Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Teräsmiäs]

Noissa halppis- ja merkkiterissä on aika iso ero. Halvat menee melkeen samantien entisiks eikä edes kestä kunnolla kovaa puuta kun taas kunnon terillä voi ajaa yhdelläkin vaikka kuinka pitkään kunhan ei aja naulaan.

On varmasti eroa, mutta itsellä kun epäsäännöllisesti käytän monitoimityökalua niin enemmin käytän kehnoa puuterää jos saattuukin osumaan johonkin metalliin samalla.

Otin testiin GGBoomin setin, niin nähdään mistä ne on tehty, kun Milwaukeen 11-osainen maksaa 200€ niin ehtiihän näitä muutaman tuhoamaan ja ostaa sitten yhden tai kaksi pyhäterää jos semmoinen.

 

[dot1q]

Mitään tapaa paikata väliaikaisesti peltisessä/metallisessä rännissä olevia reikiä? Katos lähti kohdalta pois ja paljasti joukon pikku reikiä kourussa ja nyt osa vedestä valuu niistä alas sen sijaan, että tulisivat päässä olevasta syöksytorvesta.

Tällä pitäs pysyä pidempäänkin kunnossa:

Bituminen Tiivistysteippi Sika MultiSeal Alumiinivahvistettu 100 mm x 10 m

Korjauksiin ja paikkauksiin sääolojen kestävyyttä vaativiin kohteisiin. Alumiinivahvistettu versio. - helppo työstää - taloudellinen käyttää - hyvä tartunta useimpiin materiaaleihin - säänkestävä - itseliimautuva - UV:n kestävä - bituminkestävä - voidaan maalata - voidaan asentaa paikoilleen...

www.bauhaus.fi

 

[Ande2]

Kellään kokemusta puukkosahojen teristä ja niiden pölyntuotosta? Pitäisi sahata alas väliseinä kerrostalossa, seinä on 70mm paksua jonkinlaista kevytharkkoa mitä nyt käytettiinkään 70 luvulla ei kantavissa seinissä.
Mietin tässä että olisiko parempi käyttää vähän tiheempää hammastusta vai sellasta tiilelle sopivaa raskasta terää. Ykkösprioriteetti olisi minimoida pölyntuottoa. Voisin kuvitella että hienompi terä leikkaisi siistimmin mutta pölyäisi enemmän mutta onko näin?

 

[Baldrick]

Kellään kokemusta puukkosahojen teristä ja niiden pölyntuotosta? Pitäisi sahata alas väliseinä kerrostalossa, seinä on 70mm paksua jonkinlaista kevytharkkoa mitä nyt käytettiinkään 70 luvulla ei kantavissa seinissä.
Mietin tässä että olisiko parempi käyttää vähän tiheempää hammastusta vai sellasta tiilelle sopivaa raskasta terää. Ykkösprioriteetti olisi minimoida pölyntuottoa. Voisin kuvitella että hienompi terä leikkaisi siistimmin mutta pölyäisi enemmän mutta onko näin?

Hyvä imuri on se mikä auttaa.

 

[kajakkivajakki]

Ja vesi, jos sen aiheuttaman sotkun kanssa on helpompi pärjätä kuin pölyn.

Molemmissa -70 luvun kerrostaloissa joissa olen asunut niin ei kantavatkin seinät olivat betonia, tosin vain huomattavasti ohuempana.

Hieman kyllä jää tuosta hämärän peittoon mitä ollaan tekemässä, poistamassa seinää vai tekemässä siihen esim oviaukkoa. Jos kyse on ensimmäisestä niin mihin siinä tarvitaan puukkosahaa.

 

[ZZRX]

Ja vesi, jos sen aiheuttaman sotkun kanssa on helpompi pärjätä kuin pölyn.

Molemmissa -70 luvun kerrostaloissa joissa olen asunut niin ei kantavatkin seinät olivat betonia, tosin vain huomattavasti ohuempana.

Hieman kyllä jää tuosta hämärän peittoon mitä ollaan tekemässä, poistamassa seinää vai tekemässä siihen esim oviaukkoa. Jos kyse on ensimmäisestä niin mihin siinä tarvitaan puukkosahaa.

En kyllä suosittele asutussa kerrostalossa veden kanssa lotraamista muille kuin ammattilaisille joilla on kunnon vehkeet ja ammattitaito estää veden pääsy rakenteisiin.

 

[kajakkivajakki]

Tietämättä nyt mitä materiaalia nuo väliseinät on niin puukkosahalla kivien katkaisusta ei ole kokemusta kuin tuosta terästä:

B-10403 - Puukkosahanterä 455 x 1,5 mm, kevytsoraharkot, 1 kpl

www.makita.fi

Viime keväänä allaolevan kivijalan sillä muurailin:

Paljon hitaampi sillä oli katkoa harkot kuin rälläkkä+timanttilaikka kombolla, mutta tuntihommis ja pölyntuotto aivan erimaailmasta. Tosin puukkosahaan sai tiheästi akkua olla vaihtamassa, kaks-kolme harkkoa ja akku vaihtoon ja kun tuota perusmuuria oli se noin 70 metriä niin jokusen kiven sai katkoa.

Kohta tänne joku tuloo sanomaan että ihan päin persettä muurattu ja väärillä välineillä

 

[Ande2]

Ja vesi, jos sen aiheuttaman sotkun kanssa on helpompi pärjätä kuin pölyn.

Molemmissa -70 luvun kerrostaloissa joissa olen asunut niin ei kantavatkin seinät olivat betonia, tosin vain huomattavasti ohuempana.

Hieman kyllä jää tuosta hämärän peittoon mitä ollaan tekemässä, poistamassa seinää vai tekemässä siihen esim oviaukkoa. Jos kyse on ensimmäisestä niin mihin siinä tarvitaan puukkosahaa.

Tarkoitus siis poistaa seinä. Meinaatko että leka olisi siistimpi tapa kuin puukkosaha? Seinä 180cm pitkä ja korkeus 256cm

 

[Teräsmiäs]

Puukkosaha on ehdoton remontissa, varsinkin kun otat siihen vaikka kaksi terää.

Toinen pyhäterä ja toinen saneerausterä.

Silloin kun omakotitaloa rakennettiin ja tein talon perustuksia niin tuo puukko saha on kaikista kätevin kun se levy on jo paikoillaan soraa vasten ja kulma sieltä törröttää. Puukkosaha käteen ja naps pois.

Ennenkuin joku huomauttaa että tuliko liian lyhyt pituus eristyksistä niin tehtiin pidemmät valmiiksi mitä piirrustuksissa oli minimi 1.2-1.5m.

 

[Ande2]

ja tässä vielä kuva seinämateriaalista jos joku tunnistaa. Tämä on siis vaatekaapin seinä, 70mm paksu. Ja -74 rakennettu talo kyseessä.

 

[Lumimies]

Näyttää akolle eli kevytsoralle. Moskalla lähtee aika helposti, ei tuon kanssa kannata sahalla alkaa nitkuttamaan.

 

[Reivn]

Lekalla tuon itekkin purkaisin. Vanha patja ja/tai vanerilevy alle, niin säästyy lattia kolhuilta. Lekan kaverina voi käyttää kivitalttaa ja yhden käden moskaa jos pelottaa isommalla tempoa, niillä saa varsinkin seinien liitoskohdassa sen sauman nätiksi ennen tasotteita.

Toki kerrostalosta kun on kyse, vaikka kukaan ei jaksa tai halua näitä muistutuksia lukea, niin taloyhtiölle muutostyöilmotus asiasta jotta voivat reagoida halutessaan. Noissa seinissä on voitu viedä vaikka mitä putkea tai sähkökaapelia, vaikka ei kantava oiskaan.

 

[kajakkivajakki]

Juu, noin. Lattian suojaus, moska ja laastipaljuja joilla kantaa materiaalin ulos.

 

[Carmake]

Juu, noin. Lattian suojaus, moska ja laastipaljuja joilla kantaa materiaalin ulos.

Ja esim. Motonetista siirtoalusta helpottamaan jätteen kuljetusta.

 

[tietokonerikki]

Kellään kokemusta puukkosahojen teristä ja niiden pölyntuotosta? Pitäisi sahata alas väliseinä kerrostalossa, seinä on 70mm paksua jonkinlaista kevytharkkoa mitä nyt käytettiinkään 70 luvulla ei kantavissa seinissä.
Mietin tässä että olisiko parempi käyttää vähän tiheempää hammastusta vai sellasta tiilelle sopivaa raskasta terää. Ykkösprioriteetti olisi minimoida pölyntuottoa. Voisin kuvitella että hienompi terä leikkaisi siistimmin mutta pölyäisi enemmän mutta onko näin?

Hommaat käsisirkkelin (kierroksien säädöllä), jossa kunnon kovametallipalat. Sekä tehokkaaseen pölyimuriisi esierottelijan josta vedät pölyimurin letkun siihen käsisirkkelin pölynpoistoreikään. Leikkat seinän molemmin puolin. Poraat vaikka nurkkiin ensin reiät niin voit kohdistaa helpommin.
Voi ehkä toimia niinkin, että sahaa 50mm toiselta puolen ja naputtelet taltalla siltäehjältä puolen irti?

Varautuisin silti, että vähän voi pöylyä joutua pinnoilta putsaamaan. Sekä aukon ympärille kunnon suojaus lattiaan.

Toinen tapa: teet muovista suojaseinän aukon molemmin puolin ja silti imuroit turhat pölyt jo tehdessäsi.

 

[gouca]

Olisikohan jostain saatavilla puulastujen lämmöneristämiskyvystä tietoa, tai vertailua?

Meillä on siis kesähuvilassa toisen kerroksen yläpohja eristetty n. 40 cm kerroksella puulastuja n. kymmenisen vuotta sitten remontin yhteydessä. Talvi oli aika kylmä, joten eristyksien uusiminen tuli puheenaiheeksi, ja nyt en yhtäkkiä löydäkään puulastujen käytöstä oikeastaan mitään tietoa, että miten vertautuvat "nykyaikaisiin" eristelevyihin, ekovillaan tai esim. SPU:hun.

 

[ZZRX]

Olisikohan jostain saatavilla puulastujen lämmöneristämiskyvystä tietoa, tai vertailua?

Meillä on siis kesähuvilassa toisen kerroksen yläpohja eristetty n. 40 cm kerroksella puulastuja n. kymmenisen vuotta sitten remontin yhteydessä. Talvi oli aika kylmä, joten eristyksien uusiminen tuli puheenaiheeksi, ja nyt en yhtäkkiä löydäkään puulastujen käytöstä oikeastaan mitään tietoa, että miten vertautuvat "nykyaikaisiin" eristelevyihin, ekovillaan tai esim. SPU:hun.

Löysin äkkiseltään tälläisen esimerkin josta löytyy jonkin verran u-arvoista purun suhteessa villaan. Saa ainakin jonkinmoisen käsityksen asiasta.

Löyty myös ihan taulukkokin kun vähän kaivelin

Tässä vielä noi lähteet

Lämmöneristystason ohje

Vanhojen lämmöneristeiden ominaisuuksia – uutta tutkimustietoa ja myös vanhaa

(Artikkeli on päivitetty 2.2.2026) Suomessa on käytetty luonnosta saatavia materiaaleja lämmöneristeinä vuosisatojen ajan. Voisipa sanoa, että jopa niin kauan kuin täällä pohjan perillä on ollut as…

rakennustarkkailija.com

 

[gouca]

@ZZRX iso kiitos!

 

[Niämine]

Löysin äkkiseltään tälläisen esimerkin josta löytyy jonkin verran u-arvoista purun suhteessa villaan. Saa ainakin jonkinmoisen käsityksen asiasta.

Nää on hyviä, kiitos munkin puolestani vaikken ees kyselly!

 

[tietokonerikki]

Olisikohan jostain saatavilla puulastujen lämmöneristämiskyvystä tietoa, tai vertailua?

Meillä on siis kesähuvilassa toisen kerroksen yläpohja eristetty n. 40 cm kerroksella puulastuja n. kymmenisen vuotta sitten remontin yhteydessä. Talvi oli aika kylmä, joten eristyksien uusiminen tuli puheenaiheeksi, ja nyt en yhtäkkiä löydäkään puulastujen käytöstä oikeastaan mitään tietoa, että miten vertautuvat "nykyaikaisiin" eristelevyihin, ekovillaan tai esim. SPU:hun.

Nyrkkisääntönä 100mm sahanpurua vastaa n. 50mm mineraalivillaa, käytäntö sitten vaihtelee. Sahanpurussa pitää muistaa sen painuminen ja tehdä tarvittavat lisätäytöt varsinkin seinissä monelta unohtuu tuo. Puhallusvillatkin painuvat.

 

[miksu8]

Tunnistaako kukaan kuvasta mikä peltikatto on kyseessä? Saumojen väli on n. 48cm. Kuva on otettu räystään kohdalta ja ylempänä kuvassa on lumieste.

 

[kajakkivajakki]

Lukkoponttikate.
Ruukki Classic paras arvaus, mutta onhan noita monilla pienemmilläkin toimijoilla.

 

[miksu8]

Lukkoponttikate.
Ruukki Classic paras arvaus, mutta onhan noita monilla pienemmilläkin toimijoilla.

Ruukilta jo kyselin ja heillä ei ole tuota saumakohdan parin sentin levyistä kohoumaa.

 

[kajakkivajakki]

Ruukilta jo kyselin ja heillä ei ole tuota saumakohdan parin sentin levyistä kohoumaa.

Etusivu :: Poimukate Oy

Kruunaa kotisi Poimukatteen korkealaatuisella teräskatolla. Laske ilmainen hinta-arvio minuutissa!

poimukate.fi

Noilla on. Mutta kuten jo aiemmin sanoin niin monet ns pienetkin toimijat noita tekevät hieman erilaisina.

Edit tuo taas on sitten liian leveä

 

[miksu8]

Etusivu :: Poimukate Oy

Kruunaa kotisi Poimukatteen korkealaatuisella teräskatolla. Laske ilmainen hinta-arvio minuutissa!

poimukate.fi

Noilla on. Mutta kuten jo aiemmin sanoin niin monet ns pienetkin toimijat noita tekevät hieman erilaisina.

Edit tuo taas on sitten liian leveä

No tämä näyttää ainakin täsmälleen samalta leveyttä lukuunottamatta. Pitää mitata se aamulla vielä.

 

[Jayded]

Mun paras veikkaus olis tää. Weckman

 

[miksu8]

Mun paras veikkaus olis tää. Weckman

Jes, tässä leveyskin kohdillaan. Onko tuo saumatekniikka vapaata riistaa kun monella on tismalleen sama...

 

[kajakkivajakki]

Lukitaan vastaus tuohon Weckmanniin, jollei miksun paikkakunnalla/lähialueella ole jotain pienempää toimijaa joka noita toimittaa.

Sehän ei ole IHAN sama, pikkasen kun muokkaa niin ei voi syyttää kopioinnista

 

[DroiAn]

Onko kokemuksia yläpohjassa havaitusta, puutteellisen tuuletuksen aiheuttamasta homevauriosta joka korjattu? Saako kaiken homeen sieltä pois? Voiko olla jatkossa haittaa asumisen kannalta?

Ostaisitko tällaista taloa, vaikka ammattilainen (asiaan erikoistunut yritys) olisi tehnyt tarvittavat korjaukset (korjauksista aikaa yli 10v)? Viat oli havaittu asuntokauppaa tehdessä.

Mielipiteitä?

Järki nyt sanoo ei, mutta alkaa näissä yli 50 v vanhoissa omakotitaloissa aina väkisinkin olla jotakin vastaavaa joko edessä tai jo korjattuna.

 

[kajakkivajakki]

Huonetila on lähtökohtaisesti aina ylipaineinen katossa eli se on viimeinen suunta, josta korvausilmaa vedetään huonetilaan.
Ullakkotila on periaatteessa ulkotilaa ja siellä nyt on ihan samat ulkoilman epäpuhtaudet muutenkin.
Oletan että ullakolla ruoteet/kattotuolit ottaneet itteensä heikon tuuletuksen vuoksi.

Mutta onhan tuvan ostaminen elämän suurin rahallinen investointi niin jos epäilyttää -> skippaa.
Tosin täydellistä 50 vuotta vanhaa rakennusta saanee etsiä tovin jos toisenkin

 

[DroiAn]

Huonetila on lähtökohtaisesti aina ylipaineinen katossa eli se on viimeinen suunta, josta korvausilmaa vedetään huonetilaan.
Ullakkotila on periaatteessa ulkotilaa ja siellä nyt on ihan samat ulkoilman epäpuhtaudet muutenkin.
Oletan että ullakolla ruoteet/kattotuolit ottaneet itteensä heikon tuuletuksen vuoksi.

Mutta onhan tuvan ostaminen elämän suurin rahallinen investointi niin jos epäilyttää -> skippaa.
Tosin täydellistä 50 vuotta vanhaa rakennusta saanee etsiä tovin jos toisenkin

Vaurioituneet ruoteet ja kattotuolit on uusittu sekä desinfioitu. Lisäksi aluskate vaihdettu. Eli juurikin noin oli päässyt käymään.

Eli sinänsä ei ilmeisesti tuon taki välttämättä kannata unohtaa koko kohdetta, jos vaikuttaa muuten mieleiseltä. Toki kuntotarkastus tähänkin tehtäisiin ennen kauppoja.

 

[kajakkivajakki]

Ite en tuon takia skippaisi muuten miellyttävää kohdetta, kun työkseen noiden vanhojen kiinteistöjen kanssa ikäni välpännyt.

Julkisella puolella kun paikkoja avattu, mitään ei löydy->kaikki voitava tehdään->silti jotkut eivät pysty tilassa olemaan tai saavat siellä oireita jne.

Sitten taas toisissa kohteissa on selviä lahovaurioita jne, kukaan ei valita.

Tuntuu että isommat ongelmat on työilmapiirissä kuin työilmassa. Mutta kai se silti on tunnustettu totuus, että kun on altistunut niin olemattomatkin pitoisuudet pöpöissä aiheuttaa niille ongelmia

 

[Kyösti]

Mun paras veikkaus olis tää. Weckman

Hyvä veikkaus, myös tämä on aika lähellä: Metehe Rivikatto kattopelti - Metehe

 

[tietokonerikki]

Onko kokemuksia yläpohjassa havaitusta, puutteellisen tuuletuksen aiheuttamasta homevauriosta joka korjattu? Saako kaiken homeen sieltä pois? Voiko olla jatkossa haittaa asumisen kannalta?

Ostaisitko tällaista taloa, vaikka ammattilainen (asiaan erikoistunut yritys) olisi tehnyt tarvittavat korjaukset (korjauksista aikaa yli 10v)? Viat oli havaittu asuntokauppaa tehdessä.

Mielipiteitä?

Järki nyt sanoo ei, mutta alkaa näissä yli 50 v vanhoissa omakotitaloissa aina väkisinkin olla jotakin vastaavaa joko edessä tai jo korjattuna.

Ostaisin, tolla homeella pelotellaan aivan suotta ihmisiä. Väitän, että lähes jokaisesta talosta löytyy hometta jos oikein tarkasti aletaan etsiä.
Meillä on ilmassa hometta ja sitä väkisin kantautuu sisään.
Toinen asia on, että jos rakenne on pahasti homeessa, niin järkevä korjaaminen on hyvä tehdä (paikasta riippuen) ja jos on lahovaurioita ne pitäisi aina
pyrkiä korjaamaan.
Sellaista rakennusta ei olekaan, mitä ei voi korjata. Jossain tulee raja vastaan, missä se korjaaminen on niin kallista että sen takia ( ja muun laadun parantumisen) sitten puretaan.

Jos oikein ymmärsin, sulla on tossa jo 10-vuotta testatusti asuttu talo. EIköhän heistä jo näkisi, jos ongelmia on ja vaikka olisikin ne ovat voineet syntyä
muissa taloissa. Katsot että tuuletus toimii siellä ullkolla ja vesikatto ei vuoda, etkä maksa liikaa.
Sekä muistat, että talo on kuin auto sitäkin pitää huoltaa Osta pois vaan jos paikka on hyvä ja hinta kohdillaan.

 

[mikkot]

Kylppärin suihkunurkassa on vino katto, joka on päädyssä kohtuu alhaalla. Katselin kostean tilan kattopaneelivaihtoehtoja, mutta jäi epäselväksi mikä kestää parhaiten säännöllisiä vesiroiskeita. Vaihtoehtoina on ainakin kosteuskäsitelty kylppärin mäntypaneeli, saunan katon haapapaneeli ja kostean tilan mdf-paneeli. Onko näiden kestävyydessä eroja vesiroiskeiden osalta?

 

[kajakkivajakki]

Kylppärin suihkunurkassa on vino katto, joka on päädyssä kohtuu alhaalla. Katselin kostean tilan kattopaneelivaihtoehtoja, mutta jäi epäselväksi mikä kestää parhaiten säännöllisiä vesiroiskeita. Vaihtoehtoina on ainakin kosteuskäsitelty kylppärin mäntypaneeli, saunan katon haapapaneeli ja kostean tilan mdf-paneeli. Onko näiden kestävyydessä eroja vesiroiskeiden osalta?

Ite jättäisin tuon mdf:n ainakin tuollaisessa paikassa pois. Toki tuo on kyllästettyä toisin kuin tavallinen mdf, joka turpoaa kuin pullataikina saadessaan vettä, mutta silti.

 

[miksu8]

Katto olikin sitten Vesivek. On kyllä ihan identtinen Weckmanin kanssa. Sivuhuomio kun selvitin kattoon liittyvää ongelmaa, Ruukilta vastattiin ja asia haluttiin selvittää kunnolla, Weckmanilta ei kuulunut mitään.

E: myös Vesivekillä hyvä asiakaspalvelu.

 

[ZZRX]

Katto olikin sitten Vesivek. On kyllä ihan identtinen Weckmanin kanssa. Sivuhuomio kun selvitin kattoon liittyvää ongelmaa, Ruukilta vastattiin ja asia haluttiin selvittää kunnolla, Weckmanilta ei kuulunut mitään.

Eikai Vesivekki tee omia kattopeltejä. Nehän on vaan katontekofirma? Vois kuvitella että on just Weckmanin pelti sulla jota ne on käyttänyt jos on samannäköinen.

 

[miksu8]

Eikai Vesivekki tee omia kattopeltejä. Nehän on vaan katontekofirma? Vois kuvitella että on just Weckmanin pelti sulla jota ne on käyttänyt jos on samannäköinen.

Tekee omia.

 

[mailman]

Vihdoin ja viimein autotalli-laajennusprojekti olisi menossa eteenpäin. Viime vuosi menkööt vielä koronan piikkiin

Mutta, on kyllä vaikea tuota pääsuunnittelijaa löytää tallilaajennukselle. Yksi heitti, että tuntitaksalla mennään ja lopullinen kustannus kaikkine papereineen ~5000e paikkeilla. Minun mielestä aika kallis?
Ja googletellut aika montakin paikkaa, suurimmalta osalta ei tule edes vastausviestiä suuntaan tai toiseen. Muutama ilmoittanut ettei näin pientä proggista ota.

Olisiko kenelläkään suositella tällaiseen, mielestäni aika pieneen, projektiin pääsuunnittelijaa (Vantaa kyseessä jos jotain väliä) jolta saisi kaikki liput ja laput lopullista rakennuslupaa varten?

Ja ao. kuvan mukainen toimenpidehän mulla oli kyseessä, eli nykyisen tallin "jatkoksi" tuohon vasemmalle uutta tallia.

Perjantaina pääsuunnittelijalla palaveri kaupungin kanssa.
Tässä pientä jännitystä ilmassa, vaikka kaikki naapurit suostumuksensa projektiin antaneet.
Niin ja suunnittelija löytyi lopulta tutun kautta, 2500e koko lysti

 

[Juissi_]

Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.

Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?

Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?

 

[kajakkivajakki]

Anna kuivua vaan kaikessa rauhassa jos et halua lattiaa purkaa. Mitään nykyisen kaltaista vedeneristystä siellä lattiassa ei (todennäköisesti) ole. Rakentamismääräykset tuli vedeneristyksen osalta voimaan 1999 ja siitä lähtien vasta on nykyiset vedeneristysmateriaalit olleet käytössä yleisesti. Oma on mökkisi niin päätöksiä ei tarvi kenenkään sulle pakottaa.

 

[ZZRX]

Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.

Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?

Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?

Se kuivuminen sitten vaatii sen että sitä kylppäriä ei tosiaan käytetä sen kuivattamisen aikana. Riippuu laatoista miten hyvin ne läpäisee kosteutta, mutta voi siinä oma aikansa mennä että kuivaa tulee. Sen takiahan sitä purkua suositellaan jotta se lattia saataisiin kuivaksi riittävän nopeasti. Jos lattia on kauan märkä niin sinne voi alkaa muodostumaan mikrobikasvustoa betoniin. Toinen asia sitten on kokonaan tietty se onko asialla merkitystä tuollaisessa toissijaisessa kesämökissä jossa ei koko aikaa oleskella jos ei ole aikomusta myydä...

 

[mikkot]

Rakennan kylmää vinttitilaa lämpimäksi. Vintille tulee poistumistie kylmään portaikkoon ja sille on määritelty EI30 paloluokitus. Menisikö tuossa kuitenkin ihan sisäpalo-ovi, kun ei ole ulko-olosuhteille alttiina? Ymmärrettävistä syistä sisäpalo-oville ei u-arvoja ole tarjolla, mutta voisi kuvitella, että paloluokiteltuna ne eristävät myös lämpöä jonkin verran. Ulkopalo-ovet ovat kalliita ja M20 korkeina myös huonosti saatavilla.

 

[1518964]

Olisiko mahdollista hankkia tavallinen ulko-ovi ja sitten väliovena tuo sisä-palo-ovi? Oliko tuo poistumistie siis varareitti vai se mistä normaalisti kuljetaan?

 

[mikkot]

Olisiko mahdollista hankkia tavallinen ulko-ovi ja sitten väliovena tuo sisä-palo-ovi? Oliko tuo poistumistie siis varareitti vai se mistä normaalisti kuljetaan?

Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.

 

[ZZRX]

Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.

Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.

Ovesta

Kiilax-konserniin kuuluva Ovesta Oy valmistaa tyylikkäitä ja kestäviä sisä- ja erikoisovia vaativiin kohteisiin, kuten julkisiin tiloihin ja laajempiin saneerausprojekteihin.

www.ovesta.fi

Tuossa esim näyttäisi olevan yksi tuohon käyttöön tarkoitettu ovi jota saa erikoismitoilla ja varmaan monilla muillakin valmistajilla on vastaavia.

 

[mikkot]

Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.

Ovesta

Kiilax-konserniin kuuluva Ovesta Oy valmistaa tyylikkäitä ja kestäviä sisä- ja erikoisovia vaativiin kohteisiin, kuten julkisiin tiloihin ja laajempiin saneerausprojekteihin.

www.ovesta.fi

Tuossa esim näyttäisi olevan yksi tuohon käyttöön tarkoitettu ovi jota saa erikoismitoilla ja varmaan monilla muillakin valmistajilla on vastaavia.

Murtovarmuus ei ole kovin oleellinen juttu tässä tapauksessa. Huoneiston pääovi on yli 100 vuotta vanha. Siitä menee läpi huomattavasti helpommin ja tälle ovelle päästäkseen pitää ensin ohittaa vintin portaikon ovi. Ulko- ja sisäpalo-ovella on hintaeroa vajaa tuhat euroa. Osa tuosta erosta muodostuu varmasti siitä, että ulko-oven ulkopinnassa käytetään säänkestäviä materiaaleja, joita tässä tapauksessa ei tarvita. Mittatilausulko-ovia saa monesta paikasta, mutta 5 viikkoa on max mitä tätä ovea voidaan odotella.

 

[Lumimies]

Olet katsonut myös kerrostaso-ovet? Eli huoneisto-ovet.
Toki ei noissakaan mitään eristettä ole koska ovat massiivipuisia/puukuitua. Swedoor antaa yhdelle mallille u-arvoksi 0,8W/m2K

 

[mikkot]

Olet katsonut myös kerrostaso-ovet? Eli huoneisto-ovet.
Toki ei noissakaan mitään eristettä ole koska ovat massiivipuisia/puukuitua. Swedoor antaa yhdelle mallille u-arvoksi 0,8W/m2K

Olen katsonut, mutta kaikki tuntuu olevan M21, kun hakusessa on 9x20 ovi. U-arvona tossa menis luultavasti joku max 2 vielä ihan ok. 2005 ulko-oven vaatimus näyttää olleen 1,5 joka on omasta mielestä ihan riittävä asumismukavuuden kannalta. Tuo vinttitila on kuitenkin viitisen astetta ulkoilmaa lämpimämpi ja ilman tuulen vaikutusta.