Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[jjasco]

Mites tämä olis nyt järkevä toteuttaa. Sadevesiputki menee ihan tuossa pinnassa ja kaivon päässä tuossa nurkassa 8n samassa korossa. Laskea tarvis ehkä 2-3cm. Niin kaivanko tuon nyt koko autotallin mitalta auki jotta saa laskettua putkea koko matkalta, että kaato pysyy oikeansuuntaisena vai joku muu ratkaisu.

Mun tosin tarvis kaivaa autotallin ympäryksestä jostai kohtaa muutoinkin, ja tarkistaa onko tuossa salaoja vai ei. Se putki lienee jossain puolessa metrissä vai alempana?

 

[ZZRX]

Mites tämä olis nyt järkevä toteuttaa. Sadevesiputki menee ihan tuossa pinnassa ja kaivon päässä tuossa nurkassa 8n samassa korossa. Laskea tarvis ehkä 2-3cm. Niin kaivanko tuon nyt koko autotallin mitalta auki jotta saa laskettua putkea koko matkalta, että kaato pysyy oikeansuuntaisena vai joku muu ratkaisu.

Mun tosin tarvis kaivaa autotallin ympäryksestä jostai kohtaa muutoinkin, ja tarkistaa onko tuossa salaoja vai ei. Se putki lienee jossain puolessa metrissä vai alempana?

Voisko laattoihin ajaa rälläkällä uran putkelle niin ei tarviis koskee putkeen? Kuulostaa aika isolta hommalta.

 

[Reivn]

Mites tämä olis nyt järkevä toteuttaa. Sadevesiputki menee ihan tuossa pinnassa ja kaivon päässä tuossa nurkassa 8n samassa korossa. Laskea tarvis ehkä 2-3cm. Niin kaivanko tuon nyt koko autotallin mitalta auki jotta saa laskettua putkea koko matkalta, että kaato pysyy oikeansuuntaisena vai joku muu ratkaisu.

Mun tosin tarvis kaivaa autotallin ympäryksestä jostai kohtaa muutoinkin, ja tarkistaa onko tuossa salaoja vai ei. Se putki lienee jossain puolessa metrissä vai alempana?

...

Jos joutuu joka tapauksessa kaivamaan, niin laittasin tuonkin sitten samalla kerralla kuntoon. Ei tartte myöhemmin miettiä osuuko lapiolla putkeen vai ei jos asentaa laattoja, piikillä varustettuja puutarhavaloja, tms. tuohon seinustalle. Sadevesiputki pitäs olla routaeristeen alla, mutta tuossa tuskin semmosia(kaan) on? Onko tuo sadevesiputki valkonen, vai huijaako pinnalla oleva hiekkapöly? Eihän vaan ole valkosta salaojaputkea?

Salaojien karkeaksi asennusohjeeksi muistan lukeneeni "50cm anturasta ulos, 50cm alas". Noilla mitoilla sitä voi alkaa ettimään. Anturan alapuolelle ei ole syytä mennä alle 50cm etäisyydellä, ainakaan pieniä testisohasuja enempää.

 

[jjasco]

Voisko laattoihin ajaa rälläkällä uran putkelle niin ei tarviis koskee putkeen? Kuulostaa aika isolta hommalta.

Voi olla vahva vaihtoehto tämä tai sitten valan tuohon sopivan korkuisen betonilaatan.

Jos joutuu joka tapauksessa kaivamaan, niin laittasin tuonkin sitten samalla kerralla kuntoon. Ei tartte myöhemmin miettiä osuuko lapiolla putkeen vai ei jos asentaa laattoja, piikillä varustettuja puutarhavaloja, tms. tuohon seinustalle. Sadevesiputki pitäs olla routaeristeen alla, mutta tuossa tuskin semmosia(kaan) on? Onko tuo sadevesiputki valkonen, vai huijaako pinnalla oleva hiekkapöly? Eihän vaan ole valkosta salaojaputkea?

Salaojien karkeaksi asennusohjeeksi muistan lukeneeni "50cm anturasta ulos, 50cm alas". Noilla mitoilla sitä voi alkaa ettimään. Anturan alapuolelle ei ole syytä mennä alle 50cm etäisyydellä, ainakaan pieniä testisohasuja enempää.

Ei tässä kohtaa tarvi sen enempää kaivaa jos noi kivet sais tuohon oven eteen. Mustaa jöötiä on tämä putki ja löytyi syykin miksi putki l. Tuosta kohtaa hieman ylempänä kuin muualta tuolta alueelta. Siihen on betonia valettu tai kaadettu putken alle, liekkö jämäbetonit laattaa tehdessä? Ja tosiaan tuo putki menee tuolta tallin nurkalta talon nurkalle olevaan sadevesikaivoon.

 

[Pete88]

Ja kuten epäilin niin alta löytyi pelkkä lastulevy, vesitiiviys oli silikonisaumojen varassa joka ei-yllättäen ei toiminut.

No välillä näköjään ammattilaisetkin pukkaa sekundaa, katotaan jos itse saa sen nyt kuntoon

Jos on kynnys laitettu jälkikäteen, niin ei siihen silloin käsitykseni mukaan vesieristettä laiteta. Tai ainakaan ei jatketaan vanhasta, koska siinä oli joku määräaika, kuinka pitkään vanhaan vesieristeeseen voi sivellä uutta.

 

[weetabix]

Noissa on usein se, että jos siellä on vesieristys niin eihän siihen kannata koskea pitkällä tikullakaan. Vastuu kun siirtyy niin ei sellaista löhde joku remppakaveri omaan piikkiin jatkossa mahdollisesti ottamaan.

Eri asia sitten jos lähdetään lattiaa uudistamaan, jolloin se pitää tehdä kerralla kuntoon ja vastuutkin tulee tietty silloin hintaan mukaan.

 

[Pufedu]

Noissa on usein se, että jos siellä on vesieristys niin eihän siihen kannata koskea pitkällä tikullakaan. Vastuu kun siirtyy niin ei sellaista löhde joku remppakaveri omaan piikkiin jatkossa mahdollisesti ottamaan.

Eri asia sitten jos lähdetään lattiaa uudistamaan, jolloin se pitää tehdä kerralla kuntoon ja vastuutkin tulee tietty silloin hintaan mukaan.

Jos nyt jotain jälkeenpäin asennettua ovikynnystä puretaan, niin ei siinä kyllä vesieristeille vaaraa aiheudu. Ne ovikynnykset ovat muutenkin vaan ns. hätävara, jonka pitäisi estää veden tulviminen kylpyhuoneesta muualle asuntoon esim. putkirikon sattuessa.

Ongelmana tässä on "kylppärin käyttö kylpyammeen tavoin", ja se, ettei sitä kuivata. Ei muuta kun vanha kynnys ja turvonnut lastulevy helvettiin ja uusi tilalle, ja sen jälkeen opettaa jälkikasvulle miten vettä käytetään kylppärissä.

Yleensä nuo kynnys korotukset tehdään laatoilla, laittamalla 2 laattaa päällekkäin oviaukon kohdalle. Kestää satunnaiset roiskeet hieman eritavalla kuin lastulevy.

 

[Lars_A]

Jos nyt jotain jälkeenpäin asennettua ovikynnystä puretaan, niin ei siinä kyllä vesieristeille vaaraa aiheudu. Ne ovikynnykset ovat muutenkin vaan ns. hätävara, jonka pitäisi estää veden tulviminen kylpyhuoneesta muualle asuntoon esim. putkirikon sattuessa.

Ongelmana tässä on "kylppärin käyttö kylpyammeen tavoin", ja se, ettei sitä kuivata. Ei muuta kun vanha kynnys ja turvonnut lastulevy helvettiin ja uusi tilalle, ja sen jälkeen opettaa jälkikasvulle miten vettä käytetään kylppärissä.

Yleensä nuo kynnys korotukset tehdään laatoilla, laittamalla 2 laattaa päällekkäin oviaukon kohdalle. Kestää satunnaiset roiskeet hieman eritavalla kuin lastulevy.

Joo tämähän se, tiedossa oli että ei ne ipanat muista kahta sekuntia pidempään että mihin suuntaan sitä vettä roiskitaan. Ajattelin että nuo kosteudenkestävät kynnykset on oikeasti vedenkestäviä mutta lienee tosiaan kosteudenkestäviä ei uittamisenkestäviä.

Pitää yrittää tiivistää uusi kynnys tiukasti reunoista ensin liimalla ja sit vielä silikonit perään niin ehkä se kestäis vähän pidempään, lapset kasvaa kohta isoiksi niin jos pari vuotta vielä selviäisi tuolla.

 

[Pete88]

Tässä on hyvä muistaa, että ns. saneerauskynnyksissä se tulvakynnys tulee yleensä sen ovikarmin väliin, eli kynnystä ei ole rakennettu karmin alle ja sinne oviaukon runkotolppiin asti. Näissä tapauksissa on ihan hyvä pitää myös mielessä, että tällainen rakenneratkaisu voi periaatteessa olla riskirakenne, mikäli sitä vettä tosiaan tulvitetaan kylppärin puolella reipaasti, koska vesi voi päästä sieltä karmin alta myös kuivien tilojen puolelle. Ongelmaksi tuo muodostuu erityisesti silloin, jos sitä tapahtuu toistuvasti.

Em. seikkojen vuoksi nykyisissä rakennusmääräyksissä on, että tulvakynnys on rakennettava jo varhaisessa vaiheessa siten, että verieristämisen yhteydessä vesieriste sivellään siihen kynnyksen vaneririmaan asti, jolloin se puurakenne jää sinne vesieristeen taakse, eikä pääse kastumaan ja kynnys muodostaa eräänlaisen kaukalon kostean tilan puolelle. Kynnys ulottuu oviaukon runkotolpasta toiseen tolppaan asti, eli vesi ei pääse myöskään kiertoteitse kuivan tilan puolelle. Näissä ratkaisuissa yleensä myös ovikarmi asennetaan siihen "kynnyksen päälle", eli kynnys jatkuu myös karmien alle.

 

[Lars_A]

Tässä on hyvä muistaa, että ns. saneerauskynnyksissä se tulvakynnys tulee yleensä sen ovikarmin väliin, eli kynnystä ei ole rakennettu karmin alle ja sinne oviaukon runkotolppiin asti. Näissä tapauksissa on ihan hyvä pitää myös mielessä, että tällainen rakenneratkaisu voi periaatteessa olla riskirakenne, mikäli sitä vettä tosiaan tulvitetaan kylppärin puolella reipaasti, koska vesi voi päästä sieltä karmin alta myös kuivien tilojen puolelle. Ongelmaksi tuo muodostuu erityisesti silloin, jos sitä tapahtuu toistuvasti.

Em. seikkojen vuoksi nykyisissä rakennusmääräyksissä on, että tulvakynnys on rakennettava jo varhaisessa vaiheessa siten, että verieristämisen yhteydessä vesieriste sivellään siihen kynnyksen vaneririmaan asti, jolloin se puurakenne jää sinne vesieristeen taakse, eikä pääse kastumaan ja kynnys muodostaa eräänlaisen kaukalon kostean tilan puolelle. Kynnys ulottuu oviaukon runkotolpasta toiseen tolppaan asti, eli vesi ei pääse myöskään kiertoteitse kuivan tilan puolelle. Näissä ratkaisuissa yleensä myös ovikarmi asennetaan siihen "kynnyksen päälle", eli kynnys jatkuu myös karmien alle.

Tämähän se oli itsellä pelkona uiko kosteus siitä kynnyksen alta - nyt oli muut rakenteet ihan kuivia onneksi ja sinänsä hyvä tilanne että vesieristeet jatkuu oven toiselle puolella lattiassa.

 

[jjasco]

Betonihommiksi meni, tai enemmänkin harjoitteluun, mutta välttää tuossa siihen asti kunnes saa piikata auki.

 

[jjasco]

Seuraavana olisikin sitten katoksen tekeminen ja lähinnä pyörille tuohon tallin päähän varaston eteen.

Eli ajatus olis laittaa kolme tolppaa tuohon kivetyksen reunaan pystyyn ja tuoda tuosta tallin räystään alta palkit pystytolppiin.

Mites onko parempi vaan vetää nurmikon kohdalle ruuvipaalut vai muurata tuohon kivetyksen palkeille joku perustus johon saa raudat kiinni? Jos ruuvipaalut niin otan joltain matkalta nurmikon pois ja sepeli siihen niin ei kasva sitten katoksen väliin ruoho.

Toinen sitten että, onko parempi jatkaa tallin kattoa vai pudottaa katokselle alaspäin rännikourujen alle niin ei tarvi noille tehdä mitään.

 

[jonesky12345]

Seuraavana olisikin sitten katoksen tekeminen ja lähinnä pyörille tuohon tallin päähän varaston eteen.

Eli ajatus olis laittaa kolme tolppaa tuohon kivetyksen reunaan pystyyn ja tuoda tuosta tallin räystään alta palkit pystytolppiin.

Mites onko parempi vaan vetää nurmikon kohdalle ruuvipaalut vai muurata tuohon kivetyksen palkeille joku perustus johon saa raudat kiinni? Jos ruuvipaalut niin otan joltain matkalta nurmikon pois ja sepeli siihen niin ei kasva sitten katoksen väliin ruoho.

Toinen sitten että, onko parempi jatkaa tallin kattoa vai pudottaa katokselle alaspäin rännikourujen alle niin ei tarvi noille tehdä mitään.

Ite pudottaisin räystään alta jos korkeus riittää. Yks poikittainen ulkoverhouslauta pois, tilalle runkotolppiin joku kakkosnelonen ja sen päältä syötät n. 600 jaolla sen katon palkiston. Tein ite vastaavan 6m seinustalle ja heitin jonkun 50*300 kokoisen palkin loveten 100*100 3 pilarin päältä ja sen päälle sitten palkit.

Laitoin perustukseksi sellaset valmisanturat missä on säädettävä pilarikenkä niin saa sitten asetuttua tasata painumaerot. Kaivoin ne maahan.

 

[Herttuainen]

Anteeksi jos tyhmä kysymys, mutta onko tuossa @jjasco rakenteessa patolevyt?

 

[Oponääri]

Anteeksi jos tyhmä kysymys, mutta onko tuossa @jjasco rakenteessa patolevyt?

Ei näy olevan, tai sitten liian matalalle jätetty.

 

[jjasco]

Ite pudottaisin räystään alta jos korkeus riittää. Yks poikittainen ulkoverhouslauta pois, tilalle runkotolppiin joku kakkosnelonen ja sen päältä syötät n. 600 jaolla sen katon palkiston. Tein ite vastaavan 6m seinustalle ja heitin jonkun 50*300 kokoisen palkin loveten 100*100 3 pilarin päältä ja sen päälle sitten palkit.

Laitoin perustukseksi sellaset valmisanturat missä on säädettävä pilarikenkä niin saa sitten asetuttua tasata painumaerot. Kaivoin ne maahan.

Miks ulkoverhouslauta pois? Itse ajattelin vaan ruuvata suoraan laudan läpi runkoon.

Anteeksi jos tyhmä kysymys, mutta onko tuossa @jjasco rakenteessa patolevyt?

Ei oo tässä autotallissa, eikä kyllä ole tullut vastaan myöskään talon seinustalla. Autotallin osalta äkkiseltään ei ole tulossakaan ja talon osalta parin vuoden takaisessa rakennustarkastuksessakaan ei ole mainintaa pitäisikö olla, mutta pitää katsoa onko tarvetta tulevaisuudessa.

 

[Oponääri]

Miks ulkoverhouslauta pois? Itse ajattelin vaan ruuvata suoraan laudan läpi runkoon.


Ei oo tässä autotallissa, eikä kyllä ole tullut vastaan myöskään talon seinustalla. Autotallin osalta äkkiseltään ei ole tulossakaan ja talon osalta parin vuoden takaisessa rakennustarkastuksessakaan ei ole mainintaa pitäisikö olla, mutta pitää katsoa onko tarvetta tulevaisuudessa.

Ulkoverhouslauta pois, että saat katolta tulevan kuorman kantavalle rungolle eikä jää ulkoverhouksen varaan.

Edit. Toki ehkä tuossa voi käyttää harkintaa että vaikka ulkovuorauksen päälle tuen ruuvaisikin. Silloin kannattaa kuitenkin paikantaa naulanrei'istä koolaukset ja ottaa niihin kiinni. Katoksen niskat sitten palkkikengillä pinninkiin kiinni niin säästyy korkeutta.

 

[jonesky12345]

Miks ulkoverhouslauta pois? Itse ajattelin vaan ruuvata suoraan laudan läpi runkoon.


Ei oo tässä autotallissa, eikä kyllä ole tullut vastaan myöskään talon seinustalla. Autotallin osalta äkkiseltään ei ole tulossakaan ja talon osalta parin vuoden takaisessa rakennustarkastuksessakaan ei ole mainintaa pitäisikö olla, mutta pitää katsoa onko tarvetta tulevaisuudessa.

Mitä paremmin saat kantavaan runkoon kiinni, sitä parempi. Epäkeskisyydet kasvaa jos vedät ensins ulkoverhouksen läpi ja sitten vielä kyljestä lähdöt palkkikengillä ja se lisää ruuvien rasituksia jne. Jos purat tota poikittaista panelointia pari vaakavetoa ja operoit siinä ensin kylkikiinnityksellä lankun suoraan runkotolppiin ja lähdöt tämän lankun päältä niin ruuvit/naulat on enää pääosin vedolla eikä leikkauksella.

Itse tein harjakattosen tallin takasivulle niin että sahasin ohjurilautaa sekä suunta apuna, että syvyyskontrollina käyttäen pystysuuntasta ulkoverhousta aeinän yläosan kohdilta niin sain katoksen palkit suoraan tallin kattotuolin suuntaisen päätyseinän pystykoolausten vaakatukipuun päältä kun sattui sellanen kattotuolin asettelu päätyyn, että oli toi yläohjauspuu jäänyt sen 50mm näkyviin kun vaan ulkoverhousta purki. Tuohan on optimi muttei tietenkään toimi tolla räystään alla.

Sulla tais olla sellanen rakenne ettei tuolla ole tuulensuojalevyjä tai tuuletusrakoja niin se ulkoverouspaneeli pelkiltään ei välissä ole mikään aivan katastrofi, kun suoraan runkoon on pääsy, mutta normitilanteessa tossa olis ulkoverhouksen alla kaikki tuuletusraot yms.

 

[Puyi]

Onko valkoisen peltosalaoja putken käyttö kiellettyä asuinrakennuksessa vai onko se vain suositeltua käyttää sitä vahvistettua putkea?

 

[jonesky12345]

Onko valkoisen peltosalaoja putken käyttö kiellettyä asuinrakennuksessa vai onko se vain suositeltua käyttää sitä vahvistettua putkea?

Riippuu vähän minkä ikäsestä kämpästä on kyse.

 

[Puyi]

Riippuu vähän minkä ikäsestä kämpästä on kyse.

2006 aloitettu rakentaminen

 

[jonesky12345]

2006 aloitettu rakentaminen

Kyllä niitä vielä noissa näkee ihan yleisesti. Ehkä tohon aikaan olis jo kunnon salaojaputki ollut kuitenkin se millä homma olis pitänyt tehdä.

 

[jjasco]

Mitä paremmin saat kantavaan runkoon kiinni, sitä parempi. Epäkeskisyydet kasvaa jos vedät ensins ulkoverhouksen läpi ja sitten vielä kyljestä lähdöt palkkikengillä ja se lisää ruuvien rasituksia jne. Jos purat tota poikittaista panelointia pari vaakavetoa ja operoit siinä ensin kylkikiinnityksellä lankun suoraan runkotolppiin ja lähdöt tämän lankun päältä niin ruuvit/naulat on enää pääosin vedolla eikä leikkauksella.

Itse tein harjakattosen tallin takasivulle niin että sahasin ohjurilautaa sekä suunta apuna, että syvyyskontrollina käyttäen pystysuuntasta ulkoverhousta aeinän yläosan kohdilta niin sain katoksen palkit suoraan tallin kattotuolin suuntaisen päätyseinän pystykoolausten vaakatukipuun päältä kun sattui sellanen kattotuolin asettelu päätyyn, että oli toi yläohjauspuu jäänyt sen 50mm näkyviin kun vaan ulkoverhousta purki. Tuohan on optimi muttei tietenkään toimi tolla räystään alla.

Sulla tais olla sellanen rakenne ettei tuolla ole tuulensuojalevyjä tai tuuletusrakoja niin se ulkoverouspaneeli pelkiltään ei välissä ole mikään aivan katastrofi, kun suoraan runkoon on pääsy, mutta normitilanteessa tossa olis ulkoverhouksen alla kaikki tuuletusraot yms.

Joo siis noiden ulkoverhouslautojen alla on suoraan runko, ne elementtien 2x4:t, ei siis rakoja eikä tuulensuojalevyjä. Tarkoitus oli vetää palkki, vähintään 2x4 tuohon päälle vain suoraan runkoon naularivin kohdalta. Palkkikengät lienee ok ratkaisu myös, niitä lienee sellaisia jotka saa säädettyä haluttuun kulmaankin.

 

[Oponääri]

Joo siis noiden ulkoverhouslautojen alla on suoraan runko, ne elementtien 2x4:t, ei siis rakoja eikä tuulensuojalevyjä. Tarkoitus oli vetää palkki, vähintään 2x4 tuohon päälle vain suoraan runkoon naularivin kohdalta. Palkkikengät lienee ok ratkaisu myös, niitä lienee sellaisia jotka saa säädettyä haluttuun kulmaankin.

Ennen runkoa taitaa kuitenkin olla vaakakoolaus naulariveistä päätellen. Jos tuossa ei ole enempää kerroksia, niin kannattaa vähän tähtäillä mitan kanssa oven reunasta niitä runkotolppia että saat ruuvilla kiinni suoraan niihin. Olettaen että siihen koolingin päälle tähtäät pinningin.

Ei ole tullut kulmaan säädettäviä palkkikenkiä kyllä vastaan, onnistuu kyllä ihan tavallisellä sinkityllä kengällä.

 

[jonesky12345]

Itellä oli käytännössä seinärakenne niin, että seinän pinninkipalkin sai näkyviin kun poisti ulkoverhousta, sahasin vaan käsisirkkelillä pystysuuntasta verhousta slaissin pois kun olin korkomaailman tsekannut ullakon puolelta. Mulla oli itse seinän ulkoverhous pinninkiin asti ja sitten ullakkotilan ulkoverhous porrastettu sen verhouspaneelin paksuuden verran ulospäin eli sahasin vaan sitä ullakon ulkoverhousta alareunastaan. Reunimmaisen kattotuolin alapaarre oli pinningin yläpuolella sen pinningin viressä niin vetäsin vaan tollaset pasloden palkkikengät siihen alapaarteen kylkeen pinningin päälle niin nyt kaikki pystykuorma katoksen palkeilta tulee siihen pinningille suoraan yläpuolelta.

Välttäisin sellasta ratkasua, että ulkoverhouksen läpi vedetään palkki runkoon ja sen palkin kylkeen tulee palkkikengät, koska sitten kun siihen katokselle valahtaa esimerkiksi ton tallin katon lumet tai muuten vaan kinostuu luntta, niin tossa tulee jo aika iso määrä milleissä epäkeskisyyttä mikä koittaa kiskoa kiinnitystavaraa ulospäin sen sijaan että pääosin pyrkisi kiinnikkeet leikkautumaan. Kyllähän ruuveissa riittää kapasiteettia toki, mutta ruuveja yksinomaan ei yleensä noissa puurakenteissa oikein suositella käytettävän, kun kuormitustilanteiden muuttuminen ja väsyminen katkoo ruuvit siinä missä naula joustaa ja sen takia pääsääntöisesti kaikki kattotuolit yms kiinnitetään naulalevyillä eikä ruuvaten.

Jascon tapauksessa pieni kompromissi joudutaan varmaan tekemään mutta vetäisin ton seinän kylkeen palkin jokatapauksessa niin alas, että katoksen palkit voi vetää siitä seinänkylkipalkin päältä eikä kyljestä niin vähän helpottaa ton palkin kiinnikkeiden työtä kun epäkeskisyydet jää pienemmiksi.

 

[jjasco]

Itellä oli käytännössä seinärakenne niin, että seinän pinninkipalkin sai näkyviin kun poisti ulkoverhousta, sahasin vaan käsisirkkelillä pystysuuntasta verhousta slaissin pois kun olin korkomaailman tsekannut ullakon puolelta. Mulla oli itse seinän ulkoverhous pinninkiin asti ja sitten ullakkotilan ulkoverhous porrastettu sen verhouspaneelin paksuuden verran ulospäin eli sahasin vaan sitä ullakon ulkoverhousta alareunastaan. Reunimmaisen kattotuolin alapaarre oli pinningin yläpuolella sen pinningin viressä niin vetäsin vaan tollaset pasloden palkkikengät siihen alapaarteen kylkeen pinningin päälle niin nyt kaikki pystykuorma katoksen palkeilta tulee siihen pinningille suoraan yläpuolelta.

Välttäisin sellasta ratkasua, että ulkoverhouksen läpi vedetään palkki runkoon ja sen palkin kylkeen tulee palkkikengät, koska sitten kun siihen katokselle valahtaa esimerkiksi ton tallin katon lumet tai muuten vaan kinostuu luntta, niin tossa tulee jo aika iso määrä milleissä epäkeskisyyttä mikä koittaa kiskoa kiinnitystavaraa ulospäin sen sijaan että pääosin pyrkisi kiinnikkeet leikkautumaan. Kyllähän ruuveissa riittää kapasiteettia toki, mutta ruuveja yksinomaan ei yleensä noissa puurakenteissa oikein suositella käytettävän, kun kuormitustilanteiden muuttuminen ja väsyminen katkoo ruuvit siinä missä naula joustaa ja sen takia pääsääntöisesti kaikki kattotuolit yms kiinnitetään naulalevyillä eikä ruuvaten.

Jascon tapauksessa pieni kompromissi joudutaan varmaan tekemään mutta vetäisin ton seinän kylkeen palkin jokatapauksessa niin alas, että katoksen palkit voi vetää siitä seinänkylkipalkin päältä eikä kyljestä niin vähän helpottaa ton palkin kiinnikkeiden työtä kun epäkeskisyydet jää pienemmiksi.

Kompromisseja ainakin sen suhteen mihin korkoon tuon seinään kiinnitettävän palkin saa ja millaisen se vaatii. Pitääkö olla 50x150 vai riittääkö 50x125, ja samasta materiaalista sitten kattopalkit, joille pituutta tulee vähintään se 3 metriä. Pystypalkit tulisi 290-300cm seinästä. Yläpohjassa kävin tutkailemassa niin yläjuoksun tai tuon pinningin päälle kattotuolien väliin kulmaraudoilla saisi ulkovuorauksen taakse laitettua lisää puutavaraa rungon lisäksi johon sitten saisi runkopulteilla tai ruuveilla seinäpalkin kiinni rungon lisäksi. Ahtaaksi menee tuo katoksen teko räystään alla kun pitää oven aukeamakin ottaa huomioon ja jonkunlainen kaatokin saada aikaiseksi. Voi olla, että katon palkkeja en saisi seinäpalkin päälle tilan puolesta vaikka se olisikin suositeltavaa, varsinkaan, jos katon palkit on samaa materiaaleja noiden tukipuiden kanssa niin seinä kuin ulkopuun osalta, joten mahtaako riittää pelkät palkkikengät. Pystypalkit tulisi kestopuusta ja loput normitavarasta.

 

[jonesky12345]

Kompromisseja ainakin sen suhteen mihin korkoon tuon seinään kiinnitettävän palkin saa ja millaisen se vaatii. Pitääkö olla 50x150 vai riittääkö 50x125, ja samasta materiaalista sitten kattopalkit, joille pituutta tulee vähintään se 3 metriä. Pystypalkit tulisi 290-300cm seinästä. Yläpohjassa kävin tutkailemassa niin yläjuoksun tai tuon pinningin päälle kattotuolien väliin kulmaraudoilla saisi ulkovuorauksen taakse laitettua lisää puutavaraa rungon lisäksi johon sitten saisi runkopulteilla tai ruuveilla seinäpalkin kiinni rungon lisäksi. Ahtaaksi menee tuo katoksen teko räystään alla kun pitää oven aukeamakin ottaa huomioon ja jonkunlainen kaatokin saada aikaiseksi. Voi olla, että katon palkkeja en saisi seinäpalkin päälle tilan puolesta vaikka se olisikin suositeltavaa, varsinkaan, jos katon palkit on samaa materiaaleja noiden tukipuiden kanssa niin seinä kuin ulkopuun osalta, joten mahtaako riittää pelkät palkkikengät. Pystypalkit tulisi kestopuusta ja loput normitavarasta.

Lähtisin speksaamaan hommaa siitä suunnasta, että jos tohon seinän kylkeen vedetään runkoon ulkoverhouksen läpi palkki jonka päältä lähtee katoksen alas viettävät palkit, niin epäkeskeisyys on sen palkin puolivälistä laskennallisesti sinne seinärunkoon asti. Käytännössä ruuviliitoksen tai naulaliitoksen pitää siis tuon verran momenttia + leikkausta siirtää sinne runkoon asti. Siinä mielessä joku 50*150 voisi olla varmaan turvallisempi tohon seinään vaikka katoksen palkit vetäisikin esim 50*100 tavaralla.

Voit käytännössä tehdä esim tollasen 3 metrin palkiston 50*100 k600 jaolla ja voit sen seinällä olevan "pinningin" katkasta tarvittaessa oviaukon kohdalta ja vetää oviaukon molemmin puolin tuplatut palkit sinne katoksen ulkoreunalle pinningiltä niin saat sitten ton oven aukeamaan tarvittaessa katospalkkien välissä ja kaato antaa armoa sen verran lisää mitä katospalkeilla on korkeutta. Sitten vaan ruoteiden paikallinen tuplaus niin että vedät esim yhden 50*50 ruoteen sijaan siihen aukon ylitykseen kylkeen vielä toisen ruoteen niin on niissäkin jäykkyyttä tollasen paikallisen pidemmän ylityksen osalta.

 

[numerointi]

Meillä on rintamiestalon yläkerrassa asuttu tila, jossa kissanvintit molemmin puolin. Kissanvintiltä käsin yläpohjaa tarkastaessa kuntotarkastaja totesi, että "lämmöneriste on paikoin kiinni vesikaton alusrakenteissa." Lämmöneristeenä lasivillalevyä n. 10 cm paksuudella ja tosiaan tuuletusrakoa ei juurikaan ole. Toisaalta myöskään kosteusvaurioita ei havaittu.

Onko mitään järkeä hoitaa yläpohjan tuuletusrakoja kuntoon pelkkien kissanvinttien alueelta näin ensiapuna vai olisiko syytä varautua perusteellisempaan yläpohjaremonttiin, vaikka sen aloitus mahdollistuisi vasta muutaman vuoden päästä?

 

[jjasco]

Lähtisin speksaamaan hommaa siitä suunnasta, että jos tohon seinän kylkeen vedetään runkoon ulkoverhouksen läpi palkki jonka päältä lähtee katoksen alas viettävät palkit, niin epäkeskeisyys on sen palkin puolivälistä laskennallisesti sinne seinärunkoon asti. Käytännössä ruuviliitoksen tai naulaliitoksen pitää siis tuon verran momenttia + leikkausta siirtää sinne runkoon asti. Siinä mielessä joku 50*150 voisi olla varmaan turvallisempi tohon seinään vaikka katoksen palkit vetäisikin esim 50*100 tavaralla.

Voit käytännössä tehdä esim tollasen 3 metrin palkiston 50*100 k600 jaolla ja voit sen seinällä olevan "pinningin" katkasta tarvittaessa oviaukon kohdalta ja vetää oviaukon molemmin puolin tuplatut palkit sinne katoksen ulkoreunalle pinningiltä niin saat sitten ton oven aukeamaan tarvittaessa katospalkkien välissä ja kaato antaa armoa sen verran lisää mitä katospalkeilla on korkeutta. Sitten vaan ruoteiden paikallinen tuplaus niin että vedät esim yhden 50*50 ruoteen sijaan siihen aukon ylitykseen kylkeen vielä toisen ruoteen niin on niissäkin jäykkyyttä tollasen paikallisen pidemmän ylityksen osalta.

Ja nimenomaan jotkut asiat pitäis laittaa nauloilla ja joihinkin käy ruuvit.

 

[jonesky12345]

Ja nimenomaan jotkut asiat pitäis laittaa nauloilla ja joihinkin käy ruuvit.

Joo kyllä, oon rakennusalalla pitkään ollut nuorempana suunnitteluhommissa ja nykyään tuolla urakointipuolella niin perusasiat on hallussa

 

[jonesky12345]

Meillä on rintamiestalon yläkerrassa asuttu tila, jossa kissanvintit molemmin puolin. Kissanvintiltä käsin yläpohjaa tarkastaessa kuntotarkastaja totesi, että "lämmöneriste on paikoin kiinni vesikaton alusrakenteissa." Lämmöneristeenä lasivillalevyä n. 10 cm paksuudella ja tosiaan tuuletusrakoa ei juurikaan ole. Toisaalta myöskään kosteusvaurioita ei havaittu.

Onko mitään järkeä hoitaa yläpohjan tuuletusrakoja kuntoon pelkkien kissanvinttien alueelta näin ensiapuna vai olisiko syytä varautua perusteellisempaan yläpohjaremonttiin, vaikka sen aloitus mahdollistuisi vasta muutaman vuoden päästä?

Sanoisin että eiköhän ne eristeet oo kiinni koko katon alueella alusrakenteissa ni kerralla kuntoon vaan sit ku on rahaa.

 

[jjasco]

Kokeilin tuossa laittaa seinäpalkiksi 50x100:n ja sen päälle 50x100 niin käytännössä saan tuon smyygilaudan päälle oven yläpuolelle niin kolmen metrin ulkonemaan saan palkin 170cm korkoon. Ottaa jo räystääseen kiinni tämä viritelmä. Palkkikengillä saisi laskettua tuon 100mm. Ja muutenkin tuossa tulee jo ilmanvaihtoaukot vastaan ja lamppukin on tiellä (tämän toki saa siirrettyä). Täytyy nyt vähän pohtia miten tämän järkevästi toteuttaa, jos toteuttaa.

Edit. Tuossa ku testailin niin kyllä se tuo kuvan mukainen paikka on ainut 50x150 lankulle ja palkkikengät. Silloin tuon seinäpalkin sa alareunasta kiinni tallin yläjuoksuun ja yläreunat kattotuoleihin, plus jos kattotuolien väleihin laittaa taakse vaikka 50x100 lankut jotka on kulmaraudoilla kiinni tuoleissa. Muuten en kyllä itse keksi tuon toteutusta.

 

[Oponääri]

Lähtisin speksaamaan hommaa siitä suunnasta, että jos tohon seinän kylkeen vedetään runkoon ulkoverhouksen läpi palkki jonka päältä lähtee katoksen alas viettävät palkit, niin epäkeskeisyys on sen palkin puolivälistä laskennallisesti sinne seinärunkoon asti. Käytännössä ruuviliitoksen tai naulaliitoksen pitää siis tuon verran momenttia + leikkausta siirtää sinne runkoon asti. Siinä mielessä joku 50*150 voisi olla varmaan turvallisempi tohon seinään vaikka katoksen palkit vetäisikin esim 50*100 tavaralla.

Voit käytännössä tehdä esim tollasen 3 metrin palkiston 50*100 k600 jaolla ja voit sen seinällä olevan "pinningin" katkasta tarvittaessa oviaukon kohdalta ja vetää oviaukon molemmin puolin tuplatut palkit sinne katoksen ulkoreunalle pinningiltä niin saat sitten ton oven aukeamaan tarvittaessa katospalkkien välissä ja kaato antaa armoa sen verran lisää mitä katospalkeilla on korkeutta. Sitten vaan ruoteiden paikallinen tuplaus niin että vedät esim yhden 50*50 ruoteen sijaan siihen aukon ylitykseen kylkeen vielä toisen ruoteen niin on niissäkin jäykkyyttä tollasen paikallisen pidemmän ylityksen osalta.

Tuohon ei tuommoisella katoksella niin suuria leikkaus-/normaalivoimia kiinnikkeille saa aikaiseksi ettei niitä saisi kestämään kunhan vetää tarpeeksi pitkillä ja monella ruuvilla kiinni. Oleellista on pitää huolta että seinälle ruuvattava pinninki ruuvataan runkoon asti, niin ettei jossakin välissä ruuvi kulje "tyhjän päällä" vaan on koko matkan puun sisässä. Palkkikengät toimivat tuossa hyvin. Ymmärrän ajatuksesi epäkeskisyydestä, mutta se ei ole mielestäni oleellista tämän kokoisilla kuormilla. Rosteri ruuvit taitavat myös olla sitkeämpiä kuin jotkin sähkösinkityt yleisruuvit.

48x98 kuullostaa rakennesuunnittelijan korvaan vähän turhan heiveröiseltä, niin teinpä piruuttani pikaisen laskelman 2kN/m² (maassa) lumikuormalla + arvioidulla katon omalla painolla:

Spoileri

C24 48x98 poikkileikkauksella käyttöaste olisi 224 % ja 48x123 112 %, joten suosittelen tuota 48x148 matskua.

Ruoteiksi käy myös 48x48 sijaan tuumanen lauta, sitä käytetään yleisesti myös k900-jaolla olevien kattoristikoiden päällä. Ruodejako valitaan katemateriaalin mukaan.
Tällä säästetään myös hieman korkeutta, kun se oli nyt tiukilla.

Voit hyvin tehdä pystypalkit eli pilarit, normaalista puutavarasta, kunhan muistat käsitellä puun esim. maalaamalla.

 

[Reivn]

Vm.-90 talosta on hapantunu molempien käyntiovien ovikellojen painikkeet. Tommoset about 75x75mm keinupainikemallit. Mistään en ole löytäny tollasia perinteisiä kytkimiä tilalle, kun en halua vaihtaa hyvin toimivia sisäyksiköitä jotka tahtoo olla joka paikassa siinä samassa paketissa, saati mitään langattomia viritelmiä joita on netti pullollaan.

Voiko tommosen ovikellopainikkeen korvata pinta-asenteisella matalaprofiilin valokatkaisijalla jossa itse palautuva painike? Tai tietääkö joku jotain jemmapuljua mistä kannattais mettästää?

 

[Reivn]

onko ovikellosi mekaanisella soledoinilla vai kaiuttimella?

Jos on kaiuttimella, niin luulisin että käy mikä tahansa jousipalautteinen painike.
Jos taas on solenoidi, niin luulisin että tarvitsen impulsin tekevän painikkeen.

Solenoidilla molemmat. Sisäyksiköiden koteloissa 4kpl tynnyriparistoja, se ns. hakkuri, sekä metallilevyt mihin hakkuri lyö, kun ulkona painaa painikkeesta. Paristot kestää meidän käytössä "ikuisesti", ei ole tarttenu ainakaan kahdeksaan vuoteen vaihtaa mitä on tässä asuttu, joten on idioottivarma systeemi, jos vaan löytää uudet ulkopainikkeet. Toisin kuin nuo nykyajan langattomat viritykset, ei kauheasti ole luottoa niiden kestävyyteen

 

[Kilkenblad]

Terassin kaiteet pitäisi uusia. Miten/millä kiinnittäisitte 2x4 lankun pystytolppaan niin että se olisi mahdollisimman tukeva, kaunis sekä ruostevapaa? Pilarikenkiä mietin, mutta ei kovin nättejä ja voi ruostua.

 

[Kilkenblad]

Mitä kokoa ja materiaalia on pystytolppa?

140x140 puutolppa

 

[arcane]

Rivitaloyhtiössä pistettiin harkintaan sisäilman parannustyö: nykyinen korvausilma tulee erinäisistä raoista, tietysti suodattamattomana, joten erityisesti katupöly- ja allergiakautena ei maailman parasta ja jossain huoneissa ilma helposti seisoo. Aika monella on kevät-kesällä myös ikkunoita raollaan tai auki, ja taloyhtiössä on jo ~10v sitten kuntotarkastuksen tekijä suositellut korvausilmalle oikeita reikiä, mutta asiaa ei silloin syystä tai toisesta edistetty. Poistoilma on koneellinen, jokaisen liesituuletinkytkimillä säädettävä.

Onko jollain asiantuntemusta, paljonko on oikeasti eroa ikkunaan vedettävillä korvausilmaventtiileillä versus seinään tehtävä reikä, ja kumpi olisi oikeasti suositeltava? Kummallekaan ratkaisulle ei taida olla suoraa estettä, tiiliverhoilu saattaa vaikuttaa reikien tekoon. Tai minkälaiselta ammattilaiselta voisi asiaa kysyä ilman, että henkilöllä on oma lehmä ojassa ja myymässä automaattisesti sen joka myyjälle kannattavampi?

 

[Boulder]

Kaverin puolesta (oikeasti!) kyselen.

Lasitetun parvekkeen kaiteeseen pitäisi saada jotenkin kiinnitettyä kapea (puinen) taso. Olettaisin, että riittää jos tasolle saa kahvimukin ja pienen lautasen. Kaide on metallinen ja joitakin senttejä leveä, koko parvekkeen julkisivu on muuten lasia. Mikä olisi tuossa paras ratkaisu? Ilmeisesti jotain puristimia on, johon ruuvataan taso kiinni, mutta en ehkä osaa hakea oikeita tuotteita. Kaiteeseen ruuvaaminen lienee kiellettyä.

 

[Reivn]

Kaverin puolesta (oikeasti!) kyselen.

Lasitetun parvekkeen kaiteeseen pitäisi saada jotenkin kiinnitettyä kapea (puinen) taso. Olettaisin, että riittää jos tasolle saa kahvimukin ja pienen lautasen. Kaide on metallinen ja joitakin senttejä leveä, koko parvekkeen julkisivu on muuten lasia. Mikä olisi tuossa paras ratkaisu? Ilmeisesti jotain puristimia on, johon ruuvataan taso kiinni, mutta en ehkä osaa hakea oikeita tuotteita. Kaiteeseen ruuvaaminen lienee kiellettyä.

Kuva kertois enemmän kuin tuhat sanaa, että mimmosia rakenteita ja mahdollisuuksia siellä on. Vaikea sanoa näillä lähtötiedoilla, mutta jonkinlaiset ripustuskoukut varmaan jos ei saa hitsata tai ruuvata. Parvekekaiteisiin on sellasia kukkaruukkujen kiinnitykseen tarkotettuja säädettäviä tellinkejä, joista vois kenties muokata version mihin saa tukevasti ruuvattua leveän laudan tasoksi...

 

[Kilkenblad]

Kaverin puolesta (oikeasti!) kyselen.

Lasitetun parvekkeen kaiteeseen pitäisi saada jotenkin kiinnitettyä kapea (puinen) taso. Olettaisin, että riittää jos tasolle saa kahvimukin ja pienen lautasen. Kaide on metallinen ja joitakin senttejä leveä, koko parvekkeen julkisivu on muuten lasia. Mikä olisi tuossa paras ratkaisu? Ilmeisesti jotain puristimia on, johon ruuvataan taso kiinni, mutta en ehkä osaa hakea oikeita tuotteita. Kaiteeseen ruuvaaminen lienee kiellettyä.

Kuva auttaisi helpottamaan mahdollisia ratkaisuja. Ei nyt oikein pääse kärryille millainen se kaide on.

 

[Sledge]

Rivitaloyhtiössä pistettiin harkintaan sisäilman parannustyö: nykyinen korvausilma tulee erinäisistä raoista, tietysti suodattamattomana, joten erityisesti katupöly- ja allergiakautena ei maailman parasta ja jossain huoneissa ilma helposti seisoo. Aika monella on kevät-kesällä myös ikkunoita raollaan tai auki, ja taloyhtiössä on jo ~10v sitten kuntotarkastuksen tekijä suositellut korvausilmalle oikeita reikiä, mutta asiaa ei silloin syystä tai toisesta edistetty. Poistoilma on koneellinen, jokaisen liesituuletinkytkimillä säädettävä.

Onko jollain asiantuntemusta, paljonko on oikeasti eroa ikkunaan vedettävillä korvausilmaventtiileillä versus seinään tehtävä reikä, ja kumpi olisi oikeasti suositeltava? Kummallekaan ratkaisulle ei taida olla suoraa estettä, tiiliverhoilu saattaa vaikuttaa reikien tekoon. Tai minkälaiselta ammattilaiselta voisi asiaa kysyä ilman, että henkilöllä on oma lehmä ojassa ja myymässä automaattisesti sen joka myyjälle kannattavampi?

Asennettiin "talkoilla" rivarissa itse noihin ikkunoiden tuuletusluukkuiin tälläiset. Oli halpa ja helppo remontti.
Vilpe Wive 100

Työvaiheet

 

[Boulder]

@Reivn @Kilkenblad
Tuosta ehkä näkyy minkälainen kaide on kyseessä, oli aika tumma kuva mikä mulla on ja en ole itse nähnyt kohdetta omin silmin. Tuo kaide on sen verran leveä, että siinä pystyy pitämään kahvikuppia.

 

[arcane]

Asennettiin "talkoilla" rivarissa itse noihin ikkunoiden tuuletusluukkuiin tälläiset. Oli halpa ja helppo remontti.
Vilpe Wive 100

Nämä eivät tässä tapauksessa ole mahdolliset, koska ei ole tuuletusluukkuja joihin tuollaista asentaa. Kaikki tuuletusikkunan malliset ovat täällä ihan ikkunoita, joten vaihtoehdot ovat reikä seinään tyyppiset seinäventtiilit tai ikkunapuitteisiin tulevat venttiilit. Ja ei taida olla niin suurta DIY-henkeä, että kumpaakaan tehtäisiin taloyhtiön voimin.

 

[Zigh]

Rivitaloyhtiössä pistettiin harkintaan sisäilman parannustyö: nykyinen korvausilma tulee erinäisistä raoista, tietysti suodattamattomana, joten erityisesti katupöly- ja allergiakautena ei maailman parasta ja jossain huoneissa ilma helposti seisoo. Aika monella on kevät-kesällä myös ikkunoita raollaan tai auki, ja taloyhtiössä on jo ~10v sitten kuntotarkastuksen tekijä suositellut korvausilmalle oikeita reikiä, mutta asiaa ei silloin syystä tai toisesta edistetty. Poistoilma on koneellinen, jokaisen liesituuletinkytkimillä säädettävä.

Onko jollain asiantuntemusta, paljonko on oikeasti eroa ikkunaan vedettävillä korvausilmaventtiileillä versus seinään tehtävä reikä, ja kumpi olisi oikeasti suositeltava? Kummallekaan ratkaisulle ei taida olla suoraa estettä, tiiliverhoilu saattaa vaikuttaa reikien tekoon. Tai minkälaiselta ammattilaiselta voisi asiaa kysyä ilman, että henkilöllä on oma lehmä ojassa ja myymässä automaattisesti sen joka myyjälle kannattavampi?

Ehdottomasti seinäventtiilit jos vain mahdollista. Niihin saa kunnon suodattimia ja äänenvaimentimia joita noihin jälkiasenteisiin karmiventtiileihin on käytännössä mahdotonta saada.

 

[tjkoo]

Kaverin puolesta (oikeasti!) kyselen.

Lasitetun parvekkeen kaiteeseen pitäisi saada jotenkin kiinnitettyä kapea (puinen) taso. Olettaisin, että riittää jos tasolle saa kahvimukin ja pienen lautasen. Kaide on metallinen ja joitakin senttejä leveä, koko parvekkeen julkisivu on muuten lasia. Mikä olisi tuossa paras ratkaisu? Ilmeisesti jotain puristimia on, johon ruuvataan taso kiinni, mutta en ehkä osaa hakea oikeita tuotteita. Kaiteeseen ruuvaaminen lienee kiellettyä.

Oisko joku tällänen imukuppihylly suoraan lasiin hyvä?

Tuo nyt ei puuta ole mutta pienellä modifioinnilla tai etsii vastaavia.

Hylly Imukuppikiinnikkeillä

 

[Kilkenblad]

@Reivn @Kilkenblad
Tuosta ehkä näkyy minkälainen kaide on kyseessä, oli aika tumma kuva mikä mulla on ja en ole itse nähnyt kohdetta omin silmin. Tuo kaide on sen verran leveä, että siinä pystyy pitämään kahvikuppia.

Eli tuota kaidetta haluttaisiin hieman leventää että siihen saisi vaikkapa aamiaisen katettua? Jos ei siihen ole kovin syvää tasoa suunnitteilla niin laittaisin jollain asennusliimalla kiinni.

 

[Boulder]

Eli tuota kaidetta haluttaisiin hieman leventää että siihen saisi vaikkapa aamiaisen katettua? Jos ei siihen ole kovin syvää tasoa suunnitteilla niin laittaisin jollain asennusliimalla kiinni.

Joo, siinä on se idea, että istuimena toimii usein sellainen munakeinun tapainen ja siitä ei oikein yletä kaiteelle. Pitäisi olla vähän jatketta niin voisi pitää aamu- ja iltapalat käden ulottuvilla.

 

[Reivn]

Joo, siinä on se idea, että istuimena toimii usein sellainen munakeinun tapainen ja siitä ei oikein yletä kaiteelle. Pitäisi olla vähän jatketta niin voisi pitää aamu- ja iltapalat käden ulottuvilla.

Asennusliimoja kannattaa ainakin tutkailla, pitävät nykyään jo enemmänkin painoa. Toki paikka on haastava kun tuohon kohdistuu lämpötilan mukaan kutistumista, laajenemista, ja kosteusrasitusta. Toinen vaihtoehto vois olla "kevytrakenteiset" tukiputket lattiasta tuohon kaiteen alapintaan, säätöruuvilla, niin niillä voisi kiilata leveän tason tuohon kaiteen alapintaan. Siihen tasoon sitten vaan kaiteen verran korotusta osuudelle joka ei jää kaiteen alle.

 

[Boulder]

Kuulemma liimaratkaisu ei käy, toki se voi tosiaan olosuhteiden takia olla vähän riskialtis. Taso pitäisi varmaan saada otettua pois esim. talveksi tai isompien sateiden aikana siististi.
Tuollainen putkilla kiilaaminen voisi ehkä toimiakin, jos osaisi katsoa jotain sopivaa siihen.