En kyllä päälle laatoitusta hyväksy. Tässäpä vielä kuva ja ympyröity paikka mihin kerää veden. Vähän huonosti se suoraan kaivon edestäkin sinne valuu, mutta siinä on sentään jonkinlainen kaato oikeaan suuntaan. Onko virhe laatoittajan, valun tekijän vai molempien?
Minkälainen urakka tuo ammatti-ihmiseltä on tollasessa pienessä neljän neliön kylppärissä? Kokonaisuutenaan valmista parissa viikossa?
Noiden laattojen päälle jää aina vettä suihkun jälkeen loivilla kallistuksilla, jos saat siihen 2€ kolikon upotettua, niin sitten sitä korjaushalukkuutta löytyy useilta urakoitsijoilta.En kyllä päälle laatoitusta hyväksy. Tässäpä vielä kuva ja ympyröity paikka mihin kerää veden. Vähän huonosti se suoraan kaivon edestäkin sinne valuu, mutta siinä on sentään jonkinlainen kaato oikeaan suuntaan. Onko virhe laatoittajan, valun tekijän vai molempien?
Kyllä se kolikko siihen lampeen taitaa upota. Pitää katsella huomenna mitä ehdottavat.
Eivät testaa, kaadot katsotaan (tai ainakin pitäisi) ennen laatoitusta. Meillä on vaan toi esteettömyys mennyt niin "yli" että yritetään pärjätä loivilla kallistuksilla, jottei tule korkeita kynnyksiä.
Itselläni toi tapa käytössä.Lasta on omassa kodissa käytössä kyllä, vaikka siellä on kaadot kunnossa. Tuli tässä mieleen, että ensimmäinen laatoittaja joka siellä kävi, suunnitteli jemmaavansa "aukeavat" saumat pesukoneen alle ja pöntön kieppeille, koska kaadot kuulemma sitä vaatii. Työn suorittajan jäljiltä kaikki saumat on kuitenkin tasan sen 3mm. Ehkäpä oli kovempi ammattilainen se ensimmäinen ja ymmärsi mitä tuo tila vaatii.Eivät testaa, kaadot katsotaan (tai ainakin pitäisi) ennen laatoitusta. Meillä on vaan toi esteettömyys mennyt niin "yli" että yritetään pärjätä loivilla kallistuksilla, jottei tule korkeita kynnyksiä.
Sitten hyväntahtoinen vinkki, ostat sellasen 30cm leveän varrellisen kuivauslastan. Vedät sillä kaikki vedet suoraan kaivoon suihkun jälkeen.
Pysyy lattia puhtaampana ja säästät lämmityskuluissa
Korjaus ehdottomasti.
Kaatokorjauksissa kannattaa huomata se että vedeneristeet pitää olla kaatojen päällä l. vedeneristeen päälle ei saa jäädä lammikkoja. Eli jos kaatovirheet on pelkästään laatotuksesta (laastin määrästä) kii, nii sitte niitä voi korjailla kunhan ei nyrhitä vedeneristeitä paskaks. Mut jos ongelma on siellä pohjilla nii eipä se laastia vedeneristeen päälle lisäämällä oo kun kosmetiikkaa. Ellei sitte laita epoksisaumoja, laatat lopulta vuotaa aika vähän.
Näin välikommettina haluaisin sanoa, että hyvännäköisiä profiilittomia suihkuseiniä/-nurkkia löytyy esimerkiksi Hietakarilta. Asennutettiin tuollaiset molempiin kylppäreihin ja ei ne ainakaan minusta ahtauttanut tilaa. Vaikka laseja saakin pestä, niin on se minusta pienempi paha kuin et koko kylpyhuone on suihkun jälkeen märkänä.
Kuulostaa siltä että haluavat itse päästä halvimmalla. En ymmärrä miten kaadon voisi korjata ilman että vesieriste rikotaan tai että vesieristeen päälle tulee jotain tasoitetta tms., joka sitten muhii siellä märkänä vuosikausia (saumathan aina päästää vettä läpi). Eikö remonttia valvonut kukaan? Tuo kaadon virhehän olisi pitänyt huomata ennen laatoitusta ja valvojan kuuluu se tarkastaa.
Taloyhtiön valvoja huomasi ja käski korjata. Korjauspaikkoja oli kaksi. Vain toinen korjattiin.
Pohjat on ilmeisesti tehty huonosti. Tarkoittaako tämä sitä, että vaikka laattojen päälle asentaa tiiviin lasiseinän, niin se vesi valuu siitä huolimatta laattojen alla lasiseinän toiselle puolelle vesierkkakuoppaan?
No silloin ainakin vastuu on ihan selvä. Heille on huomautettu väärästä kaaosta ja jättivät tekemättä. Kumma ettei valvoja käynyt katsomassa korjauksia ennen laatoituslupaa.
Kyllähän se vesi lopulta alemmas pyrkii - jos nyt ei tietenkään ihan juoksemalla kun laastissa liikutaan, mutta kuitenkin. Vaikutuksia on aika hankala arvioida; erkkojen pitäis kyllä vettä kestää ei laasti oo siitä moksiskaan. Kuopan suuruudesta (pinta-ala ja syvyys) riippuu pysyykö se jatkuvasti märkänä vai kuivuuko välillä; eipä siellä laastissa nyt mitään mahdottomia vesimääriä liikkumaan pääse. Eikä pitäis olla ees tilaa oikeelle lammikoitumiselle.
Kyllä siinä riittää, että kaato korjataan. Sen laatan alusta kuivuu varmasti noista saumoista niistä "vesitipoista" joita sinne menee niistä saumoista. Noissa on lattialämmitykset.
Niin kun kulma muuttuu, johonkinhan se hävitää. Noi isot 8-kulmaiset laatat ovat kaatojen tekoon ehkä jo turhan kookkaatkin. Nykyään suositaan enemmän pienenpiä laattoja
Minä ottaisin eurot sullahan oli se lasta jo valmiina. Tarvittaessa myisin vielä (ennen sen asennusta) sen suihkuseinän
Vaikka itse en myisi seinä suojaa siltä veden
Olet ilmeisesti keksimässä hyviä rakennustapoja uusiksi. Vesieristeen ja laatan välissä ei pitäisi olla ylimääräistä kaatokerrosta.
Ehkä laasti ei ole moksiskaan siinä mielessä että sen rakenne pitää. Eri asia on mitä siellä lähtee kasvamaan kun on vuosia kostea. Lammikoitumistahan ei toki tapahdu, mutta riittää kun on märkä. Tietty jos lattialämmitys suurimman osan ajasta päällä, pääsee ehkä kuivumaan.
En ole, vaan ihan kokemukseen ja tässä terveen järjen käyttöön perustuen. Vesi ohjataan kaivoon siellä laatan päällä (haluat sen uskoa tai et). Laattamies vetää kammalla sinne pohjaan "urat (joita sinne käytännössä aina jää) miten sattuu, "
Aivan varmasti se vesi ohjataan kaivoon siellä laatan pinnalla,vaikka se vedeneriste viedään sinne kaivon sisään, jottei sieltä kaivosta nouse esim. tukostilanteissa vesi sinne vedeneristeen alle.
Mun on hankala ymmärtää miten se vesi menee vesierkan pintaa pitkin kaivoon. Googletin sitten Unidrainin linjakaivon asennusohjeen, mutta en ymmärrä vieläkään.
Joku seinään tarkoitettu sisustuslevy? Googlettamalla löytyy paljon vaihtoehtoja ja pitäis olla helppo asentaa.
lue koko asennusohje niin ehkä sitten aukeaa paremmin.Mun on hankala ymmärtää miten se vesi menee vesierkan pintaa pitkin kaivoon. Googletin sitten Unidrainin linjakaivon asennusohjeen, mutta en ymmärrä vieläkään.
Tossa samassa kuvassa muuten näkyy, että laatan pitää olla reunan tasolla tai yli. Asennus on kyllä näin tehty, mutta valtaosassa viimeisiä vajaita laattoja kaivon pitkällä sivulla on snadi kaato väärään suuntaan. Vesi kyllä löytää tiensä kaivoon nurkan kautta lähes kokonaan, mutta ei kai tuokaan sääntöjä ja määräyksiä täytä?
Koska vedeneriste limitetään itse kaivon kanssa. Tuossa laittamassasi kuvassa / asennusohjeessa tämä on esitetty aiemmissa vaiheissa. Tuossa laittamassasi kohdassa asennetaan laatan paksuuden mukaan tuleva asennuskehys kaivon päälle, eikä tuo ole mitenkään tiivis vaan vesi kulkee tuon alta kaivoon vedeneristeen ja kaivon laippaa pitkin. Sama periaate tavanomaisillakin lattiakaivoilla.Mun on hankala ymmärtää miten se vesi menee vesierkan pintaa pitkin kaivoon. Googletin sitten Unidrainin linjakaivon asennusohjeen, mutta en ymmärrä vieläkään.
Tossa samassa kuvassa muuten näkyy, että laatan pitää olla reunan tasolla tai yli. Asennus on kyllä näin tehty, mutta valtaosassa viimeisiä vajaita laattoja kaivon pitkällä sivulla on snadi kaato väärään suuntaan. Vesi kyllä löytää tiensä kaivoon nurkan kautta lähes kokonaan, mutta ei kai tuokaan sääntöjä ja määräyksiä täytä?
Joku tuollainen voisi olla paras vaihtoehto. Pitää mennä kiertelemään kauppoja, näkis livenä millaisia on tarjolla.
Mikrosementillähän noita nykyisin monesti tuunataan. Omaan silmään nättiä ja helposti puhtaanapidettävää pintaa. Pystyy tekemään myös lattiat.
Jotta siellä (laatan ja vesieristeen välillä) voi olla vettä siellä pitää olla sille tilaa, kosteutta siellä on varmasti, mutta se kyllä kuivuu. Älä viitsi turhaan "pelotella" @mikkot
Jos lattian tekee tuolla mikrosementillä, niin kannattaa karhentaa tai heittää jotain karhennushiekka sekaan. On muuten niin pirun liukas.
Ei tuo ole mitään pelottelua vaan ihan hyvän rakentamistavan mukaista ja noin se rakenne toimii. Kyllähän se kosteus voi sieltä kuivuakin, mutta itse en ainakaan haluaisi tuollaista toteutusta itselleni jättää. Mitä jos itse lopettaisit rakentamismääräysten vastaisten ohjeiden antamisen hyväksyttävänä toteutustapana?
Suurin osa vedestä menee ilman muuta laattojen ja saumojen pintaa pitkin viemäriin, ja osa vesieristeen pintaa pitkin tai haihtumalla saumojen kautta. Se on tässä kuitenkin ihan epäoleellista, koska suosittelet määräysten vastaista korjaustapaa. Tässä oli kyse siitä että kaato korjattaisiin tunkemalla jotain vesieristeen ja laattojen väliin.
Minä suosittelen terveen järjen mukaista korjaustapaa. Noita paikallisia kallistuspuutteita on vuosikymmeniä korjattu kasvattamalla vesieristeen päällä olevaa "laastikerrosta" ja se on osoittautunut aivan toimivaksi korjaustavaksi, kunhan ei rikota olla olevaa vesieristettä. Mä selitin jo tossa yllä aiemmin mikä sen vesieristeen tarjoitus on. Toin myös esiin, että jopa kellarin betonilattia pysyy (jonka paksuus yleensä on 60- 100mm) riittävän kuivana vaikka siinä ei edes olisi vedeneristettä, koska niissä on lattialämmitykset ja pääosa vedestä valuuu kaivoon.
Vaikka noin varmasti onkin tehty ja tehdään edelleen, ei se tuosta tavasta silti sallittua tee. Onko sinulla jokin syy jatkaa määräyksiä vastaan olevien ohjeiden jakamista? Ja vaikka aiemmin kellareissa tuo onkin ollut sallittu toteutustapa, ei tuo uusimpien määräysten mukaan sitä enää ole. Monessa muussakin asiassa rakentamisessa määräykset ja täten myös toteutustavat ovat muuttuneet ja hyvä näin; en ole koskaan itse kannattanut koulukuntaa, joka tekee samalla tavalla kun aiemmin on tehty perustellen tekemistään ainoastaan sillä. Vedeneristeen paksuus tarkastetaan koepaloilla, joiden paksuus mitataan ja nämä osuudet paikataan ennen pinnoitteen asentamista vedeneristeen päälle; en nyt kyllä ymmärrä miten tämä asia edes liittyy tähän keskusteluun?
"Terveen järjen" (eli "mun mielestä") -tyyliin rakennettuja tai korjattua rakennuksia on Suomi täynnä ja niinpä riittää myös kosteusvaurioita. Ei tässä kukaan väitä raoista yhtään mitään, vaan siitä että sinne a) jaa sallittua paksumpi kostea/märkä kerros ja b) on määräysten vastaista.
Ei muuten, mutta kun ollaan niin huolissaan. Käytännössä emme tiedä miten noi " tahallaan" rikottujen vesieristysten korjauspaikat kestää saati miten ne oikeasti on korjattu, kun niitä urakallatehdään.
No laittatko sitten sen määräyksen missä noin sanotaan, jossa ei sanota tai "muuten osoittaa rakenteen toimivan tai vastaava lause".
Noita koesteusvaurioituneita rakenteita kuivatetaan lämmöllä ja sitä noissa laattalattioissa nykyään löytyy eli sieltä varmasti haituu ne tipat mitkä normaalissa kph:ssa laattasaumojen läpi kosteutta menee.
Ympäristöministeriön asetus
Me luetaan tota ilmeisesti erilailla. Tossa sanotaan vain, että lattialan kallistuksen tulee mahdollistaa veden valuminen kaivoon ja niin siinä käy kun toi @mikkot
Eihän se vesi sinne lattiakaivoon asti menekään laatan alla. Eikä se vesi sinne laatan alle menekkään. Täällä on taas asiasta mitään tietämättömät pätemässä ja kertomassa "väärää" tietoa. Jos ja kun sinulla se lattialämmitys on (eikä välttämättä edes tarvitse sitä) niin kyllä se vesi haihtuu sieltä pesuhuoneesta ihan itsekseen jos ilmanvaihto on kunnossa.Mun on hankala ymmärtää miten se vesi menee vesierkan pintaa pitkin kaivoon. Googletin sitten Unidrainin linjakaivon asennusohjeen, mutta en ymmärrä vieläkään.
Tossa samassa kuvassa muuten näkyy, että laatan pitää olla reunan tasolla tai yli. Asennus on kyllä näin tehty, mutta valtaosassa viimeisiä vajaita laattoja kaivon pitkällä sivulla on snadi kaato väärään suuntaan. Vesi kyllä löytää tiensä kaivoon nurkan kautta lähes kokonaan, mutta ei kai tuokaan sääntöjä ja määräyksiä täytä?
Ja jos tuosta kylppäristä täydellisen haluaa niin käytännössä se lattia pitää tehdä kokonaan uusiksi.
Ehkä kaikista paskin ratkaisu tehdä lattia kokonaan uusiksi. Lattian ja seinän välistä vesieristettä ei mitenkään saa jatkettua tiiviisti. Puhumattakaan, että jatkoskohtaa saisi limitettyä 10 cm. Repalainen vesieristys jää siis kiertämään koko kylppäriä juuri niistä pahimmista paikoista, eli kulmista.
Edellä jo muihin vastattu, mutta lisään sen että eihän kosteusvaurion korjaus ole lämmöllä kuivattaminen, vaan avaus, kuivatus ja oikein rakentaminen. Kosteusvaurion ehkäisyssä lämmöllä ehkä sijansa osittain mutta vain osittain. Ei rakennetta kannata suunnitella sen varaan että lattialämmitys on päällä. Moni pitää sitä pois päältä kalliin sähkön aikana ja etenkin kesäisin. Mutta tässä hyvä kun yhtiö ottaa kantaa.
