Ruukilta jo kyselin ja heillä ei ole tuota saumakohdan parin sentin levyistä kohoumaa.Lukkoponttikate.
Ruukki Classic paras arvaus, mutta onhan noita monilla pienemmilläkin toimijoilla.
Ruukilta jo kyselin ja heillä ei ole tuota saumakohdan parin sentin levyistä kohoumaa.
No tämä näyttää ainakin täsmälleen samalta leveyttä lukuunottamatta. Pitää mitata se aamulla vielä.Noilla on. Mutta kuten jo aiemmin sanoin niin monet ns pienetkin toimijat noita tekevät hieman erilaisina.Lukkosaumakatto :: Poimukate Oy
poimukate.fi
Edit tuo taas on sitten liian leveä
Jes, tässä leveyskin kohdillaan. Onko tuo saumatekniikka vapaata riistaa kun monella on tismalleen sama...Mun paras veikkaus olis tää. Weckman
Vaurioituneet ruoteet ja kattotuolit on uusittu sekä desinfioitu. Lisäksi aluskate vaihdettu. Eli juurikin noin oli päässyt käymään.Huonetila on lähtökohtaisesti aina ylipaineinen katossa eli se on viimeinen suunta, josta korvausilmaa vedetään huonetilaan.
Ullakkotila on periaatteessa ulkotilaa ja siellä nyt on ihan samat ulkoilman epäpuhtaudet muutenkin.
Oletan että ullakolla ruoteet/kattotuolit ottaneet itteensä heikon tuuletuksen vuoksi.
Mutta onhan tuvan ostaminen elämän suurin rahallinen investointi niin jos epäilyttää -> skippaa.
Tosin täydellistä 50 vuotta vanhaa rakennusta saanee etsiä tovin jos toisenkin
Hyvä veikkaus, myös tämä on aika lähellä: Metehe Rivikatto kattopelti - MeteheMun paras veikkaus olis tää. Weckman
Ostaisin, tolla homeella pelotellaan aivan suotta ihmisiä. Väitän, että lähes jokaisesta talosta löytyy hometta jos oikein tarkasti aletaan etsiä.Onko kokemuksia yläpohjassa havaitusta, puutteellisen tuuletuksen aiheuttamasta homevauriosta joka korjattu? Saako kaiken homeen sieltä pois? Voiko olla jatkossa haittaa asumisen kannalta?
Ostaisitko tällaista taloa, vaikka ammattilainen (asiaan erikoistunut yritys) olisi tehnyt tarvittavat korjaukset (korjauksista aikaa yli 10v)? Viat oli havaittu asuntokauppaa tehdessä.
Mielipiteitä?
Järki nyt sanoo ei, mutta alkaa näissä yli 50 v vanhoissa omakotitaloissa aina väkisinkin olla jotakin vastaavaa joko edessä tai jo korjattuna.
Ite jättäisin tuon mdf:n ainakin tuollaisessa paikassa pois. Toki tuo on kyllästettyä toisin kuin tavallinen mdf, joka turpoaa kuin pullataikina saadessaan vettä, mutta silti.Kylppärin suihkunurkassa on vino katto, joka on päädyssä kohtuu alhaalla. Katselin kostean tilan kattopaneelivaihtoehtoja, mutta jäi epäselväksi mikä kestää parhaiten säännöllisiä vesiroiskeita. Vaihtoehtoina on ainakin kosteuskäsitelty kylppärin mäntypaneeli, saunan katon haapapaneeli ja kostean tilan mdf-paneeli. Onko näiden kestävyydessä eroja vesiroiskeiden osalta?
Eikai Vesivekki tee omia kattopeltejä. Nehän on vaan katontekofirma? Vois kuvitella että on just Weckmanin pelti sulla jota ne on käyttänyt jos on samannäköinen.Katto olikin sitten Vesivek. On kyllä ihan identtinen Weckmanin kanssa. Sivuhuomio kun selvitin kattoon liittyvää ongelmaa, Ruukilta vastattiin ja asia haluttiin selvittää kunnolla, Weckmanilta ei kuulunut mitään.
Tekee omia.Eikai Vesivekki tee omia kattopeltejä. Nehän on vaan katontekofirma? Vois kuvitella että on just Weckmanin pelti sulla jota ne on käyttänyt jos on samannäköinen.
Perjantaina pääsuunnittelijalla palaveri kaupungin kanssa.Vihdoin ja viimein autotalli-laajennusprojekti olisi menossa eteenpäin. Viime vuosi menkööt vielä koronan piikkiin
Mutta, on kyllä vaikea tuota pääsuunnittelijaa löytää tallilaajennukselle. Yksi heitti, että tuntitaksalla mennään ja lopullinen kustannus kaikkine papereineen ~5000e paikkeilla. Minun mielestä aika kallis?
Ja googletellut aika montakin paikkaa, suurimmalta osalta ei tule edes vastausviestiä suuntaan tai toiseen. Muutama ilmoittanut ettei näin pientä proggista ota.
Olisiko kenelläkään suositella tällaiseen, mielestäni aika pieneen, projektiin pääsuunnittelijaa (Vantaa kyseessä jos jotain väliä) jolta saisi kaikki liput ja laput lopullista rakennuslupaa varten?
Ja ao. kuvan mukainen toimenpidehän mulla oli kyseessä, eli nykyisen tallin "jatkoksi" tuohon vasemmalle uutta tallia.
Se kuivuminen sitten vaatii sen että sitä kylppäriä ei tosiaan käytetä sen kuivattamisen aikana. Riippuu laatoista miten hyvin ne läpäisee kosteutta, mutta voi siinä oma aikansa mennä että kuivaa tulee. Sen takiahan sitä purkua suositellaan jotta se lattia saataisiin kuivaksi riittävän nopeasti. Jos lattia on kauan märkä niin sinne voi alkaa muodostumaan mikrobikasvustoa betoniin. Toinen asia sitten on kokonaan tietty se onko asialla merkitystä tuollaisessa toissijaisessa kesämökissä jossa ei koko aikaa oleskella jos ei ole aikomusta myydä...Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.
Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?
Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?
Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.Olisiko mahdollista hankkia tavallinen ulko-ovi ja sitten väliovena tuo sisä-palo-ovi? Oliko tuo poistumistie siis varareitti vai se mistä normaalisti kuljetaan?
Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.
Murtovarmuus ei ole kovin oleellinen juttu tässä tapauksessa. Huoneiston pääovi on yli 100 vuotta vanha. Siitä menee läpi huomattavasti helpommin ja tälle ovelle päästäkseen pitää ensin ohittaa vintin portaikon ovi. Ulko- ja sisäpalo-ovella on hintaeroa vajaa tuhat euroa. Osa tuosta erosta muodostuu varmasti siitä, että ulko-oven ulkopinnassa käytetään säänkestäviä materiaaleja, joita tässä tapauksessa ei tarvita. Mittatilausulko-ovia saa monesta paikasta, mutta 5 viikkoa on max mitä tätä ovea voidaan odotella.Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.
Tuossa esim näyttäisi olevan yksi tuohon käyttöön tarkoitettu ovi jota saa erikoismitoilla ja varmaan monilla muillakin valmistajilla on vastaavia.EI30 Palo-ovet ja erikoisovet mittatilauksena | Ovesta
Valmistamme EI30 palo-ovia myös erikoiskokoisina, maalattuna, viilupintaisena tai laminaattipintaisena. Mittatilausovilla nopea toimitus.www.ovesta.fi
Olen katsonut, mutta kaikki tuntuu olevan M21, kun hakusessa on 9x20 ovi. U-arvona tossa menis luultavasti joku max 2 vielä ihan ok. 2005 ulko-oven vaatimus näyttää olleen 1,5 joka on omasta mielestä ihan riittävä asumismukavuuden kannalta. Tuo vinttitila on kuitenkin viitisen astetta ulkoilmaa lämpimämpi ja ilman tuulen vaikutusta.Olet katsonut myös kerrostaso-ovet? Eli huoneisto-ovet.
Toki ei noissakaan mitään eristettä ole koska ovat massiivipuisia/puukuitua. Swedoor antaa yhdelle mallille u-arvoksi 0,8W/m2K
Nopee kysymys: onko salaojat olemassa ja toimivia?Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.
Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:
"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."
Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).
Salaojat on olemassa ja uusittu kokonaan lokakuussa 2020.Nopee kysymys: onko salaojat olemassa ja toimivia?
Se kellarin seinien kosteuseristys (ulkopuolen esiin kaivo, huovitus ja lämmöneristys) sekä nuo edellä mainitut salaojat olisi syytä olla kunnossa ennenkuin kellarissa aletaan mitään isompia rakentelemaan. Nuo lattialämmitykset tulisi tehdä niin että vanha betonivalu puretaan pois, maata kaivetaan riittävästi pois jotta saadaan asennettua kapillaarikatko, lattiaeristeet ja sitten valetaan uusi betonilaatta. Samalla on usein mahdollista myös saada hieman korotusta huonekorkeuteen. Kipsivaluja ei yleensä ole käytetty kellareissa vaan ne on ennemminkin välikerroksia varten lähinnä painorajoituksien takia.Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.
Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:
"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."
Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).
Kuulostaa aika kalliilta remontilta... Salaoja rempan yhteydessä kellarin ulkoseinään asennettiin fuktisol eristys, ihan tätä kellariremppaa ajatellen.Se kellarin seinien kosteuseristys (ulkopuolen esiin kaivo, huovitus ja lämmöneristys) sekä nuo edellä mainitut salaojat olisi syytä olla kunnossa ennenkuin kellarissa aletaan mitään isompia rakentelemaan. Nuo lattialämmitykset tulisi tehdä niin että vanha betonivalu puretaan pois, maata kaivetaan riittävästi pois jotta saadaan asennettua kapillaarikatko, lattiaeristeet ja sitten valetaan uusi betonilaatta. Samalla on usein mahdollista myös saada hieman korotusta huonekorkeuteen. Kipsivaluja ei yleensä ole käytetty kellareissa vaan ne on ennemminkin välikerroksia varten lähinnä painorajoituksien takia.
Kallista on myös purkaa valmiita pintoja siinä vaiheessa kun kosteutta sattuukin tulemaan enemmän kuin on ajateltu vääriin paikkoihin. Ehkä kantsis ihan ottaa suunnittelija tuohon projektiin joka kattois mitä sinne oikeesti tarvitsee tehdä ja tekis sit korjaussuunnitelman. Hyvä jos ulkopuoli on kunnossa olettaen että toi eristys on tehty oikein jotta se toimii niinkuin kuuluu.Kuulostaa aika kalliilta remontilta... Salaoja rempan yhteydessä kellarin ulkoseinään asennettiin fuktisol eristys, ihan tätä kellariremppaa ajatellen.
Talo ei ole rintamiestalo, mutta kallioisella tontilla. Pohjasta ei ole mitään kunnon piirrustuksia olemassa, mutta kaksoisbetonilaatta on. Salaojarempassa myös ohjattiin hulevesiputket talon reunustaa pitkin, eli talon alta ei enää mene hulevesiputkia.
Ja ihan pirun kalliiksi muutenkin tulisi lämmittää maaperää, jos eristämätön lattia.Joo täytyy ottaa pari askelta taakse ja selvittää rakenteiden kuntoa. Kiitos vastauksista!
Laatat ei kyllä hengitä lähes lainkaan, saumat sen sijaan kyllä. En kuitenkaan tuommoisen päälle laittaisi mitään tutkimatta lisää.Mites jos tuon lattialämmityksen tekisi piikkaammalla urat betonilattiaan, upottammalla putket siihen ja lattialaatta siihen sitten päälle? Eli kipsivalu jäisi pois, laatat kuitenkin hengittää jonkun verran. Laatta oli myös kuntokartoittajan suositus lattiamateriaaliksi.
Tilanne kellarissasi muuttuu oleellisesti kun olet tehnyt salaoajat oikein ja oikeaan syvyyteen. Joten tarkkaile tilannetta ja avaa muutamasta paikasta tarvittaessa.Joo täytyy ottaa pari askelta taakse ja selvittää rakenteiden kuntoa. Kiitos vastauksista!
Onkos kukaan asentanut painovoimaisen ilmastoinnin poistoputkeen tuuletinta? Joku 12 cm hiljainen tuuletin joka kestää kosteutta ja jatkuvaa päälläoloa eikä vie paljoa sähköä? Kyllä se varmaan hieman lisäisi ilman vaihtuvuutta jos on tiiviisti asennettu?
Tämä on hyvä idea kun pitäisi kosteudenkestävyyskin olla kunnossa. 12Vkin löytyy minkä unohdin mainita. Sähkömiehelle ei viitsi maksaa. Sisäkautta ajattelin off-grid-akusta vetää.Tuollaisia tullut joskus laitettua vanhoihin kylpyhuoneisiin. Noita on muutamia eri malleja joissa osassa kosteustunnistus ja osa toimii jatkuvasti. Paras tapahan varmaan olisi laittaa pieni huippuimuri katolle varsinkin jos on useampia poistoilmaventtiileitä talossa.Pax | KYLPYHUONEPUHALTIMET
paxsuomi.fi