10 vuoden tuotteista oli kysymys. Valmistuspäivästä osto- ja käyttöönottopäivään oli kaikissa luokkaa 1 vuosi. Aika kaukaa haettu ajatus on, että moinen tuote olisi myyntipäivänä jo yli 8 vuotta vanhaa jätettä, eikö? Tai vaihtoehtoisesti vaikutanko siltä, että ostaisin vuonna 2020 palovaroittimia, joissa on valmistuspäivä 2013? Thx.
Eivät useimmat asiakkaat nykyäänkään halua vertailla hintoja tai osaavat tehdä sen vain silmällä. Kyllä sitä ylihintaista menisi jatkossakin.
No näinhän ne vieläkin tekee. Monesti on vierekkäisillä eri ketjun asemilla sentin tai parin ero hinnassa. Vaikkei se vaikuta taloudellisesti yhtään kenenkään kukkarossa, psykologinen vaikutus ajaa useimmat tankkaamaan siltä halvemmalta.
Eikö tuolla logiikalla kauppojen, ravintoloiden, kampaamoiden jne. ihan kaikkien kannattaisi pimittää hintatietonsa ja vaikeuttaa hintavertailua ja saada kuluttaja maksamaan enemmän ruuasta ja palveluista?
Joo, ja ihan syystä. Olisihan se ikävää jos kukaan ei katsoisi(enemmistö ei kyllä edes katso) tai jos useimmat valitsisivat kalliimman. Silloin polttoaineen hinnalle kävisi samoin kuin asuntojen hinnoille on käynyt.
Lidlin osalta ei edes löydä valikoimaa mistään. Nykypäivänä todella ärsyttävää, vaikkei suoraan mikään suunnittelun kukkanen.
Ei nyt löydy googlesta kuvaa suomessa käytössä olevista laitteista, mutta kyllä kai niissä kaikissa on tuo tyhjän renkaan täyttöpainike:
Voi olla että oli, mutta en muista. Tosin helposti tulkitsee, että tuolla toiminnolla poistetaan ilmaa renkaasta.Ei nyt löydy googlesta kuvaa suomessa käytössä olevista laitteista, mutta kyllä kai niissä kaikissa on tuo tyhjän renkaan täyttöpainike:
Se on siinä sen takia, koska normaalisti automaatti syöttää painetta renkaaseen päin vasta kun renkaan paine havaitaan automaatissa koska letkun päässä ei ole liipaisinta tai venttiiliä.
Eipä tuota S-Ryhmälläkään näe. Ennen oli foodie.fi mutta sitä ei ylläpidetty ja lopulta suljettiin koko palvelu.
Niin ei tuolta mitään oikeasti nää. On jonkun lähialueen Prisman nettimyyntivalikoima mutta ei sen lähimmän S-Marketin tai Salen. Itseä kiinosti juurikin se että pääsi näkemään onko jossain kaupassa saatavilla jotain tuotetta ja missä hyllypaikassa se on.
s-kaupat.fi
Joo tuli joskus käytettyä sitä ostoslista-ominaisuutta ja lampsittua vieraaseen s-kauppaan. Ostoslistan sai järjestettyä muistaakseni niin, että tuotteet oli järjestyksessä ulko-ovilta kassalle. Kaupan hyllykarttaki löyty.
Omassa on valittavissa erikseen g, g/ml ja ml. Kaikki antavat saman mittaustuloksen, joten jää hieman epäselväksi mitä hyödyn siitä että voin erikseen laittaa pelkän ml tai g näkyviin.
Kerro toki mistä siellä näkee vaikkapa Sale Ylöjärven valikoiman ja hinnat.
Vertaa vastus, auton raitisilma puhaltimen moottori, oikosulku moottori, jos on on/off kytkin, rele, kärjet. ei paljoa lämpiä, vs etuvastus, taajari ym puolijohde tehonsäätö, lisäksi niiden lämpötila rajat voi olla alempia kuin on/off komponentin. laitteessa jossa lämmitetään, niin se ei komponenttien jäähdyttästä helpota.
Ei ole Ylöjärven Salea, vaikka muita Saleja kyllä näkyy olevan. Ilmeisesti kaupat on rajattu vain niihin, joista voi tilata ostoksensa. Kauppa valitaan erittäin kätevästi "Valitse toimitustapa" -linkistä. Ensin valitaan kauppa ja sitten "Jatka ostoksia". Tämän jälkeen haku ja tuotteet-valikko tuntuisi näyttävän valitun kaupan mukaiset tuotteet ja hinnat. Tuotesivuilla näkyy olevan myös tuotteiden sijainti myymälässä. Foodiessa ollutta karttaa en löytänyt.
Tämä juuri oli pointti (ku selaa vähän keskustelua)
aiempi palvelu oli parempi. Ainaki sellaiselle, jolla ei ruuan tilaamiset kiinnostanut.
Nimenomaan. Tuo on vain Prisman nettimyyntipalvelu. Jos kaupassa ei ole Prisman toimituslokerikkoa aulassa niin sitä ei tuolta löydy
No, tästä läheltä löytyy myös kaksi S-markettia, jotka ovat tuolla palvelussa, ja Salejakin tosiaan näytti olevan useampi. Ei se siis ole vain Prismoille, ja tuotteen hyllypaikkakin myymälässä on kirjattu tuotetietoihin.
Eipä muuten ole hyllypaikkaa merkattu kuin sille kaupalle josta se tuote toimitetaan. Esimerkkinä S-Market Ylöjärvi joka tuolta palvelusta löytyy ilmoittaa Prisma Lielahden hyllypaikan:
lillukanvarsia, ku toinen vahingossa puhu "prismoista". Joka tapauksessa vain niitä s-ryhmän kauppoja, joista voi tilata.
Eipä muuten ole hyllypaikkaa merkattu kuin sille kaupalle josta se tuote toimitetaan. Esimerkkinä S-Market Ylöjärvi joka tuolta palvelusta löytyy ilmoittaa Prisma Lielahden hyllypaikan:
Täällä Pirkanmaan Osuuskaupan alueella se on nimenomaan Prismojen palvelu. Tavarat keräillään jossain lähi-Prismassa josta ne sitten tuodaan sinne S-Marketissa olevaan lokerikkoon noudettavaksi. Muissa osuuskaupoissa voi olla kai toisinkin.
Jaa itsellä lukee ohjekirjassa että siitä voi valita näytetäänkö painoa (g tai kg) vai tilavuutta (ml) vedelle tai maidolle.
Maidolle? Saako siinä valittua, onko kyseessä rasvaton, kevyt vai täysmaito? Proteiinipitoisuudeltaan vähäisempää arkimaitojuomaa lienee turha vaa'alle edes tarjota. Maidon tiheys kun vaihtelee mm. rasvapitoisuuden mukaan prosenttiyksikön verran. Veteen verrattuna ero on n. 3-4 %.Jaa itsellä lukee ohjekirjassa että siitä voi valita näytetäänkö painoa (g tai kg) vai tilavuutta (ml) vedelle tai maidolle.
Voin kuvitella ihmisryhmän joille tuo on erittäin hyödyllinen toiminnallisuus
Tosin voihan kyse olla myös siitä, että samasta napista saa myös jenkkiyksiköt, jolloin 1 fl.oz vettä on 0.7 oz ja sitten joku on kuvitellut että sama tarvitaan myös metrisissä maissa.
Joo siinä on ilmeisesti joku 1,03 kerroin jos valitsee maidon. Senttilitran heitto litrassa ei todellakaan tunnu missään keittiövaa'an normaalissa käyttötarkoituksessa eikä se vaa'an tarkkuuskaan mitään prosentin osia ole.
Kyllä meidän keittiövaakamme ainakin mittaa gramman tarkkuudella kolmeen kilogrammaan asti. Tarkkuus on siis promillen osia. Litrassa maitoa prosentinkin heitto on n. 10 grammaa.
Joo huomaan että sulla on mittaustekniikan termit hakusessa. Tyypillisessä keittiövaa'assa on 3-5 kiloon asti 1g erottelukyvyllä (ei tarkkuudella).
Veisin kympinkin keittiövaa'an takaisin kauppaan, jos sen lukema heittäisi 10 grammaa kiloa kohden. Et nyt vain tainnut ajatella, kuinka paljon senttilitrakin vettä todellisuudessa painaa.
Siellä päin varastetaan hanoista ne ritilät välittömästi. Huumepiipun pohjalle.
Leipomisessa ehkä, jos ne heitot on oikeasti 5% ja vielä satunnaiseen suuntaan. Kyllähän tolla nyt pullataikina syntyy, mutta äkkiä rupee macaronsit tai napoleonit oleen vähän sinnepäin. Jos klappi on aina sama ja samaan suuntaan niin tuskinpa merkitystä.
Sama vaaka samassa paikassa luultavasti näyttää eri mittauskerroilla reilusti alle 1% erolla. Tässä on taas kyseessä uusi termi: Toistettavuus. Eli kuinka lähellä toisiaan saman laitteen eri kertojen mittaustulokset ovat.
No eipä niissä kympin laitteissakaan taida olla heittoa 10 g kiloa kohti, mutta 10 g per 3 kg voi olla. Aiemmin väittämäsi "Kyllä meidän keittiövaakamme ainakin mittaa gramman tarkkuudella kolmeen kilogrammaan asti. Tarkkuus on siis promillen osia." ei siis pidä paikkaansa (olettaen, että se on kymppien hintainen).
"Gramman tarkkuudella 3 kiloon asti" ei tarkoita, että vaa'an tarkkuus olisi promillen osia silloin, kun sillä mittaa gramman tai sata tai tuhat. Kuten taulukostasi voi havaita, esimerkiksi juuri siinä kolmen kilogramman kohdalla verrokin lisäksi kolmella vaa'alla mittatulos heittää korkeintaan 2 grammaa, eli tarkkuus on todellakin promillen osia. 100 gramman kohdalla 1 g tarkkuus (sic) tarkoittaakin sitten 1 %.
Tämä kannattaa huomioida siten, että lastaa keittiövaakaan aina vähintään satoja grammoja kyytiin ennen kuin taaraa sen pientä punnitusta varten. Usein mutta ei aina tämä toteutuu jo käytettävän astian painolla.
Lisäksi joissakin halpisvaaoissa on suunniteltu jännitelähteen käyttö/regulointi pitkin vittuja. Tällöin vaaka - sen sijaan että toimisi kunnes varoittaa/kieltäytyy/pimenee - alkaa jossain vaiheessa pariston heikentyessä varoittamatta vaeltaa, tai siis syntyy hiljalleen kasvava systemaattinen virhe siihen suuntaan, että näyttämä on liian pieni.
Tää (vaa'an nollakohdan vaihtaminen) saattaa yhtä hyvin lisätä virhettä kuin vähentää sitä. Toki jos tekee useita eri punnituksia eri painoilla ja niistä laskee kesiarvon, saattaa saada pienenettyä epälineaarisuuden vaikutusta.
No niin saattaa, mutta käytännössä tavallisista keittiövaaoista puhuttaessa en sanoisi "yhtä hyvin". Yleisesti monet niistä vähän takkuilevat alkupäässä ja pidemmälle kuormitettuna toimivat suhteellisen toistettavasti ja näyttävät järkeviä.
