Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Normaalileveä liesi on 60cm ja kapea malli 50cm. Normaalileveä astianpesukone on 60cm ja kapea malli 50... ei, vaan 45cm! Miksi ihmeessä se kapea malli on 45cm eikä siten täytä 50cm alakaapin tilaa ja aina joutuu vääntämään jotain täytesoiroa reunaan?
Niin? Sehän juuri viestini ihmetyksen aihe oli, että miksi se kapea malli on 45 eikä 50cm. Kun kaapistot on moduulimitoitteisia, eikä sellaista kaapinleveyytä ole kuin 45cm. Eli tila sille on 50cm ja sitten se 45cm kone sinne ja jotain täytettä väliin. Miksei se kone voi olla 50cm, kuten kapea liesikin?Ei ole kuin kahta leveyttä tiskikoneissa, 45cm ja 60cm.
Niin? Sehän juuri viestini ihmetyksen aihe oli, että miksi se kapea malli on 45 eikä 50cm. Kun kaapistot on moduulimitoitteisia, eikä sellaista kaapinleveyytä ole kuin 45cm. Eli tila sille on 50cm ja sitten se 45cm kone sinne ja jotain täytettä väliin. Miksei se kone voi olla 50cm, kuten kapea liesikin?
Suunnittelun kukkanenhan se on jos ei osata suunnitella 50cm konetta niin että ne propellit siellä olisi tarkoituksenmukaiset mittaiset.Ympyrän geometria?
Nykyään löytyy 45 cm ala- ja yläkaapit vakiona. Tai onhan niitä saanut rahalla aina.Niin? Sehän juuri viestini ihmetyksen aihe oli, että miksi se kapea malli on 45 eikä 50cm. Kun kaapistot on moduulimitoitteisia, eikä sellaista kaapinleveyytä ole kuin 45cm. Eli tila sille on 50cm ja sitten se 45cm kone sinne ja jotain täytettä väliin. Miksei se kone voi olla 50cm, kuten kapea liesikin?
Ympyrän geometria?
Ei kyse ole siitä, että teettämällä saa tehtyä mitä vaan tai onko niitä nykyään ihan vakiona. Ihmettelyni aihe oli, miksi kapea astianpesukone on aina ollut 45cm eikä 50cm.Nykyään löytyy 45 cm ala- ja yläkaapit vakiona. Tai onhan niitä saanut rahalla aina.
Toki. On se silti aika hölmöä että kapea tiskari ei voi mennä samankokoiseen koloon kuin kapea liesi - meneehän vakiotiskarikin vs. vakioliesi. Ei ainakaan helpota keittiön suunnittelua ja vähennä kahdesti tehtäviä kaappeja.Nykyään löytyy 45 cm ala- ja yläkaapit vakiona. Tai onhan niitä saanut rahalla aina.
Oliko juuri 45cm tiskikoneen koon takia keittiösikin suunniteltu niin. Yleensä kai noita pieniä laitetaan jälkeenpäin poistamalla yksi 50cm kaappi ja sitten tarvii täytettä, kun se kone ei voi olla se 50cm.Mun kämppään on keittiöremppa tehty joskus 15-20 vuotta sitten ja tiskarin paikka on 45cm.
Jaa-a. Tiskaria ei siis ole, vain paikka.Oliko juuri 45cm tiskikoneen koon takia keittiösikin suunniteltu niin. Yleensä kai noita pieniä laitetaan jälkeenpäin poistamalla yksi 50cm kaappi ja sitten tarvii täytettä, kun se kone ei voi olla se 50cm.
Jaa-a. Tiskaria ei siis ole, vain paikka.
Oisko tiskikone 45cm että saa asennettua olemassaolevaan 50cm leveeseen kaappiin? Näin ainakin itsellä yhdessä kämpässä riemuitsin kun meni kone heittämällä tulevaan osoitteeseensaNormaalileveä liesi on 60cm ja kapea malli 50cm. Normaalileveä astianpesukone on 60cm ja kapea malli 50... ei, vaan 45cm! Miksi ihmeessä se kapea malli on 45cm eikä siten täytä 50cm alakaapin tilaa ja aina joutuu vääntämään jotain täytesoiroa reunaan?
Mikä ympyrän geometriassa tarkalleen ottaen muodostuu ongelmaksi 50cm leveässä koneessa? Miksi kyseistä ongelmaa ei ole 60cm leveässä ja 45cm leveässä?
Tarkoittaa sitä että syvyys suunnassakin kasvaa.
Järkevämpää suunittella syvyyden mukaan, koska ihmissilmä erottaa paremmin jos astianpesukone on 5cm liian syvä (eli tulee tason yli). Vrt. että on 5cm kapeampi.
Mitä tämä tarkoitti? Miksei syvyys kasva suunnassa 60cm leveässä koneessa?
Siis meinaatko että 60cm leveät koneet tulee 10cm tason yli?
60cm koneet laitetaan syvemmän tason alle?
Joka luonnollisesti kasvattaa vaadittua tilaa.
Juu samaa kamaa ovat. Mahdolliset erikoiserikoisdesignkoneet tietty erikseen.Melko varmasti ei laiteta.
Ainakin jokaisessa kämpässä missä minä olen asunut on ollut saman syvyiset tason. Ja kaikki 45cm leveät koneet mitä mulla on ollu ovat olleet ihan yhtä syviä kuin 60cm leveät.
Siis että puretaan kaapista pohja ja katto pois, jätetään kyljet paikoilleen ja survotaan kone sinne ja vielä jää joku sentin rako? No aivan varmasti noin ei kukaan tee, vaan kyllä se koko kaappi sieltä puretaan kylkineen pois.Oisko tiskikone 45cm että saa asennettua olemassaolevaan 50cm leveeseen kaappiin? Näin ainakin itsellä yhdessä kämpässä riemuitsin kun meni kone heittämällä tulevaan osoitteeseensa
Mahdatko nyt ajatella pyörivää suihkuvartta, joka vaatisi saman verran tilaa niin syvyys- kuin leveyssuuntaan? Asia on ratkaistu varsin yksinkertaisesti: 45 cm leveässä ja 60 cm syvässä koneessa, jollaisia muutaman laitteen otannalla suurin osa kapeista tiskikoneista näytti olevan, on suihkuvarren paikalla tämmöinen alamittainen nysä:60cm koneet laitetaan syvemmän tason alle?
Joka luonnollisesti kasvattaa vaadittua tilaa.
Kun nyt kaapistoihin päästiin, niin tulee mieleen hieno esimerkki niiden suunnittelusta. Mökkikeittiössä hienosti jätetty pesukoneen väli, joka on just millin ahdas 60 sentin pesukoneelle. Pitäisi siis olla sentin pari leveämpi jotta voisi kohtuudella käyttää, ja nykyiseen ei vaan voi edes yrittää tunkea uhallakaan. Siispä siinä on ollut kapeampi kone. Mitään erityistä syytä tähän ei ole, vaan koko toisen puolen kaappisysteemi, tiskipöytä jne olisi voitu laittaa pari senttiä kauemmas, mutta siirtäminen näin jälkeenpäin olisi aika raaka homma - ei mitään järkeä ellei uusi koko paskaa samalla. Ainoa tapa tehdä kohtuuvaivalla jokin siirto olisi työstää tiskipöydän päästä sen ollessa paikallaan parin sentin siivu ja viimeistellä se jotenkin uudelleen.
Siinä on kyllä suunniteltu kaappiasennus perseellä, ehkä on mitattu ennen seinien levytystä. Todella pienellä vaivalla pystyy paskomaan toisen selkään alkuperäisen toteutuksen vaiheessa, kun ei vaan välitä.![]()
Väitinkö muuta? Ei, enhän minä väittänyt. Lue aina tarkkaan ennen kuin lähdet olettamaan toista ihan aasiksi ja oikaisemaan yksinkertaisia perusasioita väärin.Se 60cm levyisen tiskarin asennusaukko on tasan 60cm. Ei sentin pari leveämpi vaan just se 60cm. Se kone itsessään on sitten sen puolisen senttiä kapeampi.
Jos ei teillä se 60cm kone mahdu, niin se asennusaukko on alle 60cm. Mutta yhtään tuota 60cm leveämpi sen ei tarvitse olla.
Juu okei, ei herneitä...Automaattisesti oletin kyseessä olevan tiskarin, kun keittiöstä kyse. Mökkikeittiöissä tietty sitten voi olla ajateltuna eri variaatioita. Pesukonehan on samanlevyinen, mutta hyvä tosiaan olla pari senttiä heilumisvaraa.Väitinkö muuta? Ei, enhän minä väittänyt. Lue aina tarkkaan ennen kuin lähdet olettamaan toista ihan aasiksi ja oikaisemaan yksinkertaisia perusasioita väärin.
Kysymys oli muuten - kuten sanoin - pesukoneesta, ei tiskikoneesta. Siinä tarvitaan toleranssia enemmän kuin 5 milliä. Aukkoon ei tosiaan tiskikonekaan mahtuisi.
Vaikea sanoa, mutta melko varmasti pesukoneelle - 80-luvulla remontin tehnyt lienee pitänyt tiskikoneita nykyajan humpuukina.Mutta onko se mökkikeittiön kohta suunniteltu pesukoneelle vai astianpesukoneelle?
Ehkä tässä se kuvaus vähän vei harhaanVäitinkö muuta? Ei, enhän minä väittänyt. Lue aina tarkkaan ennen kuin lähdet olettamaan toista ihan aasiksi ja oikaisemaan yksinkertaisia perusasioita väärin.
Kysymys oli muuten - kuten sanoin - pesukoneesta, ei tiskikoneesta. Siinä tarvitaan toleranssia enemmän kuin 5 milliä. Aukkoon ei tosiaan tiskikonekaan mahtuisi.
Pienillä mutulla eri koineissa on mitoissa pientä eroa, ja sopivat jopa muutaman millin kapeaan aukkoon (siis tasonalle asenenttavaakin tiski ja pesukonetta).joka on just millin ahdas 60 sentin pesukoneelle
Vasta tuli uusi pesukone (Upo) taloon, niin sattui olemaan asennusohjeet käsillä. 25mm sivuille ja ylös, 50mm taakse.Mikä pesukoneessa on suositeltu ja minimiväli kalusteisiin ?
Älytöntä ettei e-laskua voi luoda puhelimen apilla (nordea.)
Löytyi se kaivelemalla. Ei silti ole kovin hyvin nimetty, lukee e-laskut ei uusia ehdotuksia.Kyllä siellä kuluttajaversiossakin on e-laskun tilaus, ellei sitten oo vuoden sisään poistettu... Toki se ei taida sitä ehdotella siinä, kun laskua maksaa vaan pitäis jostain kaivella
Jos siis siitä tilauksesta oli kyse, niin Nordean tilalle voi vaihtaa Dansken. Muutenkin tosi karsittu paske tuo Dansken mobiiliappi.Älytöntä ettei e-laskua voi luoda puhelimen apilla (nordea.)
Tavallaan sen joutuu itse luomaan.Hämmentävää. Käsitin, että e-laskun luominen tarkoittaa laskuttamista - koska sitähän se tarkoittaa. E-laskujen tilaaminen maksajana joltakin laskuttajalta on eri asia.
Voisi luoda sanomalehden, vai tilaisinkohan sen niin pääsisi helpommalla.Tavallaan sen joutuu itse luomaan.
Löytyi se kaivelemalla. Ei silti ole kovin hyvin nimetty, lukee e-laskut ei uusia ehdotuksia.
En mä tuota sanoisi pelkäksi tilaamiseksi kun homma ei hoidu nappia painamalla. E-laskutussopimuksen luominen.Voisi luoda sanomalehden, vai tilaisinkohan sen niin pääsisi helpommalla.
OP:n apsissa pystyy tilaamaan e-laskuja, mutta ainakin aiemmin se käytti jotenkin verkkopankin toteutusta avasi selaimen). OP appsi on kaukana suunnittelun kukkasista eli täysin offtopiccia, sori siitä.
En mä tuota sanoisi pelkäksi tilaamiseksi kun homma ei hoidu nappia painamalla. E-laskutussopimuksen luominen.
-"Pysyn kannassani ja väittelen loppuun asti, vaikka tiedän olevani väärässä."En mä tuota sanoisi pelkäksi tilaamiseksi kun homma ei hoidu nappia painamalla. E-laskutussopimuksen luominen.
Itselläni oli aikanaan duunissa joku vastaava Martelan tuoli jossa oli samanlainen mekanismi selkänojan korkeussäädössä. Oli ihan vihoviimeinen keksintö, joka toinen kerta kun nousi tuolilta, selkänoja valahti ala-asentoon. Toteutin tuohon korkeussäädön lukituksen poraruuvilla, eipä enää tipahtanut alas. Tuo olisi ihan toimiva mekanismi jos ei olisi niin pirun herkkä, tuo selkänoja nousee ihan liian helposti hihan, paidanhelman, vyön tai muun vastaavan vähän osuessa siihen tuolista noustessa tai jos esimerkiksi kumarrut poimimaan jotain lattianrajasta.Martelan James verkkoselkäinen tuoli (ei vissiin enää myynnissä) selkänojan korkeus-säätö.
Toimii periaatteella räikkä ja kun on nostanut tarpeeksi korkealla niin se rävähtää alas ja taas saa nostaa sen uudelleen ylös ja kirsikkana kakussa siellä ei ole mitään yläasennon lukitusta joten jos onnistut arpomaan sen korkeimman pykälän, niin viimeistään kun nouset tuolita niin joku housunreuna tai vyönreina nostaa pykälän verran selkänojaa ja se rojahtaa taas alas.
Miksi tuossa ei voi olla:
a) lukitusta haluttuun korkeuteen
b) lukitusta korkeimpaan asentoon josta sen voi tiputtaa ainostaan nappia painamalla
Ja jos tollainen ominaisuus on niin en ole sitä löytänyt..
Sitten toinen on että tuolin alla on joku veivi mitä veivaamalla ei tunnu tapahtuvan mitään ja Martelan sivuilla ei ole ko. tuolista mitään säätöohjetta (ostin käytettynä).
Kiitos tiedosta ton vevin suhteenItselläni oli aikanaan duunissa joku vastaava Martelan tuoli jossa oli samanlainen mekanismi selkänojan korkeussäädössä. Oli ihan vihoviimeinen keksintö, joka toinen kerta kun nousi tuolilta, selkänoja valahti ala-asentoon. Toteutin tuohon korkeussäädön lukituksen poraruuvilla, eipä enää tipahtanut alas. Tuo olisi ihan toimiva mekanismi jos ei olisi niin pirun herkkä, tuo selkänoja nousee ihan liian helposti hihan, paidanhelman, vyön tai muun vastaavan vähän osuessa siihen tuolista noustessa tai jos esimerkiksi kumarrut poimimaan jotain lattianrajasta.
Se veivi siellä alla taisi olla tiltin jäykkyyden säätö ellen ihan väärin muista, sitä sai veivata kuin heikkopäinen että vaikuttaa yhtään mihinkään. Muistaakseni vielä piti ensin vetää kampea ulospäin että rupesi säätämään mitään.
Samaisessa tuolissa oli käsinojissakin vielä joku aivopieru, jotenkin niidenkin säätö oli toteutettu niin että niitä onnistui säätelemään vahingossa. Lisäksi noista tuntui hajoavan se kallistuksen lukitus, varmaan puolesta firman tuoleista oli tuo rikki vuoden jälkeen.
Eli voisi sanoa että koko tuoli oli kyllä yksi suunnittelun kukkanen. Tosin, meillä oli jotain neukkarituolejakin Martelalta ja niissä tuntui selkänoja olevan vain näön vuoksi, jos siihen erehtyi nojaamaan niin tuntui hajoavan.
Minulla on ollut käytössä parikin Martelan James -työtuolia ja on itse asiassa parasta aikaakin. Ja kun olen siitä pitänyt, niin ostan varmaan vielä seuraavankin samanlaisen kunhan tästä aika joskus jättää. En tunnista tästä muita todellisia ongelmia kuin tätä ja muitakin vastaavia työtuoleja vaivaavan perusongelman epäloogisten säätöjen suhteen. Noista helkutin veiveistä ei tosiaan koskaan tiedä mikä vaikuttaa mihinkin ja miten niitä edes pitäisi käyttää. Ja joissakin on tosiaan juuri noita ihmeellisiä monitoimiveivejä, jotka tekevät eri asioita jos niitä vedetään tai työnnetään ensin muutama sentti johonkin suuntaan.Itselläni oli aikanaan duunissa joku vastaava Martelan tuoli jossa oli samanlainen mekanismi selkänojan korkeussäädössä. Oli ihan vihoviimeinen keksintö, joka toinen kerta kun nousi tuolilta, selkänoja valahti ala-asentoon. Toteutin tuohon korkeussäädön lukituksen poraruuvilla, eipä enää tipahtanut alas. Tuo olisi ihan toimiva mekanismi jos ei olisi niin pirun herkkä, tuo selkänoja nousee ihan liian helposti hihan, paidanhelman, vyön tai muun vastaavan vähän osuessa siihen tuolista noustessa tai jos esimerkiksi kumarrut poimimaan jotain lattianrajasta.
Se veivi siellä alla taisi olla tiltin jäykkyyden säätö ellen ihan väärin muista, sitä sai veivata kuin heikkopäinen että vaikuttaa yhtään mihinkään. Muistaakseni vielä piti ensin vetää kampea ulospäin että rupesi säätämään mitään.
Samaisessa tuolissa oli käsinojissakin vielä joku aivopieru, jotenkin niidenkin säätö oli toteutettu niin että niitä onnistui säätelemään vahingossa. Lisäksi noista tuntui hajoavan se kallistuksen lukitus, varmaan puolesta firman tuoleista oli tuo rikki vuoden jälkeen.
Eli voisi sanoa että koko tuoli oli kyllä yksi suunnittelun kukkanen. Tosin, meillä oli jotain neukkarituolejakin Martelalta ja niissä tuntui selkänoja olevan vain näön vuoksi, jos siihen erehtyi nojaamaan niin tuntui hajoavan.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.