Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[ZZRX]

Taloyhtiö haluaa korjata (30 vuotiaan rakennuksen) kellarissa sijaitsevan ainakin lattian osalta alkuperäiskuntoisen erillisen kodinhoitohuoneen peruslaattaan upotetun sähköisen lattialämmityksen asentamalla uuden ”mukavuuslattialämmityksen” vanhojen laattojen päälle (plus tietenkin uudet laatat). Lattia nousisi jonkun 15 milliä mikä ei ole ideaali, mutta sen kanssa voinee elää. Tilassa on lämminvesivaraaja ja lattiakaivo, mutta ei tuolla tilassa vedellä käytännössä läträtä ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että oikea (nykyisten ohjeiden, eli ”hyvän rakennustavan” mukainen?) korjaus lattiakaivolliseen tilaan olisi ottaa vanhat laatat pois ja lisätä (tai varmistaa että on) kaadot ja lisätä vedeneristys (ja nostaa se 10cm seinille), ehkä myös uusia jotain kaivon osia, jos on korotusrengas tms. Olenko ymmärtänyt oikein? Ja voiko tuosta seurata jotain myöhemmin, jos ei korjata nykyisten ohjeiden mukaisesti, esim ongelmia vakuutusyhtiön kanssa jos vaikka varaaja laskee vedet ja aiheuttaa kosteusvaurion jos ei aikanaan ole korjattu kunnolla? Entä seuraako tuollaisen ainakin jonkin verran varaavan lattilämmityksen korvaamaamisesta mukavuuslattialämmityksellä mitään negatiivista taloteknisesti asiaa ajatellen?

Ei tuo tosiaan mikään ideaali ratkaisu kyllä ole. Mahdollisia ongelmiahan tuossa on monia:
- vanhojen laattojen mahdollinen irtoaminen lattiasta jolloin vesieristys ja uusi lattia rikkoutuu
- turha lattian korotus.
- lattian alusrakenteiden nykytilannetta ei näe laattojen päältä.
- lattian pohjarakenne olisi myös syytä tarkistaa jotta voidaan olla varmoja ettei laatan alta puutu kapillaarikatko jolloin lattiaan voi nousta kosteutta joka jäisi uuden vesieristeen alle jumiin.
- asbesti jota voi olla vanhojen laattojen kiinnityslaastissa ja saumausaineissa. On vastuutonta jättää asbestit purkamatta jolloin ne saattavat tulla vastaan tulevaisuuden remonteissa.

Oikeaoppisesti tuossa pitäisi toimia suunnilleen näin:
1 tarkistetaan rakennekuvista lattian rakenne ja pohditaan millainen pinnoite lattiaan voidaan laittaa ja onko vesieriste ylipäätään järkävä ratkaisu vanhoihin kellaritiloihin.
2 puretaan lattia betonille asti.
3 katsotaan kaadot ja korjataan jos niissä on vikaa
4 jos lattiaan halutaan lisätä mukavuuslämmitys niin se laitetaan kaatojen korjauksen yhteydessä tasoitekerrokseen (vesieristeen alle).
5. mahdollinen vesieristys tulee tasoitekerroksien päälle
6. uudet laatat laatoitetaan heti vesieristeen päälle.

Tuollaiset korjaukset menee taloyhtiöissä niin että korjausehdotus menee isännöitsijän kautta. Ensin suunnittelutoimisto laatii oikeaoppiset korjausohjeet joiden perusteella urakka sitten hyväksytetään yhtiökokouksessa ja lopuksi tekijä kilpailutetaan.

 

[Juissi_]

Ohi mennen olen nähnyt joitain vanhoja taloyhtiötä missä yleiset tilat on saneerauksen yhyeydessä pinnoitettu epoksi/pu-pinnoitteella. Eikö tuommoinen olisi järkevä niin sais vedeneristykset samalla?

Siis semmoinen mitä näkee julkisissa tiloissa/teollisuudessa/autotalleissa? Ei oikein sovi kodin muihin pintoihin, joten taitaa olla vähän liian teollinen/eksoottinen valinta. Varmaan sopii paremmin juuri johonkin taloyhtiön yhteiseen pyykkitupaan.

 

[Juissi_]

Ei tuo tosiaan mikään ideaali ratkaisu kyllä ole. Mahdollisia ongelmiahan tuossa on monia:
- vanhojen laattojen mahdollinen irtoaminen lattiasta jolloin vesieristys ja uusi lattia rikkoutuu
- turha lattian korotus.
- lattian alusrakenteiden nykytilannetta ei näe laattojen päältä.
- lattian pohjarakenne olisi myös syytä tarkistaa jotta voidaan olla varmoja ettei laatan alta puutu kapillaarikatko jolloin lattiaan voi nousta kosteutta joka jäisi uuden vesieristeen alle jumiin.
- asbesti jota voi olla vanhojen laattojen kiinnityslaastissa ja saumausaineissa. On vastuutonta jättää asbestit purkamatta jolloin ne saattavat tulla vastaan tulevaisuuden remonteissa.

Oikeaoppisesti tuossa pitäisi toimia suunnilleen näin:
1 tarkistetaan rakennekuvista lattian rakenne ja pohditaan millainen pinnoite lattiaan voidaan laittaa ja onko vesieriste ylipäätään järkävä ratkaisu vanhoihin kellaritiloihin.
2 puretaan lattia betonille asti.
3 katsotaan kaadot ja korjataan jos niissä on vikaa
4 jos lattiaan halutaan lisätä mukavuuslämmitys niin se laitetaan kaatojen korjauksen yhteydessä tasoitekerrokseen (vesieristeen alle).
5. mahdollinen vesieristys tulee tasoitekerroksien päälle
6. uudet laatat laatoitetaan heti vesieristeen päälle.

Tuollaiset korjaukset menee taloyhtiöissä niin että korjausehdotus menee isännöitsijän kautta. Ensin suunnittelutoimisto laatii oikeaoppiset korjausohjeet joiden perusteella urakka sitten hyväksytetään yhtiökokouksessa ja lopuksi tekijä kilpailutetaan.

Oletan, että mitään oikeaa vesieristystä ei tietenkään ole ottaen huomioon rakennuksen ikä, joten vesieristys ei voi näin ollen rikkoutuakaan, eikä tuolla pitäisi kai mitään väliäkään olla paitsi katastrfoskenaariossa jossa lattialle tulee paljon vettä joka ei jostain syystä päätyisi melko suoraan kaivoon. Lattia lienee yhtenäisen peruslaatan päällä jonka alla on ainakin styroksikerros (viereinen kylppäri saneerattiin ja kaivo vaihdettiin, joten tuon verran näin). Korjaus tuohon vanhan lattialämmityskaapelin sijaintiin, se ei siis ole peruslaatassa, vaan sen päällä olevassa valussa (ehkä n 5cm paksu valu), joka ainakin kylppärin kohdalla oli varsin huonosti kiinni peruslaatassa, eli lähti helposti irti.

Asbestia ei ole muiden tilojen rempan yhteydessä onneksi löytynyt. Tuo oikeaoppinen tapa ei ole tämän yhtiön tapa, vaan täällä katsotaan mikä on halvin mahdollinen tapa, ja jos rakennusmestari tarjoaa oikeaoppisempaa ja kalliimpaa korjausta kuin jonkun rakennusalalla oleva tuttu niin valitaan sen tutun ehdotus, niin kuin nyt näyttää tapahtuvan.

Tässä (pienessä) yhtiössä ei yhtiö ole tehnyt tämän tyyppisiä korjauksia vaan osakkaat ovat oma-aloitteisesti rempanneet esim. kylppärit ja kodinhoitohuoneet, mutta silloin tarve onkin ollut sisustuksellinen eikä johtunut talotekniikan hajoamisesta, joten yhtiö on maksanut vain vesieristyksen. Pitäisi olla jotan perusteita miksi lähteä tekemään kalliimmalla ja enemmän oikein. Ainoa minkä olen keksinyt on juurikin tuo "hyvän rakennustavan" vastainen korjaus, mutta se lienee argumenttina huono, koska tuota "hyvää rakennustapaa" ei ole missään määritelty vaikka siihen kai oikeustapauksissakin usein vedotaan. Vanhan lattialämmityksen paikkakorjausvaihtoehto on tutkittu ja todettu mahdottomaksi, joten tuo vanhojen laattojen päälle laitto on se seuraavaksi halvin vaihtoehto, mutta voiko se tulla kummittelemaan joskus myöhemmin meille asukkaille tai yhtiölle lisäkustannuksina tai pahimmillaan terveyshaittana, niin se tässä mietityttää.

 

[ZZRX]

Oletan, että mitään oikeaa vesieristystä ei tietenkään ole ottaen huomioon rakennuksen ikä, joten vesieristys ei voi näin ollen rikkoutuakaan, eikä tuolla pitäisi kai mitään väliäkään olla paitsi katastrfoskenaariossa jossa lattialle tulee paljon vettä joka ei jostain syystä päätyisi melko suoraan kaivoon. Lattia lienee yhtenäisen peruslaatan päällä jonka alla on ainakin styroksikerros (viereinen kylppäri saneerattiin ja kaivo vaihdettiin, joten tuon verran näin). Korjaus tuohon vanhan lattialämmityskaapelin sijaintiin, se ei siis ole peruslaatassa, vaan sen päällä olevassa valussa (ehkä n 5cm paksu valu), joka ainakin kylppärin kohdalla oli varsin huonosti kiinni peruslaatassa, eli lähti helposti irti.

Asbestia ei ole muiden tilojen rempan yhteydessä onneksi löytynyt. Tuo oikeaoppinen tapa ei ole tämän yhtiön tapa, vaan täällä katsotaan mikä on halvin mahdollinen tapa, ja jos rakennusmestari tarjoaa oikeaoppisempaa ja kalliimpaa korjausta kuin jonkun rakennusalalla oleva tuttu niin valitaan sen tutun ehdotus, niin kuin nyt näyttää tapahtuvan.

Tässä (pienessä) yhtiössä ei yhtiö ole tehnyt tämän tyyppisiä korjauksia vaan osakkaat ovat oma-aloitteisesti rempanneet esim. kylppärit ja kodinhoitohuoneet, mutta silloin tarve onkin ollut sisustuksellinen eikä johtunut talotekniikan hajoamisesta, joten yhtiö on maksanut vain vesieristyksen. Pitäisi olla jotan perusteita miksi lähteä tekemään kalliimmalla ja enemmän oikein. Ainoa minkä olen keksinyt on juurikin tuo "hyvän rakennustavan" vastainen korjaus, mutta se lienee argumenttina huono, koska tuota "hyvää rakennustapaa" ei ole missään määritelty vaikka siihen kai oikeustapauksissakin usein vedotaan. Vanhan lattialämmityksen paikkakorjausvaihtoehto on tutkittu ja todettu mahdottomaksi, joten tuo vanhojen laattojen päälle laitto on se seuraavaksi halvin vaihtoehto, mutta voiko se tulla kummittelemaan joskus myöhemmin meille asukkaille tai yhtiölle lisäkustannuksina tai pahimmillaan terveyshaittana, niin se tässä mietityttää.

Siis tuo uusi vesieriste rikkoutuu jos sen alla oleva vanha laatta irtoaa alustasta.

Kyllä "hyvä rakennustapa" on määritelty.
RT-kortistoa käytetään useasti viitteenä tuolle hyvälle rakennustavalle. Syy miksi ne on todettu hyväksi tavaksi on se että kortistojen ohjeiden kasaamiseen on käytetty aikaa ja tutkittu alan asioiden kanssa joista sit on kasattu yhteisymmärryksessä suositeltu korjaus/rakentamistapa. Lisäksi kortistoa päivitetään jatkuvasti jotta niiden tieto olisi aina ajanmukaista.

 

[Juissi_]

Siis tuo uusi vesieriste rikkoutuu jos sen alla oleva vanha laatta irtoaa alustasta.

Kyllä "hyvä rakennustapa" on määritelty.
RT-kortistoa käytetään useasti viitteenä tuolle hyvälle rakennustavalle. Syy miksi ne on todettu hyväksi tavaksi on se että kortistojen ohjeiden kasaamiseen on käytetty aikaa ja tutkittu alan asioiden kanssa joista sit on kasattu yhteisymmärryksessä suositeltu korjaus/rakentamistapa. Lisäksi kortistoa päivitetään jatkuvasti jotta niiden tieto olisi aina ajanmukaista.

Taas on pakko olettaa, kun ei ole tarkkaa tietoa siitä mitä taloyhtiö aikoo tehdä (ei liene vielä selvää yhtiöllekään), mutta olettaisin, että jos vanhan laatan päälle laitetaan lattialämmitys ja uudet laatat, niin siihen ei laitettaisi uutta vesieristettä, sellaisesta ei ainakaan ollut mitään puhetta. Olen siis ymmärtänyt, että yhtiön valintana olisi korjata "rakennusaikaiseen tasoon" pintoja rikkomatta, mutta itseäni mietityttää, voiko siitä seurata jotakin ikävää matkan varrella.

 

[Lumimies]

Onko tuo lattialämmitys tilan ainoa lämmitys?
Kyllähän tuo pitäisi korjatta oikein eli piikata kaatovalu pois ja rakentaa lattia uusiksi. Luultavasti joutuu myös vaihtamaan sen lattiakaivon. Ei tuommoiseen pitäisi taloyhtiön talouden kaatua.

 

[EAQRSK]

Onko tuo lattialämmitys tilan ainoa lämmitys?
Kyllähän tuo pitäisi korjatta oikein eli piikata kaatovalu pois ja rakentaa lattia uusiksi. Luultavasti joutuu myös vaihtamaan sen lattiakaivon. Ei tuommoiseen pitäisi taloyhtiön talouden kaatua.

Taisi olla mukavuuslämmitys. Eli säädin seinään josta saa päälle tai pois ym säädöt. Näillä sähkönhinnoilla halpa tapa lämmittää kylpyhuonetta.

Edellinen talo kun rakennettiin niin osa asukkaista luuli että KPH lattian mukavuuslämmitys menee taloyhtiön piikkiin....tuli vähän kyselyitä kun ekat sähkölaskut oli tullu kun huudatettu täysillä sitä yötä päivää.

 

[Niämine]

Taas on pakko olettaa, kun ei ole tarkkaa tietoa siitä mitä taloyhtiö aikoo tehdä (ei liene vielä selvää yhtiöllekään), mutta olettaisin, että jos vanhan laatan päälle laitetaan lattialämmitys ja uudet laatat, niin siihen ei laitettaisi uutta vesieristettä, sellaisesta ei ainakaan ollut mitään puhetta. Olen siis ymmärtänyt, että yhtiön valintana olisi korjata "rakennusaikaiseen tasoon" pintoja rikkomatta, mutta itseäni mietityttää, voiko siitä seurata jotakin ikävää matkan varrella.

Tuota. Jos tuo on nyt sen 30 vuotta vanha kodinhoitohuone, nii todennäköisesti siellä ei ole päteviä vedeneristeitä. Ja vaikka jos olisi, nii ne on teknisen käyttöikänsä päässä. Rakennusaikaiseen tasoon ei pidä korjata, jos se rakennusaikainen taso ei vastaa nykymääräyksiä/-suosituksia. Käytännössä siis oikea ratkaisu on vaan kaapia kaikki vanha pois, ja tasoitella, vedeneristää, lattialämmittää ja laatottaa uudelleen. Kaivosta riippuen, se vaihdetaan tai sitten ei. Outoa olisi jos joku valvontaa harrastava, tapaukseen liittyvä, taho muuta hyväksyisi.

 

[janne]

Lisäksi työnä se vanhojen laattojen poisto ja pohjien fiksaus+vesieristys on niin pirun nopea ja helppo ettei mitään järkeä jättää tekemättä. Kukaan oikea urakoitsija tuollaiseen halpakorjaukseen vanhojen paskojen päälle tuskin edes suostuu tai ainakaan mitään takuuta antaa.

 

[Juissi_]

Onko tuo lattialämmitys tilan ainoa lämmitys?
Kyllähän tuo pitäisi korjatta oikein eli piikata kaatovalu pois ja rakentaa lattia uusiksi. Luultavasti joutuu myös vaihtamaan sen lattiakaivon. Ei tuommoiseen pitäisi taloyhtiön talouden kaatua.

On tilan ainoa lämmitys. Kodinhoitohuoneen pinta-ala on n 5 neliötä. Ovi sinne raollaan aina paitsi kun pesukonetta käytetään. Oven ulkopuolella "saunatuvassa" on vastaava valuun upotettu lattilämmitys, sen lämpö nyt säädetty 21-22 asteeseen, samoin seinän toisella puolella on uusittu kylppäri jossa mukavuuslattilämmitys näytti mittarilla 21-22 astetta. Kodinhoitohuoneen kynnyksen lähellä lattia 18,5 astetta, samoin kylppärin puoleisella seinällä, maata vasten olevan seinän lähellä lattian lämpö on n 14 astetta.

 

[Niämine]

Taloyhtiö haluaa korjata (30 vuotiaan rakennuksen) kellarissa sijaitsevan ainakin lattian osalta alkuperäiskuntoisen erillisen kodinhoitohuoneen peruslaattaan upotetun sähköisen lattialämmityksen asentamalla uuden ”mukavuuslattialämmityksen” vanhojen laattojen päälle (plus tietenkin uudet laatat). Lattia nousisi jonkun 15 milliä mikä ei ole ideaali, mutta sen kanssa voinee elää. Tilassa on lämminvesivaraaja ja lattiakaivo, mutta ei tuolla tilassa vedellä käytännössä läträtä ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että oikea (nykyisten ohjeiden, eli ”hyvän rakennustavan” mukainen?) korjaus lattiakaivolliseen tilaan olisi ottaa vanhat laatat pois ja lisätä (tai varmistaa että on) kaadot ja lisätä vedeneristys (ja nostaa se 10cm seinille), ehkä myös uusia jotain kaivon osia, jos on korotusrengas tms. Olenko ymmärtänyt oikein? Ja voiko tuosta seurata jotain myöhemmin, jos ei korjata nykyisten ohjeiden mukaisesti, esim ongelmia vakuutusyhtiön kanssa jos vaikka varaaja laskee vedet ja aiheuttaa kosteusvaurion jos ei aikanaan ole korjattu kunnolla? Entä seuraako tuollaisen ainakin jonkin verran varaavan lattilämmityksen korvaamaamisesta mukavuuslattialämmityksellä mitään negatiivista taloteknisesti asiaa ajatellen?

Yleisemmin tästä vielä - kyseistä taloyhtiötä mitenkään tuntematta - rakennusten elinkaaren kannalta epäilemättä hankalimpia ovat pienet yhtiöt, joissa paikallinen hallitus valitsee jonkun taloyhtiön osakkaista isännöitsijäksi säästösyistä, ja yrittää sitten pärjätä (uudehkon) yhtiön kanssa ihan vaan omillaan ilman että kukaan oikeastaan tietää tai ymmärtää rakennuksen ja rakenteiden elinkaaresta yhtään mitään. Sitten keskenään vaan sovitaan että "joo, kyll Arska voi tohon päälle vetästä uudet laatat, ei siinä mitään". Eikä siinä parhaimmillaan oikeasti ookkaan mitään, mutta kun vuodet kuluvat ja sama käytäntö jatkuu nii alkaahan siinä uusilla osakkeenomistajilla olla ihmettelemistä laattakerrosten paksuuksissa. Dokumentteja kun tehdyistä remonteista ei löydy mistään, edes tekijöiden itsensä antamina saati sitten minkään tahon valvomina. Kustannuksista huolimatta, mun mielestäni pienten taloyhtiöiden maallikkoisännöitsijöiden ja -hallitusten kannattaa ostaa valvontapalveluita (ja miksei yhtälailla konsultointipalveluita) yhtiön ulkopuolelta. Ihan vaan vaikka oman oikeusturvan varmistamiseksi.
(EDIT: en tarjoa valvontapalveluja työkseni

 

[Juissi_]

Yleisemmin tästä vielä - kyseistä taloyhtiötä mitenkään tuntematta - rakennusten elinkaaren kannalta epäilemättä hankalimpia ovat pienet yhtiöt, joissa paikallinen hallitus valitsee jonkun taloyhtiön osakkaista isännöitsijäksi säästösyistä, ja yrittää sitten pärjätä (uudehkon) yhtiön kanssa ihan vaan omillaan ilman että kukaan oikeastaan tietää tai ymmärtää rakennuksen ja rakenteiden elinkaaresta yhtään mitään. Sitten keskenään vaan sovitaan että "joo, kyll Arska voi tohon päälle vetästä uudet laatat, ei siinä mitään". Eikä siinä parhaimmillaan oikeasti ookkaan mitään, mutta kun vuodet kuluvat ja sama käytäntö jatkuu nii alkaahan siinä uusilla osakkeenomistajilla olla ihmettelemistä laattakerrosten paksuuksissa. Dokumentteja kun tehdyistä remonteista ei löydy mistään, edes tekijöiden itsensä antamina saati sitten minkään tahon valvomina. Kustannuksista huolimatta, mun mielestäni pienten taloyhtiöiden maallikkoisännöitsijöiden ja -hallitusten kannattaa ostaa valvontapalveluita (ja miksei yhtälailla konsultointipalveluita) yhtiön ulkopuolelta. Ihan vaan vaikka oman oikeusturvan varmistamiseksi.
(EDIT: en tarjoa valvontapalveluja työkseni

Tässäkin tapauksessa viereisen kylppärin remontin valvojalta kysyttiin miten kannattaa korjata, vastaus oli lähinnä kaksijakoinen, joko patteri seinään tai sitten tuo "oikeampi tapa" vanhat pois, vesieristys jne. Patteri ei sopinut meille asukkaina (laatat tosi ikävät talvella ilman lattilämmitystä), joten taloyhtiö pyysi tarjouksia kunnolla tehtynä, mutta kun olivat sen verran kallliita, niin täytyi joltain tutuntutulta raksatyypiltä saada kommentti, että voi vetäistä vanhojen laattojen päälle lämmityskaapelin ja uudet laatat. Kunnolla tehtynä tarjoukset olivat kiletämättä kovia, 6-10te, tuosta helpommasta tavasta ei ole saatu vielä tarjouksia mutta sen kuvitellaan olevan luokkaa 3te (tilassa mm. jonkin verran purettavia ja uudelleen asennettavia kaapistoja yms.). Ei haluaisi pienessä yhtiössä ruveta hankalaksi, mutta toisaalta ei haluaisi, että omaa kotia korjataan "huonolla rakennustavalla". Vai onko se niin, että kaikki mikä ei ole hyvää rakennustapaa, on huonoa rakennustapaa? Eikä haluaisi alkaa itse maksamaan yhtiön vastuulla olevan talotekniikan korjaamista.

 

[janne]

Tässäkin tapauksessa viereisen kylppärin remontin valvojalta kysyttiin miten kannattaa korjata, vastaus oli lähinnä kaksijakoinen, joko patteri seinään tai sitten tuo "oikeampi tapa" vanhat pois, vesieristys jne. Patteri ei sopinut meille asukkaina (laatat tosi ikävät talvella ilman lattilämmitystä), joten taloyhtiö pyysi tarjouksia kunnolla tehtynä, mutta kun olivat sen verran kallliita, niin täytyi joltain tutuntutulta raksatyypiltä saada kommentti, että voi vetäistä vanhojen laattojen päälle lämmityskaapelin ja uudet laatat. Kunnolla tehtynä tarjoukset olivat kiletämättä kovia, 6-10te, tuosta helpommasta tavasta ei ole saatu vielä tarjouksia mutta sen kuvitellaan olevan luokkaa 3te (tilassa mm. jonkin verran purettavia ja uudelleen asennettavia kaapistoja yms.). Ei haluaisi pienessä yhtiössä ruveta hankalaksi, mutta toisaalta ei haluaisi, että omaa kotia korjataan "huonolla rakennustavalla". Vai onko se niin, että kaikki mikä ei ole hyvää rakennustapaa, on huonoa rakennustapaa? Eikä haluaisi alkaa itse maksamaan yhtiön vastuulla olevan talotekniikan korjaamista.

Pyytäkää tarjoukset pikkufirmoilta (toiminimitimpurit yms), isoja tuollaiset pikkuhommat ei kiinnosta kuten hinnoista näkyy. Vaikka taloyhtiöhommiin on tapana lyödä tuplahinnat niin on nuo hinnat silti ihan poskettomia. Materiaalit saa alta tonnilla ja viikon työtunnitkin on jo paljon tuollaisesta. Lienee pk-seutu kysessä niin siellä kyllä tekijöitäkin riittää.

Kannattaa vaikka käyttää noita urakkamaailma.fi ym vastaavia sivuja apuna tarjouspyynnöissä. Niistä näkee myös hyvin tuotta toteutunutta hintamaailmaa.

 

[Niämine]

Tässäkin tapauksessa viereisen kylppärin remontin valvojalta kysyttiin miten kannattaa korjata, vastaus oli lähinnä kaksijakoinen, joko patteri seinään tai sitten tuo "oikeampi tapa" vanhat pois, vesieristys jne. Patteri ei sopinut meille asukkaina (laatat tosi ikävät talvella ilman lattilämmitystä), joten taloyhtiö pyysi tarjouksia kunnolla tehtynä, mutta kun olivat sen verran kallliita, niin täytyi joltain tutuntutulta raksatyypiltä saada kommentti, että voi vetäistä vanhojen laattojen päälle lämmityskaapelin ja uudet laatat. Kunnolla tehtynä tarjoukset olivat kiletämättä kovia, 6-10te, tuosta helpommasta tavasta ei ole saatu vielä tarjouksia mutta sen kuvitellaan olevan luokkaa 3te (tilassa mm. jonkin verran purettavia ja uudelleen asennettavia kaapistoja yms.). Ei haluaisi pienessä yhtiössä ruveta hankalaksi, mutta toisaalta ei haluaisi, että omaa kotia korjataan "huonolla rakennustavalla". Vai onko se niin, että kaikki mikä ei ole hyvää rakennustapaa, on huonoa rakennustapaa? Eikä haluaisi alkaa itse maksamaan yhtiön vastuulla olevan talotekniikan korjaamista.

Joo, tämmöstä tilannettahan mä tuossa hiukan tarkoitinkin. Anyway, tehtiin homma millä tahansa tyylillä (kunhan yhtiö on kyseisen menetelmän hyväksynyt) niin ethän sinä ole lopputuloksesta vastuussa. Jos uusi lattialämmitys syystä tai toisesta morjestelee parin vuoden päästä, nii sitten vaan uutta matoa koukkuun taloyhtiön piikkiin kuten nytkin Niin kauan kun se toimii, se on ihan yhtä hyvä ja lämmin kuin mitä "oikein" tehty olisi. "Hyvä rakennustapa" on kieltämättä hieman harmaa käsite; esmes juuri tää toinen laattakerros ensimmäisen päälle ei kategorisesti ole väärin. Mutta, toinen kerros 30-vuotiaan laattapinnan päälle niin että tuohon tulee vielä lattialämmitys väliin - mä en tekisi niin että mun nimeni näkyis jossain dokumenteissa; ei ole hyvää rakennustapaa.

 

[Niämine]

Pyytäkää tarjoukset pikkufirmoilta (toiminimitimpurit yms), isoja tuollaiset pikkuhommat ei kiinnosta kuten hinnoista näkyy. Vaikka taloyhtiöhommiin on tapana lyödä tuplahinnat niin on nuo hinnat silti ihan poskettomia. Materiaalit saa alta tonnilla ja viikon työtunnitkin on jo paljon tuollaisesta. Lienee pk-seutu kysessä niin siellä kyllä tekijöitäkin riittää.

Kannattaa vaikka käyttää noita urakkamaailma.fi ym vastaavia sivuja apuna tarjouspyynnöissä. Niistä näkee myös hyvin tuotta toteutunutta hintamaailmaa.

Viikon työtunneilla vanhat laatat pois, lattia kaatoineen lattialämmityksineen vedeneristyskuntoon, erkat, laatotus, saumaus, silkkarit? Kalusteiden irrotukset ja takaslaitot? Älä viitti.

 

[Juissi_]

Kertokaas nyt tietämättömälle, onko Rakennusten kosteustekninen toimivuus - Ymparisto.fi löytyvä ohje: "Tilassa, johon lämminvesivaraaja sijoitetaan, sijoitetaan lattiakaivo ja lattia vedeneristetään. Vesivaraajan suihkuavien vuotojen varalta seinät vedeneristetään tai maalataan" hyvän rakennustavan edellytys. Ja koskeeko se myös mainitun tilan remonttia ja koskeeko se tapausta jossa lattilämmitys teoriassa voitaisiin uusia pintoja rikkomatta. Eli jos rempataan ja ohjeen mukaan ei toimita, niin seuraako siitä, että hyvää rakennustapaa ei ole noudatettu vai onko olemassa jotain vähemmän vaativia ohjeita lattiakaivollisen tilan remontoinnista (RT-kortit?) joita noudattamalla edelleen noudatettaisiin hyvää rakennustapaa.

 

[jjs]

Kuuluuko ovenkarmin päällä olla aukko eristeissä? Molemmista kulmista puuttu ~4cm villaa ja aika kova veto käy. Sama juttu molemmissa ulko-ovissa. Korvausilmaventtiilit on ikkunankarmeissa. 2004 rakennettu rivari.

 

[ZZRX]

Kuuluuko ovenkarmin päällä olla aukko eristeissä? Molemmista kulmista puuttu ~4cm villaa ja aika kova veto käy. Sama juttu molemmissa ulko-ovissa. Korvausilmaventtiilit on ikkunankarmeissa. 2004 rakennettu rivari.

Ei ole oikein. Oven rako pitää olla tiivistetty ja jos siellä on villaa (varsinkin noin paksu kerros) niin olisi suositeltavaa olla päällä jokin höyrynsulku kuten höyrynsulkuteippi tai kerros uretaania. Näyttää muutenkin nuo kuvassa olevat eristeet aika epämääräisiltä.

 

[j1m2]

On villat mustuneet pahasti,tainnut vetää korvausilmaa tuon läpi pitemmän aikaa.Jos olisi oma niin poistaisin kaikki villat ja tilallle uretaania.

 

[JuhaH]

Viikon työtunneilla vanhat laatat pois, lattia kaatoineen lattialämmityksineen vedeneristyskuntoon, erkat, laatotus, saumaus, silkkarit? Kalusteiden irrotukset ja takaslaitot? Älä viitti.

Mulla tehtiin aikoinaan vuokrakämpän kylppäri kahdeksassa päivässä (purun aloituksesta luovutukseen) joista kolme päivää meni kuivumisaikoihin. Yksi äijä teki ja putkari + sähkäri kävi pyörähtämässä tekemässä kytkennät. Kyllä ne työtunnit jäi siihen viikkoon + matkat ja tavaranhaut. Lopputulos oli ihan virheetön. Alkuperäinen kylppäri purettiin siis "betoneille" ja kaikki meni uusiksi. Ammattimiehet on ammattimiehiä. Kaverille tehtiin vähän vastaavaa hommaa kosteusvaurion takia samoihin aikoihin reilu 3kk, kun talonyhtiön oli palkannut sen halvimman urakoitsijan ja lopputulos oli kaikkea muuta kuin virheetön.

 

[asentaja1]

Ei ole oikein. Oven rako pitää olla tiivistetty ja jos siellä on villaa (varsinkin noin paksu kerros) niin olisi suositeltavaa olla päällä jokin höyrynsulku kuten höyrynsulkuteippi tai kerros uretaania. Näyttää muutenkin nuo kuvassa olevat eristeet aika epämääräisiltä.

Villa ja teippi päälle on hyvä. Urden kanssa saa olla tarkkana, sopivasti on sopivasti, mutta varsinkin heppoisemman karmin saa vääntymään sillä jos tursottaaa tunteella ja myöhemmin mahdollinen säätö ei ole ihan helppo juttu.

 

[Lumimies]

Tai sitten saumamassa kuten sika construction+.

 

[EAQRSK]

Kuuluuko ovenkarmin päällä olla aukko eristeissä? Molemmista kulmista puuttu ~4cm villaa ja aika kova veto käy. Sama juttu molemmissa ulko-ovissa. Korvausilmaventtiilit on ikkunankarmeissa. 2004 rakennettu rivari.

Kyllä nuo kannattaisi olla kitattuna molemmin puolin. Nuppineulan pallon kokoinen reikä näkyy jo lämpökuvauksessa 4-5 astetta muuta karmia kylmempänä kohtana. Kädellä jopa tuntee vedon vaikka olisi listoitettukin ovi.

 

[EAQRSK]

Villa ja teippi päälle on hyvä. Urden kanssa saa olla tarkkana, sopivasti on sopivasti, mutta varsinkin heppoisemman karmin saa vääntymään sillä jos tursottaaa tunteella ja myöhemmin mahdollinen säätö ei ole ihan helppo juttu.

Jos karmi on asennettu oikein ei sitä kyllä uretaanilla saa millään turpoamaan paikaltaan. Karmihan pitäisi olla kiilattuna niin ettei se pääse vääntymään....

 

[ZZRX]

Jos karmi on asennettu oikein ei sitä kyllä uretaanilla saa millään turpoamaan paikaltaan. Karmihan pitäisi olla kiilattuna niin ettei se pääse vääntymään....

Kyllä se karmi aivan varmasti pullahtaa pyöreeks jos tuollaisen 4cm raon tuuttaa kerralla täyteen. Ite laittanut ruuvien kohdalle alkuun pienet "täpät" jotka antaa lisätukee karmille. Sit kun on kuivanut niin täytellyt tuollaiset isommat aukot useammassa erässä. Ovissa hyvä käyttää villaa niin on säätäminen helpompaa ja karmin saa tarvittaessa irti helposti.

 

[Joona N.V]

Ja se uretaani pitäisi pursottaa 2-3 erässä. Muuten uretaanivaahto jää helposti "ontoksi" sisältä. Ja viimeinen kerros niin että ei tarvitse leikata, toki jos vetää pintaan tiivistemassan tai teipin niin ei haittaa. Se kuivunut pinta on tiiviimpi kuin leikattu. Uretaaneista pitäisi vielä laittaa sellaista joustavaa, esim. sika boom flex. Ja osta pistooli, pilliuretaanilla sotkee joka paikan. Mökillä tiivistin pellavalla ikkunat, on aikas työläs mutta vanhassa talossa on niin paljon liikettä että ei uskaltanut vaahtoa laittaa.

 

[asentaja1]

Jos karmi on asennettu oikein ei sitä kyllä uretaanilla saa millään turpoamaan paikaltaan. Karmihan pitäisi olla kiilattuna niin ettei se pääse vääntymään....

Kyllä vaahdolla on hyvinkin mahdollista saada karmi muuttamaan muotoaan niin, että alkaa ahdistamaan, siinä on aika hirmuinen voima. Ne kiilat on siellä toisella puolella ja uretaani työntää taas toiseen suuntaan lähemmäksi ovea, ei siihen suuntaan mikään pidättele paitsi ruuvin kannat. Ei ole pitkäkään aika, kun olin jelppimässä uuden takaoven asennuksessa kaverille. Viikon päästä soitti että on ovi jumissa. Oli sitten potkaissut sen oven auki väkisin, mutta ei ollut lähelläkään että menee enää takaisin kiinni, syynä oli se, että tämä kaveri oli itse tursottanut raot täyteen pilliuretaania. Oli ihan reilusti taipunut kaarelle yläkarmi ja sivukarmit oli kiertynyt.

 

[ympyr]

Työmailla tuntuu että urtsupistoolille pitäisi olla jumalauta ajokortti. Niin paljon sillä sotketaan. Sama koskee kittiruuttaa.

 

[Zone]

Rivitalot ja takapihat. Eikös takapihat ole pääosin yhtiön hallussa ja kunnossapito osakkaan vastuulla (käytännössä nurmikonleikkuu)? Tässä nyt pientä vääntöä kun huoltoyhtiö väittää pihavalaisinta osakkaan vastuuksi. Pihavalaisimet on takapihoille asennettu talon rakentamisen yhteydessä, kytkimet kylläkin asunnoissa. Eli miten tässä sovelletaan kun rajaavana tekijänä on ilmeisesti se, onko valaisin osakkaan asentama vai ei?

 

[EAQRSK]

Rivitalot ja takapihat. Eikös takapihat ole pääosin yhtiön hallussa ja kunnossapito osakkaan vastuulla (käytännössä nurmikonleikkuu)? Tässä nyt pientä vääntöä kun huoltoyhtiö väittää pihavalaisinta osakkaan vastuuksi. Pihavalaisimet on takapihoille asennettu talon rakentamisen yhteydessä, kytkimet kylläkin asunnoissa. Eli miten tässä sovelletaan kun rajaavana tekijänä on ilmeisesti se, onko valaisin osakkaan asentama vai ei?

Kyllä meillä ainakin ulkovalot kuuluu huoltoyhtiölle. Samoin kun KPH katon led valaisimet ja keittiön välitilan led "loisteputkivalot".

 

[Rantakemisti]

Rivitalot ja takapihat. Eikös takapihat ole pääosin yhtiön hallussa ja kunnossapito osakkaan vastuulla (käytännössä nurmikonleikkuu)? Tässä nyt pientä vääntöä kun huoltoyhtiö väittää pihavalaisinta osakkaan vastuuksi. Pihavalaisimet on takapihoille asennettu talon rakentamisen yhteydessä, kytkimet kylläkin asunnoissa. Eli miten tässä sovelletaan kun rajaavana tekijänä on ilmeisesti se, onko valaisin osakkaan asentama vai ei?

Mitä sanoo yhtiöjärjestys?

Piha-alueiden vastuunjako - Braleva

Taloyhtiössä piha-alueiden vastuunjako riippuu siitä, kuka piha-aluetta hallinnoi. Lue lisää osakkaan ja taloyhtiön vastuista.

braleva.fi

 

[Mörtti Röppönen]

Rivitalot ja takapihat. Eikös takapihat ole pääosin yhtiön hallussa ja kunnossapito osakkaan vastuulla (käytännössä nurmikonleikkuu)? Tässä nyt pientä vääntöä kun huoltoyhtiö väittää pihavalaisinta osakkaan vastuuksi. Pihavalaisimet on takapihoille asennettu talon rakentamisen yhteydessä, kytkimet kylläkin asunnoissa. Eli miten tässä sovelletaan kun rajaavana tekijänä on ilmeisesti se, onko valaisin osakkaan asentama vai ei?

Eikös tuo riipu ihan siitä, mitä huoltoyhtiön kanssa on sovittu?

Itse kun asuin jonotalossa, huoltoyhtiö kävi vain pääväylät auraamassa, muut oli meidän osakkaiden vastuulla.

 

[Zone]

Lähinnä sitä kun yrittävät laskuttaa osakasta valaisimen korjauksesta / lampun vaihdosta taloyhtiön sijaan. Kurkataan tuo yhtiöjärjestys, josko sieltä löytyy jotain. Muistaakseni piha-alueista ei mitään erillistä ole sovittu eli taloyhtiön hallinnassa olisi.

 

[mailman]

Vihdoin ja viimein autotalli-laajennusprojekti olisi menossa eteenpäin. Viime vuosi menkööt vielä koronan piikkiin

Mutta, on kyllä vaikea tuota pääsuunnittelijaa löytää tallilaajennukselle. Yksi heitti, että tuntitaksalla mennään ja lopullinen kustannus kaikkine papereineen ~5000e paikkeilla. Minun mielestä aika kallis?
Ja googletellut aika montakin paikkaa, suurimmalta osalta ei tule edes vastausviestiä suuntaan tai toiseen. Muutama ilmoittanut ettei näin pientä proggista ota.

Olisiko kenelläkään suositella tällaiseen, mielestäni aika pieneen, projektiin pääsuunnittelijaa (Vantaa kyseessä jos jotain väliä) jolta saisi kaikki liput ja laput lopullista rakennuslupaa varten?

Ja ao. kuvan mukainen toimenpidehän mulla oli kyseessä, eli nykyisen tallin "jatkoksi" tuohon vasemmalle uutta tallia.

 

[noreth]

Vihdoin ja viimein autotalli-laajennusprojekti olisi menossa eteenpäin. Viime vuosi menkööt vielä koronan piikkiin

Mutta, on kyllä vaikea tuota pääsuunnittelijaa löytää tallilaajennukselle. Yksi heitti, että tuntitaksalla mennään ja lopullinen kustannus kaikkine papereineen ~5000e paikkeilla. Minun mielestä aika kallis?
Ja googletellut aika montakin paikkaa, suurimmalta osalta ei tule edes vastausviestiä suuntaan tai toiseen. Muutama ilmoittanut ettei näin pientä proggista ota.

Olisiko kenelläkään suositella tällaiseen, mielestäni aika pieneen, projektiin pääsuunnittelijaa (Vantaa kyseessä jos jotain väliä) jolta saisi kaikki liput ja laput lopullista rakennuslupaa varten?

Ja ao. kuvan mukainen toimenpidehän mulla oli kyseessä, eli nykyisen tallin "jatkoksi" tuohon vasemmalle uutta tallia.

Miten jos kokeilisit oppilastyötä?

https://rakennusmaailma.fi/teeta-remonttityo-oppilastyona-nama-oppilaitokset-tarjoavat-palveluja/

 

[mailman]

Kellään ei ole pääsuunnittelijaa/arkkitehtiä suositella?

 

[EAQRSK]

Kellään ei ole pääsuunnittelijaa/arkkitehtiä suositella?

Ei ole kovin montaa fiksua tullut vastaan tässä uran aikana

Nyt luulisi kyllä olevan suunnittelijoilla aikaa kun rakentaminen on hiljentynyt aika reippaasti.

 

[mailman]

Ei ole kovin montaa fiksua tullut vastaan tässä uran aikana

Nyt luulisi kyllä olevan suunnittelijoilla aikaa kun rakentaminen on hiljentynyt aika reippaasti.

Heh

Mutta joo, luulisi tekijöitä olevan. Niiden löytäminen tuntuu olevan aika haastavaa...

 

[jonesky12345]

Mikäs olisi oikeanlainen toimenpide, kun autotallin ovet ovat talven kosteudessa turvonneet niin että kinnaavat toisiinsa ja toissa kesänä rakennetun tallin kanssa ongelma on ensimmäistä kertaa ilmaantunut tänä talvena, eli viimetalvena ei vastaavaa ollut. Ongelma on selkeästi kosteiden kelien myötä pahentunut asteittain ja talli tehtiin laajentamalla vanha varasto ja katos yhtenäiseksi talliksi, joten runkorakenteiden eläminenkään ei voi syynä olla. Samanlaista kosteudesta turpoamista kävi myös pihavajan itse rakennetulle paneloidulle ovelle, mutta tallin ovet on ihan ovitoimittajalta ostettu kokonaisuus ja ovat siis ulos kääntyvät pariovet. Ovet on maalattu vain pohjaväriin ja vain ulkopuolelta, voiko kokonaan maalaus vaikkapa ensi kesänä jahka kuivuneet toimia ratkaisuna, ettei kosteus tunkeudu puuhun yhtä agressiivisesti ja turvota sitä, vai olisiko noita syytä jotenkin säätää? Mulla on karmiruuveilla tehty ihan oikeaoppinen asennus kiiloineen päivineen, ja sisäpuolella mulla ei ole vielä edes laitettu mitään peitelistoja eli kiilat kyllä näkyy sisäpuolelta, mutta jos naputan kiilat irti, niin se ulkopuolelta tuleva kiilahan ei sitten enää ole asennettavissa. Voin toki ulkopuolen listoituksen irroitella, jos tämä on tarpeen, mutta teen tuon mielummin ensi kesänä, kun turpoaminen on taas palautunut.

Vinkit ovat erittäin tervetulleita, joten antaa palaa, jos ideaa on!

 

[ZZRX]

Mikäs olisi oikeanlainen toimenpide, kun autotallin ovet ovat talven kosteudessa turvonneet niin että kinnaavat toisiinsa ja toissa kesänä rakennetun tallin kanssa ongelma on ensimmäistä kertaa ilmaantunut tänä talvena, eli viimetalvena ei vastaavaa ollut. Ongelma on selkeästi kosteiden kelien myötä pahentunut asteittain ja talli tehtiin laajentamalla vanha varasto ja katos yhtenäiseksi talliksi, joten runkorakenteiden eläminenkään ei voi syynä olla. Samanlaista kosteudesta turpoamista kävi myös pihavajan itse rakennetulle paneloidulle ovelle, mutta tallin ovet on ihan ovitoimittajalta ostettu kokonaisuus ja ovat siis ulos kääntyvät pariovet. Ovet on maalattu vain pohjaväriin ja vain ulkopuolelta, voiko kokonaan maalaus vaikkapa ensi kesänä jahka kuivuneet toimia ratkaisuna, ettei kosteus tunkeudu puuhun yhtä agressiivisesti ja turvota sitä, vai olisiko noita syytä jotenkin säätää? Mulla on karmiruuveilla tehty ihan oikeaoppinen asennus kiiloineen päivineen, ja sisäpuolella mulla ei ole vielä edes laitettu mitään peitelistoja eli kiilat kyllä näkyy sisäpuolelta, mutta jos naputan kiilat irti, niin se ulkopuolelta tuleva kiilahan ei sitten enää ole asennettavissa. Voin toki ulkopuolen listoituksen irroitella, jos tämä on tarpeen, mutta teen tuon mielummin ensi kesänä, kun turpoaminen on taas palautunut.

Vinkit ovat erittäin tervetulleita, joten antaa palaa, jos ideaa on!

Taitaa olla aika yleinen ongelma noissa pariovissa tuo.. Mistä ne ottaa kiinni? Jos ottaa ylä tai alareunasta niin voi olla syynä ettei oo suorassa tai saranat ei kestä ja alkaa roikkua. Jos taas ovet ottaa keskeltä kiinni tasaisesti niin ovat vaan tehty jotenkin huonosti että turpoo. kantsii tarkistaa molemmat pielet passilla että on suorassa. Jos suoruudessa ei ole vikaa niin saranoita voi koittaa säätää, niissä ainakin perinteisesti ollut ylös/alas säätö ja joissain malleissa myös etäisyyttä karmista voi säätää.

Kokonaan maalaus kantsii ehdottomasti tehdä, kyllä sen pitäis parantaa tilannetta. Nostaa sit ovet vaikka sisälle pukkien päälle, antaa kuivaa kunnolla ja sit suorittaa ohjeiden mukaisesti maalauksen. Itsemaalatut ovet harvoin pääsee tehdasmaalauksen tasolle kosteudenkestossa.

Herää pakostakin kysymys miksi tuollaiset vanhanaikaiset ovet ylipäätään on pitänyt laittaa uuteen talliin kun vuosia on ollut jo käytössä ylöspäin nousevat ovet joita löytyy monesta hintaluokasta.

 

[kajakkivajakki]

Puu nyt luonnonmateriaalina aina elää kosteuden mukaan. Jos välykset on liian tiukat niin harraahan se.

Kuten ZZRX tuossa jo sanoikin niin nykyaikaisissa saranoissa on usein säätömahdollisuuksia joka suuntaan. Ellei säätövara riitä niin karmia säätämällä välystä saa lisättyä.

Viimeistään kutteri auttaa ongelmaan.

 

[jonesky12345]

Taitaa olla aika yleinen ongelma noissa pariovissa tuo.. Mistä ne ottaa kiinni? Jos ottaa ylä tai alareunasta niin voi olla syynä ettei oo suorassa tai saranat ei kestä ja alkaa roikkua. Jos taas ovet ottaa keskeltä kiinni tasaisesti niin ovat vaan tehty jotenkin huonosti että turpoo. kantsii tarkistaa molemmat pielet passilla että on suorassa. Jos suoruudessa ei ole vikaa niin saranoita voi koittaa säätää, niissä ainakin perinteisesti ollut ylös/alas säätö ja joissain malleissa myös etäisyyttä karmista voi säätää.

Kokonaan maalaus kantsii ehdottomasti tehdä, kyllä sen pitäis parantaa tilannetta. Nostaa sit ovet vaikka sisälle pukkien päälle, antaa kuivaa kunnolla ja sit suorittaa ohjeiden mukaisesti maalauksen. Itsemaalatut ovet harvoin pääsee tehdasmaalauksen tasolle kosteudenkestossa.

Herää pakostakin kysymys miksi tuollaiset vanhanaikaiset ovet ylipäätään on pitänyt laittaa uuteen talliin kun vuosia on ollut jo käytössä ylöspäin nousevat ovet joita löytyy monesta hintaluokasta.

Mulla on tossa tallin katossa verhokiskoa, että saa rajattua ton tyhjän puolen maalaushommia varten, niin tuon järjestäminen tollasella ylöspäin nousevalla ovella olis ollut haastavaa. Pitää tarkastaa karmit vielä, mutta kyllä ne rakentamisvaiheessa laitettiin hyvin suoraan, toki joku saranan paikka lienee voinut mahdollisesti elää. Ootellaan ens kesään että ovet kuivuu ja vedetään maalit pintaan sitten ja funtsitaan toimenpiteitä.

 

[mailman]

Heh

Mutta joo, luulisi tekijöitä olevan. Niiden löytäminen tuntuu olevan aika haastavaa...

Varmaan tusinaan eri firmaan laittanut meiliä talliprojektista, ehkä kolmasosa vastannut että on liian kiire moiseen pikkuprojektiin... Ja moni tosiaan sivuillansa ihan erikseen ilmoittaa että palvelevat myös pienrakentajia. Ja loput 2/3 eivät ole vastanneet mitään.
Onko nykyään pääsuunnittelijat tosiaankin noin kiireisiä?

 

[stabbulamus]

Varmaan tusinaan eri firmaan laittanut meiliä talliprojektista, ehkä kolmasosa vastannut että on liian kiire moiseen pikkuprojektiin... Ja moni tosiaan sivuillansa ihan erikseen ilmoittaa että palvelevat myös pienrakentajia. Ja loput 2/3 eivät ole vastanneet mitään.
Onko nykyään pääsuunnittelijat tosiaankin noin kiireisiä?

Noh jos kyseisen henkilön löytäminen hommaan hankalaa on niin saamasi 5k€ tarjous kuulostaa varmaan ihan järkevälle jos laajennus on tarve toteuttaa?

 

[mailman]

Noh jos kyseisen henkilön löytäminen hommaan hankalaa on niin saamasi 5k€ tarjous kuulostaa varmaan ihan järkevälle jos laajennus on tarve toteuttaa?

No tuo hinta on ihan posketon. Joku raja siinäkin. Pidän sitä ennemmin sellaisena, että "pakolla tekevät" jos joku hullu tuosta tuon verran suostuu maksamaan.
Kaveri juuri rakensi uuden talon, ja ison erillisen tallin. Vastaavat paperityöt kaikkinensa alle 4000e.

 

[stabbulamus]

No tuo hinta on ihan posketon. Joku raja siinäkin. Pidän sitä ennemmin sellaisena, että "pakolla tekevät" jos joku hullu tuosta tuon verran suostuu maksamaan.
Kaveri juuri rakensi uuden talon, ja ison erillisen tallin. Vastaavat paperityöt kaikkinensa alle 4000e.

Oletko kokeillut urakkamaailmaa tms?

 

[phetu]

No tuo hinta on ihan posketon. Joku raja siinäkin. Pidän sitä ennemmin sellaisena, että "pakolla tekevät" jos joku hullu tuosta tuon verran suostuu maksamaan.
Kaveri juuri rakensi uuden talon, ja ison erillisen tallin. Vastaavat paperityöt kaikkinensa alle 4000e.

Pohjaan, kun tuo nyt on jo piirretty, niin mitä siis tarvitset? Julkkarit, rakennekuvat, lujuuslaskelmat jne. vai pelkän nimen vanhoihin papereihin ja tarkastus, että täyttävät nykymääräykset?

 

[mailman]

Pohjaan, kun tuo nyt on jo piirretty, niin mitä siis tarvitset? Julkkarit, rakennekuvat, lujuuslaskelmat jne. vai pelkän nimen vanhoihin papereihin ja tarkastus, että täyttävät nykymääräykset?

Niin itse pikaisesti tuon pohjan väkertänyt olemassa olevista matskuista ihan copypastella.
Mutta tarve siis ns. pääpiirustuksille jotka mielestäni ovat asema-, pohja-, julkisivu- sekä leikkauspiirustukset ja rakenneleikkaukset.
En ole satavarma tarviiko nuo kaikki, ja puuttuuko listasta nyt jotain.

 

[mailman]

Oletko kokeillut urakkamaailmaa tms?

Itseasiassa hyvä idea, ei tosin mitään tietoa onko nuo ihan "toimivia" sivustoja?

 

[stabbulamus]

Itseasiassa hyvä idea, ei tosin mitään tietoa onko nuo ihan "toimivia" sivustoja?

En ole tuota kautta ottanut ketää tekemään, mutta olen kyllä käyttänyt hintatason määrittämisen apuna kun kysellyt hintoja erinäisille urakoille. Kyllä sieltä tarjouksia hyvin tuli.