ilman käyttöä.

Mikä nyt sitten paras olisi, kun käyttöä silloin tällöin pari päivää - pari viikkoa ja tarve muutaman kwh päivässä?

Minkälaista kulutusta siellä on?
Oletko ottanut sähköfirmalta kulutuskäppyrät, kun siellä nyt on vielä liittymä. Niiden avulle (esim viimekesältä, jos käytitte mökkiä normaalisti) on hyvä lähteä arvioimaan tarvittavaa laitteistoa....

Aurinkokennojen määrä pitää ylimitoittaa rankasti. ja akkujenkin mitoitus kannattaa olla reipas.
Laske teho mieluiten siten, että se on max 20% luvatusta ja paneelit kykenee tuottamaan pahimman vuorokauden kulutuksen helposti päivällä.. voit katsoa tuottoajan olevan silloin, kun aurinko on selkeästi näkyvissä. Illalla, kun alkaa laskea, niin ihminen näkee vielä erinomaisesti, mutta kennojen tuotto on noin 0.

Tämä siksi, että ensinnäkin harvoin paistaa optimihyvin.
Lisäksi sähkö menee: Kenno -> säädin (sis häviöitä) -> ladataanakku (sis häviöitä) - puretaan akusta ->invertteri (sis häviöitä) ja vasta senjälkeen on käytettävissä..

Ja mitä invertteriin tulee, niin mitä matalampi on akun jännite, sitä huonompi on sen hyötysuhde.
En laittaisi 12V:sta yli 1000W:sta invertteriä. 24V:sta ehkä joku 2000W ja 48 Voltista saa sitten enemmän, esim 5000W, kunhan akut kykenevät antamaan virtaa tarpeeksi..

JA halppiskiinalaisilla 12V:n inverttereillä homma tulee yleensä kalliiksi, nekun eivät tahdo kestää esim jääkaapin kompressorin käynnistymistä ym, vaan räjähtelevät hyvin helposti.. Viktronit toki pitäisivät olla kunnollisia laitteita, käsittääkseni.

 

[HWmouse]

En laittaisi 12V:sta yli 1000W:sta invertteriä. 24V:sta ehkä joku 2000W ja 48 Voltista saa sitten enemmän, esim 5000W, kunhan akut kykenevät antamaan virtaa tarpeeksi.

Victronin suosittelemat maksimit:
The preferred upper inverter power limits per system voltage are:
12V: up to 3000VA.
24V: up to 5000VA.
48V: 5000VA and up.
Ja oman kokemuksen perusteella 3000W on vielä ihan ok invertterikoko 24V järjestelmässä, kun virrat pysyy kuitenkin suht maltillisena (n.120-125A). Akun ja BMS:n mitoittaa vastaavasti. Esim. 280Ah LFP kennoilla 125A on alle 0.5C, jolloin voi odottaa pitkää käyttöikää.

AGM ensin olikin suunnitelmissa, mutta jostakin luin, että litium olisi jo parempi valinta. Talveksi poistuonti ei tuolla iso ongelma ole, mutta saattavat olla kyllä kesälläkin viikkoja ilman käyttöä.

Mikä nyt sitten paras olisi, kun käyttöä silloin tällöin pari päivää - pari viikkoa ja tarve muutaman kwh päivässä?

Ääni ehdottomasti LFP:lle. Hintaeroa ainakaan kennotasolla ei juuri ole tai ovat halvempia, kestävät ainakin 10x lataussyklejä, voi purkaa tyhjäksi asti, yksinkertaisempi latausprofiili, latauksen/purun hyötysuhde yli 95% (lyijyakuilla huomattavasti huonompi), kevyempiä, eivätkä merkittävästi purkaudu itsestään. Ainoa ettei ikinä lataa niitä alle 0C, koska ovat välittömästi pilalla. Valmistajien mukaan niitä voi kuitenkin purkaa pakkasella. Kuinka usein mökillä ollessasi pidät sisälämpötilan alle 0C ja samalla lataat akkuja?

 

[Misi]

Minkälaista kulutusta siellä on?
Oletko ottanut sähköfirmalta kulutuskäppyrät, kun siellä nyt on vielä liittymä. Niiden avulle (esim viimekesältä, jos käytitte mökkiä normaalisti) on hyvä lähteä arvioimaan tarvittavaa laitteistoa....

Aurinkokennojen määrä pitää ylimitoittaa rankasti. ja akkujenkin mitoitus kannattaa olla reipas.
Laske teho mieluiten siten, että se on max 20% luvatusta ja paneelit kykenee tuottamaan pahimman vuorokauden kulutuksen helposti päivällä.. voit katsoa tuottoajan olevan silloin, kun aurinko on selkeästi näkyvissä. Illalla, kun alkaa laskea, niin ihminen näkee vielä erinomaisesti, mutta kennojen tuotto on noin 0.

Tämä siksi, että ensinnäkin harvoin paistaa optimihyvin.
Lisäksi sähkö menee: Kenno -> säädin (sis häviöitä) -> ladataanakku (sis häviöitä) - puretaan akusta ->invertteri (sis häviöitä) ja vasta senjälkeen on käytettävissä..

Ja mitä invertteriin tulee, niin mitä matalampi on akun jännite, sitä huonompi on sen hyötysuhde.
En laittaisi 12V:sta yli 1000W:sta invertteriä. 24V:sta ehkä joku 2000W ja 48 Voltista saa sitten enemmän, esim 5000W, kunhan akut kykenevät antamaan virtaa tarpeeksi..

JA halppiskiinalaisilla 12V:n inverttereillä homma tulee yleensä kalliiksi, nekun eivät tahdo kestää esim jääkaapin kompressorin käynnistymistä ym, vaan räjähtelevät hyvin helposti.. Viktronit toki pitäisivät olla kunnollisia laitteita, käsittääkseni.

Kulutuksena lähinnä pieni jääkaappi, valot ja liesi. Liesi tarkoitus päivittää induktioon samalla. Eli jossakin parin kwh tienoilla voisi olla, satunnaisesti isompaa jos koneita tmv. Käytössä.

tulossa siis victronin easysolar 24/3000, hirveästi tuohon ei paneeleita voi laittaa, ehkä 5 kpl näitä Astronergy MUSTA raami HC N-425W, yksikide - ThermoSunEco Oy mutta mahdollisuus tukea aggrella.

Käyttäjät eivät aina kovin teknisiä, joten tarve saada helppokäyttöinen paketti

 

[Griffin]

Kulutuksena lähinnä pieni jääkaappi, valot ja liesi. Liesi tarkoitus päivittää induktioon samalla. Eli jossakin parin kwh tienoilla voisi olla, satunnaisesti isompaa jos koneita tmv. Käytössä.

tulossa siis victronin easysolar 24/3000, hirveästi tuohon ei paneeleita voi laittaa, ehkä 5 kpl näitä Astronergy MUSTA raami HC N-425W, yksikide - ThermoSunEco Oy mutta mahdollisuus tukea aggrella.

Käyttäjät eivät aina kovin teknisiä, joten tarve saada helppokäyttöinen paketti

Jääkaappi, jos kunnossa ei paljon vie, esim 150w ehkä 1/4 osan ajasta, liesi taas vie, käytön aikana esim pikalevy voi viedä 1500-2200w, uuni 2000w
se kannattaa mutstaa, että inverttereissä VA ei ole sama asia, kuin W. 3000VA on noin 2400w, eli 1kpl 10A sulake pitää kestää kaikki kuorma..

 

[IFLT_ITG]

eikös kaikki akut ole LFP:tä näissä jotka suorastaan tykkäävät siitä kun ladataan 100% asti?

eikö ole niin, että LFP on pakko ladata 100%, että BMS saa ajoittain jotain hajua (referenssipisteen), mikä akun kunto/varaustaso/jänniteraja on? Ei siis tykkää, mutta on pakko(?)

 

[HWmouse]

tulossa siis victronin easysolar 24/3000, hirveästi tuohon ei paneeleita voi laittaa, ehkä 5 kpl näitä Astronergy MUSTA raami HC N-425W, yksikide - ThermoSunEco Oy mutta mahdollisuus tukea aggrella.

Tuon MPPT 250/70 on jo varsin kyvykäs laite. 24V järjestelmässä maksimilatausteho on 2000W ja 48V järjestelmässä olisi 4000W. Paneeleiden oikosulkujännitteiden ja -virtojen perusteella em. MPPT:hen voi helposti kytkeä esim. 5 paneelia sarjaan ja kaksi noita sarjoja rinnan, eli yhteensä 10 paneelia (tai 4s2p 8 paneelin systeemiin). Teoriassa menisi myös 3 rinnan, mutta tuskin tässä tapauksessa hyödyllinen. Piikkilatausteho on edelleen 2000W, mutta toisen paneelisarjan voi kytkeä eri suuntaan tai molemmat lähes pystysuoraan, jolloin paneelit tuottavat lumisenakin aikana (ja paremmin syksyllä/keväällä).

 

[Griffin]

eikö ole niin, että LFP on pakko ladata 100%, että BMS saa ajoittain jotain hajua (referenssipisteen), mikä akun kunto/varaustaso/jänniteraja on? Ei siis tykkää, mutta on pakko(?)

Näkeehän se BMS jokatapauksessa, kuluuko kennot tasaista vauhtia keskenään, kun tyhjennetään esim 80%->20%, jännitetason mukaan..

 

[IFLT_ITG]

Näkeehän se BMS jokatapauksessa, kuluuko kennot tasaista vauhtia keskenään, kun tyhjennetään esim 80%->20%, jännitetason mukaan..

Yritin sanoa, että LFP tapauksessa se ei pidemmän päälle toimi koska jännitetaso ko. akkukemiassa ei ole lineaarinen (kennojen välillä), vaan vaatii sen ajoittaisen 100% kalibrointiin(?). Näin olen ymmärtänyt.

 

[jkoljo]

Ongelmahan LFPssä on juuri se että 20%-80% jännitealue on niin tasainen, että siellä ollessa ei voida tehdä johtopäätöksiä kennojen balanssista tai varausasteesta. Kennojen tulee olla noin yli 3,40V jotta paketti voidaan balansoida, ja 3,45-3,65V jotta voidaan resetoida SOC 100%.

0C latausriskistä päästään eroon paketilla jossa on lämmitysvastus. Jos pakettia aletaan lataamaan alle lämpötilarajan, energia menee ainoastaan lämmitysvastukselle kunnes sopiva raja ylittyy, ja siirrytään lataamaan normaalisti. Tällöin myös lämmitys kytkeytyy pois.

 

[Juha Kokkonen]

Laajempi kotiakkukeskustelu sille tarkoitetussa ketjussa, tämä on tarkoitettu ensisijaisesti aurinkopaneeleille.

Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista.

Tätä Kotiakku-asiaa on sivuttu muutamissa muissa säikeissä off-topic leiman alla jonkin verran, joten tälle aiheelle olnee kysyntää ihan oman säikeensä muodossa. Eritoten nyt, kun näyttäisi tulevan noiden akkujen hinnat alas ihan eri tahtiin kuin aiemmin, ja tästä syystä voitaneen olettaa parin...

bbs.io-tech.fi

 

[0nanias]

Off-grid -järjestelmiä koskevaa keskustelua on aiemmin ollut enimmäkseen Aurinkopaneelit ja niiden käyttö -ketjussa mutta verkkoon kytkettävien ja näiden järjestelmien erot ovat enemmän tai vähemmän sekaisin monilla kirjoittajilla koska se ei ilmene suoraan ketjujen otsikoista.

LFP-akuilla kannattaa hankkia virtashuntti siihen victroniin ja yhdistää se lataussäätimeen ve.direct-kaapelilla niin akun tilasta saadaan tarkempaa tietoa.
Balansointi nyt on muutenkin akkujen BMS:n heiniä joten siitä tuskin kannattaa murehtia.

 

[dot1q]

Off-grid -järjestelmiä koskevaa keskustelua on aiemmin ollut enimmäkseen Aurinkopaneelit ja niiden käyttö -ketjussa mutta verkkoon kytkettävien ja näiden järjestelmien erot ovat enemmän tai vähemmän sekaisin monilla kirjoittajilla koska se ei ilmene suoraan ketjujen otsikoista.

LFP-akuilla kannattaa hankkia virtashuntti siihen victroniin ja yhdistää se lataussäätimeen ve.direct-kaapelilla niin akun tilasta saadaan tarkempaa tietoa.
Balansointi nyt on muutenkin akkujen BMS:n heiniä joten siitä tuskin kannattaa murehtia.

Lisäsin tuohon "Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista." otsikkoon perään tarkennukseeksi "(verkkoon kytketyt, on-grid/backup)" kuten avausviestissä on mainittu. Toivottavasti selkeyttää

 

[Jamboa]

Miksi mistään akuista tarvitsee keskustella tässä ketjussa, eikä sitä keskustelua kannattaisi ennemmin käydä tuolla akkuketjussa? Sen ymmärtää, jos on vaikka jotain hybrid-invertteriohjaus asiaa, niin täällä voi siitäkin olla ihmisillä tietoa, mutta itse akuthan ei liitty mitenkään aurinkopaneeleihin. Eli muiden muassa nuo akkukemiat ei kauheasti korreloi aurinkopaneelien kanssa (joista tämä ketju on)

 

[0nanias]

Miksi mistään akuista tarvitsee keskustella tässä ketjussa, eikä sitä keskustelua kannattaisi ennemmin käydä tuolla akkuketjussa? Sen ymmärtää, jos on vaikka jotain hybrid-invertteriohjaus asiaa, niin täällä voi siitäkin olla ihmisillä tietoa, mutta itse akuthan ei liitty mitenkään aurinkopaneeleihin. Eli muiden muassa nuo akkukemiat ei kauheasti korreloi aurinkopaneelien kanssa (joista tämä ketju on)

Juu enemmän energiavarastoihin liittyvää kuten juha jo mainitsikin eli ei tähän ketjuun, mutta off-grid -järjestelmissä joista aloittajakin puhuu akut ovat hyvin oleellisessa osassa. Mutta tosiaan keskustelu rönsyilee helposti näiden ketjujen välillä.

 

[jkoljo]

LFP-akuilla kannattaa hankkia virtashuntti siihen victroniin ja yhdistää se lataussäätimeen ve.direct-kaapelilla niin akun tilasta saadaan tarkempaa tietoa.
Balansointi nyt on muutenkin akkujen BMS:n heiniä joten siitä tuskin kannattaa murehtia.

Tyypillisesti modernit LFP akut sisältää fiksun CAN tai RS485 väylää juttelevan BMSn, jonka voi kytkeä suoraan Victroniin kiinni. Tällaisessa tapauksessa Victron suosittelee jättämään ulkoisen shuntin pois. Eli riippuu akusta.

Do I need a Lynx shunt with Pylontech batteries? - VictronEnergy

communityarchive.victronenergy.com

 

[HengaHox]

Miksi mistään akuista tarvitsee keskustella tässä ketjussa, eikä sitä keskustelua kannattaisi ennemmin käydä tuolla akkuketjussa? Sen ymmärtää, jos on vaikka jotain hybrid-invertteriohjaus asiaa, niin täällä voi siitäkin olla ihmisillä tietoa, mutta itse akuthan ei liitty mitenkään aurinkopaneeleihin. Eli muiden muassa nuo akkukemiat ei kauheasti korreloi aurinkopaneelien kanssa (joista tämä ketju on)

Paneelien, akuston ja invertterin valinta on vahvasti toisistaan riippuvainen yhtälö.

Jos pitää pomppia eri ketjujen välillä jotta voi antaa neuvoa kun joku sitä kysyy niin jätän itse ainakin vastaamatta. Kysyjältäkin jää varmasti koko kuva näkemättä jos pitää erotella niin tarkasti kaikki teksti.

Olisiko hyväksyttävä ratkaisu luoda jokaiselle kysymykselle oma ketju, jotta tieto pysyy kasassa?

 

[Jamboa]

Paneelien, akuston ja invertterin valinta on vahvasti toisistaan riippuvainen yhtälö.

Oikein hyvä perustelu. Itse en noista akuista tiedä tai ole kiinnostunut, niin siksi kysyin. Ei tarkoitus ole kettuilla kenellekään

Summasummarum: Eli aurinkojärjestelmiin tarkoitetut valmisakut, niiden keskustelu tänne ja "tein itse vanhasta sähköautosta pommin (eiku kotiakun)" keskustelut kotiakkuketjuun?

 

[antti-x]

Offgrid järjestelmillä voisi ehkä olla oma ketjunsa tai sen voisi ohjata ketjuun jossa sitä jo on enemmän ollut, tässähän on otsikossa jo ajatus kannattavuudesta joka liittyy kotiin ja asumiseen, joka yleensä on verkossa kiinni. Loogista siis että samat asiat olisi samassa ketjussa jolloin voi hakuakin helpommin käyttää.

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Esimerkkinä uudesta tenologiasta Longi:n X10:n antishading (näissä myös entisestään pidentynyt 15v materiaalit/ 30v tehontuottotakuu) :

 

[Jamboa]

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Itse priosin pidempää takuuta=valmistaja uskoo niihin, niin todennäkösesti järjestelmä kestää korjailematta pidempään. Mutta tämä siksi, että paketti tuli avaimet käteen pakettina, eikä kiinnosta itse arvailla toimiiko. Jos ei toimi, soitto myyjälle ja homma hoituu seuraavat 15v.

Jos rakentaisin itse osasista, niin halvimmat paneelit, eli paras wp/e ja katto täyteen niitä. Pari paneelia varastoon sitten varalle vaihdettavaksi

 

[IFLT_ITG]

Pahoittelut, kun vastasin viestiin, enkä katsonut mikä ketju oli kyseessä. Mutta laitetaan sitten aurinkopaneeli-asiaa. Offgridtecillä oli vihdoin pitkän ajan odotuksen jälkeen toimitettavana Hoymiles HMT-2250 3-vaihe mikroinvertteriä. 2 noita veroineen Suomeen yht 650e (Suomessa 500e kpl). Siinä ja siinä että kannattaa laittaa mikrot. Mökille tulee. Kurkihirsi etelä-pohjoissuuntainen ja jyrkkä katto, niin pakko laittaa paneelit itä-länsi. 12 kpl täysmustia 400w paneeleja, 79e kpl. Piuhat unohdin tilata samalla kun invertterit. Ja sähkömiehen tarvitsee, samalla tulee laitettua sitten mökillekin auton latauslaite.
Täällä kotosalla ollut paneelit jo 8(?) vuotta. 248 volttia näytti äsken invertteri, että jaksaa puskea sähköä verkkoon päin. Solaredge, niin joka paneeli on erikseen "verkossa". Näkyisi, jos jotain olisi särki.Yksi stringi, paneelit vähän eri suuntiin. "tummat" paneelit on pystymmässä, ilta-aurinkoon.

 

[Markkees]

Offgrid järjestelmillä voisi ehkä olla oma ketjunsa tai sen voisi ohjata ketjuun jossa sitä jo on enemmän ollut, tässähän on otsikossa jo ajatus kannattavuudesta joka liittyy kotiin ja asumiseen, joka yleensä on verkossa kiinni. Loogista siis että samat asiat olisi samassa ketjussa jolloin voi hakuakin helpommin käyttää.

Mitä paneeleihin tulee, niin luuletteko että uusimman teknologian preemioita kannattaa paneeleissa maksaa, tai toisaalta kannattaako maksaa ekstraa jos on tehty euroopassa? Vai kannattaako vaan ostaa halvimmat watit kunhan ei ihan surkeimmasta roinasta ole kyse?

Esimerkkinä uudesta tenologiasta Longi:n X10:n antishading (näissä myös entisestään pidentynyt 15v materiaalit/ 30v tehontuottotakuu) :

Näyttää aika pitkälti tuo antishading samalta mitä AIKO tehnyt parisen vuotta tässä nähtävästi.
Tiedä sitten toimiiko tuo oikeasti.. Itse kun en pysty paneelikohtasta mittausta tekemään ja todentamaan.