Ei kun ongelma on päinvastainen. Paskavaaka ei tyhjänä käyttäydy johdonmukaisesti vaikka siihen huijaisi jonkin lukeman. Kattilan painoon taarattuna taas lukema reagoi heti, ihan yhtä hyvin kuin ilman taarausta.
Maidon punnitsemisesta puhuttiin, niin omat punnitukset ovat olleet 1-10 dl (yläraja menee makaronilaatikkoon), eli luokkaa sadasta tuhanteen grammaan. Teetkö kenties viidentoista munan makaronilaatikkoja tai isoja riisipuuroja, jos kolmeen kiloon asti punnitset maitoa?
Vaan kuka punnitsee maitoa? Tai muitakaan nesteitä. Kyllä nesteet ihan tilavuusmitoilla hanskataan ruuanlaitossa.
Miksei punnitsisi? Jos muutkin ainekset punnitsee ja sekoittaa suoraan astiaan, on punnitus nopeampaa ja käyttää yhden astian vähemmän. Maidon tiheydeksi voidaan olettaa 1.
Noin yleensäkään ruuanlaitossa ei pahemmin tartte aineita punnita. Eiköhän liki kaikissa resepteissä ole tilavuusmittoina kaikki aineet.
Ei leipominen ole sinnepäin ja siinä sitä vaakaa käytetään. Saa joissain (itseasiassa monissa) tapauksissa olla aika tarkkana mittojen, lämpöjen ja aikojen kanssa. Mut jos lopputulokseksi kelpaa "sinnepäin", nii selviää paljon helpommalla.
Pitipä ihan tarkastaa. Kyllä mun hanoissa kaikissa on metalliset verkot. Tosin rakennusvuosi talolla tosiaan 1980, joka nyt ei todellakaa mikää harvinaisuus ole. Hanat kyllä paljon tuoreempia. En muista vielä törmänneeni mihinkään muuhun vaikka useammassa vuoden 2000+ talossaki asunut, vaikkakin myönnän, että eipä ole tullut tutkittuakaan ennen.
No ainakin voi yleensä on grammoina.
Totta. Voi tulee välillä itsekin punnittua. Vaan onhan voipaketissa ne viivat, joiden avulla pärjää kyllä.
Sama tosi tyylikäs design ilahduttaa myös ovenkahvassa ja aivan erityisesti suihkun hanassa vastaan tullessaan.
Tarkennatko? Nopeasti aateltuna kuulostaa just oikealta ja simppeliltä säätimeltä ko. paikassa.
Osalla vanhoja ihmisiä katoaa puristusvoima sormista/käsistä, jolloin sileän nupin kääntäminen on jos ei mahdotonta, niin vaivanloista.
Veikkaan että ko. säädin on valittu juuri siksi. Ei sitä liene tarkoituskaan mahdollisesti dementoituneen asukkaan itse pyöritellä.
Siinnä tapauksessa asennuspaikka sopii aiheeseen, koska miksi se on "olohuoneen" seinällä, lähes sängystä käytettävissä? Eikä esim. sähkökaapin tai ulko-oven vieressä? Joka noin muutenkin olisi käytettävyydeltään loogisempi paikka.
AA.. kyse oli siis niiiin jäykästä säätimestä. Itse ajattelin, että kyse oli säätimestä, jossa on selkeät klikit missä kohtaa on ja vain noi mainitut vaihtoehdot. "Tiukalla" siis käsitin, että on tosi selkeet stepit.
Jos oikein käsitän, niin on juuri sellainen kuin kuvailet. Kuitenkin pyöritettävä nuppi, jossa on jonkinlainen vastus ja sileä liukas pinta on aika päätön yhdistelmä. Pyöreän nupin kuuluu tietenkin olla karhennettu tai uritettu ja/tai pehmeä ja ainakin muuta kuin sileä. Sekin on hyvin tapauskohtaista, onko nupin perusteltua edes olla pyöreä vai olisiko jokin muu muoto funktionaalisesti parempi. Esimerkiksi kyseessä oleva alle yhden kierroksen pyörivä kolmiasentoinen valintakytkin tarjoaisi muulla muotoilulla lisää ominaisuuksia: käyttö jopa kokonaan ilman puristusvoimaa on mahdollista ja valittu asento voi näkyä kauas.
Luultavasti tarkoitettu, että hoitajat ja/tai sukulaiset voivat sitä käyttää. Sijainti voi johtua vaikkapa siitä, että säätimessä on myös lämpötila-anturi.
..ja asiakkaita on järjissäolemisen suhteen laidasta laitaan. Ilmastointi käsitteenäki voi olla vieras joillekkin.
/img-s3.ilcdn.fi/0ae93edce26f1da9b102ab9b8b902b349d6a0da2e33ccbf57e221584ffa64b13.jpg)
www.iltalehti.fi
Niin? Sehän juuri viestini ihmetyksen aihe oli, että miksi se kapea malli on 45 eikä 50cm. Kun kaapistot on moduulimitoitteisia, eikä sellaista kaapinleveyytä ole kuin 45cm. Eli tila sille on 50cm ja sitten se 45cm kone sinne ja jotain täytettä väliin. Miksei se kone voi olla 50cm, kuten kapea liesikin?
Suunnittelun kukkanenhan se on jos ei osata suunnitella 50cm konetta niin että ne propellit siellä olisi tarkoituksenmukaiset mittaiset.
Nykyään löytyy 45 cm ala- ja yläkaapit vakiona. Tai onhan niitä saanut rahalla aina.
Ei kyse ole siitä, että teettämällä saa tehtyä mitä vaan tai onko niitä nykyään ihan vakiona. Ihmettelyni aihe oli, miksi kapea astianpesukone on aina ollut 45cm eikä 50cm.
Toki. On se silti aika hölmöä että kapea tiskari ei voi mennä samankokoiseen koloon kuin kapea liesi - meneehän vakiotiskarikin vs. vakioliesi. Ei ainakaan helpota keittiön suunnittelua ja vähennä kahdesti tehtäviä kaappeja.
Oliko juuri 45cm tiskikoneen koon takia keittiösikin suunniteltu niin. Yleensä kai noita pieniä laitetaan jälkeenpäin poistamalla yksi 50cm kaappi ja sitten tarvii täytettä, kun se kone ei voi olla se 50cm.
Jaa-a. Tiskaria ei siis ole, vain paikka.
Oisko tiskikone 45cm että saa asennettua olemassaolevaan 50cm leveeseen kaappiin? Näin ainakin itsellä yhdessä kämpässä riemuitsin kun meni kone heittämällä tulevaan osoitteeseensa
Juu samaa kamaa ovat. Mahdolliset erikoiserikoisdesignkoneet tietty erikseen.
Siis että puretaan kaapista pohja ja katto pois, jätetään kyljet paikoilleen ja survotaan kone sinne ja vielä jää joku sentin rako? No aivan varmasti noin ei kukaan tee, vaan kyllä se koko kaappi sieltä puretaan kylkineen pois.
Mahdatko nyt ajatella pyörivää suihkuvartta, joka vaatisi saman verran tilaa niin syvyys- kuin leveyssuuntaan? Asia on ratkaistu varsin yksinkertaisesti: 45 cm leveässä ja 60 cm syvässä koneessa, jollaisia muutaman laitteen otannalla suurin osa kapeista tiskikoneista näytti olevan, on suihkuvarren paikalla tämmöinen alamittainen nysä:
Kun nyt kaapistoihin päästiin, niin tulee mieleen hieno esimerkki niiden suunnittelusta. Mökkikeittiössä hienosti jätetty pesukoneen väli, joka on just millin ahdas 60 sentin pesukoneelle. Pitäisi siis olla sentin pari leveämpi jotta voisi kohtuudella käyttää, ja nykyiseen ei vaan voi edes yrittää tunkea uhallakaan. Siispä siinä on ollut kapeampi kone. Mitään erityistä syytä tähän ei ole, vaan koko toisen puolen kaappisysteemi, tiskipöytä jne olisi voitu laittaa pari senttiä kauemmas, mutta siirtäminen näin jälkeenpäin olisi aika raaka homma - ei mitään järkeä ellei uusi koko paskaa samalla. Ainoa tapa tehdä kohtuuvaivalla jokin siirto olisi työstää tiskipöydän päästä sen ollessa paikallaan parin sentin siivu ja viimeistellä se jotenkin uudelleen.
Siinä on kyllä suunniteltu kaappiasennus perseellä, ehkä on mitattu ennen seinien levytystä. Todella pienellä vaivalla pystyy paskomaan toisen selkään alkuperäisen toteutuksen vaiheessa, kun ei vaan välitä.
