Rakentaminen, remontointi ja sisustus

Vihdoin ja viimein autotalli-laajennusprojekti olisi menossa eteenpäin. Viime vuosi menkööt vielä koronan piikkiin :D

Mutta, on kyllä vaikea tuota pääsuunnittelijaa löytää tallilaajennukselle. Yksi heitti, että tuntitaksalla mennään ja lopullinen kustannus kaikkine papereineen ~5000e paikkeilla. Minun mielestä aika kallis?
Ja googletellut aika montakin paikkaa, suurimmalta osalta ei tule edes vastausviestiä suuntaan tai toiseen. Muutama ilmoittanut ettei näin pientä proggista ota.

Olisiko kenelläkään suositella tällaiseen, mielestäni aika pieneen, projektiin pääsuunnittelijaa (Vantaa kyseessä jos jotain väliä) jolta saisi kaikki liput ja laput lopullista rakennuslupaa varten?

Ja ao. kuvan mukainen toimenpidehän mulla oli kyseessä, eli nykyisen tallin "jatkoksi" tuohon vasemmalle uutta tallia.

Perjantaina pääsuunnittelijalla palaveri kaupungin kanssa.
Tässä pientä jännitystä ilmassa, vaikka kaikki naapurit suostumuksensa projektiin antaneet.
Niin ja suunnittelija löytyi lopulta tutun kautta, 2500e koko lysti :)
 
Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.

Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?

Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?
 
Anna kuivua vaan kaikessa rauhassa jos et halua lattiaa purkaa. Mitään nykyisen kaltaista vedeneristystä siellä lattiassa ei (todennäköisesti) ole. Rakentamismääräykset tuli vedeneristyksen osalta voimaan 1999 ja siitä lähtien vasta on nykyiset vedeneristysmateriaalit olleet käytössä yleisesti. Oma on mökkisi niin päätöksiä ei tarvi kenenkään sulle pakottaa.
 
Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.

Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?

Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?

Se kuivuminen sitten vaatii sen että sitä kylppäriä ei tosiaan käytetä sen kuivattamisen aikana. Riippuu laatoista miten hyvin ne läpäisee kosteutta, mutta voi siinä oma aikansa mennä että kuivaa tulee. Sen takiahan sitä purkua suositellaan jotta se lattia saataisiin kuivaksi riittävän nopeasti. Jos lattia on kauan märkä niin sinne voi alkaa muodostumaan mikrobikasvustoa betoniin. Toinen asia sitten on kokonaan tietty se onko asialla merkitystä tuollaisessa toissijaisessa kesämökissä jossa ei koko aikaa oleskella jos ei ole aikomusta myydä...
 
Rakennan kylmää vinttitilaa lämpimäksi. Vintille tulee poistumistie kylmään portaikkoon ja sille on määritelty EI30 paloluokitus. Menisikö tuossa kuitenkin ihan sisäpalo-ovi, kun ei ole ulko-olosuhteille alttiina? Ymmärrettävistä syistä sisäpalo-oville ei u-arvoja ole tarjolla, mutta voisi kuvitella, että paloluokiteltuna ne eristävät myös lämpöä jonkin verran. Ulkopalo-ovet ovat kalliita ja M20 korkeina myös huonosti saatavilla.
 
Olisiko mahdollista hankkia tavallinen ulko-ovi ja sitten väliovena tuo sisä-palo-ovi? Oliko tuo poistumistie siis varareitti vai se mistä normaalisti kuljetaan?
 
Olisiko mahdollista hankkia tavallinen ulko-ovi ja sitten väliovena tuo sisä-palo-ovi? Oliko tuo poistumistie siis varareitti vai se mistä normaalisti kuljetaan?

Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.
 
Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.

Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.

Tuossa esim näyttäisi olevan yksi tuohon käyttöön tarkoitettu ovi jota saa erikoismitoilla ja varmaan monilla muillakin valmistajilla on vastaavia.
 
Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.

Tuossa esim näyttäisi olevan yksi tuohon käyttöön tarkoitettu ovi jota saa erikoismitoilla ja varmaan monilla muillakin valmistajilla on vastaavia.

Murtovarmuus ei ole kovin oleellinen juttu tässä tapauksessa. Huoneiston pääovi on yli 100 vuotta vanha. Siitä menee läpi huomattavasti helpommin ja tälle ovelle päästäkseen pitää ensin ohittaa vintin portaikon ovi. Ulko- ja sisäpalo-ovella on hintaeroa vajaa tuhat euroa. Osa tuosta erosta muodostuu varmasti siitä, että ulko-oven ulkopinnassa käytetään säänkestäviä materiaaleja, joita tässä tapauksessa ei tarvita. Mittatilausulko-ovia saa monesta paikasta, mutta 5 viikkoa on max mitä tätä ovea voidaan odotella.
 
Olet katsonut myös kerrostaso-ovet? Eli huoneisto-ovet.
Toki ei noissakaan mitään eristettä ole koska ovat massiivipuisia/puukuitua. Swedoor antaa yhdelle mallille u-arvoksi 0,8W/m2K
 
Olet katsonut myös kerrostaso-ovet? Eli huoneisto-ovet.
Toki ei noissakaan mitään eristettä ole koska ovat massiivipuisia/puukuitua. Swedoor antaa yhdelle mallille u-arvoksi 0,8W/m2K

Olen katsonut, mutta kaikki tuntuu olevan M21, kun hakusessa on 9x20 ovi. U-arvona tossa menis luultavasti joku max 2 vielä ihan ok. 2005 ulko-oven vaatimus näyttää olleen 1,5 joka on omasta mielestä ihan riittävä asumismukavuuden kannalta. Tuo vinttitila on kuitenkin viitisen astetta ulkoilmaa lämpimämpi ja ilman tuulen vaikutusta.
 
Kuulemma pitäisi autotallilaajennukselle ( ~45m2) hoitaa energiaselvitys.
Onko jotain paikkaa suositella? Tarjontaa näyttää olevan aikalailla.

Ei oikein hintapolitiikkakaan ole vielä itselleni auennut moisen teosta.
 
Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.

Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:

"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."

Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).
 
Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.

Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:

"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."

Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).

Nopee kysymys: onko salaojat olemassa ja toimivia?
 
Luultavasti puuttuva eristys ja kapilaarikatko? Aika paljon löytyy juttuja siitä miten rinsikoissa noita on korjattu.
 
Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.

Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:

"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."

Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).

Se kellarin seinien kosteuseristys (ulkopuolen esiin kaivo, huovitus ja lämmöneristys) sekä nuo edellä mainitut salaojat olisi syytä olla kunnossa ennenkuin kellarissa aletaan mitään isompia rakentelemaan. Nuo lattialämmitykset tulisi tehdä niin että vanha betonivalu puretaan pois, maata kaivetaan riittävästi pois jotta saadaan asennettua kapillaarikatko, lattiaeristeet ja sitten valetaan uusi betonilaatta. Samalla on usein mahdollista myös saada hieman korotusta huonekorkeuteen. Kipsivaluja ei yleensä ole käytetty kellareissa vaan ne on ennemminkin välikerroksia varten lähinnä painorajoituksien takia.
 
Se kellarin seinien kosteuseristys (ulkopuolen esiin kaivo, huovitus ja lämmöneristys) sekä nuo edellä mainitut salaojat olisi syytä olla kunnossa ennenkuin kellarissa aletaan mitään isompia rakentelemaan. Nuo lattialämmitykset tulisi tehdä niin että vanha betonivalu puretaan pois, maata kaivetaan riittävästi pois jotta saadaan asennettua kapillaarikatko, lattiaeristeet ja sitten valetaan uusi betonilaatta. Samalla on usein mahdollista myös saada hieman korotusta huonekorkeuteen. Kipsivaluja ei yleensä ole käytetty kellareissa vaan ne on ennemminkin välikerroksia varten lähinnä painorajoituksien takia.
Kuulostaa aika kalliilta remontilta... Salaoja rempan yhteydessä kellarin ulkoseinään asennettiin fuktisol eristys, ihan tätä kellariremppaa ajatellen.
Talo ei ole rintamiestalo, mutta kallioisella tontilla. Pohjasta ei ole mitään kunnon piirrustuksia olemassa, mutta kaksoisbetonilaatta on. Salaojarempassa myös ohjattiin hulevesiputket talon reunustaa pitkin, eli talon alta ei enää mene hulevesiputkia.
 
Mites jos tuon lattialämmityksen tekisi piikkaammalla urat betonilattiaan, upottammalla putket siihen ja lattialaatta siihen sitten päälle? Eli kipsivalu jäisi pois, laatat kuitenkin hengittää jonkun verran. Laatta oli myös kuntokartoittajan suositus lattiamateriaaliksi.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös siinä silti säily riski mahdollisille mikrobivaurioille ja niiden leviämiselle, ellei sitä kosteutta saada oikeasti pois.
 
Kallista
Kuulostaa aika kalliilta remontilta... Salaoja rempan yhteydessä kellarin ulkoseinään asennettiin fuktisol eristys, ihan tätä kellariremppaa ajatellen.
Talo ei ole rintamiestalo, mutta kallioisella tontilla. Pohjasta ei ole mitään kunnon piirrustuksia olemassa, mutta kaksoisbetonilaatta on. Salaojarempassa myös ohjattiin hulevesiputket talon reunustaa pitkin, eli talon alta ei enää mene hulevesiputkia.

Kallista on myös purkaa valmiita pintoja siinä vaiheessa kun kosteutta sattuukin tulemaan enemmän kuin on ajateltu vääriin paikkoihin. Ehkä kantsis ihan ottaa suunnittelija tuohon projektiin joka kattois mitä sinne oikeesti tarvitsee tehdä ja tekis sit korjaussuunnitelman. Hyvä jos ulkopuoli on kunnossa olettaen että toi eristys on tehty oikein jotta se toimii niinkuin kuuluu.
 
Joo täytyy ottaa pari askelta taakse ja selvittää rakenteiden kuntoa. Kiitos vastauksista!
 
Mites jos tuon lattialämmityksen tekisi piikkaammalla urat betonilattiaan, upottammalla putket siihen ja lattialaatta siihen sitten päälle? Eli kipsivalu jäisi pois, laatat kuitenkin hengittää jonkun verran. Laatta oli myös kuntokartoittajan suositus lattiamateriaaliksi.
Laatat ei kyllä hengitä lähes lainkaan, saumat sen sijaan kyllä. En kuitenkaan tuommoisen päälle laittaisi mitään tutkimatta lisää.
 
Joo täytyy ottaa pari askelta taakse ja selvittää rakenteiden kuntoa. Kiitos vastauksista!
Tilanne kellarissasi muuttuu oleellisesti kun olet tehnyt salaoajat oikein ja oikeaan syvyyteen. Joten tarkkaile tilannetta ja avaa muutamasta paikasta tarvittaessa.

Kellareissa on vuosikymmeniä ollut maanvaraiset lattiat ilman eristystä VTT aikoinaan niitä tutkikin ja totesi toimiviksi (ongelmat pääosin salaojituksen puutteita).
Itse luultavasti piikkaisin betonin kokonaan pois ja laittaisin väh.100mm "finfoamia" , jos sitä tilaa on ja tarvittaessa sitten vielä sen kapillaarikatkonkin (sulla kallio). Toi kellarin lattian eristys säästää lämmityskuluissa, mutta ei niin paljon kuin luulis (koska se maa ei mene pakkaselle).

(Nythän taitaa olla uusissa niin, että laitetaan vielä vesieristyskin <= varmistaa ettei laatta varmasti kuivu nopeasti jos sen alapuolella on kosteutta. Eli kunnollinen kapillaarikatko on mielestäni välttämätön, jos vesieristyksenlaittaa sekä toimiva salaojitus)

Eurot tiukassa ehkä tekisin vain ne urat Jos raudoitusta ei tarvitse katkoa ja valaisin putket sen sisään. Lattialämmitys kuivattaa sitä lattiaa, joten tilanne pitäisi parantua.

Olleellista tossa on, ettet laita mitään tiivistä pinnoitetta päälle. Laattalattia on toimiva, koska sen saumat päästävät sen mahdollisen kosteuden pois.
 
Onkos kukaan asentanut painovoimaisen ilmastoinnin poistoputkeen tuuletinta? Joku 12 cm hiljainen tuuletin joka kestää kosteutta ja jatkuvaa päälläoloa eikä vie paljoa sähköä? Kyllä se varmaan hieman lisäisi ilman vaihtuvuutta jos on tiiviisti asennettu?
 
Onkos kukaan asentanut painovoimaisen ilmastoinnin poistoputkeen tuuletinta? Joku 12 cm hiljainen tuuletin joka kestää kosteutta ja jatkuvaa päälläoloa eikä vie paljoa sähköä? Kyllä se varmaan hieman lisäisi ilman vaihtuvuutta jos on tiiviisti asennettu?

Tuollaisia tullut joskus laitettua vanhoihin kylpyhuoneisiin. Noita on muutamia eri malleja joissa osassa kosteustunnistus ja osa toimii jatkuvasti. Paras tapahan varmaan olisi laittaa pieni huippuimuri katolle varsinkin jos on useampia poistoilmaventtiileitä talossa.
 
Sähköhän on yleensä todella helppo saada katolle. Sähkökaapilta vain yläpohjaan johto läpi ja kattotuolin yläpaarteen alapinnassa oikealle kohtaa josta läpi pellistä.
 
Tuollaisia tullut joskus laitettua vanhoihin kylpyhuoneisiin. Noita on muutamia eri malleja joissa osassa kosteustunnistus ja osa toimii jatkuvasti. Paras tapahan varmaan olisi laittaa pieni huippuimuri katolle varsinkin jos on useampia poistoilmaventtiileitä talossa.

Tämä on hyvä idea kun pitäisi kosteudenkestävyyskin olla kunnossa. 12Vkin löytyy minkä unohdin mainita. Sähkömiehelle ei viitsi maksaa. Sisäkautta ajattelin off-grid-akusta vetää.

E: kunnes katsoin hinnan...
 
Tämä on hyvä idea kun pitäisi kosteudenkestävyyskin olla kunnossa. 12Vkin löytyy minkä unohdin mainita. Sähkömiehelle ei viitsi maksaa. Sisäkautta ajattelin off-grid-akusta vetää.

E: kunnes katsoin hinnan...

On noita muillakin merkeillä halvemmalla, ne ei vaan usein ole yhtä hyvälaatuisia ja laadukkaita. 230v tullut käytettyä yleensä. Ei mun mielestä 100-150e ole paha investointi tuollaisesta joka kestää käyttöä ainakin varmaan 10-20vuotta.
 
On noita muillakin merkeillä halvemmalla, ne ei vaan usein ole yhtä hyvälaatuisia ja laadukkaita. 230v tullut käytettyä yleensä. Ei mun mielestä 100-150e ole paha investointi tuollaisesta joka kestää käyttöä ainakin varmaan 10-20vuotta.

Nuo oli yli 200€ K-Raudassa.
 
Nuo oli yli 200€ K-Raudassa.

200€ on kyllä ylihintaa.. Netissä näyttäis olevan halvin esim tuo Pax Passad 30 146,50€

Sähkömiehiltä myös saanut yleensä aika edullisesti ostettua ja putkimiestenkin kautta saa Onniselta halvalla. Ainakin täälläpäin saanut myös ihan rautakaupastakin 10-20% pois hinnasta kun on pyytänyt tarjouksen. Mut joo kannattaa tutkia tarjontaa ja katsella muidenkin merkkien vastaavia poistoilmapuhaltimia jos tuo Paxi tuntuu liian arvokkaalta sun tarkoitukseen.
 
Paxissahan on hienoja automaattitoimintoja joita en tarvitse. 12V virtaliitin riittää.
 
Paxissahan on hienoja automaattitoimintoja joita en tarvitse. 12V virtaliitin riittää.

Aika huonosti noita 12V malleja on markkinoilla. Pax Calina aikalailla ainut mitä äkkiseltään löysin. Käviskö ihan joku tietokonetuuletin?
 
Aika huonosti noita 12V malleja on markkinoilla. Pax Calina aikalailla ainut mitä äkkiseltään löysin. Käviskö ihan joku tietokonetuuletin?

Tietokonetuuletin oli ensimmäinen ajatus. Pitää vain varmistaa että kestää kosteutta. Tai sitten niin halpa että voi vuosittain vaihtaa.
 
onko vinkkejä miten perustaa noin 20m2 pihavarasto nurmikolle? Popkorniharkkoja on hankittuna "sokkeliksi". Niiden alle sorakerros ja soran päälle hiekkaa tai kivituhkaa? Kannattaako laittaa pressua tms. soran alle estämään ruohon kasvu ulkoseiniin? Reunoille vai koko laitoksen alle estämään soran uppoamista maahan? Varaston puolikas olisi tarkoitus laittaa sorapohjalle ja toiseen tehdä lattia.
 
onko vinkkejä miten perustaa noin 20m2 pihavarasto nurmikolle? Popkorniharkkoja on hankittuna "sokkeliksi". Niiden alle sorakerros ja soran päälle hiekkaa tai kivituhkaa? Kannattaako laittaa pressua tms. soran alle estämään ruohon kasvu ulkoseiniin? Reunoille vai koko laitoksen alle estämään soran uppoamista maahan? Varaston puolikas olisi tarkoitus laittaa sorapohjalle ja toiseen tehdä lattia.

Muutama vaihtoehtoa ainakin löytyy:
1. perinteinen matalaperustus eli about näin: kuoppa, maakangas, 20cm kapillaarikatkoo sepelii, routaeristys kauttaaltaan finnfoamista, antura ja siihen sit harkoista muuraa sokkelin.
2. Tekee pohjan kokonaan puusta ja perustaa mökin ruuvipaaluilla.
3. Tai sit voi tehdä välimallin että harkkopilareilla perustaa 1-kohdan mukaisesti, mutta rakennuksen pohja tulee puusta 2-esimerkin mukaisesti.

1. Mallissa on aika paljon työtä, mutta siinä tietää varmasti että rakenne tulee toimimaan ongelmitta kelillä kuin kelillä ja se on ulkoisesti parhaan näkönen.
2. Malli voi olla helpoin, mutta siinä voi myöskin tulla isoja ongelmia jos maa onkin kivikkoista niin pahimmillaan kalliilla ostetut ruuvipaalut menee hukkaan.
3. Mallia voi suositella jos muuraus tuottaa ongelmia tai on muuten vähän huonompi rakennustaito.

Niinjoo ja 1 mallissa lattiaks tulis betonilaatta kun taas noissa 2 & 3 vaihtoehdossa puulattia.
 
Nosto ovi. Turneri. Saako tohon ostettua rahalla ihan käyntiovea ja tai toimiiko se ? Siis jälkikäteen.. ei ole kätevää avata koko tallin ovea hakeakseen ruuvimeisseliä.
 
Nosto ovi. Turneri. Saako tohon ostettua rahalla ihan käyntiovea ja tai toimiiko se ? Siis jälkikäteen.. ei ole kätevää avata koko tallin ovea hakeakseen ruuvimeisseliä.
Mietin samaa pari vuotta sitten ja järkevintä olisi ollut puhkaista seinään reikä ja laittaa normaali ovi. Uusi nosto-ovi käyntiovella oli 2-3x kalliimpi
 
Nosto ovi. Turneri. Saako tohon ostettua rahalla ihan käyntiovea ja tai toimiiko se ? Siis jälkikäteen.. ei ole kätevää avata koko tallin ovea hakeakseen ruuvimeisseliä.
Jos heillä on nosto-ovi missä on käyntiovi, ja sen lamellit ovat vastaavat kuin omassasi. Niin varmasti voi teknisesti tehdä, eri asia mitä se maksaa ja tuleeko jälkikäteen asennettuna sinun "silmääsi" miellyttävä. Periaatteessa mihin tahansan seinään voidaan tehdä ovi, kulut sitten vaihtelevat ja vaatiiko muutos jonkun luvan.
 
Joo no polkupyörää tulee juoksutettua vuoden ympäri ja lätkäkassia yms. myös niin sillä mietin, mut kaippa se kieltämättä sama availla ovea. Tuntuu tuhlaukselta, mut ehkä se vasta tuhlausta oliskin, jos laittais oven.. Sivuun vois puhkaista kyllä naapurin rajaa vasten.. eri asia, onko siinä järkeä ja jos kyllä, niin miksi
 
Tarkotus oli tänään maalailla, mutta tulleekin lunta / räntää.. ja ainut vappaapäivä.

Noh, aattelin että voisi tuota terassia rakennella. Kun nuo leca harkoista tehty perustus on valmis, niin pitäisi vua painekyllästetystä lankusta tehä runko.
Kestäähän tuo harkko / betoni sen sisällä sen, että laittaa sen bitumikaistaleen päälle siihen ja sitten puutavaran (vaikka on märkä se päällynen)? Pystyisi jotain rakentamaan edes hyödyllistä etiäpäit.
 
Tarkotus oli tänään maalailla, mutta tulleekin lunta / räntää.. ja ainut vappaapäivä.

Noh, aattelin että voisi tuota terassia rakennella. Kun nuo leca harkoista tehty perustus on valmis, niin pitäisi vua painekyllästetystä lankusta tehä runko.
Kestäähän tuo harkko / betoni sen sisällä sen, että laittaa sen bitumikaistaleen päälle siihen ja sitten puutavaran (vaikka on märkä se päällynen)? Pystyisi jotain rakentamaan edes hyödyllistä etiäpäit.

En oikein tajunnu mitä meinaat, mutta jos harkko on vain sateesta märkä niin ei ole ongelmaa. Jos taas harkot on vasta muurattu ja laasti on vielä märkää niin silloin kannattaa antaa kuivaa loppuun.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
264 339
Viestejä
4 580 387
Jäsenet
75 412
Uusin jäsen
Drenil

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom