Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Ihan samaa mieltä, joko maalaa tai sitten räjäyttää sen kylppärin kokonaan. Jos siellä ei ole asbestia niin purkuhommat voi tehdä itse ja vesierkka & laatoitus ei niin kamalasti maksa

Tätä ratkaisua kannatan, jos on pienemmällä budjetilla liikenteessä ja intoa itse tekemiseen löytyy.

-99 ei ole enää saanut käyttää asbestia eikä kartoitusta vaadita, joten purkutyöt saa tehdä itse, tosin taloyhtiön kanta asbestikartoitukseen kannattaa selvittää ensin.

Sitten vaan pinnat betonille ja ja joku pätevä isä, poika ja hiace firma tekemään kaadot, vesieristys ja laatoitus.
Itse napoo sitten saunan paneloinnit,lauteet, kylppärin katon ja mahdolliset kalusteet paikoilleen, jonka jälkeen voi ottaa putkarin kytkemään uudet vesikalusteet paikoilleen ja homma on valmis.

Sähkäriä käyttää sitten paikalla, jos lisäilee valoja saunaan / kylppäriin tai päätyy vaihtamaan kiukaan.
Toki putkaria ja sähkäriä kannattaa käyttää paikalla jo silloin, kun purkutyöt ovat valmiit, niin ei tule kummallekaan turhia yllätyksiä ja saa kaiken menemään halutulla tavalla.
 
Meillä on kymmenen huoneiston taloyhtiö eli viisi paritaloa muodostaa kymmenen asunnon taloyhtiön. Paljonkohan maksaisi sisäilman laadun selvittäminen koko taloyhtiössä? Huoneistoissa on painovoimainen ilmanvaihto.
 
Voiko normaalilla seinämaalilla maalata pinnasänkyä (ts. onko se turvallista?). Kyseessä pienen ihmisen sänky, jota saatetaan järsiä, tai vähintään nuolla, jossain vaiheessa. Tiedän, että on kalustemaaleja erikseen mutta löytyisi valmiina seinämaalia sopivassa värissä.
 
Voiko normaalilla seinämaalilla maalata pinnasänkyä (ts. onko se turvallista?). Kyseessä pienen ihmisen sänky, jota saatetaan järsiä, tai vähintään nuolla, jossain vaiheessa. Tiedän, että on kalustemaaleja erikseen mutta löytyisi valmiina seinämaalia sopivassa värissä.

Seinämaalit sisältää ainakin muovia ja voi olla myös liuotinpohjaisia. Tuskin mikään maali kauhean terveellistä syötynä on. Seinämaalit tuskin myöskään pysyvät kovin hyvin kiinni kun eivät ole tarkoitettu tuollaiseen käyttöön.
 
Voiko normaalilla seinämaalilla maalata pinnasänkyä (ts. onko se turvallista?). Kyseessä pienen ihmisen sänky, jota saatetaan järsiä, tai vähintään nuolla, jossain vaiheessa. Tiedän, että on kalustemaaleja erikseen mutta löytyisi valmiina seinämaalia sopivassa värissä.
Eipä kai missään sisämaaleissa nykyisin mitään kovin vaarallisia myrkkyjä saa käyttää, eli siinä mielessä ei liene eroa kumpaa käyttää. Seinämaali tasottuu huonommin niin jäljestä ei saa yhtä siistiä.
 
Voiko normaalilla seinämaalilla maalata pinnasänkyä (ts. onko se turvallista?). Kyseessä pienen ihmisen sänky, jota saatetaan järsiä, tai vähintään nuolla, jossain vaiheessa. Tiedän, että on kalustemaaleja erikseen mutta löytyisi valmiina seinämaalia sopivassa värissä.
Vastaanpa nyt minäkin vielä - mun mielestä ei voi. Turvallista se lienee, mutta en jaksa uskoa että seinämaali kestäisi siinä kuin mitä kalustemaalit - eikä sillä saa yhtä siistiä jälkeä aikaseks. Leukaa rintaan ja ostamaan litran purkki vaikka Helmeä; se maksaa sen vajaa neljäkymppiä ja sillä tulee hyvä.
 
Toinen hyvä vaihtoehto on kalkkimaalit. Kesto ei ole samaa tasoa "kunnollisten" maalien kanssa, mutta mattapinta on nätti ja pinta vanhenee kauniisti. Ja ovat turvallisia.
 
Kaikkea on nähty, paras on hamppu+kitti+teippi+liima yhdistelmä. Hampun ja kitin kanssa ei kyllä ole enää mitään järkeä sekoittaa kolmatta tavaraa.
Kyllä se hamppu ja kitti on paras PERUS putkiasennuksiin, linjoihin missä on kovat myrkyt on yleensä vedetty Loctite 577.
Toki teipille ja nauhalle on paikkansa, ei ne huonoja ole nekään. Jos tarvitsee pikkuhommaan kotona jonkun niin helppohan se on K-raudasta vaan se teippirulla ottaa, eikä mene kädetkään likaiseksi.

Hamppu ei o sen jälkeen enää paras kun on löytänyt niitä pätkiä jostai venttiilistä. Just tuli korjattua yksi takaisku mikä ei toiminut kunnolla sen takia kun hampunnarunpala oli siellä välissä, ja se ei sulkeutunut kunnolla.

Loctite ja vastaavat nestemäiset on kaikkein huolettomimpia, laitat kierteisiin ja 100% varmasti on kertalaakista myös tiivis, eikä mene narunpätkiä venttiileihin. No juomavesiputkessa vähän kyseenalainen käyttää jotain kemikaalia kierteissä mutta omassa asumuksessa ei haittaa vaikka käyttäisikin (varmaan elämän aikana pahempiakin myrkkyjä tullut juotua :D)
 
Hamppu ei o sen jälkeen enää paras kun on löytänyt niitä pätkiä jostai venttiilistä. Just tuli korjattua yksi takaisku mikä ei toiminut kunnolla sen takia kun hampunnarunpala oli siellä välissä, ja se ei sulkeutunut kunnolla.

Loctite ja vastaavat nestemäiset on kaikkein huolettomimpia, laitat kierteisiin ja 100% varmasti on kertalaakista myös tiivis, eikä mene narunpätkiä venttiileihin. No juomavesiputkessa vähän kyseenalainen käyttää jotain kemikaalia kierteissä mutta omassa asumuksessa ei haittaa vaikka käyttäisikin (varmaan elämän aikana pahempiakin myrkkyjä tullut juotua :D)
No juu ei se hamppu sinne putken sisälle kuulu :lol:. Kai niitä juomaveteenkin soveltuvia liimoja on nykyisin.
 
Noissa halppis- ja merkkiterissä on aika iso ero. Halvat menee melkeen samantien entisiks eikä edes kestä kunnolla kovaa puuta kun taas kunnon terillä voi ajaa yhdelläkin vaikka kuinka pitkään kunhan ei aja naulaan.

On varmasti eroa, mutta itsellä kun epäsäännöllisesti käytän monitoimityökalua niin enemmin käytän kehnoa puuterää jos saattuukin osumaan johonkin metalliin samalla.

Otin testiin GGBoomin setin, niin nähdään mistä ne on tehty, kun Milwaukeen 11-osainen maksaa 200€ niin ehtiihän näitä muutaman tuhoamaan ja ostaa sitten yhden tai kaksi pyhäterää jos semmoinen.
 
Mitään tapaa paikata väliaikaisesti peltisessä/metallisessä rännissä olevia reikiä? Katos lähti kohdalta pois ja paljasti joukon pikku reikiä kourussa ja nyt osa vedestä valuu niistä alas sen sijaan, että tulisivat päässä olevasta syöksytorvesta.

Tällä pitäs pysyä pidempäänkin kunnossa:
 
Kellään kokemusta puukkosahojen teristä ja niiden pölyntuotosta? Pitäisi sahata alas väliseinä kerrostalossa, seinä on 70mm paksua jonkinlaista kevytharkkoa mitä nyt käytettiinkään 70 luvulla ei kantavissa seinissä.
Mietin tässä että olisiko parempi käyttää vähän tiheempää hammastusta vai sellasta tiilelle sopivaa raskasta terää. Ykkösprioriteetti olisi minimoida pölyntuottoa. Voisin kuvitella että hienompi terä leikkaisi siistimmin mutta pölyäisi enemmän mutta onko näin?
 
Kellään kokemusta puukkosahojen teristä ja niiden pölyntuotosta? Pitäisi sahata alas väliseinä kerrostalossa, seinä on 70mm paksua jonkinlaista kevytharkkoa mitä nyt käytettiinkään 70 luvulla ei kantavissa seinissä.
Mietin tässä että olisiko parempi käyttää vähän tiheempää hammastusta vai sellasta tiilelle sopivaa raskasta terää. Ykkösprioriteetti olisi minimoida pölyntuottoa. Voisin kuvitella että hienompi terä leikkaisi siistimmin mutta pölyäisi enemmän mutta onko näin?
Hyvä imuri on se mikä auttaa.
 
Ja vesi, jos sen aiheuttaman sotkun kanssa on helpompi pärjätä kuin pölyn.

Molemmissa -70 luvun kerrostaloissa joissa olen asunut niin ei kantavatkin seinät olivat betonia, tosin vain huomattavasti ohuempana.

Hieman kyllä jää tuosta hämärän peittoon mitä ollaan tekemässä, poistamassa seinää vai tekemässä siihen esim oviaukkoa. Jos kyse on ensimmäisestä niin mihin siinä tarvitaan puukkosahaa.
 
Ja vesi, jos sen aiheuttaman sotkun kanssa on helpompi pärjätä kuin pölyn.

Molemmissa -70 luvun kerrostaloissa joissa olen asunut niin ei kantavatkin seinät olivat betonia, tosin vain huomattavasti ohuempana.

Hieman kyllä jää tuosta hämärän peittoon mitä ollaan tekemässä, poistamassa seinää vai tekemässä siihen esim oviaukkoa. Jos kyse on ensimmäisestä niin mihin siinä tarvitaan puukkosahaa.

En kyllä suosittele asutussa kerrostalossa veden kanssa lotraamista muille kuin ammattilaisille joilla on kunnon vehkeet ja ammattitaito estää veden pääsy rakenteisiin.
 
Tietämättä nyt mitä materiaalia nuo väliseinät on niin puukkosahalla kivien katkaisusta ei ole kokemusta kuin tuosta terästä:

Viime keväänä allaolevan kivijalan sillä muurailin:
Näyttökuva 2023-03-29 012423.png
Paljon hitaampi sillä oli katkoa harkot kuin rälläkkä+timanttilaikka kombolla, mutta tuntihommis ja pölyntuotto aivan erimaailmasta. Tosin puukkosahaan sai tiheästi akkua olla vaihtamassa, kaks-kolme harkkoa ja akku vaihtoon ja kun tuota perusmuuria oli se noin 70 metriä niin jokusen kiven sai katkoa.

Kohta tänne joku tuloo sanomaan että ihan päin persettä muurattu ja väärillä välineillä :D
 
Ja vesi, jos sen aiheuttaman sotkun kanssa on helpompi pärjätä kuin pölyn.

Molemmissa -70 luvun kerrostaloissa joissa olen asunut niin ei kantavatkin seinät olivat betonia, tosin vain huomattavasti ohuempana.

Hieman kyllä jää tuosta hämärän peittoon mitä ollaan tekemässä, poistamassa seinää vai tekemässä siihen esim oviaukkoa. Jos kyse on ensimmäisestä niin mihin siinä tarvitaan puukkosahaa.

Tarkoitus siis poistaa seinä. Meinaatko että leka olisi siistimpi tapa kuin puukkosaha? Seinä 180cm pitkä ja korkeus 256cm
 
Puukkosaha on ehdoton remontissa, varsinkin kun otat siihen vaikka kaksi terää.

Toinen pyhäterä ja toinen saneerausterä.

Silloin kun omakotitaloa rakennettiin ja tein talon perustuksia niin tuo puukko saha on kaikista kätevin kun se levy on jo paikoillaan soraa vasten ja kulma sieltä törröttää. Puukkosaha käteen ja naps pois.

Ennenkuin joku huomauttaa että tuliko liian lyhyt pituus eristyksistä niin tehtiin pidemmät valmiiksi mitä piirrustuksissa oli minimi 1.2-1.5m.
 
ja tässä vielä kuva seinämateriaalista jos joku tunnistaa. Tämä on siis vaatekaapin seinä, 70mm paksu. Ja -74 rakennettu talo kyseessä.
 

Liitteet

  • BCDCA2DD-2B78-4E6C-99CF-6635386CD53E.jpeg
    BCDCA2DD-2B78-4E6C-99CF-6635386CD53E.jpeg
    232,7 KB · Luettu: 222
Viimeksi muokattu:
Näyttää akolle eli kevytsoralle. Moskalla lähtee aika helposti, ei tuon kanssa kannata sahalla alkaa nitkuttamaan.
 
Lekalla tuon itekkin purkaisin. Vanha patja ja/tai vanerilevy alle, niin säästyy lattia kolhuilta. Lekan kaverina voi käyttää kivitalttaa ja yhden käden moskaa jos pelottaa isommalla tempoa, niillä saa varsinkin seinien liitoskohdassa sen sauman nätiksi ennen tasotteita.

Toki kerrostalosta kun on kyse, vaikka kukaan ei jaksa tai halua näitä muistutuksia lukea, niin taloyhtiölle muutostyöilmotus asiasta jotta voivat reagoida halutessaan. Noissa seinissä on voitu viedä vaikka mitä putkea tai sähkökaapelia, vaikka ei kantava oiskaan.
 
Kellään kokemusta puukkosahojen teristä ja niiden pölyntuotosta? Pitäisi sahata alas väliseinä kerrostalossa, seinä on 70mm paksua jonkinlaista kevytharkkoa mitä nyt käytettiinkään 70 luvulla ei kantavissa seinissä.
Mietin tässä että olisiko parempi käyttää vähän tiheempää hammastusta vai sellasta tiilelle sopivaa raskasta terää. Ykkösprioriteetti olisi minimoida pölyntuottoa. Voisin kuvitella että hienompi terä leikkaisi siistimmin mutta pölyäisi enemmän mutta onko näin?
Hommaat käsisirkkelin (kierroksien säädöllä), jossa kunnon kovametallipalat. Sekä tehokkaaseen pölyimuriisi esierottelijan josta vedät pölyimurin letkun siihen käsisirkkelin pölynpoistoreikään. Leikkat seinän molemmin puolin. Poraat vaikka nurkkiin ensin reiät niin voit kohdistaa helpommin.
Voi ehkä toimia niinkin, että sahaa 50mm toiselta puolen ja naputtelet taltalla siltäehjältä puolen irti?

Varautuisin silti, että vähän voi pöylyä joutua pinnoilta putsaamaan. Sekä aukon ympärille kunnon suojaus lattiaan.

Toinen tapa: teet muovista suojaseinän aukon molemmin puolin ja silti imuroit turhat pölyt jo tehdessäsi.
 
Viimeksi muokattu:
Olisikohan jostain saatavilla puulastujen lämmöneristämiskyvystä tietoa, tai vertailua?

Meillä on siis kesähuvilassa toisen kerroksen yläpohja eristetty n. 40 cm kerroksella puulastuja n. kymmenisen vuotta sitten remontin yhteydessä. Talvi oli aika kylmä, joten eristyksien uusiminen tuli puheenaiheeksi, ja nyt en yhtäkkiä löydäkään puulastujen käytöstä oikeastaan mitään tietoa, että miten vertautuvat "nykyaikaisiin" eristelevyihin, ekovillaan tai esim. SPU:hun.
 
Olisikohan jostain saatavilla puulastujen lämmöneristämiskyvystä tietoa, tai vertailua?

Meillä on siis kesähuvilassa toisen kerroksen yläpohja eristetty n. 40 cm kerroksella puulastuja n. kymmenisen vuotta sitten remontin yhteydessä. Talvi oli aika kylmä, joten eristyksien uusiminen tuli puheenaiheeksi, ja nyt en yhtäkkiä löydäkään puulastujen käytöstä oikeastaan mitään tietoa, että miten vertautuvat "nykyaikaisiin" eristelevyihin, ekovillaan tai esim. SPU:hun.

Löysin äkkiseltään tälläisen esimerkin josta löytyy jonkin verran u-arvoista purun suhteessa villaan. Saa ainakin jonkinmoisen käsityksen asiasta.

1680296238933.png


Löyty myös ihan taulukkokin kun vähän kaivelin
1680296591614.png


Tässä vielä noi lähteet
 
Viimeksi muokattu:
Olisikohan jostain saatavilla puulastujen lämmöneristämiskyvystä tietoa, tai vertailua?

Meillä on siis kesähuvilassa toisen kerroksen yläpohja eristetty n. 40 cm kerroksella puulastuja n. kymmenisen vuotta sitten remontin yhteydessä. Talvi oli aika kylmä, joten eristyksien uusiminen tuli puheenaiheeksi, ja nyt en yhtäkkiä löydäkään puulastujen käytöstä oikeastaan mitään tietoa, että miten vertautuvat "nykyaikaisiin" eristelevyihin, ekovillaan tai esim. SPU:hun.
Nyrkkisääntönä 100mm sahanpurua vastaa n. 50mm mineraalivillaa, käytäntö sitten vaihtelee. Sahanpurussa pitää muistaa sen painuminen ja tehdä tarvittavat lisätäytöt varsinkin seinissä monelta unohtuu tuo. Puhallusvillatkin painuvat.
 
Tunnistaako kukaan kuvasta mikä peltikatto on kyseessä? Saumojen väli on n. 48cm. Kuva on otettu räystään kohdalta ja ylempänä kuvassa on lumieste.

sauma.jpg
 
Ruukilta jo kyselin ja heillä ei ole tuota saumakohdan parin sentin levyistä kohoumaa.
Noilla on. Mutta kuten jo aiemmin sanoin niin monet ns pienetkin toimijat noita tekevät hieman erilaisina.Uusi-Nostalgia-30S-excel-hinnastoon.png

Edit tuo taas on sitten liian leveä :(
 
Noilla on. Mutta kuten jo aiemmin sanoin niin monet ns pienetkin toimijat noita tekevät hieman erilaisina.Uusi-Nostalgia-30S-excel-hinnastoon.png

Edit tuo taas on sitten liian leveä :(

No tämä näyttää ainakin täsmälleen samalta leveyttä lukuunottamatta. Pitää mitata se aamulla vielä.
 
Lukitaan vastaus tuohon Weckmanniin, jollei miksun paikkakunnalla/lähialueella ole jotain pienempää toimijaa joka noita toimittaa.

Sehän ei ole IHAN sama, pikkasen kun muokkaa niin ei voi syyttää kopioinnista :D
 
Onko kokemuksia yläpohjassa havaitusta, puutteellisen tuuletuksen aiheuttamasta homevauriosta joka korjattu? Saako kaiken homeen sieltä pois? Voiko olla jatkossa haittaa asumisen kannalta?

Ostaisitko tällaista taloa, vaikka ammattilainen (asiaan erikoistunut yritys) olisi tehnyt tarvittavat korjaukset (korjauksista aikaa yli 10v)? Viat oli havaittu asuntokauppaa tehdessä.

Mielipiteitä?

Järki nyt sanoo ei, mutta alkaa näissä yli 50 v vanhoissa omakotitaloissa aina väkisinkin olla jotakin vastaavaa joko edessä tai jo korjattuna.
 
Huonetila on lähtökohtaisesti aina ylipaineinen katossa eli se on viimeinen suunta, josta korvausilmaa vedetään huonetilaan.
Ullakkotila on periaatteessa ulkotilaa ja siellä nyt on ihan samat ulkoilman epäpuhtaudet muutenkin.
Oletan että ullakolla ruoteet/kattotuolit ottaneet itteensä heikon tuuletuksen vuoksi.

Mutta onhan tuvan ostaminen elämän suurin rahallinen investointi niin jos epäilyttää -> skippaa.
Tosin täydellistä 50 vuotta vanhaa rakennusta saanee etsiä tovin jos toisenkin :(
 
Huonetila on lähtökohtaisesti aina ylipaineinen katossa eli se on viimeinen suunta, josta korvausilmaa vedetään huonetilaan.
Ullakkotila on periaatteessa ulkotilaa ja siellä nyt on ihan samat ulkoilman epäpuhtaudet muutenkin.
Oletan että ullakolla ruoteet/kattotuolit ottaneet itteensä heikon tuuletuksen vuoksi.

Mutta onhan tuvan ostaminen elämän suurin rahallinen investointi niin jos epäilyttää -> skippaa.
Tosin täydellistä 50 vuotta vanhaa rakennusta saanee etsiä tovin jos toisenkin :(

Vaurioituneet ruoteet ja kattotuolit on uusittu sekä desinfioitu. Lisäksi aluskate vaihdettu. Eli juurikin noin oli päässyt käymään.

Eli sinänsä ei ilmeisesti tuon taki välttämättä kannata unohtaa koko kohdetta, jos vaikuttaa muuten mieleiseltä. Toki kuntotarkastus tähänkin tehtäisiin ennen kauppoja.
 
Ite en tuon takia skippaisi muuten miellyttävää kohdetta, kun työkseen noiden vanhojen kiinteistöjen kanssa ikäni välpännyt.

Julkisella puolella kun paikkoja avattu, mitään ei löydy->kaikki voitava tehdään->silti jotkut eivät pysty tilassa olemaan tai saavat siellä oireita jne.

Sitten taas toisissa kohteissa on selviä lahovaurioita jne, kukaan ei valita.

Tuntuu että isommat ongelmat on työilmapiirissä kuin työilmassa. Mutta kai se silti on tunnustettu totuus, että kun on altistunut niin olemattomatkin pitoisuudet pöpöissä aiheuttaa niille ongelmia :(
 
Onko kokemuksia yläpohjassa havaitusta, puutteellisen tuuletuksen aiheuttamasta homevauriosta joka korjattu? Saako kaiken homeen sieltä pois? Voiko olla jatkossa haittaa asumisen kannalta?

Ostaisitko tällaista taloa, vaikka ammattilainen (asiaan erikoistunut yritys) olisi tehnyt tarvittavat korjaukset (korjauksista aikaa yli 10v)? Viat oli havaittu asuntokauppaa tehdessä.

Mielipiteitä?

Järki nyt sanoo ei, mutta alkaa näissä yli 50 v vanhoissa omakotitaloissa aina väkisinkin olla jotakin vastaavaa joko edessä tai jo korjattuna.
Ostaisin, tolla homeella pelotellaan aivan suotta ihmisiä. Väitän, että lähes jokaisesta talosta löytyy hometta jos oikein tarkasti aletaan etsiä.
Meillä on ilmassa hometta ja sitä väkisin kantautuu sisään.
Toinen asia on, että jos rakenne on pahasti homeessa, niin järkevä korjaaminen on hyvä tehdä (paikasta riippuen) ja jos on lahovaurioita ne pitäisi aina
pyrkiä korjaamaan.
Sellaista rakennusta ei olekaan, mitä ei voi korjata. Jossain tulee raja vastaan, missä se korjaaminen on niin kallista että sen takia ( ja muun laadun parantumisen) sitten puretaan.

Jos oikein ymmärsin, sulla on tossa jo 10-vuotta testatusti asuttu talo. EIköhän heistä jo näkisi, jos ongelmia on ja vaikka olisikin ne ovat voineet syntyä
muissa taloissa. Katsot että tuuletus toimii siellä ullkolla ja vesikatto ei vuoda, etkä maksa liikaa.
Sekä muistat, että talo on kuin auto sitäkin pitää huoltaa :-) Osta pois vaan jos paikka on hyvä ja hinta kohdillaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kylppärin suihkunurkassa on vino katto, joka on päädyssä kohtuu alhaalla. Katselin kostean tilan kattopaneelivaihtoehtoja, mutta jäi epäselväksi mikä kestää parhaiten säännöllisiä vesiroiskeita. Vaihtoehtoina on ainakin kosteuskäsitelty kylppärin mäntypaneeli, saunan katon haapapaneeli ja kostean tilan mdf-paneeli. Onko näiden kestävyydessä eroja vesiroiskeiden osalta?
 
Kylppärin suihkunurkassa on vino katto, joka on päädyssä kohtuu alhaalla. Katselin kostean tilan kattopaneelivaihtoehtoja, mutta jäi epäselväksi mikä kestää parhaiten säännöllisiä vesiroiskeita. Vaihtoehtoina on ainakin kosteuskäsitelty kylppärin mäntypaneeli, saunan katon haapapaneeli ja kostean tilan mdf-paneeli. Onko näiden kestävyydessä eroja vesiroiskeiden osalta?
Ite jättäisin tuon mdf:n ainakin tuollaisessa paikassa pois. Toki tuo on kyllästettyä toisin kuin tavallinen mdf, joka turpoaa kuin pullataikina saadessaan vettä, mutta silti.
 
Katto olikin sitten Vesivek. On kyllä ihan identtinen Weckmanin kanssa. Sivuhuomio kun selvitin kattoon liittyvää ongelmaa, Ruukilta vastattiin ja asia haluttiin selvittää kunnolla, Weckmanilta ei kuulunut mitään.

E: myös Vesivekillä hyvä asiakaspalvelu.
 
Viimeksi muokattu:
Katto olikin sitten Vesivek. On kyllä ihan identtinen Weckmanin kanssa. Sivuhuomio kun selvitin kattoon liittyvää ongelmaa, Ruukilta vastattiin ja asia haluttiin selvittää kunnolla, Weckmanilta ei kuulunut mitään.

Eikai Vesivekki tee omia kattopeltejä. Nehän on vaan katontekofirma? Vois kuvitella että on just Weckmanin pelti sulla jota ne on käyttänyt jos on samannäköinen.
 
Vihdoin ja viimein autotalli-laajennusprojekti olisi menossa eteenpäin. Viime vuosi menkööt vielä koronan piikkiin :D

Mutta, on kyllä vaikea tuota pääsuunnittelijaa löytää tallilaajennukselle. Yksi heitti, että tuntitaksalla mennään ja lopullinen kustannus kaikkine papereineen ~5000e paikkeilla. Minun mielestä aika kallis?
Ja googletellut aika montakin paikkaa, suurimmalta osalta ei tule edes vastausviestiä suuntaan tai toiseen. Muutama ilmoittanut ettei näin pientä proggista ota.

Olisiko kenelläkään suositella tällaiseen, mielestäni aika pieneen, projektiin pääsuunnittelijaa (Vantaa kyseessä jos jotain väliä) jolta saisi kaikki liput ja laput lopullista rakennuslupaa varten?

Ja ao. kuvan mukainen toimenpidehän mulla oli kyseessä, eli nykyisen tallin "jatkoksi" tuohon vasemmalle uutta tallia.

Perjantaina pääsuunnittelijalla palaveri kaupungin kanssa.
Tässä pientä jännitystä ilmassa, vaikka kaikki naapurit suostumuksensa projektiin antaneet.
Niin ja suunnittelija löytyi lopulta tutun kautta, 2500e koko lysti :)
 
Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.

Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?

Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
287 061
Viestejä
4 932 948
Jäsenet
79 283
Uusin jäsen
Eemeli Päivärinta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom