Pohdintaa nykyisen järjestelmän laajentamisesta.
Meillä on nykyisin pienehkö aurinkopaneelijärjestelmä, jonka pääkomponentit ova 10x 375 W paneeleita ja 3 kW invertteri. Paneelit on suunnattu kattokulman ja harjalinjan mukaan lounaan ja lännen väliin.
Nyt, kun tontin rajalta on kaadettu itäistä kattolapetta aamupäivisin varjostava puu (punaisella), niin on herännyt ajatus, että laajentaisin järjestelmää muutamalla paneelilla aamuauringon suuntaan.
Fronius-invertterin nettiportaalista näkee hyvin historiadataa ja alla on kesäajan järjestelmän tuotantotehon "optimikäyrä" täysin aurinkoiselle päivälle viime vuoden kesäkuun alulta:
- tuotanto käynnistyy aamuyön tunteina. n. 4.30...5.00
- aamulla tuotanto on pientä, kunnes aurinko ylittää katon harjan ja tehot lähtevät kipuamaan. Päivän tehotuoton lakipiste osuu iltapäivään klo 15-16 seutuville.
Selvittelin taustatietoja järjestelmän laajentamiseksi ChatGPT:n avustuksella.
Invertterissä (Fronius Symo 3.0-3-M) on kaksi erillistä tulopiiriä, joten kahden ilmansuunnan toteuttaminen on mahdollista. Koska paneeliteho, 3,75 kW, on jo nyt 25 % suurempi, kuin invertterin nimellisteho, 3,0 kW, en haluaisi tai tarvitsisi kovin montaa paneelia itälappeelle. Oma alkuperäinen ajatukseni oli neljä paneelia, nimellisteholla n. 400 W/kpl. Tämä toisi aamupäiviin pienen tehopotkun, muttei olisi meidän käyttöömme mitenkään överi. Jonkin verran sähköä saa varastoitua lämpimään käyttöveteen ja sähköautoon (vain kotona oltaessa ja erittäin pienellä teholla), mutta kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) sähköä menee jo nyt n. 40 % myyntiin, monesti vielä erittäin huonolla hinnalla.
Tekoäly toi esille hyvän pointin, jota en ollut itse lainkaan ajatellut, että itälappeen aurinkopaneelipiirissä pitää olla riittävästi paneeleita, jotta invertterin kynnys- (vai käynnistys-)jännite ylittyy. Froniuksella kynnysjännite on 200 V, jolloin n. 40 V paneelin nimellisjännitteellä tarvitaan 5 paneelia. Lisäksi ChatGPT huomioi myös kuuman ajan jännitteenlaskun, ja ainakin yritti varmistaa, että paneelikentän jännite ei laskisi kuumallakaan säällä alle invertterin 150 V ylläpitojännitteen. Myös riittävään ylläpitojännitteen säilyttämiseen tarvittaisiin 5 paneelia. Tämä nostaisi paneelien nimellistehon 2 kW tuntumaan. Tekoäly myös selvitteli ja päätteli, että tästä ei ole mitään haittaa, sillä Froniuksen takuu ja mitoitus sallii kaksinkertaisen paneelien tulotehon invertterin nimellistehoon nähden. Suositus ylärajaksi on kuitenkin n. 1,5x invertterin nimellisteho. Viidellä lisäpaneelilla paneelikenttien yhteisteho jää alle 6 kW:n mikä on vielä hyväksyttävissä rajoissa invertterin speksien mukaan. Ymmärrän toki itsekin, että paneelien maksimitehot eivät vaikuta samanaikaisesti, eikä näin ollen olla edes lähelläkään invertterin sietämää 6 kW sisääntulotehoa.
Kustannuspuolen hillitsemiseksi ajattelin itse hankkia paneelit ja tarvittavat kiinnikkeet sekä tehdä paneeliasennuksen. Puolituttu sähkömies tulisi tekemään tarvittavat erotuskytkinten (DC-kytkin paneelien ja invertterin välille) ja kaapelointien asennukset, kytkennät sekä tarvittavat mittaukset ja pöytäkirjojen laadinnat.
Nyt ollaan ketjun perimmäisen kysymyksen äärellä, onko tämä hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus. Toisin sanoen, onko järjestelmän laajentamisen pohdinnassa mitään järkeä?