Suunnittelun kukkaset

[PCB]

Käsitykseni mukaan nimenomaan toisin päin, toteutus joilla ajetaan ns täydellä teholla niin selviävät pienemmällä jäähdytyksellä, toteutukset joissa on todellinen tehonsäätö vaativat paremman jäähdytyksen ja osa jopa joutua laskemaan tehoja puutteellisen jäähdytyksen takia kun komponenttien lämpötila nousee liikaa.. Voi olla valmistaja kohtaisia eroja.

Tämähän on aivan päätön teoria. Tietenkin tasainen lämmöntuotto on helpompi jäähdyttää, kuin maksimi/off -ajaminen. Päästään pienemmällä jäähdytysteholla. Auton moottorikin on helpompi jäähdyttää silloin kun koko matka ajetaan 50 km/h, verrattuna siihen että ajetaan puolet matka-ajasta yli 100 km/h ja puolet ajasta seistään moottori sammutettuna.

 

[pulatunnus]

Tämähän on aivan päätön teoria. Tietenkin tasainen lämmöntuotto on helpompi jäähdyttää, kuin maksimi/off -ajaminen.

Vertaa vastus, auton raitisilma puhaltimen moottori, oikosulku moottori, jos on on/off kytkin, rele, kärjet. ei paljoa lämpiä, vs etuvastus, taajari ym puolijohde tehonsäätö, lisäksi niiden lämpötila rajat voi olla alempia kuin on/off komponentin. laitteessa jossa lämmitetään, niin se ei komponenttien jäähdyttästä helpota.

Siitä seuraa se että ne mikroaaltouunit joissa mikroaaltotehon todellinen säätö, voi rajoittaa lämpeämisen seurauksena tehoja ja niissä voi olla pitkät jälki jäähdytysajat.

 

[Antti Alien]

Kerro toki mistä siellä näkee vaikkapa Sale Ylöjärven valikoiman ja hinnat.

Ei ole Ylöjärven Salea, vaikka muita Saleja kyllä näkyy olevan. Ilmeisesti kaupat on rajattu vain niihin, joista voi tilata ostoksensa. Kauppa valitaan erittäin kätevästi "Valitse toimitustapa" -linkistä. Ensin valitaan kauppa ja sitten "Jatka ostoksia". Tämän jälkeen haku ja tuotteet-valikko tuntuisi näyttävän valitun kaupan mukaiset tuotteet ja hinnat. Tuotesivuilla näkyy olevan myös tuotteiden sijainti myymälässä. Foodiessa ollutta karttaa en löytänyt.

 

[emagdnim]

Ilmeisesti kaupat on rajattu vain niihin, joista voi tilata ostoksensa.

Tämä juuri oli pointti (ku selaa vähän keskustelua) aiempi palvelu oli parempi. Ainaki sellaiselle, jolla ei ruuan tilaamiset kiinnostanut.

 

[LaDeX]

Ei ole Ylöjärven Salea, vaikka muita Saleja kyllä näkyy olevan. Ilmeisesti kaupat on rajattu vain niihin, joista voi tilata ostoksensa. Kauppa valitaan erittäin kätevästi "Valitse toimitustapa" -linkistä. Ensin valitaan kauppa ja sitten "Jatka ostoksia". Tämän jälkeen haku ja tuotteet-valikko tuntuisi näyttävän valitun kaupan mukaiset tuotteet ja hinnat. Tuotesivuilla näkyy olevan myös tuotteiden sijainti myymälässä. Foodiessa ollutta karttaa en löytänyt.

Nimenomaan. Tuo on vain Prisman nettimyyntipalvelu. Jos kaupassa ei ole Prisman toimituslokerikkoa aulassa niin sitä ei tuolta löydy

 

[Antti Alien]

Nimenomaan. Tuo on vain Prisman nettimyyntipalvelu. Jos kaupassa ei ole Prisman toimituslokerikkoa aulassa niin sitä ei tuolta löydy

No, tästä läheltä löytyy myös kaksi S-markettia, jotka ovat tuolla palvelussa, ja Salejakin tosiaan näytti olevan useampi. Ei se siis ole vain Prismoille, ja tuotteen hyllypaikkakin myymälässä on kirjattu tuotetietoihin.

Selkeä huononnus Foodieen, siitä olemme kyllä samaa mieltä.

 

[LaDeX]

No, tästä läheltä löytyy myös kaksi S-markettia, jotka ovat tuolla palvelussa, ja Salejakin tosiaan näytti olevan useampi. Ei se siis ole vain Prismoille, ja tuotteen hyllypaikkakin myymälässä on kirjattu tuotetietoihin.

Selkeä huononnus Foodieen, siitä olemme kyllä samaa mieltä.

Eipä muuten ole hyllypaikkaa merkattu kuin sille kaupalle josta se tuote toimitetaan. Esimerkkinä S-Market Ylöjärvi joka tuolta palvelusta löytyy ilmoittaa Prisma Lielahden hyllypaikan:

 

[emagdnim]

No, tästä läheltä löytyy myös kaksi S-markettia, jotka ovat tuolla palvelussa, ja Salejakin tosiaan näytti olevan useampi. Ei se siis ole vain Prismoille, ja tuotteen hyllypaikkakin myymälässä on kirjattu tuotetietoihin.

lillukanvarsia, ku toinen vahingossa puhu "prismoista". Joka tapauksessa vain niitä s-ryhmän kauppoja, joista voi tilata.

 

[nikop]

Eipä muuten ole hyllypaikkaa merkattu kuin sille kaupalle josta se tuote toimitetaan. Esimerkkinä S-Market Ylöjärvi joka tuolta palvelusta löytyy ilmoittaa Prisma Lielahden hyllypaikan:

Ja tästäkin puuttuu varsinainen hyllypaikka, vain käytävä näkyy. Foodiessa näki tarkan kohdan.

 

[LaDeX]

lillukanvarsia, ku toinen vahingossa puhu "prismoista". Joka tapauksessa vain niitä s-ryhmän kauppoja, joista voi tilata.

Täällä Pirkanmaan Osuuskaupan alueella se on nimenomaan Prismojen palvelu. Tavarat keräillään jossain lähi-Prismassa josta ne sitten tuodaan sinne S-Marketissa olevaan lokerikkoon noudettavaksi. Muissa osuuskaupoissa voi olla kai toisinkin.

 

[Grez]

Suunnittelun kukkanen tai ainakin huvittava ominaisuus. On tuollainen s-ryhmän brändäyksellä halpisvaaka. Olikohan house. Tuossa sitten voi vaihtaa näytetäänkö ml vai g. Mitään asetuksia tuossa ei ole, eli käytännössä tuo vaihtaa vain näytöllä tekstin g ml, eli tuo ml mittaus voi sitten heittää melkoisesti sen mukaan, mitä ainetta vaakaan lastaa.

Jaa itsellä lukee ohjekirjassa että siitä voi valita näytetäänkö painoa (g tai kg) vai tilavuutta (ml) vedelle tai maidolle.

Voin kuvitella ihmisryhmän joille tuo on erittäin hyödyllinen toiminnallisuus

Tosin voihan kyse olla myös siitä, että samasta napista saa myös jenkkiyksiköt, jolloin 1 fl.oz vettä on 0.7 oz ja sitten joku on kuvitellut että sama tarvitaan myös metrisissä maissa.

 

[Antti Alien]

Jaa itsellä lukee ohjekirjassa että siitä voi valita näytetäänkö painoa (g tai kg) vai tilavuutta (ml) vedelle tai maidolle.

Voin kuvitella ihmisryhmän joille tuo on erittäin hyödyllinen toiminnallisuus

Tosin voihan kyse olla myös siitä, että samasta napista saa myös jenkkiyksiköt, jolloin 1 fl.oz vettä on 0.7 oz ja sitten joku on kuvitellut että sama tarvitaan myös metrisissä maissa.

Maidolle? Saako siinä valittua, onko kyseessä rasvaton, kevyt vai täysmaito? Proteiinipitoisuudeltaan vähäisempää arkimaitojuomaa lienee turha vaa'alle edes tarjota. Maidon tiheys kun vaihtelee mm. rasvapitoisuuden mukaan prosenttiyksikön verran. Veteen verrattuna ero on n. 3-4 %.

Vai onko suunnittelija kuvitellut maidon painavan saman verran kuin vesi tai ajatellut, ettei useamman senttilitran heitto litraa kohti tunnu missään?

 

[Grez]

Vai onko suunnittelija kuvitellut maidon painavan saman verran kuin vesi tai ajatellut, ettei useamman senttilitran heitto litraa kohti tunnu missään?

Joo siinä on ilmeisesti joku 1,03 kerroin jos valitsee maidon. Senttilitran heitto litrassa ei todellakaan tunnu missään keittiövaa'an normaalissa käyttötarkoituksessa eikä se vaa'an tarkkuuskaan mitään prosentin osia ole.

 

[Antti Alien]

Joo siinä on ilmeisesti joku 1,03 kerroin jos valitsee maidon. Senttilitran heitto litrassa ei todellakaan tunnu missään keittiövaa'an normaalissa käyttötarkoituksessa eikä se vaa'an tarkkuuskaan mitään prosentin osia ole.

Kyllä meidän keittiövaakamme ainakin mittaa gramman tarkkuudella kolmeen kilogrammaan asti. Tarkkuus on siis promillen osia. Litrassa maitoa prosentinkin heitto on n. 10 grammaa.

 

[Lucas]

Kyllä meidän keittiövaakamme ainakin mittaa gramman tarkkuudella kolmeen kilogrammaan asti. Tarkkuus on siis promillen osia. Litrassa maitoa prosentinkin heitto on n. 10 grammaa.

Voihan se keittiövaa'an mittari näyttää lukemia gramman tarkkuudella esimerkiksi kolmeen kiloon saakka. Silti sen tarkkuus saattaa olla vaikka +-1 prosentti eli 3000 gramman kohdalla todellinen paino voi olla väliltä 2970 grammaa - 3030 grammaa.

Samahan se on vaikka digitaalisissa lämpömittareissa. Vaikka lukemia niissä on kymmenesosa asteen välein, niin todellinen lämpötila voi heittää vaikka toista Celsius astetta. On niitä toki todella tarkkojakin lämpömittareita vaikka Vaisalan mallistossa, mutta hinta niille on vähintään satoja euroja mittaria kohti.

 

[Grez]

Kyllä meidän keittiövaakamme ainakin mittaa gramman tarkkuudella kolmeen kilogrammaan asti. Tarkkuus on siis promillen osia. Litrassa maitoa prosentinkin heitto on n. 10 grammaa.

Joo huomaan että sulla on mittaustekniikan termit hakusessa. Tyypillisessä keittiövaa'assa on 3-5 kiloon asti 1g erottelukyvyllä (ei tarkkuudella).

Tässä oli puhetta noin 10e vaa'asta. Vaa'at joissa on 1g tarkkuus 3 kiloon asti (eli tarkkuus parempi kuin ±0,03%) hinnat on vähintään useita satoja euroja.

Se täytyisi vieläpä kalibroida käyttöpaikan mukaan koska jo pelkästä sijainnista tulee 0,5% vaihtelua painovoimaan.

Noissa halvoissa vaa'oissa ei yleensä edes ole kalibrointimahdollisuutta, ainoastaan taaraus/0-kohdan asetus.

 

[Antti Alien]

Joo huomaan että sulla on mittaustekniikan termit hakusessa. Tyypillisessä keittiövaa'assa on 3-5 kiloon asti 1g erottelukyvyllä (ei tarkkuudella).

Tässä oli puhetta noin 10e vaa'asta. Vaa'at joissa on 1g tarkkuus 3 kiloon asti (eli tarkkuus parempi kuin ±0,03%) hinnat on vähintään useita satoja euroja.

Se täytyisi vieläpä kalibroida käyttöpaikan mukaan koska jo pelkästä sijainnista tulee 0,5% vaihtelua painovoimaan.

Noissa halvoissa vaa'oissa ei yleensä edes ole kalibrointimahdollisuutta, ainoastaan taaraus/0-kohdan asetus.

Veisin kympinkin keittiövaa'an takaisin kauppaan, jos sen lukema heittäisi 10 grammaa kiloa kohden. Et nyt vain tainnut ajatella, kuinka paljon senttilitrakin vettä todellisuudessa painaa.

 

[Antw]

Noniin eli tässä yritettiin vaan pönkittää oman halpisvaa'an ominaisuuksia, mutta totuus olikin toinen!

 

[Kaaaapo]

Monessako ruoanlaittoon tai leipomiseen tarvittavassa reseptissä yhden tai edes viiden prosentin ero mitä tahansa ainesosaa vaikuttaa yhtään mitään lopputulokseen? Se on aivan se ja sama onko pottumuusissa 500g vai 525g maitoa, tai onko sitä perunaa siellä nyt kilo vai 1,05 kiloa.

On toki ainesosia, joissa ei voi olla useiden grammojen heittoja, esim suola tai leivinjauhe jne, mutta niitä nyt muutenkin mitataan erillisellä mitalla, eikä keittiövaa'alla.

 

[satakunta]

Jännintä noissa vessoissa oli se, että ne olivat muutoin aivan priimaa. Puhtaita, ehjiä, suomalaisperseelle tuttu pönttömalli (yhtä amerikkalaista sontahyllymallia lukuunottamatta), kunnollista vessapaperia eikä muutenkaan valittamista varsinaisissa fasiliteeteissa. Lukitussysteemikin näytti ihan uudelta. Yhdessä oli jopa Oraksen automaattihana, ja silti vettä suihkusi mihin sattuu. Ei ollut siis mitään Neuvostoliiton perintöä.

Siellä päin varastetaan hanoista ne ritilät välittömästi. Huumepiipun pohjalle.

 

[MrB]

Monessako ruoanlaittoon tai leipomiseen tarvittavassa reseptissä yhden tai edes viiden prosentin ero mitä tahansa ainesosaa vaikuttaa yhtään mitään lopputulokseen?

Leipomisessa ehkä, jos ne heitot on oikeasti 5% ja vielä satunnaiseen suuntaan. Kyllähän tolla nyt pullataikina syntyy, mutta äkkiä rupee macaronsit tai napoleonit oleen vähän sinnepäin. Jos klappi on aina sama ja samaan suuntaan niin tuskinpa merkitystä.

 

[pulatunnus]

Veisin kympinkin keittiövaa'an takaisin kauppaan, jos sen lukema heittäisi 10 grammaa kiloa kohden.

Tästä vähän innostuin ja kollasin parin nettikaupan halppisvaaka valikoimaa, nopeasti en löytänyt edes muutaman kympin vaakoista tarkuus lupauksia, vaikka valmistajan käyttöohjeita latasin.



10 grammaa tuhannesta grammasta on vain prosentti, vaaka mikä ei lupaa mitään, niin näin maalikkona ei luottaisi noin hyvään tarkkuuteen.


Jos siellä joku venymäliuska ja siihen mittausta, ja vertaa joihinkin yleismittareihin, joissa tarkkuus ilmoitetaan +/- prosentteina + numeroiheitto, esim clasohlson 60€ mittarin vastaus (resistanssi) mittauksen ilmoitettu tarkkuus 1%+2

Huomioitava että kympin vaakassa ei ehkä ole sitä sijainnin/korkeuden kalibrointia.

 

[Grez]

Leipomisessa ehkä, jos ne heitot on oikeasti 5% ja vielä satunnaiseen suuntaan.

Sama vaaka samassa paikassa luultavasti näyttää eri mittauskerroilla reilusti alle 1% erolla. Tässä on taas kyseessä uusi termi: Toistettavuus. Eli kuinka lähellä toisiaan saman laitteen eri kertojen mittaustulokset ovat.

Hauskana knoppitietona: Useat henkilövaa'at huijaavat. Pitävät viimeisemmän punnituksen painon muistissa ja jos seuraavan punnituksen tulos on riittävän lähellä, niin näyttävät samaa lukemaa. Tämän on kuluttajatesteissä todettu lisäävän vaa'an laatuvaikutelmaa, vaikka toki tieteellisessä mielessä moisesta ominaisuudesta on vain haittaa.

 

[TommiZeliard]

Veisin kympinkin keittiövaa'an takaisin kauppaan, jos sen lukema heittäisi 10 grammaa kiloa kohden. Et nyt vain tainnut ajatella, kuinka paljon senttilitrakin vettä todellisuudessa painaa.

No eipä niissä kympin laitteissakaan taida olla heittoa 10 g kiloa kohti, mutta 10 g per 3 kg voi olla. Aiemmin väittämäsi "Kyllä meidän keittiövaakamme ainakin mittaa gramman tarkkuudella kolmeen kilogrammaan asti. Tarkkuus on siis promillen osia." ei siis pidä paikkaansa (olettaen, että se on kymppien hintainen).

Ohessa TM-mittauksia, 13-32 € maksavat 1g/3-5 kg -vaa'at (verrokki Kern 75 €).

Suurin heitto 13-32 € maksavilla:
20 %@5 g
5 %@20 g
2 %@50 g
1 %@100 g
0,6 %@500 g
0,5 %@1 000 g
0,35 %@2 000 g
0,33 %@3 000 g
0,28 %@5 000 g (niissä jotka kykenivät viiteen kiloon asti)

Kahden kilon jälkeen heittoa on enää noin kolme promillea.


Heitto 75 euron Kernillä:
20 %@5 g
10 %@20 g
4 %@50 g
2 %@100 g
0,4 %@500 g
0,0 %@1 000 g
0,05 %@2 000 g
0,033 %@3 000 g
0,02 %@5 000 g

Verrokki sopii heikommin pieniin punnituksiin, mutta alkaa loistaa kilosta loppuun asti, jolloin heittoa on nollasta puoleen promilleen.

 

[Antti Alien]

No eipä niissä kympin laitteissakaan taida olla heittoa 10 g kiloa kohti, mutta 10 g per 3 kg voi olla. Aiemmin väittämäsi "Kyllä meidän keittiövaakamme ainakin mittaa gramman tarkkuudella kolmeen kilogrammaan asti. Tarkkuus on siis promillen osia." ei siis pidä paikkaansa (olettaen, että se on kymppien hintainen).

Ohessa TM-mittauksia, 13-32 € maksavat 1g/3-5 kg -vaa'at (verrokki Kern 75 €).

Suurin heitto 13-32 € maksavilla:
20 %@5 g
5 %@20 g
2 %@50 g
1 %@100 g
0,6 %@500 g
0,5 %@1 000 g
0,35 %@2 000 g
0,33 %@3 000 g
0,28 %@5 000 g (niissä jotka kykenivät viiteen kiloon asti)

Kahden kilon jälkeen heittoa on enää noin kolme promillea.


Heitto 75 euron Kernillä:
20 %@5 g
10 %@20 g
4 %@50 g
2 %@100 g
0,4 %@500 g
0,0 %@1 000 g
0,05 %@2 000 g
0,033 %@3 000 g
0,02 %@5 000 g

Verrokki sopii heikommin pieniin punnituksiin, mutta alkaa loistaa kilosta loppuun asti, jolloin heittoa on nollasta puoleen promilleen.

"Gramman tarkkuudella 3 kiloon asti" ei tarkoita, että vaa'an tarkkuus olisi promillen osia silloin, kun sillä mittaa gramman tai sata tai tuhat. Kuten taulukostasi voi havaita, esimerkiksi juuri siinä kolmen kilogramman kohdalla verrokin lisäksi kolmella vaa'alla mittatulos heittää korkeintaan 2 grammaa, eli tarkkuus on todellakin promillen osia. 100 gramman kohdalla 1 g tarkkuus (sic) tarkoittaakin sitten 1 %.

 

[Tonnin Seteli]

Verrokki sopii heikommin pieniin punnituksiin, mutta alkaa loistaa kilosta loppuun asti, jolloin heittoa on nollasta puoleen promilleen.

Tämä kannattaa huomioida siten, että lastaa keittiövaakaan aina vähintään satoja grammoja kyytiin ennen kuin taaraa sen pientä punnitusta varten. Usein mutta ei aina tämä toteutuu jo käytettävän astian painolla.

No eipä niissä kympin laitteissakaan taida olla heittoa 10 g kiloa kohti, mutta 10 g per 3 kg voi olla.

Lisäksi joissakin halpisvaaoissa on suunniteltu jännitelähteen käyttö/regulointi pitkin vittuja. Tällöin vaaka - sen sijaan että toimisi kunnes varoittaa/kieltäytyy/pimenee - alkaa jossain vaiheessa pariston heikentyessä varoittamatta vaeltaa, tai siis syntyy hiljalleen kasvava systemaattinen virhe siihen suuntaan, että näyttämä on liian pieni.

Yhdessä vaa'assa huomasin tämän silmällä kun virhe oli jo luokkaa 30%. Tajusin punninneeni jo edellisviikolla väärin kun virhe oli ollut vielä paljon pienempi. Ilmankos ei oikein homma toiminut. Vaaka lensi väkivaltaisesti roskiin. Mulkut!

 

[Grez]

Tämä kannattaa huomioida siten, että lastaa keittiövaakaan aina vähintään satoja grammoja kyytiin ennen kuin taaraa sen pientä punnitusta varten. Usein mutta ei aina tämä toteutuu jo käytettävän astian painolla.

Tää (vaa'an nollakohdan vaihtaminen) saattaa yhtä hyvin lisätä virhettä kuin vähentää sitä. Toki jos tekee useita eri punnituksia eri painoilla ja niistä laskee kesiarvon, saattaa saada pienenettyä epälineaarisuuden vaikutusta.

Siis toki jos pitää punnita 2 g ja vaaka näyttää 3g niin siinä on prosentuaalinen virhe 50%, mutta ei se, että 102g punnituksessa ja 103g näyttämässä virhe on vain 1%, auta mitään jos tosiasiassa pitää punnita 2g jotain.

Tuolla tosin saa kierrettyän sen joissakin vaa'oissa olevan toiminnon, että se ei näytä -2g - 2g painoja ollenkaan. Eli tässä on taas ajatuksena että jos tyhjä vaaka seilaa -1 - +1 välillä niin kuluttaja ajattelee että ompa paska, mutta sehän on helppo laittaa ohjelmallisesti näyttämään 0...

Yllättävän hyviä tuloksia oli jotkut ei niin laadukkaiksikin mieltämäni merkit muuten saaneet tuossa TM:n testissä.

 

[Tonnin Seteli]

Tää (vaa'an nollakohdan vaihtaminen) saattaa yhtä hyvin lisätä virhettä kuin vähentää sitä.

No niin saattaa, mutta käytännössä tavallisista keittiövaaoista puhuttaessa en sanoisi "yhtä hyvin". Yleisesti monet niistä vähän takkuilevat alkupäässä ja pidemmälle kuormitettuna toimivat suhteellisen toistettavasti ja näyttävät järkeviä.

Joillakin vaaoilla ei esimerkiksi 5 grammaa näytä välttämättä mitään tyhjälle levylle laitettuna, mutta vuokaan ladattuna johdonmukaisesti aina saman. Toki niin pienen massan punnitus ei muutenkaan onnistu gramman resoluutiolla järkevästi, mutta tästä voimme päätellä että esimerkiksi kolmenkymmenen gramman punnitus toimii yhdellä tavalla paremmin kuin toisella.

 

[Grez]

Toki tuohon "silmänpalvontaongelmaan", että se näyttää minkä vaan pienen painon nollana, se "pohjapainon" lisääminen tosiaan auttaa varmasti. Samaan pääsee usein ilman astiaakin nostamalla vaakaa kevyesti kun laittaa sen päälle, jolloin se tyhjänä näyttää jotain muuta kuin 0.

Viittasin vastaukessani tosiaan tilanteeseen, jossa se näyttää jotain muuta kuin nollaa.

 

[Tonnin Seteli]

No siis tuohan "silmänpalvontaongelmaan" että se näyttää minkä vaan pienen painon nollana se "pohjapainon" lisääminen tosiaan auttaa varmasti. Samaan pääsee ilman astiaakin nostamalla vaakaa kevyesti kun laittaa sen päälle, jolloin se tyhjänä näyttää jotain muuta kuin 0.

Ei kun ongelma on päinvastainen. Paskavaaka ei tyhjänä käyttäydy johdonmukaisesti vaikka siihen huijaisi jonkin lukeman. Kattilan painoon taarattuna taas lukema reagoi heti, ihan yhtä hyvin kuin ilman taarausta.

Kysymys ei ole yhdestä vaa'asta vaan sama ilmiö on tullut vastaan monissa keittiövaaoissa.

 

[TommiZeliard]

"Gramman tarkkuudella 3 kiloon asti" ei tarkoita, että vaa'an tarkkuus olisi promillen osia silloin, kun sillä mittaa gramman tai sata tai tuhat. Kuten taulukostasi voi havaita, esimerkiksi juuri siinä kolmen kilogramman kohdalla verrokin lisäksi kolmella vaa'alla mittatulos heittää korkeintaan 2 grammaa, eli tarkkuus on todellakin promillen osia. 100 gramman kohdalla 1 g tarkkuus (sic) tarkoittaakin sitten 1 %.

Maidon punnitsemisesta puhuttiin, niin omat punnitukset ovat olleet 1-10 dl (yläraja menee makaronilaatikkoon), eli luokkaa sadasta tuhanteen grammaan. Teetkö kenties viidentoista munan makaronilaatikkoja tai isoja riisipuuroja, jos kolmeen kiloon asti punnitset maitoa?

Vaikka mittaisitkin maitoa kolmeen kiloon asti, niin se ei kympin tai parin vaa'an avulla tapahdu gramman tarkkuudella, kuten väitit (Vai väititkö?). Heittoa voi olla vertailun mukaan 10 g (tai enemmänkin, jos ostit huonomman laitteen tai yksilön kuin vertailussa olleet).

En lähtisi puhumaan mistään promillen osien tarkkuudesta sillä perusteella, että jollain tietyllä testimassalla kolme seitsemästä vaakamallista sattumalta heitti kyseisillä testiyksilöillä alle promillen. Mistä voit ilman testipunnuksia tietää sinulla olevan testin kärkipään halpis ja siitä vieläpä riittävän hyvä yksilö? Verrokkina ollut Kern (75 €) myytiin tarkkuusvaakana.

Vai onko nyt kyse siitä, että sinulla on kotona kalibroitu tarkkuusvaaka, joka heittää enintään 1 g per 3 kg, ja muuten vain puhelet samaan aikaan kympin vaaoista?

 

[Honzo]

Maidon punnitsemisesta puhuttiin, niin omat punnitukset ovat olleet 1-10 dl (yläraja menee makaronilaatikkoon), eli luokkaa sadasta tuhanteen grammaan. Teetkö kenties viidentoista munan makaronilaatikkoja tai isoja riisipuuroja, jos kolmeen kiloon asti punnitset maitoa?

Vaikka mittaisitkin maitoa kolmeen kiloon asti, niin se ei kympin tai parin vaa'an avulla tapahdu gramman tarkkuudella, kuten väitit (Vai väititkö?). Heittoa voi olla vertailun mukaan 10 g (tai enemmänkin, jos ostit huonomman laitteen tai yksilön kuin vertailussa olleet).

En lähtisi puhumaan mistään promillen osien tarkkuudesta sillä perusteella, että jollain tietyllä testimassalla kolme seitsemästä vaakamallista sattumalta heitti kyseisillä testiyksilöillä alle promillen. Mistä voit ilman testipunnuksia tietää sinulla olevan testin kärkipään halpis ja siitä vieläpä riittävän hyvä yksilö? Verrokkina ollut Kern (75 €) myytiin tarkkuusvaakana.

Vai onko nyt kyse siitä, että sinulla on kotona kalibroitu tarkkuusvaaka, joka heittää enintään 1 g per 3 kg, ja muuten vain puhelet samaan aikaan kympin vaaoista?

Vaan kuka punnitsee maitoa? Tai muitakaan nesteitä. Kyllä nesteet ihan tilavuusmitoilla hanskataan ruuanlaitossa.

 

[Tonnin Seteli]

Vaan kuka punnitsee maitoa? Tai muitakaan nesteitä. Kyllä nesteet ihan tilavuusmitoilla hanskataan ruuanlaitossa.

Miksei punnitsisi? Jos muutkin ainekset punnitsee ja sekoittaa suoraan astiaan, on punnitus nopeampaa ja käyttää yhden astian vähemmän. Maidon tiheydeksi voidaan olettaa 1.

 

[Honzo]

Miksei punnitsisi? Jos muutkin ainekset punnitsee ja sekoittaa suoraan astiaan, on punnitus nopeampaa ja käyttää yhden astian vähemmän. Maidon tiheydeksi voidaan olettaa 1.

Noin yleensäkään ruuanlaitossa ei pahemmin tartte aineita punnita. Eiköhän liki kaikissa resepteissä ole tilavuusmittoina kaikki aineet.

Esim. kaikki jauhot, sokerit ja mausteet on harvemmin muuna kuin tilavuusmittoina. Lähde siinä sitten jotain jauhon tai sokerin tiheyttä arvailemaan.

Ja pääosa ruuanlaitosta on muutenkin enemmän sinnepäin, kuin mitään grammapelia.

 

[emagdnim]

Ja pääosa ruuanlaitosta on muutenkin enemmän sinnepäin, kuin mitään grammapelia.

Ei leipominen ole sinnepäin ja siinä sitä vaakaa käytetään. Saa joissain (itseasiassa monissa) tapauksissa olla aika tarkkana mittojen, lämpöjen ja aikojen kanssa. Mut jos lopputulokseksi kelpaa "sinnepäin", nii selviää paljon helpommalla.

 

[jetblack]

Siellä päin varastetaan hanoista ne ritilät välittömästi. Huumepiipun pohjalle.

tietämättä millaiset hanat siellä on, mutta Suomessa ei varmaan 20-30 vuoteen ole hanoissa ollut metallisia ritilöitä. Kaikissa merkeissä ja malleissa neoperlin muoviset poreauuttimet. tulee kyllä hyvät huurut kun ne muovit henkeen vetää...

 

[emagdnim]

tietämättä millaiset hanat siellä on, mutta Suomessa ei varmaan 20-30 vuoteen ole hanoissa ollut metallisia ritilöitä. Kaikissa merkeissä ja malleissa neoperlin muoviset poreauuttimet. tulee kyllä hyvät huurut kun ne muovit henkeen vetää...

Pitipä ihan tarkastaa. Kyllä mun hanoissa kaikissa on metalliset verkot. Tosin rakennusvuosi talolla tosiaan 1980, joka nyt ei todellakaa mikää harvinaisuus ole. Hanat kyllä paljon tuoreempia. En muista vielä törmänneeni mihinkään muuhun vaikka useammassa vuoden 2000+ talossaki asunut, vaikkakin myönnän, että eipä ole tullut tutkittuakaan ennen.

 

[Grez]

Noin yleensäkään ruuanlaitossa ei pahemmin tartte aineita punnita. Eiköhän liki kaikissa resepteissä ole tilavuusmittoina kaikki aineet.

Esim. kaikki jauhot, sokerit ja mausteet on harvemmin muuna kuin tilavuusmittoina. Lähde siinä sitten jotain jauhon tai sokerin tiheyttä arvailemaan.

No ainakin voi yleensä on grammoina.

Itse kyllä useimmiten leipoessa punnitsen aineet. Ei se ole ongelma eikä mikään muistaa että dl vehnäjauhoja painaa noin 65g, dl sokeria noin 88g jne. Ja jos reseptissä on vaikka 8dl jauhoja niin siitä on kätevä laittaa astiaan kaataa 520g. Vähemmän menee astioita likaiseksi. Toki pienissä mitoissa (rkl ja sitä pienemmät) ja esim. mausteissa joutuu käyttämään tilavuusmittoja. Toki en tule muille sanomaan että pitäisi tehdä samoin.

 

[Honzo]

No ainakin voi yleensä on grammoina.

Itse kyllä useimmiten leipoessa punnitsen aineet. Ei se ole ongelma eikä mikään muistaa että dl vehnäjauhoja painaa noin 65g, dl sokeria noin 88g jne. Ja jos reseptissä on vaikka 8dl jauhoja niin siitä on kätevä laittaa astiaan kaataa 520g. Vähemmän menee astioita likaiseksi. Toki pienissä mitoissa (rkl ja sitä pienemmät) ja esim. mausteissa joutuu käyttämään tilavuusmittoja. Toki en tule muille sanomaan että pitäisi tehdä samoin.

Totta. Voi tulee välillä itsekin punnittua. Vaan onhan voipaketissa ne viivat, joiden avulla pärjää kyllä.

 

[ttm]

Leipomisessa ehkä, jos ne heitot on oikeasti 5% ja vielä satunnaiseen suuntaan. Kyllähän tolla nyt pullataikina syntyy, mutta äkkiä rupee macaronsit tai napoleonit oleen vähän sinnepäin.

Toisaalta taas resepteissä on aina mitat "pyöristetty" lähimpään ~puoleen desiin tai 50 grammaan, heitot "optimaalisesta" jo muutenkin varmasti ihan samoilla tasoilla. Sitten kun niitä aikansa värkkää, niin osaa koostumuksesta päätellä että tarviiko hyppysellisen lisää.

Tai sitten maagisesti kaikki ainekset ovat aina sellaisia, että niistä syntyy täydellinen jälki juuri täsmälleen kokonaislukumääräisten desilitrojen suhteessa toisiinsa.

Tai sitten ne oikeat reseptit, joissa oikeat määrät on ilmoitettu grammalleen, on laitettu jonnekin minulta piiloon.

 

[Grez]

Joskus resepteissä on kyllä todella isoja vaihteluvälejä, kuten joku pizzataikina jossa oli että jauhoja 8-12dl. Itse en kyllä ihan ymmärrä mihin noin isoa vaihteluväliä voi tarvita.

 

[Juha Kokkonen]

Alkaa karkailemaan tämä kokkailukeskustelu jo aika kauas alkuperäisestä aiheesta...

 

[t11ker1]

Vanhainkodissa/palvelutalossa huoneiston ilmanvaihdon säädin mallia sileä nuppi, jossa "tiukat" askeleet valintojen(Ei kotona, kotona ja useampi ihminen paikalla) välissä.

 

[Tonnin Seteli]

Vanhainkodissa/palvelutalossa huoneiston ilmanvaihdon säädin mallia sileä nuppi, jossa "tiukat" askeleet valintojen(Ei kotona, kotona ja useampi ihminen paikalla) välissä.

Sama tosi tyylikäs design ilahduttaa myös ovenkahvassa ja aivan erityisesti suihkun hanassa vastaan tullessaan.

 

[emagdnim]

Vanhainkodissa/palvelutalossa huoneiston ilmanvaihdon säädin mallia sileä nuppi, jossa "tiukat" askeleet valintojen(Ei kotona, kotona ja useampi ihminen paikalla) välissä.

Tarkennatko? Nopeasti aateltuna kuulostaa just oikealta ja simppeliltä säätimeltä ko. paikassa.

 

[t11ker1]

Tarkennatko? Nopeasti aateltuna kuulostaa just oikealta ja simppeliltä säätimeltä ko. paikassa.

Osalla vanhoja ihmisiä katoaa puristusvoima sormista/käsistä, jolloin sileän nupin kääntäminen on jos ei mahdotonta, niin vaivanloista.

 

[Mawerick]

Osalla vanhoja ihmisiä katoaa puristusvoima sormista/käsistä, jolloin sileän nupin kääntäminen on jos ei mahdotonta, niin vaivanloista.

Veikkaan että ko. säädin on valittu juuri siksi. Ei sitä liene tarkoituskaan mahdollisesti dementoituneen asukkaan itse pyöritellä.

 

[t11ker1]

Veikkaan että ko. säädin on valittu juuri siksi. Ei sitä liene tarkoituskaan mahdollisesti dementoituneen asukkaan itse pyöritellä.

Siinnä tapauksessa asennuspaikka sopii aiheeseen, koska miksi se on "olohuoneen" seinällä, lähes sängystä käytettävissä? Eikä esim. sähkökaapin tai ulko-oven vieressä? Joka noin muutenkin olisi käytettävyydeltään loogisempi paikka.
edit: Tai minkä takia edes asenettu, jos ei ole tarkoitus käyttää?

 

[emagdnim]

Osalla vanhoja ihmisiä katoaa puristusvoima sormista/käsistä, jolloin sileän nupin kääntäminen on jos ei mahdotonta, niin vaivanloista.

AA.. kyse oli siis niiiin jäykästä säätimestä. Itse ajattelin, että kyse oli säätimestä, jossa on selkeät klikit missä kohtaa on ja vain noi mainitut vaihtoehdot. "Tiukalla" siis käsitin, että on tosi selkeet stepit.

 

[Tonnin Seteli]

AA.. kyse oli siis niiiin jäykästä säätimestä. Itse ajattelin, että kyse oli säätimestä, jossa on selkeät klikit missä kohtaa on ja vain noi mainitut vaihtoehdot.

Jos oikein käsitän, niin on juuri sellainen kuin kuvailet. Kuitenkin pyöritettävä nuppi, jossa on jonkinlainen vastus ja sileä liukas pinta on aika päätön yhdistelmä. Pyöreän nupin kuuluu tietenkin olla karhennettu tai uritettu ja/tai pehmeä ja ainakin muuta kuin sileä. Sekin on hyvin tapauskohtaista, onko nupin perusteltua edes olla pyöreä vai olisiko jokin muu muoto funktionaalisesti parempi. Esimerkiksi kyseessä oleva alle yhden kierroksen pyörivä kolmiasentoinen valintakytkin tarjoaisi muulla muotoilulla lisää ominaisuuksia: käyttö jopa kokonaan ilman puristusvoimaa on mahdollista ja valittu asento voi näkyä kauas.