Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[miksu8]

Tunnistaako kukaan kuvasta mikä peltikatto on kyseessä? Saumojen väli on n. 48cm. Kuva on otettu räystään kohdalta ja ylempänä kuvassa on lumieste.

 

[kajakkivajakki]

Lukkoponttikate.
Ruukki Classic paras arvaus, mutta onhan noita monilla pienemmilläkin toimijoilla.

 

[miksu8]

Lukkoponttikate.
Ruukki Classic paras arvaus, mutta onhan noita monilla pienemmilläkin toimijoilla.

Ruukilta jo kyselin ja heillä ei ole tuota saumakohdan parin sentin levyistä kohoumaa.

 

[kajakkivajakki]

Ruukilta jo kyselin ja heillä ei ole tuota saumakohdan parin sentin levyistä kohoumaa.

Lukkosaumakatto :: Poimukate Oy

poimukate.fi

Noilla on. Mutta kuten jo aiemmin sanoin niin monet ns pienetkin toimijat noita tekevät hieman erilaisina.

Edit tuo taas on sitten liian leveä

 

[miksu8]

Lukkosaumakatto :: Poimukate Oy

poimukate.fi

Noilla on. Mutta kuten jo aiemmin sanoin niin monet ns pienetkin toimijat noita tekevät hieman erilaisina.

Edit tuo taas on sitten liian leveä

No tämä näyttää ainakin täsmälleen samalta leveyttä lukuunottamatta. Pitää mitata se aamulla vielä.

 

[Jayded]

Mun paras veikkaus olis tää. Weckman

 

[miksu8]

Mun paras veikkaus olis tää. Weckman

Jes, tässä leveyskin kohdillaan. Onko tuo saumatekniikka vapaata riistaa kun monella on tismalleen sama...

 

[kajakkivajakki]

Lukitaan vastaus tuohon Weckmanniin, jollei miksun paikkakunnalla/lähialueella ole jotain pienempää toimijaa joka noita toimittaa.

Sehän ei ole IHAN sama, pikkasen kun muokkaa niin ei voi syyttää kopioinnista

 

[DroiAn]

Onko kokemuksia yläpohjassa havaitusta, puutteellisen tuuletuksen aiheuttamasta homevauriosta joka korjattu? Saako kaiken homeen sieltä pois? Voiko olla jatkossa haittaa asumisen kannalta?

Ostaisitko tällaista taloa, vaikka ammattilainen (asiaan erikoistunut yritys) olisi tehnyt tarvittavat korjaukset (korjauksista aikaa yli 10v)? Viat oli havaittu asuntokauppaa tehdessä.

Mielipiteitä?

Järki nyt sanoo ei, mutta alkaa näissä yli 50 v vanhoissa omakotitaloissa aina väkisinkin olla jotakin vastaavaa joko edessä tai jo korjattuna.

 

[kajakkivajakki]

Huonetila on lähtökohtaisesti aina ylipaineinen katossa eli se on viimeinen suunta, josta korvausilmaa vedetään huonetilaan.
Ullakkotila on periaatteessa ulkotilaa ja siellä nyt on ihan samat ulkoilman epäpuhtaudet muutenkin.
Oletan että ullakolla ruoteet/kattotuolit ottaneet itteensä heikon tuuletuksen vuoksi.

Mutta onhan tuvan ostaminen elämän suurin rahallinen investointi niin jos epäilyttää -> skippaa.
Tosin täydellistä 50 vuotta vanhaa rakennusta saanee etsiä tovin jos toisenkin

 

[DroiAn]

Huonetila on lähtökohtaisesti aina ylipaineinen katossa eli se on viimeinen suunta, josta korvausilmaa vedetään huonetilaan.
Ullakkotila on periaatteessa ulkotilaa ja siellä nyt on ihan samat ulkoilman epäpuhtaudet muutenkin.
Oletan että ullakolla ruoteet/kattotuolit ottaneet itteensä heikon tuuletuksen vuoksi.

Mutta onhan tuvan ostaminen elämän suurin rahallinen investointi niin jos epäilyttää -> skippaa.
Tosin täydellistä 50 vuotta vanhaa rakennusta saanee etsiä tovin jos toisenkin

Vaurioituneet ruoteet ja kattotuolit on uusittu sekä desinfioitu. Lisäksi aluskate vaihdettu. Eli juurikin noin oli päässyt käymään.

Eli sinänsä ei ilmeisesti tuon taki välttämättä kannata unohtaa koko kohdetta, jos vaikuttaa muuten mieleiseltä. Toki kuntotarkastus tähänkin tehtäisiin ennen kauppoja.

 

[kajakkivajakki]

Ite en tuon takia skippaisi muuten miellyttävää kohdetta, kun työkseen noiden vanhojen kiinteistöjen kanssa ikäni välpännyt.

Julkisella puolella kun paikkoja avattu, mitään ei löydy->kaikki voitava tehdään->silti jotkut eivät pysty tilassa olemaan tai saavat siellä oireita jne.

Sitten taas toisissa kohteissa on selviä lahovaurioita jne, kukaan ei valita.

Tuntuu että isommat ongelmat on työilmapiirissä kuin työilmassa. Mutta kai se silti on tunnustettu totuus, että kun on altistunut niin olemattomatkin pitoisuudet pöpöissä aiheuttaa niille ongelmia

 

[Kyösti]

Mun paras veikkaus olis tää. Weckman

Hyvä veikkaus, myös tämä on aika lähellä: Metehe Rivikatto kattopelti - Metehe

 

[tietokonerikki]

Onko kokemuksia yläpohjassa havaitusta, puutteellisen tuuletuksen aiheuttamasta homevauriosta joka korjattu? Saako kaiken homeen sieltä pois? Voiko olla jatkossa haittaa asumisen kannalta?

Ostaisitko tällaista taloa, vaikka ammattilainen (asiaan erikoistunut yritys) olisi tehnyt tarvittavat korjaukset (korjauksista aikaa yli 10v)? Viat oli havaittu asuntokauppaa tehdessä.

Mielipiteitä?

Järki nyt sanoo ei, mutta alkaa näissä yli 50 v vanhoissa omakotitaloissa aina väkisinkin olla jotakin vastaavaa joko edessä tai jo korjattuna.

Ostaisin, tolla homeella pelotellaan aivan suotta ihmisiä. Väitän, että lähes jokaisesta talosta löytyy hometta jos oikein tarkasti aletaan etsiä.
Meillä on ilmassa hometta ja sitä väkisin kantautuu sisään.
Toinen asia on, että jos rakenne on pahasti homeessa, niin järkevä korjaaminen on hyvä tehdä (paikasta riippuen) ja jos on lahovaurioita ne pitäisi aina
pyrkiä korjaamaan.
Sellaista rakennusta ei olekaan, mitä ei voi korjata. Jossain tulee raja vastaan, missä se korjaaminen on niin kallista että sen takia ( ja muun laadun parantumisen) sitten puretaan.

Jos oikein ymmärsin, sulla on tossa jo 10-vuotta testatusti asuttu talo. EIköhän heistä jo näkisi, jos ongelmia on ja vaikka olisikin ne ovat voineet syntyä
muissa taloissa. Katsot että tuuletus toimii siellä ullkolla ja vesikatto ei vuoda, etkä maksa liikaa.
Sekä muistat, että talo on kuin auto sitäkin pitää huoltaa Osta pois vaan jos paikka on hyvä ja hinta kohdillaan.

 

[mikkot]

Kylppärin suihkunurkassa on vino katto, joka on päädyssä kohtuu alhaalla. Katselin kostean tilan kattopaneelivaihtoehtoja, mutta jäi epäselväksi mikä kestää parhaiten säännöllisiä vesiroiskeita. Vaihtoehtoina on ainakin kosteuskäsitelty kylppärin mäntypaneeli, saunan katon haapapaneeli ja kostean tilan mdf-paneeli. Onko näiden kestävyydessä eroja vesiroiskeiden osalta?

 

[kajakkivajakki]

Kylppärin suihkunurkassa on vino katto, joka on päädyssä kohtuu alhaalla. Katselin kostean tilan kattopaneelivaihtoehtoja, mutta jäi epäselväksi mikä kestää parhaiten säännöllisiä vesiroiskeita. Vaihtoehtoina on ainakin kosteuskäsitelty kylppärin mäntypaneeli, saunan katon haapapaneeli ja kostean tilan mdf-paneeli. Onko näiden kestävyydessä eroja vesiroiskeiden osalta?

Ite jättäisin tuon mdf:n ainakin tuollaisessa paikassa pois. Toki tuo on kyllästettyä toisin kuin tavallinen mdf, joka turpoaa kuin pullataikina saadessaan vettä, mutta silti.

 

[miksu8]

Katto olikin sitten Vesivek. On kyllä ihan identtinen Weckmanin kanssa. Sivuhuomio kun selvitin kattoon liittyvää ongelmaa, Ruukilta vastattiin ja asia haluttiin selvittää kunnolla, Weckmanilta ei kuulunut mitään.

E: myös Vesivekillä hyvä asiakaspalvelu.

 

[ZZRX]

Katto olikin sitten Vesivek. On kyllä ihan identtinen Weckmanin kanssa. Sivuhuomio kun selvitin kattoon liittyvää ongelmaa, Ruukilta vastattiin ja asia haluttiin selvittää kunnolla, Weckmanilta ei kuulunut mitään.

Eikai Vesivekki tee omia kattopeltejä. Nehän on vaan katontekofirma? Vois kuvitella että on just Weckmanin pelti sulla jota ne on käyttänyt jos on samannäköinen.

 

[miksu8]

Eikai Vesivekki tee omia kattopeltejä. Nehän on vaan katontekofirma? Vois kuvitella että on just Weckmanin pelti sulla jota ne on käyttänyt jos on samannäköinen.

Tekee omia.

 

[mailman]

Vihdoin ja viimein autotalli-laajennusprojekti olisi menossa eteenpäin. Viime vuosi menkööt vielä koronan piikkiin

Mutta, on kyllä vaikea tuota pääsuunnittelijaa löytää tallilaajennukselle. Yksi heitti, että tuntitaksalla mennään ja lopullinen kustannus kaikkine papereineen ~5000e paikkeilla. Minun mielestä aika kallis?
Ja googletellut aika montakin paikkaa, suurimmalta osalta ei tule edes vastausviestiä suuntaan tai toiseen. Muutama ilmoittanut ettei näin pientä proggista ota.

Olisiko kenelläkään suositella tällaiseen, mielestäni aika pieneen, projektiin pääsuunnittelijaa (Vantaa kyseessä jos jotain väliä) jolta saisi kaikki liput ja laput lopullista rakennuslupaa varten?

Ja ao. kuvan mukainen toimenpidehän mulla oli kyseessä, eli nykyisen tallin "jatkoksi" tuohon vasemmalle uutta tallia.

Perjantaina pääsuunnittelijalla palaveri kaupungin kanssa.
Tässä pientä jännitystä ilmassa, vaikka kaikki naapurit suostumuksensa projektiin antaneet.
Niin ja suunnittelija löytyi lopulta tutun kautta, 2500e koko lysti

 

[Juissi_]

Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.

Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?

Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?

 

[kajakkivajakki]

Anna kuivua vaan kaikessa rauhassa jos et halua lattiaa purkaa. Mitään nykyisen kaltaista vedeneristystä siellä lattiassa ei (todennäköisesti) ole. Rakentamismääräykset tuli vedeneristyksen osalta voimaan 1999 ja siitä lähtien vasta on nykyiset vedeneristysmateriaalit olleet käytössä yleisesti. Oma on mökkisi niin päätöksiä ei tarvi kenenkään sulle pakottaa.

 

[ZZRX]

Kesämökillä paljastui kylppärin vierestä pidempään jatkunut pieni putkivuoto. Kylppäri tehty 1990 ja lattiassa luonnonkivilaatta, jonka haluaisin säilyttää. Lattiaa tutkittu pintakosteusmittarilla ja kosteuskartoitusraportissa toimenpide-ehdotuksena on lattian purkaminen betonille ja kuivaus. Muun kuin lattian osalta ehdotettiin kosteiden villojen vaihtoa ja seinien (hirsi ja tiili) kuivausta.

Onko toinen mahdollisuus lattian osalta antaa kuivua itsekseen (sähköisen lattilämmityksen avittamana)? Kuivumisella ei ole mikään kiire, saa kestää vaikka pari vuotta. Eihän tuolla lattiassa ole mitään mikä voisi homehtua?

Tietenkin jos kosteus on jonkinlaisen kosteuseristeen väärällä puolella, niin eihän se kovinkaan nopeasti kuivu, mutta mitä väliä tuolla on jos puurakenteet tai muu orgaaninen aines ja tuo kostea lattia eivät ole kosketuksissa? Ja pitäisikö teettää poramittauksia ennen kuin tuomitaan lattia menetetyksi?

Se kuivuminen sitten vaatii sen että sitä kylppäriä ei tosiaan käytetä sen kuivattamisen aikana. Riippuu laatoista miten hyvin ne läpäisee kosteutta, mutta voi siinä oma aikansa mennä että kuivaa tulee. Sen takiahan sitä purkua suositellaan jotta se lattia saataisiin kuivaksi riittävän nopeasti. Jos lattia on kauan märkä niin sinne voi alkaa muodostumaan mikrobikasvustoa betoniin. Toinen asia sitten on kokonaan tietty se onko asialla merkitystä tuollaisessa toissijaisessa kesämökissä jossa ei koko aikaa oleskella jos ei ole aikomusta myydä...

 

[mikkot]

Rakennan kylmää vinttitilaa lämpimäksi. Vintille tulee poistumistie kylmään portaikkoon ja sille on määritelty EI30 paloluokitus. Menisikö tuossa kuitenkin ihan sisäpalo-ovi, kun ei ole ulko-olosuhteille alttiina? Ymmärrettävistä syistä sisäpalo-oville ei u-arvoja ole tarjolla, mutta voisi kuvitella, että paloluokiteltuna ne eristävät myös lämpöä jonkin verran. Ulkopalo-ovet ovat kalliita ja M20 korkeina myös huonosti saatavilla.

 

[1518964]

Olisiko mahdollista hankkia tavallinen ulko-ovi ja sitten väliovena tuo sisä-palo-ovi? Oliko tuo poistumistie siis varareitti vai se mistä normaalisti kuljetaan?

 

[mikkot]

Olisiko mahdollista hankkia tavallinen ulko-ovi ja sitten väliovena tuo sisä-palo-ovi? Oliko tuo poistumistie siis varareitti vai se mistä normaalisti kuljetaan?

Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.

 

[ZZRX]

Ovi ei ole normaalisti käytössä. Rakennus on kuitenkin virallisesti kerrostalo eikä kerrostalohuoneistojen ulko-ovet saa enää avautua sisäänpäin eli yksinkertainen ovivon ainoa vaihtoehto.

Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.

EI30 Palo-ovet ja erikoisovet mittatilauksena | Ovesta

Valmistamme EI30 palo-ovia myös erikoiskokoisina, maalattuna, viilupintaisena tai laminaattipintaisena. Mittatilausovilla nopea toimitus.

www.ovesta.fi

Tuossa esim näyttäisi olevan yksi tuohon käyttöön tarkoitettu ovi jota saa erikoismitoilla ja varmaan monilla muillakin valmistajilla on vastaavia.

 

[mikkot]

Eikö siihen kannata vaan teettää ulko-ovi oikeella luokituksella? Tuskin nuo sisäovet kummosia on lämmön kannalta niin äkkiä karkaa lämmössä harakoille maltaita.. Murtovarmuus on kanssa iso tekijä miksi kannattaa hankkia oikea ulko-ovi. Riski että kämppä tyhjätty joku päivä eikä tarvii vakuutusyhtiöidenkään kanssa alkaa väittelee tapaturman sattuessa. Voi olla aika paljon eriäviä mielipiteitä täyttääkö sisäovi vaaditun rakenteen.

EI30 Palo-ovet ja erikoisovet mittatilauksena | Ovesta

Valmistamme EI30 palo-ovia myös erikoiskokoisina, maalattuna, viilupintaisena tai laminaattipintaisena. Mittatilausovilla nopea toimitus.

www.ovesta.fi

Tuossa esim näyttäisi olevan yksi tuohon käyttöön tarkoitettu ovi jota saa erikoismitoilla ja varmaan monilla muillakin valmistajilla on vastaavia.

Murtovarmuus ei ole kovin oleellinen juttu tässä tapauksessa. Huoneiston pääovi on yli 100 vuotta vanha. Siitä menee läpi huomattavasti helpommin ja tälle ovelle päästäkseen pitää ensin ohittaa vintin portaikon ovi. Ulko- ja sisäpalo-ovella on hintaeroa vajaa tuhat euroa. Osa tuosta erosta muodostuu varmasti siitä, että ulko-oven ulkopinnassa käytetään säänkestäviä materiaaleja, joita tässä tapauksessa ei tarvita. Mittatilausulko-ovia saa monesta paikasta, mutta 5 viikkoa on max mitä tätä ovea voidaan odotella.

 

[Lumimies]

Olet katsonut myös kerrostaso-ovet? Eli huoneisto-ovet.
Toki ei noissakaan mitään eristettä ole koska ovat massiivipuisia/puukuitua. Swedoor antaa yhdelle mallille u-arvoksi 0,8W/m2K

 

[mikkot]

Olet katsonut myös kerrostaso-ovet? Eli huoneisto-ovet.
Toki ei noissakaan mitään eristettä ole koska ovat massiivipuisia/puukuitua. Swedoor antaa yhdelle mallille u-arvoksi 0,8W/m2K

Olen katsonut, mutta kaikki tuntuu olevan M21, kun hakusessa on 9x20 ovi. U-arvona tossa menis luultavasti joku max 2 vielä ihan ok. 2005 ulko-oven vaatimus näyttää olleen 1,5 joka on omasta mielestä ihan riittävä asumismukavuuden kannalta. Tuo vinttitila on kuitenkin viitisen astetta ulkoilmaa lämpimämpi ja ilman tuulen vaikutusta.

 

[mailman]

Kuulemma pitäisi autotallilaajennukselle ( ~45m2) hoitaa energiaselvitys.
Onko jotain paikkaa suositella? Tarjontaa näyttää olevan aikalailla.

Ei oikein hintapolitiikkakaan ole vielä itselleni auennut moisen teosta.

 

[gaskade]

Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.

Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:

"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."

Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).

 

[FireCube]

Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.

Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:

"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."

Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).

Nopee kysymys: onko salaojat olemassa ja toimivia?

 

[gaskade]

Nopee kysymys: onko salaojat olemassa ja toimivia?

Salaojat on olemassa ja uusittu kokonaan lokakuussa 2020.

 

[Lumimies]

Luultavasti puuttuva eristys ja kapilaarikatko? Aika paljon löytyy juttuja siitä miten rinsikoissa noita on korjattu.

 

[ZZRX]

Nyt olisi tiukka kysymys techin rakennusinsinööreille.

Eli asumme '67 rakennetussa omakotitalossa ja olisi tarkoitus asentaa kellariin vesikiertoinen lattialämmitys. Tämä kuitenkin vaatisi kipsivalun, ja kuntokartoituksen jälkeen kirjoitetussa raportissa lukee seuraavaa:

"Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä, mutta kosteiden rakenteiden päällä olevat pinnoitteet saattavat kosteusvaurioitua ja niihin voi muodostua mikrobikasvustoa. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden ei kosteus nykyisessä laajuudessaan aiheuta toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Jos kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida."

Eli meinaako tämä sitä että kipsivalu ei olisi kannattavaa? Ollaan nyt vähän päälle 2v tässä itse asuttu ja meidän aikana kellarissa ei ole ollut kosteutta (toimii esimerkiksi meikäläisen toimistona).

Se kellarin seinien kosteuseristys (ulkopuolen esiin kaivo, huovitus ja lämmöneristys) sekä nuo edellä mainitut salaojat olisi syytä olla kunnossa ennenkuin kellarissa aletaan mitään isompia rakentelemaan. Nuo lattialämmitykset tulisi tehdä niin että vanha betonivalu puretaan pois, maata kaivetaan riittävästi pois jotta saadaan asennettua kapillaarikatko, lattiaeristeet ja sitten valetaan uusi betonilaatta. Samalla on usein mahdollista myös saada hieman korotusta huonekorkeuteen. Kipsivaluja ei yleensä ole käytetty kellareissa vaan ne on ennemminkin välikerroksia varten lähinnä painorajoituksien takia.

 

[gaskade]

Se kellarin seinien kosteuseristys (ulkopuolen esiin kaivo, huovitus ja lämmöneristys) sekä nuo edellä mainitut salaojat olisi syytä olla kunnossa ennenkuin kellarissa aletaan mitään isompia rakentelemaan. Nuo lattialämmitykset tulisi tehdä niin että vanha betonivalu puretaan pois, maata kaivetaan riittävästi pois jotta saadaan asennettua kapillaarikatko, lattiaeristeet ja sitten valetaan uusi betonilaatta. Samalla on usein mahdollista myös saada hieman korotusta huonekorkeuteen. Kipsivaluja ei yleensä ole käytetty kellareissa vaan ne on ennemminkin välikerroksia varten lähinnä painorajoituksien takia.

Kuulostaa aika kalliilta remontilta... Salaoja rempan yhteydessä kellarin ulkoseinään asennettiin fuktisol eristys, ihan tätä kellariremppaa ajatellen.
Talo ei ole rintamiestalo, mutta kallioisella tontilla. Pohjasta ei ole mitään kunnon piirrustuksia olemassa, mutta kaksoisbetonilaatta on. Salaojarempassa myös ohjattiin hulevesiputket talon reunustaa pitkin, eli talon alta ei enää mene hulevesiputkia.

 

[Lumimies]

En itse ainankaan valaisi mitään uutta tuon mahdollisen riskirakenteen päälle tutkimatta ensin miltä tuolla laattojen välissä näyttää.

 

[gaskade]

Mites jos tuon lattialämmityksen tekisi piikkaammalla urat betonilattiaan, upottammalla putket siihen ja lattialaatta siihen sitten päälle? Eli kipsivalu jäisi pois, laatat kuitenkin hengittää jonkun verran. Laatta oli myös kuntokartoittajan suositus lattiamateriaaliksi.

 

[taski]

Eikös siinä silti säily riski mahdollisille mikrobivaurioille ja niiden leviämiselle, ellei sitä kosteutta saada oikeasti pois.

 

[ZZRX]

Kallista

Kuulostaa aika kalliilta remontilta... Salaoja rempan yhteydessä kellarin ulkoseinään asennettiin fuktisol eristys, ihan tätä kellariremppaa ajatellen.
Talo ei ole rintamiestalo, mutta kallioisella tontilla. Pohjasta ei ole mitään kunnon piirrustuksia olemassa, mutta kaksoisbetonilaatta on. Salaojarempassa myös ohjattiin hulevesiputket talon reunustaa pitkin, eli talon alta ei enää mene hulevesiputkia.

Kallista on myös purkaa valmiita pintoja siinä vaiheessa kun kosteutta sattuukin tulemaan enemmän kuin on ajateltu vääriin paikkoihin. Ehkä kantsis ihan ottaa suunnittelija tuohon projektiin joka kattois mitä sinne oikeesti tarvitsee tehdä ja tekis sit korjaussuunnitelman. Hyvä jos ulkopuoli on kunnossa olettaen että toi eristys on tehty oikein jotta se toimii niinkuin kuuluu.

 

[gaskade]

Joo täytyy ottaa pari askelta taakse ja selvittää rakenteiden kuntoa. Kiitos vastauksista!

 

[Perkeles]

Joo täytyy ottaa pari askelta taakse ja selvittää rakenteiden kuntoa. Kiitos vastauksista!

Ja ihan pirun kalliiksi muutenkin tulisi lämmittää maaperää, jos eristämätön lattia.

 

[Rollerix]

Mites jos tuon lattialämmityksen tekisi piikkaammalla urat betonilattiaan, upottammalla putket siihen ja lattialaatta siihen sitten päälle? Eli kipsivalu jäisi pois, laatat kuitenkin hengittää jonkun verran. Laatta oli myös kuntokartoittajan suositus lattiamateriaaliksi.

Laatat ei kyllä hengitä lähes lainkaan, saumat sen sijaan kyllä. En kuitenkaan tuommoisen päälle laittaisi mitään tutkimatta lisää.

 

[tietokonerikki]

Joo täytyy ottaa pari askelta taakse ja selvittää rakenteiden kuntoa. Kiitos vastauksista!

Tilanne kellarissasi muuttuu oleellisesti kun olet tehnyt salaoajat oikein ja oikeaan syvyyteen. Joten tarkkaile tilannetta ja avaa muutamasta paikasta tarvittaessa.

Kellareissa on vuosikymmeniä ollut maanvaraiset lattiat ilman eristystä VTT aikoinaan niitä tutkikin ja totesi toimiviksi (ongelmat pääosin salaojituksen puutteita).
Itse luultavasti piikkaisin betonin kokonaan pois ja laittaisin väh.100mm "finfoamia" , jos sitä tilaa on ja tarvittaessa sitten vielä sen kapillaarikatkonkin (sulla kallio). Toi kellarin lattian eristys säästää lämmityskuluissa, mutta ei niin paljon kuin luulis (koska se maa ei mene pakkaselle).

(Nythän taitaa olla uusissa niin, että laitetaan vielä vesieristyskin <= varmistaa ettei laatta varmasti kuivu nopeasti jos sen alapuolella on kosteutta. Eli kunnollinen kapillaarikatko on mielestäni välttämätön, jos vesieristyksenlaittaa sekä toimiva salaojitus)

Eurot tiukassa ehkä tekisin vain ne urat Jos raudoitusta ei tarvitse katkoa ja valaisin putket sen sisään. Lattialämmitys kuivattaa sitä lattiaa, joten tilanne pitäisi parantua.

Olleellista tossa on, ettet laita mitään tiivistä pinnoitetta päälle. Laattalattia on toimiva, koska sen saumat päästävät sen mahdollisen kosteuden pois.

 

[miksu8]

Onkos kukaan asentanut painovoimaisen ilmastoinnin poistoputkeen tuuletinta? Joku 12 cm hiljainen tuuletin joka kestää kosteutta ja jatkuvaa päälläoloa eikä vie paljoa sähköä? Kyllä se varmaan hieman lisäisi ilman vaihtuvuutta jos on tiiviisti asennettu?

 

[ZZRX]

Onkos kukaan asentanut painovoimaisen ilmastoinnin poistoputkeen tuuletinta? Joku 12 cm hiljainen tuuletin joka kestää kosteutta ja jatkuvaa päälläoloa eikä vie paljoa sähköä? Kyllä se varmaan hieman lisäisi ilman vaihtuvuutta jos on tiiviisti asennettu?

Pax | KYLPYHUONEPUHALTIMET

paxsuomi.fi

Tuollaisia tullut joskus laitettua vanhoihin kylpyhuoneisiin. Noita on muutamia eri malleja joissa osassa kosteustunnistus ja osa toimii jatkuvasti. Paras tapahan varmaan olisi laittaa pieni huippuimuri katolle varsinkin jos on useampia poistoilmaventtiileitä talossa.

 

[Lumimies]

Spiroflexiäkin (hormi-imuri) voisi harkita, helpompi kokeilla kun ei tarvitse sähköä.

 

[ZZRX]

Sähköhän on yleensä todella helppo saada katolle. Sähkökaapilta vain yläpohjaan johto läpi ja kattotuolin yläpaarteen alapinnassa oikealle kohtaa josta läpi pellistä.

 

[miksu8]

Pax | KYLPYHUONEPUHALTIMET

paxsuomi.fi

Tuollaisia tullut joskus laitettua vanhoihin kylpyhuoneisiin. Noita on muutamia eri malleja joissa osassa kosteustunnistus ja osa toimii jatkuvasti. Paras tapahan varmaan olisi laittaa pieni huippuimuri katolle varsinkin jos on useampia poistoilmaventtiileitä talossa.

Tämä on hyvä idea kun pitäisi kosteudenkestävyyskin olla kunnossa. 12Vkin löytyy minkä unohdin mainita. Sähkömiehelle ei viitsi maksaa. Sisäkautta ajattelin off-grid-akusta vetää.

E: kunnes katsoin hinnan...