Kotimaan politiikka

[ExtraEvil6666]

Periaatteessa nämä voisi myös kilpailuttaa, jos se kilpailutus tehdään oikein. Eli laatukriteerit ja isot seuraanukset, jos ei palvelu vastaa mistä on sovittu. Täten myös liikelaitosten perseily saataisiin kuriin. Emmekai ajattele että liikelaitoksella on oikeus perseillä?

Oletko koskaan kilpailuttanut terveyspalveluita? Valtakunnallisella työnantajalla esimerkiksi ei ole käytännössä kuin kolme mahdollista toimijaa, jotka voivat työterveyspalvelun tuottaa. Kaksi näistä ei tehnyt tarjousta vedoten siihen, että sopimuksessa olisi ollut (hyvin kohtuullisia) sakkoja siitä, jos yritys ei toimita palvelua, niin kuin sopimuksessa lukee. Yksi sentään teki tarjouksen, muuten olisikin ollut mietinnän paikka.

Eli Suomessa nämä palvelut ovat niin keskittyneitä, etteivät yritykset lähde tuollaisiin sopimuksiin, joista voisi tulla isoja seuraamuksia, ellei sitten makseta järjetöntä ylihintaa palvelusta.

 

[Rullis]

Ei tämä julkisen puolen lääkäripula ja hoitojonot mikään uusi juttu ole.

Juu näin minä en tosin myöskään väittänyt.

Vaan kirjoitin, että mitä enemmän yksityiselle puolelle kaadetaan verorahaa, sitä vaikeampaa on löytää lääkäreitä julkiselle puolelle.

Myös nyky systeemi on kaukana täydellisestä. Ehkä jos meillä olisi työttömyyden sijaan työllisyyttä ja ikärakenne edes muistuttaisi niin ehkä nykysysteemissä olisi toivoa. Nyt ei ole kun niitä vaikeita valintoja.

 

[Timo 2]

Oletko koskaan kilpailuttanut terveyspalveluita? Valtakunnallisella työnantajalla esimerkiksi ei ole käytännössä kuin kolme mahdollista toimijaa, jotka voivat työterveyspalvelun tuottaa. Kaksi näistä ei tehnyt tarjousta vedoten siihen, että sopimuksessa olisi ollut (hyvin kohtuullisia) sakkoja siitä, jos yritys ei toimita palvelua, niin kuin sopimuksessa lukee. Yksi sentään teki tarjouksen, muuten olisikin ollut mietinnän paikka.

Eli Suomessa nämä palvelut ovat niin keskittyneitä, etteivät yritykset lähde tuollaisiin sopimuksiin, joista voisi tulla isoja seuraamuksia, ellei sitten makseta järjetöntä ylihintaa palvelusta.

Aina on liikelaitokset, yms julkiset toimijat, jotka voivat sen tarjouksen tehdä. Liikelaitoksien perseilyt pitää myös estää. Hommat pitää tehdä oikein riippumatta onko yksityinen vai julkinen toimia.

 

[3dfx]

Oletko koskaan kilpailuttanut terveyspalveluita? Valtakunnallisella työnantajalla esimerkiksi ei ole käytännössä kuin kolme mahdollista toimijaa, jotka voivat työterveyspalvelun tuottaa. Kaksi näistä ei tehnyt tarjousta vedoten siihen, että sopimuksessa olisi ollut (hyvin kohtuullisia) sakkoja siitä, jos yritys ei toimita palvelua, niin kuin sopimuksessa lukee. Yksi sentään teki tarjouksen, muuten olisikin ollut mietinnän paikka.

Eli Suomessa nämä palvelut ovat niin keskittyneitä, etteivät yritykset lähde tuollaisiin sopimuksiin, joista voisi tulla isoja seuraamuksia, ellei sitten makseta järjetöntä ylihintaa palvelusta.

tai kilpailutus räätälöidään tarkoituksella tai epähuomiossa siten, että yksi toimija on ainut kuka pystyy ehdot täyttämään.

 

[ExtraEvil6666]

Aina on liikelaitokset, yms julkiset toimijat, jotka voivat sen tarjouksen tehdä. Liikelaitoksien perseilyt pitää myös estää. Hommat pitää tehdä oikein riippumatta onko yksityinen vai julkinen toimia.

Mitkä olisivat mielestäsi ne julkiset toimijat, jotka voisivat osallistua erikoissairaanhoidon palveluiden kilpailuttamiseen? Ja vielä oikeastaan tärkeämpi kysymys, kuka olisi se kilpailuttaja? Koska nyt hyvinvointialue sekä on vastuussa palvelusta että myös tuottaa suurelta osin sen.

Tämähän oli muutrn yksi iso kysymys Sipilän mallissa. Julkinen toimija piti siinäkin olla olemassa, koska julkinen sektori on lopulta vastuussa terveydenhuollosta (ja siinä mallissa yksityisen toimijan kannatti aina siirtää vähänkin hankalampi asiakas aina julkisen sektorin vaivaksi). Mutta kuka sitten vastaisi siitä, jos julkinen toimija tuottaisi tappiota? Kuka sitä pääomittaisi?

 

[draco76]

Hammaslääkäripuolella palvelusetelit toimivat hyvin. Ehkä muu terveydenhoito voisi toimia samoin. Julkinen kuitenkin ensin antaisi luvan.

Julkinen toimii tällä hetkellä surkeasti. Tuttu eläkeläinen vasta kävi yksityisellä, josta sai lähetteen julkisen puolen labroihin. Tuo on hyvä oikotie, kun voi saada lähetteitä julkiselle puolelle.

 

[Naamapalmu]

Mitä tarkoitat, että unohdettiin yksityinen sektori? Koko ajan käytetään yksityistä sektoria, joskus jopa ihan järjettömin ehdoin. Kysehän oli nimenomaan julkisen terveydenhuollon hallintouudistuksesta.

Marinin hallitus loi ideologisista syistä mallin, mikä korosti julkisen terveydenhuollon omaa tuotantoa, sen kapasiteetti ei kuitenkaan ollut missään määrin riittävä tehtävään ja nyt Orpon hallituksen osalta tilannetta yritetään korjata mm. maksettavilla Kela-korvauksilla.

Joku kultainen keskitie tämän kanssa pitäisi löytää, mutta jos ideologisista syistä ja poliittisten voimasuhteiden mukaan ajetaan aina sitä omaa mallia maaliin, niin me ei saada koskaan kestävää ratkaisua. (kepun 21 sote-maakuntaa on oiva osoitus päättömästä oman edun ajamisesta muiden kustannuksella, yksikään asiantuntija ei ole tainnut puoltaa tuollaista määrää hyvinvointialueita)

 

[Viljor2]

Persut on sosiaalidemokraattisempia kuin SDP. Harmi sanoa, mutta hyvä ymmärtää, että persut on itse asiasse se moderni SDP.

Persut on enemmän humaani ihmisläheinen puolue kuin SDP.

Väitteeseen otetaan mielipiteitä vastaan.

 

[3dfx]

Marinin hallitus loi ideologisista syistä mallin, mikä korosti julkisen terveydenhuollon omaa tuotantoa, sen kapasiteetti ei kuitenkaan ollut missään määrin riittävä tehtävään ja nyt Orpon hallituksen osalta tilannetta yritetään korjata mm. maksettavilla Kela-korvauksilla.

Joku kultainen keskitie tämän kanssa pitäisi löytää, mutta jos ideologisista syistä ja poliittisten voimasuhteiden mukaan ajetaan aina sitä omaa mallia maaliin, niin me ei saada koskaan kestävää ratkaisua. (kepun 21 sote-maakuntaa on oiva osoitus päättömästä oman edun ajamisesta muiden kustannuksella, yksikään asiantuntija ei ole tainnut puoltaa tuollaista määrää hyvinvointialueita)

Ongelma ei ole se, että ideologisista syistä ajetaan jotain. Siksihän sinne äänestetään demareita ajamaan laajempia julkisia palveluita, kepulaisia ajamaan maaseudun palveluita ja kokoomuslaisia laajempaa yksityistä sektoria.

Ongelma on se, että kaiken pitäisi tulla ilmaiseksi tai oletetaan tulevan. Tämä estää kestävän ratkaisun syntymisen yhtään mihinkään, mukaanlukien sote. Julkinen palvelutuotanto on OK, mutta se maksaa. Ennen sotea oli jo selvää että järjestelmä oli täysin aliresursoitu, ei välitetty vaan tehtiin vaan. Nyt ihmetellään kun ekalta alueelta loppu rahat oliko 4 kuukauden tai vastaavaa jälkeen ja hyvinvointialueen johtajat joutuu rikkomaan yhtä tai toista lakia resurssipuutteessa. Maaseudun plvelut on OK, mutta nekin maksaa. Ihan selvää on, että hajauttaminen ei tuo etuja loputtomasti vaikka johonkin rajaan saakka se niitä toisikin ja kyseessä on enemmänkin periaatteellinen kysymys että suomeen ei saisi syntyä suurta alueellista palvelusaatavuuden epätasapainoa. Yksityisetkin palvelut on OK, mutta nekin maksaa ja paljon perinteisesti onkin maksaneet.

Kaikki maksaa ja tätä tosiasiaa ei yksikään poliittinen taho jostain syystä halua ottaa huomioon. Demarit aliresursoi omia järjestelmiään, niinkun kepukin ja kokoomus elää siinä harhassa, että yksityinen sektori kuin taikaiskusta toisi miljardiluokan säästöjä. Jokaista yhdistää se, että ajaakseen tavalla tai toisella tuotettuja laajempia palveluita ei kuitenkaan olla valmiita verottamaan yhtään lisää. Tämä epäbalanssi tekee velkaa ja toimattomia järjestelmiä.

 

[ExtraEvil6666]

Marinin hallitus loi ideologisista syistä mallin, mikä korosti julkisen terveydenhuollon omaa tuotantoa, sen kapasiteetti ei kuitenkaan ollut missään määrin riittävä tehtävään ja nyt Orpon hallituksen osalta tilannetta yritetään korjata mm. maksettavilla Kela-korvauksilla.

Joku kultainen keskitie tämän kanssa pitäisi löytää, mutta jos ideologisista syistä ja poliittisten voimasuhteiden mukaan ajetaan aina sitä omaa mallia maaliin, niin me ei saada koskaan kestävää ratkaisua. (kepun 21 sote-maakuntaa on oiva osoitus päättömästä oman edun ajamisesta muiden kustannuksella, yksikään asiantuntija ei ole tainnut puoltaa tuollaista määrää hyvinvointialueita)

Miten Marinin uudistus korosti julkista tuotantoa? Toiko se sitä jotenkin lisää? Estääkö se yksityisen sektorin käyttöä? Sehän oli nimenomaan julkisen sektorin hallintouudistus, joten ei ihme, että se keskittyi julkiseen sektoriin.

On jo todettu, että Orpo hallitus kaataa rahaa reikään, joka ei millään tavalla auta hoitojonojen lyhentämisessä. Kulut sillä kyllä saadaan nousuun

 

[Tommy Goldfish]

Persut on sosiaalidemokraattisempia kuin SDP. Harmi sanoa, mutta hyvä ymmärtää, että persut on itse asiasse se moderni SDP.

Persut on enemmän humaani ihmisläheinen puolue kuin SDP.

Väitteeseen otetaan mielipiteitä vastaan.

Persut on salaattipöytä missä on pelkkiä viikon vanhoja nakkeja.

Otetaan mielipiteitä vastaan.

 

[draco76]

Persut on sosiaalidemokraattisempia kuin SDP. Harmi sanoa, mutta hyvä ymmärtää, että persut on itse asiasse se moderni SDP.

Persut on enemmän humaani ihmisläheinen puolue kuin SDP.

Väitteeseen otetaan mielipiteitä vastaan.

Vertaatko nyt sotien väliseen vai kylmän sodan aikaisiin demareihin? Tuo vaatii hieman lisätietoa. Sulkeutuneisuuden ajan demarit tosin ei käy, kun persut ovat selkeä oikeistopuolue leikkauksineen. Olisiko alun kokoomuslaiset lähempänä taikka jopa valkoiset?

 

[Naamapalmu]

Miten Marinin uudistus korosti julkista tuotantoa? Toiko se sitä jotenkin lisää? Estääkö se yksityisen sektorin käyttöä? Sehän oli nimenomaan julkisen sektorin hallintouudistus, joten ei ihme, että se keskittyi julkiseen sektoriin.

Kelpaako esimerkiksi Kela-korvausten leikkaamisesta olemattomiin? Tilanteessa missä hoitojonot ovat räjähtäneet käsiin ja kunnat/terveyskeskukset eivät edes tarjoa osaa Kelan korvaamista palveluista. Näin niiltä alimpiin tulodesiileihin kuuluvilta viedään viimeinenkin mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluja ja heitäkin löytyy (2018 korvauksista 31% maksettiin alimpiin tuloluokkiin). Ei ole sattumaa, että aina kun Kela-korvauksista on leikattu, niin sitä pienemmäksi pienituloisten osuus yksityislääkärinpalkkioiden korvausten saajissa on kutistunut, keski- ja hyvätuloinen käyttää niitä joka tapauksessa.

On jo todettu, että Orpo hallitus kaataa rahaa reikään, joka ei millään tavalla auta hoitojonojen lyhentämisessä. Kulut sillä kyllä saadaan nousuun

Sehän riippuu paljon korvaussummasta, jos se on 8€, niin ei voi köyhää syyttää siitä, että jättää käyttämättä. Nämä on tietysti arvovalintoja, jätetäänkö hoitamatta ja ihmiset hoitojonoihin, mitä se hoitamattomuus maksaa yhteiskunnalle pitkässä juoksussa ja onko hoitotakuulla mitään virkaa. Toinen kysymys on, että pitäisikö tuota korvausta jotenkin rajata, että siitä hyötyisivät kaikki tasapuolisemmin. Kolmas kysymys on, olisiko se toteutettavissa lain ym puitteissa.

Kuulisin kyllä vaihtoehtoja sille, kuinka niitä hoitojonoja pitäisi tässä akutiissa kriisivaiheessa lyhentää? Ne lisätyt lääkärikoulutuksen aloittajamäärätkään ei oikein tähän hätään kerkeä.

 

[draco76]

Kuulisin kyllä vaihtoehtoja sille, kuinka niitä hoitojonoja pitäisi tässä akutiissa kriisivaiheessa lyhentää? Ne lisätyt lääkärikoulutuksen aloittajamäärätkään ei oikein tähän hätään kerkeä.

Toimeentulotuki korvaisi yksityisen palveluja? Aiemmin ehdottamani palvelusetelit?

 

[Naamapalmu]

Toimeentulotuki korvaisi yksityisen palveluja? Aiemmin ehdottamani palvelusetelit?

Hallitusohjelmassahan on jo nämä palvelusetelit ja maksusitoumus kirjattuna, jos ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä. Jos taas yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausta nostetaan 50€, niin siinä voi moni ei toimeentulotuella tai ns. absoluuttisesti köyhä miettiä, että hoitaako flunssansa jatkossa "heti sisään" periaatteella yksityisellä vai jonottaako julkisella ja maksaa sitäkin kymppejä.

 

[draco76]

Hallitusohjelmassahan on jo nämä palvelusetelit ja maksusitoumus kirjattuna, jos ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä. Jos taas yksityisen sairaanhoidon Kela-korvausta nostetaan 50€, niin siinä voi moni ei toimeentulotuella tai ns. absoluuttisesti köyhä miettiä, että hoitaako flunssansa jatkossa "heti sisään" periaatteella yksityisellä vai jonottaako julkisella ja maksaa sitäkin kymppejä.

Ei korotettu kelakorvaus riitä noille, vaan he yhä kuormittaisivat järjestelmää. Palvelusetelit taas tulisi ottaa käyttöön herkemmin, vaikka ne eivät köyhempiä autakaan. Eläkeläiset taas hyötyisivät niistä. Kelakorvaus ei ole riittävä ja se saattaa mennä osin turhaan, sellaiseen mihin julkinen ei antaisi.

Suurin syy ongelmiin on siinä, ettei julkinen houkuttele työnantajana. Se pitäisi korjata.

 

[ExtraEvil6666]

Kelpaako esimerkiksi Kela-korvausten leikkaamisesta olemattomiin? Tilanteessa missä hoitojonot ovat räjähtäneet käsiin ja kunnat/terveyskeskukset eivät edes tarjoa osaa Kelan korvaamista palveluista. Näin niiltä alimpiin tulodesiileihin kuuluvilta viedään viimeinenkin mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluja ja heitäkin löytyy (2018 korvauksista 31% maksettiin alimpiin tuloluokkiin). Ei ole sattumaa, että aina kun Kela-korvauksista on leikattu, niin sitä pienemmäksi pienituloisten osuus yksityislääkärinpalkkioiden korvausten saajissa on kutistunut, keski- ja hyvätuloinen käyttää niitä joka tapauksessa.

Kela-korvausten leikkaaminen oli osa monikanavarahoituksen purkamista, joka on ollut oikeastaan kaikkien puolueiden tavoite. Siihen vain ei päästä, koska työterveyshuoltoon ei voida koskea, eikä näköjään myöskään Kela-korvauksiin. Näin monimutkainen järjestelmä säilyy, kun mitään ei voida purkaa. Suomessa Kela-korvausten nostaminen ei edelleenkään auta mitenkään hoitojonojen purkamisessa.

On aika epärehellistä yrittää esittää, että Kela-korvaukset olisivat alemmille tuloluokille erityisen tärkeitä (etenkin, kun niiden korottaminen leikkaa rahoitusta muusta terveydenhuollosta). Kela-korvauksilla, jos siis nyt tarkoitetaan lääkärinpalkkioista maksettavia kela-korvauksia, pääasiassa maksetaan keski- ja hyvätuloisten pikkuvaivojen hoitoa.

Sehän riippuu paljon korvaussummasta, jos se on 8€, niin ei voi köyhää syyttää siitä, että jättää käyttämättä. Nämä on tietysti arvovalintoja, jätetäänkö hoitamatta ja ihmiset hoitojonoihin, mitä se hoitamattomuus maksaa yhteiskunnalle pitkässä juoksussa ja onko hoitotakuulla mitään virkaa. Toinen kysymys on, että pitäisikö tuota korvausta jotenkin rajata, että siitä hyötyisivät kaikki tasapuolisemmin. Kolmas kysymys on, olisiko se toteutettavissa lain ym puitteissa.

Edelleenkään Kela-korvausten nostamisella ei mitenkään saada hoitojonoja purettua.

Kuulisin kyllä vaihtoehtoja sille, kuinka niitä hoitojonoja pitäisi tässä akutiissa kriisivaiheessa lyhentää? Ne lisätyt lääkärikoulutuksen aloittajamäärätkään ei oikein tähän hätään kerkeä.

Hoitojonoja voidaan purkaa sillä, että perusterveydenhuolto toimii paremmin. Silloin hoitoa saisi ennen kuin ongelma pahenee. Tähän on pyritty hoitotakuulla, jota nyt puretaan.

Jos hoitojono tarkoittaa toimenpidettä, joka pitäisi tehdä, se voidaan ostaa ulkopuolelta. Ongelmana on raha. Osa toimenpiteistä voitaisiin siirtää yksityiselle, mutta ne saattavat sitten olla paljon kalliimpia kuin julkisella, jolloin rajoitukseksi tulee budjetti. Aivan hyvin voitaisiin tehdä myös niin, että julkinen antaisi kaikille jonossa oleville niin ison palvelusetelin , kuin mitä palvelu julkisella maksaa, ja asiakas voisi sitten käydä teettämässä toimenpiteen missä haluaa ja maksaa erotuksen itse. Tästä olisi paljon enemmän hyötyä, kuin Kela-korvausten nostosta, jos jonoja halutaan lyhentää.

 

[gintonic45]

EVA teetätti kyselyn rasismista suomalaisille:

Luurankoja kaapissa – Suomalaiset jakavat yhteisen, mutta kapean käsityksen rasismista

Neljä kymmenestä suomalaisesta pitää rasismia melko tai erittäin suurena ongelmana suomalaisessa yhteiskunnassa, reilun puolen katsoessa, että ongelma on pikemminkin vähäinen.

www.eva.fi

Lyhyesti:

• Suurin osa suomalaisista pitää rasismia Suomessa joko melko vähäisenä tai olemattomana ongelmana.
• Lähes 9/10 pitää vähintään melko tärkeänä ettei suomessa sallita rasismia.
• 51% arvioi Suomen olevan ainakin jossain määrin rasistinen maa, 49% mielestä Suomi ei ole rasistinen maa.

Kysely järjestettiin hyvin pian viime vuoden kesän hallituksen vastaisen mediakampanjan jäljiltä joten tulokset on käytännössä jonkin verran virheellisesti kallellaan "on rasistinen" suuntaan.

Sitten rasismin määritelmä. Suurimman osan mielestä aito rasismi eli "klassinen rasismi" täyttää rasismin määritelmän, mutta woke-paska/uhriutuminen taas ei. Suurin osa ei pidä etnistä profilointia, vähemmistöjä käsittelevää viihdettä/huumoria, monikulttuurisuuden vastustamista yms. rasismina.

 

[Naamapalmu]

Ei korotettu kelakorvaus riitä noille, vaan he yhä kuormittaisivat järjestelmää.

Mistä mahdat puhua, kun puhut noista? Ei kaikki keskituloisia alempaan luokkaan kuuluvat perusterveet ihmiset juokse jatkuvasti tai edes kuukausittain terveyskeskuksessa. En siis puhu nyt ainoastaan jostain toimeentulotuen piirissä olevista, heitä varten on sitten vaikka sivuuttamasi kohta maksusitoumuksesta, mitä itsekin käytännössä tarkoitit, kun puhuit toimeentulotuesta. Tässä taannoin yksi Kelan tutkijakin ehdotti yhtenä esimerkkinä hoitojonojen purkamiseksi eläkeläisille laajempaa valinnanvapautta, mikä hänen laskelmien mukaan purkaisi näitä julkisen puolen jonoja. Ajatella, jos näitä kaikenmaailman nuhapotilaita, jotka ovat tyyliin antibiootin tarpeessa, saataisiin 15min käynnille yksityiselle kohtuullisella Kela-korvauksella.

On aika epärehellistä yrittää esittää, että Kela-korvaukset olisivat alemmille tuloluokille erityisen tärkeitä (etenkin, kun niiden korottaminen leikkaa rahoitusta muusta terveydenhuollosta). Kela-korvauksilla, jos siis nyt tarkoitetaan lääkärinpalkkioista maksettavia kela-korvauksia, pääasiassa maksetaan keski- ja hyvätuloisten pikkuvaivojen hoitoa.

Kelalta löytyy ihan statistiikkaa vuosikymmenien takaa ja ne osoittavat, että lähes kolmasosa korvauksista maksettiin alimpiin tuloluokkiin ja tilastoissa on sama trendi, aina kun Kela-korvausta on leikattu, pienituloisten osuus korvausten saajina on kutistunut. Eivät ne suinkaan merkityksettömiä ole, kysymys on siitä, kuinka tuo korvaus saataisiin paremmin kohdistettua sitä oikeasti tarvitseville. (tämä onkin monimutkainen asia monelta kantilta)

Edelleenkään Kela-korvausten nostamisella ei mitenkään saada hoitojonoja purettua.

Minä kuin Kelan asiantuntija Hujanen ollaan sitten eri mieltä, kts yllä. Toki jos argumentti on ainoastaan se, että ei ole hoitavia käsiä, niin vaikeapa tuota vastaan on argumentoida.

Hoitojonoja voidaan purkaa sillä, että perusterveydenhuolto toimii paremmin. Silloin hoitoa saisi ennen kuin ongelma pahenee. Tähän on pyritty hoitotakuulla, jota nyt puretaan.

Perusteveydenhuolto ei lyhyellä aika välillä toimi tosta noin vain paremmin, pitäisi löytyä ensiksi ne konstit ja sen jälkeen toteutus, mikä vie tässä maassa turkasen paljon aikaa. Nyt on kyse akuutista hoitojonojen purkamisesta, eikä ihmisiä hoida hoitotakuut, vaan se saako sille hoitavalle ihmiselle aikaa.

Jos hoitojono tarkoittaa toimenpidettä, joka pitäisi tehdä, se voidaan ostaa ulkopuolelta. Ongelmana on raha. Osa toimenpiteistä voitaisiin siirtää yksityiselle, mutta ne saattavat sitten olla paljon kalliimpia kuin julkisella, jolloin rajoitukseksi tulee budjetti. Aivan hyvin voitaisiin tehdä myös niin, että julkinen antaisi kaikille jonossa oleville niin ison palvelusetelin , kuin mitä palvelu julkisella maksaa, ja asiakas voisi sitten käydä teettämässä toimenpiteen missä haluaa ja maksaa erotuksen itse. Tästä olisi paljon enemmän hyötyä, kuin Kela-korvausten nostosta, jos jonoja halutaan lyhentää.

Meillä on Sote-alueiden alijäämä paukkunut jo monta kertaa yli ja pahasti näyttää siltä, että paukkuu lisää, mutta hoitamattakaan ei voi jättää, mikä tarkoittaa joka tapauksessa lisäkustannuksia. (tai toki voidaan olla hoitamatta, arvovalintoja)
Sen julkisen puolen antaman palvelusetelinkin joku maksaa ja kuulostaa ainoastan pyörän uudelleen keksimiseltä, kun olemassa olevaa systeemiä voisi ehkä rukata tasapuolisemmaksi.

 

[draco76]

Mistä mahdat puhua, kun puhut noista? Ei kaikki keskituloisia alempaan luokkaan kuuluvat perusterveet ihmiset juokse jatkuvasti tai edes kuukausittain terveyskeskuksessa. En siis puhu nyt ainoastaan jostain toimeentulotuen piirissä olevista, heitä varten on sitten vaikka sivuuttamasi kohta maksusitoumuksesta, mitä itsekin käytännössä tarkoitit, kun puhuit toimeentulotuesta. Tässä taannoin yksi Kelan tutkijakin ehdotti yhtenä esimerkkinä hoitojonojen purkamiseksi eläkeläisille laajempaa valinnanvapautta, mikä hänen laskelmien mukaan purkaisi näitä julkisen puolen jonoja. Ajatella, jos näitä kaikenmaailman nuhapotilaita, jotka ovat tyyliin antibiootin tarpeessa, saataisiin 15min käynnille yksityiselle kohtuullisella Kela-korvauksella.

Yleislääkäri maksaa tällä hetkellä Kela-korvauksen jälkeen 72 € 10 min, mitä katsoin. Ongelma on kai tuo haitari. Julkisella maksimissaan 23 euroa. Eli melkein 50 euroa eroa. Pienituloiselle iso raha, keskituloinen taas saattaa maksaa ihan mielellään. Toimistomaksu taitaa tulla vielä päälle.

Yksi voisi olla, että velvoitettaisiin vaikka antamaan 20% hoidosta julkiselle julkisen hintaan. Tuosta voitaisiin maksaa yritykselle sama kuin mitä julkisella olisi maksanut. Ehkä kuitenkin vähän turhan radikaali ehdotus makuuni, mutta jo nyt sairaanhoitajat voidaan velvoittaa töihin. Taikka vain, että tietty prosentti täytyy työskennellä julkisella puolella, mutta silloin menettäisi prganisaation kehityämisen hyödyt. Ainakin osa pitää julkista tehottomana ja että yksityinen tekisi tehokkaammin, niin yksityinen saattaisi saada jopa voittoa.

 

[Sikatiiker]

Kuulisin kyllä vaihtoehtoja sille, kuinka niitä hoitojonoja pitäisi tässä akutiissa kriisivaiheessa lyhentää? Ne lisätyt lääkärikoulutuksen aloittajamäärätkään ei oikein tähän hätään kerkeä.

Ratkaisua en osaa tarjota, mutta suhtautumistapa kunnioitettavaan asiakkaaseen valittavan potilaan sijaan olisi ensimmäinen askel ainakin ja parantaisi tilannetta jonkin verran.

Ensi alkuun se nostaisi kustannuksia kun määrättäisiin lisätutkimuksia ja toimenpiteitä tarveperusteisesti eikä kustannusperusteisesti. Jos yhden ihmisen vaivan hoitamiseen menee 2pv ja se hoidetaan kunnolla, hän ei hetkeen palaa. Jos häntä jututetaan joka kerta vastaanotolla vartti ja lähetetään kotiin, hän palaa pian saman vaivan kanssa. Varsinkin jos oireen syy ei ole selvillä, ei ammattiylpeyden omaava lääkäri yksityisellä puolella pysty lähettämään ketään kotiin vähättelyn saattamana, mutta julkisella puolella se om tk-lääkärien kanssa arkipäivää.

Eli mun lääke olisi ratkaisukeskeistä hoitoa asiakkaille. Nyt koko ala ontuu, koska mitään ei haluta ratkaista joten asiakastyytyväisyys kyntää pohjamudissa ja useimmille ainoa toimiva vaihtoehto alkaa olla terveysvakuutukset ja työterveydenhuolto joiden kautta pääsee yksityiselle.

Kukaan ei halua jonottaa aulassa 6h saadakseen huonoa palvelua jos voi chatissa kysyä konsiltaatiota, varata ajan samalle päivälle ja käydä hoitamassa homman kuntoon.

 

[Naamapalmu]

Ratkaisua en osaa tarjota, mutta suhtautumistapa kunnioitettavaan asiakkaaseen valittavan potilaan sijaan olisi ensimmäinen askel ainakin ja parantaisi tilannetta jonkin verran.

Ensi alkuun se nostaisi kustannuksia kun määrättäisiin lisätutkimuksia ja toimenpiteitä tarveperusteisesti eikä kustannusperusteisesti. Jos yhden ihmisen vaivan hoitamiseen menee 2pv ja se hoidetaan kunnolla, hän ei hetkeen palaa. Jos häntä jututetaan joka kerta vastaanotolla vartti ja lähetetään kotiin, hän palaa pian saman vaivan kanssa. Varsinkin jos oireen syy ei ole selvillä, ei ammattiylpeyden omaava lääkäri yksityisellä puolella pysty lähettämään ketään kotiin vähättelyn saattamana, mutta julkisella puolella se om tk-lääkärien kanssa arkipäivää.

Eli mun lääke olisi ratkaisukeskeistä hoitoa asiakkaille. Nyt koko ala ontuu, koska mitään ei haluta ratkaista joten asiakastyytyväisyys kyntää pohjamudissa ja useimmille ainoa toimiva vaihtoehto alkaa olla terveysvakuutukset ja työterveydenhuolto joiden kautta pääsee yksityiselle.

Kukaan ei halua jonottaa aulassa 6h saadakseen huonoa palvelua jos voi chatissa kysyä konsiltaatiota, varata ajan samalle päivälle ja käydä hoitamassa homman kuntoon.

Hyvä pointti julkisen puolen laadun ongelmista. Enkä suinkaan kuule ensimmäistä kertaa, vaan nykyään eläkeläisten suusta aika yleisesti kuultua. Aika kuluu liirum laarumeihin, tahtoo loppua kesken, asiat jäävät puolitiehen ja ehkä lääkärin motivaatiokin, lopputuloksena on joku puolivillainen kotiin komennus ja uuden ajan varaaminen.

 

[ExtraEvil6666]

.
Kelalta löytyy ihan statistiikkaa vuosikymmenien takaa ja ne osoittavat, että lähes kolmasosa korvauksista maksettiin alimpiin tuloluokkiin ja tilastoissa on sama trendi, aina kun Kela-korvausta on leikattu, pienituloisten osuus korvausten saajina on kutistunut. Eivät ne suinkaan merkityksettömiä ole, kysymys on siitä, kuinka tuo korvaus saataisiin paremmin kohdistettua sitä oikeasti tarvitseville. (tämä onkin monimutkainen asia monelta kantilta)


Minä kuin Kelan asiantuntija Hujanen ollaan sitten eri mieltä, kts yllä. Toki jos argumentti on ainoastaan se, että ei ole hoitavia käsiä, niin vaikeapa tuota vastaan on argumentoida.

Missä Hujanen asiasta kirjoittaa ja mihin tilastojulkaisuun viittaat?

Kelan tutkimusprofessorin mukaan vaikutus on hyvin pieni, tosin hänen mukaansa eipä odotuksiakaan juuri ollut. Kulut nousivat 2,5 kertaiseksi, käyttäjiä oli vähän yli prosentin enemmän. Edelleen kannattaa rahaa kaataa tuohon reikään?

Kelan tiedot: Vain harva on siirtynyt yksityiselle sen jälkeen, kun hallitus nosti lääkärikäyntien Kela-korvausta

”Muutokset ovat vähäisiä, mutta eivät odotuksetkaan kovin suuria olleet”, sanoo Kelan tutkimusprofessori.

yle.fi

Perusteveydenhuolto ei lyhyellä aika välillä toimi tosta noin vain paremmin, pitäisi löytyä ensiksi ne konstit ja sen jälkeen toteutus, mikä vie tässä maassa turkasen paljon aikaa. Nyt on kyse akuutista hoitojonojen purkamisesta, eikä ihmisiä hoida hoitotakuut, vaan se saako sille hoitavalle ihmiselle aikaa.

Eihän se toivu, kun mitään olemassaolevia järjestelmiä ei saa purkaa, vaan päinvastoin syydetään lisää rahaa ihan muihin toimintoihin.

Perusterveydenhuollon tilanne osaltaan johtuu siitä, että resurssit valuvat erikoissairaanhoitoon. Hyvinvointialueiden ajatus on se, että molemmat olisivat saman päätöksenteon alla, toisin kuin silloin, kun kunnat huolehtivat perusterveydenhuollosta ja sairaanhoitopiirit erikoissairaanhoidosta (+ tietysti Erva-alueet, eli nykyiset YTA-alueet, siihen päälle).

Meillä on Sote-alueiden alijäämä paukkunut jo monta kertaa yli ja pahasti näyttää siltä, että paukkuu lisää, mutta hoitamattakaan ei voi jättää, mikä tarkoittaa joka tapauksessa lisäkustannuksia. (tai toki voidaan olla hoitamatta, arvovalintoja)
Sen julkisen puolen antaman palvelusetelinkin joku maksaa ja kuulostaa ainoastan pyörän uudelleen keksimiseltä, kun olemassa olevaa systeemiä voisi ehkä rukata tasapuolisemmaksi.

Niin, ideana olisi siis se, että maksettaisiin vain sen verran kuin mitä toimenpide maksaa julkisen sektorin tekemänä. Sitten henkilö voisi itse maksaa erotuksen. Nyt maksetaan ulkopuolelle reilua ylihintaa välillä. Jos pitää saada aikaan toimenpiteitä, niin eihän niitä saa muuten lisää, kuin tuottamalla niitä lisää.

 

[Rullis]

Kulut nousivat 2,5 kertaiseksi, käyttäjiä oli vähän yli prosentin enemmän. Edelleen kannattaa rahaa kaataa tuohon reikään?

Tässä suomen tämänpäivän tilanteessa ehdottomasti!

Näin katsos saamme kustannustehokkaasti hoitojonoja purettua. Samalla estämme kätevästi lääkäreiden päättymisen julkiselle puolelle töihin.

Vähän vielä tässä kysymyksenä, kuka se erikoissairaanhoidon järjestää, kun siirrytään siihen kokoomuksen täysin yksityiseen mehiläis-omalääkäri malliin. Tanska? Viro?

 

[Sikatiiker]

Hyvä pointti julkisen puolen laadun ongelmista. Enkä suinkaan kuule ensimmäistä kertaa, vaan nykyään eläkeläisten suusta aika yleisesti kuultua. Aika kuluu liirum laarumeihin, tahtoo loppua kesken, asiat jäävät puolitiehen ja ehkä lääkärin motivaatiokin, lopputuloksena on joku puolivillainen kotiin komennus ja uuden ajan varaaminen.

Kyllä ja huolestuttavinta on se, että tk-lääkäreitä yhdistää opittu lausahdus "ellei helpota, tule uudelleen" eli ihan kannustetaan siihen ramppaamiseen joka ei johda minkään ongelman ratkaisuun. Kasvatetaan jonoja, lisätään ruuhkia ja varmistetaan että lääkäreillä on työt taattu saman pöydän takana jankkaamisessa vuosiksi eteenpäin. Ehkä tämä kommenttini nyt antaa todellisuutta tahallisemman kuvan tästä, mutta ainakaan lääkärit eivät edistä hoitojonojen lyhenemistä tällä toimintamallilla.

 

[a-p]

Miksi edellisen hallituksen aikana ei yritystukiin puututtu ja nyt monet vasemman laidan sankarit mölisevät yritystuista?

 

[Lämpöpumppu]

Miksi edellisen hallituksen aikana ei yritystukiin puututtu ja nyt monet vasemman laidan sankarit mölisevät yritystuista?

Itse haluan aina peräänkuuluttaa, että mietittäisiin seurauksia kun lakkautetaan yritystukia. Fakta on, että yrityksiä tuetaan kaikissa länsimaissa. Isot yritykset järjestelevät toimintaansa siten, että investoinnit menevät järkevimpään paikkaan ja tehtaat suljetaan vähiten järkevimmässä paikassa. En ymmärrä, mikä on se ongelma antaa jollekkin isolle yritykselle muutaman miljoonan tuen, jos yrityksen verojalanjälki on satoja miljoonia. Onko oikeasti parempi vaihtoehto jättää tukematta, ja seuraavassa yhtiökokouksessa yritys päättää sulkea tehtaansa Suomesta jonkun toisen maan sijaan?

 

[ExtraEvil6666]

Itse haluan aina peräänkuuluttaa, että mietittäisiin seurauksia kun lakkautetaan yritystukia. Fakta on, että yrityksiä tuetaan kaikissa länsimaissa. Isot yritykset järjestelevät toimintaansa siten, että investoinnit menevät järkevimpään paikkaan ja tehtaat suljetaan vähiten järkevimmässä paikassa. En ymmärrä, mikä on se ongelma antaa jollekkin isolle yritykselle muutaman miljoonan tuen, jos yrityksen verojalanjälki on satoja miljoonia. Onko oikeasti parempi vaihtoehto jättää tukematta, ja seuraavassa yhtiökokouksessa yritys päättää sulkea tehtaansa Suomesta jonkun toisen maan sijaan?

Eihän mikään hallitus saa leikattua edes niitä yritystukia, joista ei ole mitään hyötyä, tai joista on jopa taloudellista haittaa. Senverran isolla äänellä yrityselämä puhuu. Helpompi leikata sosiaalitukia.

 

[samsungaaja]

Onko oikeasti parempi vaihtoehto jättää tukematta, ja seuraavassa yhtiökokouksessa yritys päättää sulkea tehtaansa Suomesta jonkun toisen maan sijaan?

Eli maksetaan kannattamattomasta toiminnasta veronmaksajien rahoilla ja firma sitten oletettavasti maksaa veroja takaisin Suomeen. Ei liene ihan +-0 kuitenkaan.. Joo-o, en tiedä mutta kyllä näitä miljardien tukia pitäisi pöyhiä ja kunnolla ihan niin kuin muualtakin leikataan.

 

[gintonic45]

Itse haluan aina peräänkuuluttaa, että mietittäisiin seurauksia kun lakkautetaan yritystukia. Fakta on, että yrityksiä tuetaan kaikissa länsimaissa. Isot yritykset järjestelevät toimintaansa siten, että investoinnit menevät järkevimpään paikkaan ja tehtaat suljetaan vähiten järkevimmässä paikassa. En ymmärrä, mikä on se ongelma antaa jollekkin isolle yritykselle muutaman miljoonan tuen, jos yrityksen verojalanjälki on satoja miljoonia. Onko oikeasti parempi vaihtoehto jättää tukematta, ja seuraavassa yhtiökokouksessa yritys päättää sulkea tehtaansa Suomesta jonkun toisen maan sijaan?

On. Yritystuet on fundamentaalisesti vapaan markkintalouden vastaisia ja siten haitallisia.

Olet siinä oikeassa että melkein maassa kuin maassa valtiot buustivat omia yrityksiään. Toiset enemmän toiset vähemmän ja jotkut taas käytännössä pitävät jotkut yritykset elossa yksinomaan tuilla. Esim. Kiinassa ja Venäjällä on "yksityisiä" yrityksiä joihin upotetaan vitusti verorahaa, mutta taustalla on joku aivan muu syy kuin normaali tuottava toiminta markkinoilla. Esim. vakoilu, soft power politiikka, riippuvuussuhteiden rakentaminen yms.

Se että muiden valtioiden tukiin vastataan antamalla omille yritykselle tukia on hiukan sama kuin lähtisi ryöstelemään muiden asuntoja sen takia että oma kämppä ryöstettiin viikko sitten. Eli että laitetaan vahinko kiertämään ja vielä kertoimella. Se miten muiden valtioiden yritystukiin tulisi suhtautua on 1) estää näiden tuotteiden myynti omalla markkinalla tai 2) tariffit joilla hinnat saadaan normalisoitua. Esim. Kiina on luutunnut lattian monella eurooppalaisella teollisuuden alalla sen takia koska tänne myytiin valtion subventoimaa paskaa eikä asialle tehty mitään. Viime aikoina on onneksi suunta muuttunut.

Onko oikeasti parempi vaihtoehto jättää tukematta, ja seuraavassa yhtiökokouksessa yritys päättää sulkea tehtaansa Suomesta jonkun toisen maan sijaan?

Jos Suomessa ei kyetä kilpailukyvyllisesti tarjoamaan hyvää vaihtoehtoa niin sitten sen tehtaan kuuluukin lähteä. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta ratkaisu on pohtia miksi meidän kaltaiseen byrokratialla ja hitailla prosesseilla kyllästettyyn verohelvettiin ei investoida eikä yrittää verotuilla ostaa itsepetokselle lisäaikaa. Ne investoinnit (oli kyse sitten tehtaista tai jostain ihan muusta) tulee saapua Suomeen orgaanisesti.

Poikkeuksena toki teollisuuden alat jotka on kriittisiä huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta. Edellinen toki pätee niidenkin tapauksessa, mutta viime kädessä tuotannon poistuminen Suomesta on estettävä tarvittaessa tuilla jos muuta ei ole saatu aikaiseksi siihen mennessä.

 

[Dääm]

Jos Suomessa ei kyetä kilpailukyvyllisesti tarjoamaan hyvää vaihtoehtoa niin sitten sen tehtaan kuuluukin lähteä. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta ratkaisu on pohtia miksi meidän kaltaiseen byrokratialla ja hitailla prosesseilla kyllästettyyn verohelvettiin ei investoida eikä yrittää verotuilla ostaa itsepetokselle lisäaikaa. Ne investoinnit (oli kyse sitten tehtaista tai jostain ihan muusta) tulee saapua Suomeen orgaanisesti.

Pitää huomioida että lähes kaikki yritystuet ovat kohdennettuja verohelpotuksia. Että jos verohelvetistä päästään eroon niin se on tavallaan yritystuki kaikille yrityksille.

Olihan se toki vapaiden markkinoiden kannalta parempi, että poliitikot ei päätä mikä ala saa verohelpotuksia ja mikä ei.

Mutta jos tältä kannalta miettii, niin yritystukien poistamista pitäisi lähteä toteuttamaan laajentamalla niitä, kunnes ne ovat universaaleja.

 

[Naamapalmu]

Missä Hujanen asiasta kirjoittaa ja mihin tilastojulkaisuun viittaat?

Kelan tutkimusprofessorin mukaan vaikutus on hyvin pieni, tosin hänen mukaansa eipä odotuksiakaan juuri ollut. Kulut nousivat 2,5 kertaiseksi, käyttäjiä oli vähän yli prosentin enemmän. Edelleen kannattaa rahaa kaataa tuohon reikään?

Kelan tiedot: Vain harva on siirtynyt yksityiselle sen jälkeen, kun hallitus nosti lääkärikäyntien Kela-korvausta

”Muutokset ovat vähäisiä, mutta eivät odotuksetkaan kovin suuria olleet”, sanoo Kelan tutkimusprofessori.

yle.fi

2,5 kertaa kuulostaa klikkiotsikon ihanalta, mutta 50m€ suhteutettuna hyvinvointialueiden noin 27mrd€ vuotuisiin toimintamenoihin hieman toisenlaiselta. Ja sun on nyt näköjään vaikea käsittää sitä, minkä Kelan itsekin on todennut, pieni korvaustaso tekee Kela-korvauksista keski- ja hyvätuloisten järjestelmän, eli järjestelmässä on valuvika, sen hyödyt valuvat pääosin rikkaiden tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin. Eihän se köyhä nyt voi valita yksityistä tahoa, jos käynnistä maksetaan 8€ korvaus ja kulut ovat 100€ lääkäri +30€ toimistomaksu.

Kelalta konsti hoitojonojen purkamiseksi – yli 300 000 eläkeläisen elämä muuttuisi

 

[draco76]

2,5 kertaa kuulostaa klikkiotsikon ihanalta, mutta 50m€ suhteutettuna hyvinvointialueiden noin 27mrd€ vuotuisiin toimintamenoihin hieman toisenlaiselta. Ja sun on nyt näköjään vaikea käsittää sitä, minkä Kelan itsekin on todennut, pieni korvaustaso tekee Kela-korvauksista keski- ja hyvätuloisten järjestelmän, eli järjestelmässä on valuvika, sen hyödyt valuvat pääosin rikkaiden tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin. Eihän se köyhä nyt voi valita yksityistä tahoa, jos käynnistä maksetaan 8€ korvaus ja kulut ovat 100€ lääkäri +30€ toimistomaksu.

Kelalta konsti hoitojonojen purkamiseksi – yli 300 000 eläkeläisen elämä muuttuisi

Tuossa
"
Idea olisi se, että potilas maksaisi suurin piirtein saman verran, käyttää hän sitten yksityistä tai julkista?
– Kyllä. Mutta ongelma tässä on se, että suuria muutoksia ei saada kerralla. Tämä voi olla, että tässä on kysymys useamman vuoden projektista"

Eikö tuo tulisi kalliiksi? 60 miljoonaa kuulostaa vähäiseltä. Parempi että maksu tulisi yhtä isoksi yhteiskunnalle, käytti kumpaa vaan.

Kuka käyttäisi muuta kuin yksityistä noilla ehdoilla? Jos tuota lainattua halutaan, niin nopea alku olisi korvata kulut täysimääräisenä toimeentulotuen asiakkaille, se taitaisi olla helposti tehtävä muutos. Vai onko tarkoitus hillitä yksityisten maksuja säännöksillä? Miksi tuossa rajattu vain eläkeläisiin? Heillä on enemmän aikaa jonottaa, kuin vaikka lapsiperheellisillä. Lapsista tulisi aloittaa minun mielestäni, niitä syntyy muutenkin vähän.

 

[Lämpöpumppu]

Kuten Dääm mainitsi, suurin osa yritystuista on verohelpotuksia. Esimerkiksi energiaintensiiviselle teollisuudelle. Energia on Suomessa halpaa, mutta energian verotus on rajua ja energiaintensiiviselle teollisuudelle halpa energia on kilpailukyvyn kannalta elintärkeä. Suurin osa yritystuista on sellaisia, että maksavat itsensä valtiolle moninkertaisesti takaisin, kuten vaikkapa meidän metsäteollisuusyhtiöiden kautta. Nuo yritykset kantavat satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja veroja Suomeen, työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ja luovat uusia yrityksiä, tekevät myös suurimman osan tämän maan sähkö- ja kaukolämpöenergiasta. Se, että näiden yritysten investoinnit valuisivat muualle ja toiminta loppuisi täällä, aiheuttaisi huomattavasti suuremman loven valtion lompakkoon kuin muutama sata miljoonaa vuodessa yritystukiin.

Täysin väärä ajattelutapa on ajatella, että yritys ei olisi kannattava ilman yritystukia. Nuo yritykset takovat voittoa, ja pienellä tukemisella voidaan vaikuttaa siihen, että ne tuottavat sen voittonsa täällä Suomessa.

Paljon menee tietenkin yritystukia esimerkiksi laivavarustamoilla. Tässä on toinen tasapainoilun paikka. Haluammeko, että kriisitilanteessa logistiikka saavuttaa tämän logistisen saaren. Varustamot saavat henkilöstön työllistämistukea eli voivat käytännössä palkata suomalaisia työntekijöitä ja pitää laivastonsa Suomen lipun alla. Suomen meriliikenne ei ole mikään kultakaivos ja laivavarustamot eivät pysyisi markkinaehtoisesti kannattavina suomalaisen henkilökunnan kanssa. Virolaisesta henkilökunnasta ja Viron lipun alla seilaavasta laivasta ei ole hyötyä, kun kriisi eskaloituu.

Mutta yritystuistahan pääsisi helposti eroon laskemalla yrittämisen ja pääoman verotusta.

 

[Naamapalmu]

Tuossa
"
Idea olisi se, että potilas maksaisi suurin piirtein saman verran, käyttää hän sitten yksityistä tai julkista?
– Kyllä. Mutta ongelma tässä on se, että suuria muutoksia ei saada kerralla. Tämä voi olla, että tässä on kysymys useamman vuoden projektista"

Eikö tuo tulisi kalliiksi? 60 miljoonaa kuulostaa vähäiseltä. Parempi että maksu tulisi yhtä isoksi yhteiskunnalle, käytti kumpaa vaan.

No mulla nyt ei ole yksityiskohtaista pääsyä Kelan asiantuntijan käyttämään tutkimus- ja laskentamateriaaliin, mutta tuossa asemassa olevalta ihmiseltä oletan, että ne perustuvat johonkin tutkittuun tietoon.

Kuka käyttäisi muuta kuin yksityistä noilla ehdoilla? Jos tuota lainattua halutaan, niin nopea alku olisi korvata kulut täysimääräisenä toimeentulotuen asiakkaille, se taitaisi olla helposti tehtävä muutos. Vai onko tarkoitus hillitä yksityisten maksuja säännöksillä? Miksi tuossa rajattu vain eläkeläisiin? Heillä on enemmän aikaa jonottaa, kuin vaikka lapsiperheellisillä. Lapsista tulisi aloittaa minun mielestäni, niitä syntyy muutenkin vähän.

Esityksessä paneudutaan varmaan eläkeläisiin siksi, että heidän määrä on kaksinkertaistunut ja alimpaan tuloluokkaan kuuluvat eläkeläiset ovat jo muiden ratkaisujen ulkopuolella. (mutu) Tottakai systeemiä pitäisi jotenkin hillitä, ettei se näy ainoastaan "piikki auki" periaattella yksityiselle sektorille. No se voisi olla eläkeläisten sijaan lapsiperheet, toimeentulotuella asuvat jne nämä on yksittäisiä laskelmia ja esityksiä, toteutus arvovalintoja.

 

[draco76]

Tottakai systeemiä pitäisi jotenkin hillitä, ettei se näy ainoastaan "piikki auki" periaattella yksityiselle sektorille.

Periaatteessa yksityisen käyttö on hyvä, mutta vaarana on kustannusten paisuminen myöhemmin. Siksi tuo, että korvattaisiin mitä julkisella maksaisi, on varsin hyvä. Yksityinen saattaa tosin tehdä turhia tutkimuksia. Tuo asia pitäisi miettiä hyvin. Vuokralääkärit ei ole sekään hyvä vaihtoehto. Julkisen täytyy toimia kustannustehokkaasti ja siten, että yksityinen ei pääse kiristämään rahaa sieltä. Lääkärien lisääminen auttaisi, mutta koulutusmääriä ei haluta nostaa.

 

[ExtraEvil6666]

2,5 kertaa kuulostaa klikkiotsikon ihanalta, mutta 50m€ suhteutettuna hyvinvointialueiden noin 27mrd€ vuotuisiin toimintamenoihin hieman toisenlaiselta. Ja sun on nyt näköjään vaikea käsittää sitä, minkä Kelan itsekin on todennut, pieni korvaustaso tekee Kela-korvauksista keski- ja hyvätuloisten järjestelmän, eli järjestelmässä on valuvika, sen hyödyt valuvat pääosin rikkaiden tutkimuksiin ja hoitotoimenpiteisiin. Eihän se köyhä nyt voi valita yksityistä tahoa, jos käynnistä maksetaan 8€ korvaus ja kulut ovat 100€ lääkäri +30€ toimistomaksu.

Kelalta konsti hoitojonojen purkamiseksi – yli 300 000 eläkeläisen elämä muuttuisi

Tuossa artikkelissa puhutaan ihan eri asiasta, kuin siitä, minkä hallitus on tehnyt. Tuossa siis ajatuksena olisi se, että (esimerkiksi) eläkeläisille terveydenhuolto olisi samanhintaista, kävi sitten julkisella tai yksityisellä. Kela-korvauksien nostohan ei toimi näin.

Ja jos korvauksia nostettaisiin niin, että yksityinen hoito olisi myös aidosti vähävaraisille saavutettavaa, niin silloin summat olisivat jo eri luokkaa.

Paljon järkevämpää yksityisen käyttöä olisi se, että julkinen määrittäisi hoidon tarpeen, mutta sitä voitaisiin sitten ostaa ulkopuolelta julkisen tuotantohinnoilla. Näin saataisiin yksityisen kautta purettua julkisen painetta.

Mielenkiintoista on muuten se, että näin toimii jo rajat ylittävä terveydenhuolto. Jos Suomessa on todettu toimenoiteen/hoidontarve ja käyt Eu- tai ETA-maassa hoidossa, niin sinulle voidaan korvata siitä se summa, jonka hoito olisi hyvinvointialueella maksanut.

 

[Timo 2]

Jos Suomessa ei kyetä kilpailukyvyllisesti tarjoamaan hyvää vaihtoehtoa niin sitten sen tehtaan kuuluukin lähteä.

Periaatteessa näin, kunhan huoltovarmuus on turvattu. Mutta jos tämä kilpailulyvyn puute johtuu muiden maiden yritystuista, niin se on hieman eri asia.

 

[3dfx]

On. Yritystuet on fundamentaalisesti vapaan markkintalouden vastaisia ja siten haitallisia.

Olet siinä oikeassa että melkein maassa kuin maassa valtiot buustivat omia yrityksiään. Toiset enemmän toiset vähemmän ja jotkut taas käytännössä pitävät jotkut yritykset elossa yksinomaan tuilla. Esim. Kiinassa ja Venäjällä on "yksityisiä" yrityksiä joihin upotetaan vitusti verorahaa, mutta taustalla on joku aivan muu syy kuin normaali tuottava toiminta markkinoilla. Esim. vakoilu, soft power politiikka, riippuvuussuhteiden rakentaminen yms.

Se että muiden valtioiden tukiin vastataan antamalla omille yritykselle tukia on hiukan sama kuin lähtisi ryöstelemään muiden asuntoja sen takia että oma kämppä ryöstettiin viikko sitten. Eli että laitetaan vahinko kiertämään ja vielä kertoimella. Se miten muiden valtioiden yritystukiin tulisi suhtautua on 1) estää näiden tuotteiden myynti omalla markkinalla tai 2) tariffit joilla hinnat saadaan normalisoitua. Esim. Kiina on luutunnut lattian monella eurooppalaisella teollisuuden alalla sen takia koska tänne myytiin valtion subventoimaa paskaa eikä asialle tehty mitään. Viime aikoina on onneksi suunta muuttunut.

Ei vapaan markkinatalouden vastainen asia ole automaattisesti haitallista paitsi jossain ihan superkapeesta avaimenreijästä katsottuna. Nykyisin ei juurikaan näitä avaimenreikäjuttuja enää ole, vaan pyritään ottamaan muutkin asiat huomioon vaikka markkinan kannalta päädyttäisiinkin vähemmän opetimaaliseen tulokseen.

Tuo on jokseenkin loogisesti ristiriidassa, että yritystuet on jotenkin haitallisia, mutta sitten kuitenkin meidän pitää suojautua niiden tuomalta uhalta. Ehkei ne sitten olekkaan niin haitallisia jos kiina on saanut hävitettyä euroopan teollisuuden dumppaamalla jotain tuettua pasketta markkinan täyteen.

Noilla tuilla tulisi pyrkiä ja pyritäänkin omavaraisuuden säilyttämiseen kriittisisllä aloilla, esimerkiksi jollekkin viking lineille ja näille annetaan tukia, jotta ne laivat liikkuu suomen ja ruotsin välillä sekä suomen ja viron vaikka siellä laivassa ei kukaan matkustaisi. Sama Finairin tapauksessa. Muitakin tälläisiä on. Noista on aika turha marista. Sellaisista harkinnanvaraisista tuista toki saa millaista Marinin business finland touhukin oli, missä rahaa vaan viskeltiin joka puolelle eikä kukaan valvonut mitään.

 

[draco76]

Kuten Dääm mainitsi, suurin osa yritystuista on verohelpotuksia. Esimerkiksi energiaintensiiviselle teollisuudelle. Energia on Suomessa halpaa, mutta energian verotus on rajua ja energiaintensiiviselle teollisuudelle halpa energia on kilpailukyvyn kannalta elintärkeä. Suurin osa yritystuista on sellaisia, että maksavat itsensä valtiolle moninkertaisesti takaisin, kuten vaikkapa meidän metsäteollisuusyhtiöiden kautta. Nuo yritykset kantavat satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja veroja Suomeen, työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ja luovat uusia yrityksiä, tekevät myös suurimman osan tämän maan sähkö- ja kaukolämpöenergiasta. Se, että näiden yritysten investoinnit valuisivat muualle ja toiminta loppuisi täällä, aiheuttaisi huomattavasti suuremman loven valtion lompakkoon kuin muutama sata miljoonaa vuodessa yritystukiin.

Täysin väärä ajattelutapa on ajatella, että yritys ei olisi kannattava ilman yritystukia. Nuo yritykset takovat voittoa, ja pienellä tukemisella voidaan vaikuttaa siihen, että ne tuottavat sen voittonsa täällä Suomessa.

Paljon menee tietenkin yritystukia esimerkiksi laivavarustamoilla. Tässä on toinen tasapainoilun paikka. Haluammeko, että kriisitilanteessa logistiikka saavuttaa tämän logistisen saaren. Varustamot saavat henkilöstön työllistämistukea eli voivat käytännössä palkata suomalaisia työntekijöitä ja pitää laivastonsa Suomen lipun alla. Suomen meriliikenne ei ole mikään kultakaivos ja laivavarustamot eivät pysyisi markkinaehtoisesti kannattavina suomalaisen henkilökunnan kanssa. Virolaisesta henkilökunnasta ja Viron lipun alla seilaavasta laivasta ei ole hyötyä, kun kriisi eskaloituu.

Mutta yritystuistahan pääsisi helposti eroon laskemalla yrittämisen ja pääoman verotusta.

Ekonomisti löysi helposti jopa 500 miljoonaa euroa leikattavaa yritystuista

Pääekonomisti Elias Erämajan mielestä hallituksen olisi nyt aika karsia yritystukia. Enemmistö taloustieteilijöistä on samaa mieltä. Erämaja laati puolen miljardin euron listan.

yle.fi

Enemmistö taloustieteilijöistä on leikkausten kannalla, artikkelissa puolen miljardin lista.
"Kaksi vuotta ennen koronapandemiaa lähes 90 prosenttia taloustieteilijöistä oli kyselyssä sitä mieltä, että yritystukia pitäisi leikata merkittävästi."

Luultavasti voisi leikata enemmänkin, mutta tuo hallituksen 50 miljoonaa on aivan liian vähän. Kaikkea ei kannata poistaa, mutta joku raviratojen tuki on tarpeeton. Samoin turkistarhaus ja ruskeat tuet. Enkä tiedä onko Viking Linen saama tukikaan tarpeen, laivanrakennus on hiukka eri asia kuin risteilyt.

 

[Sikatiiker]

Miksi edellisen hallituksen aikana ei yritystukiin puututtu ja nyt monet vasemman laidan sankarit mölisevät yritystuista?

Niin vaan sossukin alkaa tukea yksityistä sektoria jos se liittyy jotenkin "vihreään siirtymään" ja on aika jakaa velkarahaa puolisummissa. Mitenhän tuon 200 miljoonaakin Stora Enso on teollisuuden sähköistämiseen käyttänyt?

Itse haluan aina peräänkuuluttaa, että mietittäisiin seurauksia kun lakkautetaan yritystukia. Fakta on, että yrityksiä tuetaan kaikissa länsimaissa. Isot yritykset järjestelevät toimintaansa siten, että investoinnit menevät järkevimpään paikkaan ja tehtaat suljetaan vähiten järkevimmässä paikassa. En ymmärrä, mikä on se ongelma antaa jollekkin isolle yritykselle muutaman miljoonan tuen, jos yrityksen verojalanjälki on satoja miljoonia. Onko oikeasti parempi vaihtoehto jättää tukematta, ja seuraavassa yhtiökokouksessa yritys päättää sulkea tehtaansa Suomesta jonkun toisen maan sijaan?

Tällä kertaa oli kyllä kyse 200 miljoonan tuesta pelkästään Ensolle, joten ehkei tuo tule ihan kovin moninkertaisena takaisin veroina Ensolta. Yritystukiahan olisi varmaan tärkein saada kohdistettua pienille ja kasvupotentiaalia omaaville yrityksille, mutta se lienee suhteellisen mutkikas tehtävä. Kuten sanoit noiden isojen yritysten tuet ovat varmaan jossain määrin ns. voitelurahaa jolla pyritään saamaan investointeja Suomeen halpatyömaiden sijasta.

 

[Lämpöpumppu]

Ekonomisti löysi helposti jopa 500 miljoonaa euroa leikattavaa yritystuista

Pääekonomisti Elias Erämajan mielestä hallituksen olisi nyt aika karsia yritystukia. Enemmistö taloustieteilijöistä on samaa mieltä. Erämaja laati puolen miljardin euron listan.

yle.fi

Enemmistö taloustieteilijöistä on leikkausten kannalla, artikkelissa puolen miljardin lista.
"Kaksi vuotta ennen koronapandemiaa lähes 90 prosenttia taloustieteilijöistä oli kyselyssä sitä mieltä, että yritystukia pitäisi leikata merkittävästi."

Luultavasti voisi leikata enemmänkin, mutta tuo hallituksen 50 miljoonaa on aivan liian vähän. Kaikkea ei kannata poistaa, mutta joku raviratojen tuki on tarpeeton. Samoin turkistarhaus ja ruskeat tuet. Enkä tiedä onko Viking Linen saama tukikaan tarpeen, laivanrakennus on hiukka eri asia kuin risteilyt.

Nuo ekonomiston löytämät tuet ovat juurikin niitä, mistä puhuin. Teollisuuden sähköistämistuki on juurikin energiaintensiiviselle teollisuudelle tarkoitettu tuki, jolla ehkäistään teollisuuden karkaaminen täältä pois ja samalla kehittämällä tuotantoa kohti vähempihiilisiä ratkaisuja. Metsäteollisuusyhtiöt ovat tuon tuen suurimpia nauttijoita, mutta lainaan itseäni

Nuo yritykset kantavat satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja veroja Suomeen, työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ja luovat uusia yrityksiä, tekevät myös suurimman osan tämän maan sähkö- ja kaukolämpöenergiasta. Se, että näiden yritysten investoinnit valuisivat muualle ja toiminta loppuisi täällä, aiheuttaisi huomattavasti suuremman loven valtion lompakkoon kuin muutama sata miljoonaa vuodessa yritystukiin.

Työkoneiden polttoöljyn verotuki vaikuttaa myös suoraan esimerkiksi metsäteollisuuden kannattavuuteen täällä Suomessa.
Kauppa-alusten työvoimakustannustuki vaikuttaa suoraan meidän huoltovarmuuteen. Ilman tuota tukea meillä ei seilaa suomalaista miehistöä Suomen lipun alla, vaan virolainen miehistö Viron lipun alla. Esimerkiksi Viking Line siirsi juuri tässä parin vuoden sisällä taas jonkun laivoistaan Suomen lipun alle ihan vain tuen takia. Huoltovarmuuskysymys parhaimmillaan. Laivanrakennus ei liity tähän millään lailla, kun laivoja ei rakenneta mihinkään varastoon ruostumaan kriisiä ajatellen, vaan ne huoltovarmuuslaivastot kulkevat päivittäin merireiteillä ja kuljettavat bilekansan lisäksi rahtia.

Ja nythän hallitus taisi puhua 150 miljoonan leikkaamisesta, ei 50 miljoonan.

Ja mitä raviurheilun 40 miljoonan tukeen tulee, niin äkkiseltään mietin myös, että täysin turha tuki. Mutta ilmeisesti veikkaus tekee toto-tuotoilla 60 miljoonaa euroa vuodessa, hevosurheiluala työllistää 6500 ihmistä ja ravi-alan palvelut tuottavat valtiolla 30-40 miljoonaa euroa arvonlisäveroa. Tämä on siis jostain Yle-uutisesta. Tässäkin siis tuki tulee moninkertaisena valtiolle takaisin. Mutta mielestäni tämä on kuitenkin ensimmäinen tuki josta pitäisi leikata, kun tällä ei ole vaikutusta Suomen vientiteollisuuteen ja sen kilpailukykyyn.

Niin vaan sossukin alkaa tukea yksityistä sektoria jos se liittyy jotenkin "vihreään siirtymään" ja on aika jakaa velkarahaa puolisummissa. Mitenhän tuon 200 miljoonaakin Stora Enso on teollisuuden sähköistämiseen käyttänyt?Tällä kertaa oli kyllä kyse 200 miljoonan tuesta pelkästään Ensolle, joten ehkei tuo tule ihan kovin moninkertaisena takaisin veroina Ensolta. Yritystukiahan olisi varmaan tärkein saada kohdistettua pienille ja kasvupotentiaalia omaaville yrityksille, mutta se lienee suhteellisen mutkikas tehtävä. Kuten sanoit noiden isojen yritysten tuet ovat varmaan jossain määrin ns. voitelurahaa jolla pyritään saamaan investointeja Suomeen halpatyömaiden sijasta.

Stora Enso sai 20 miljoonaa euroa sähköistämistukea vuonna 2023, ei 200 miljoonaa. Vuosina 2020-2022 yhtiö on saanut yhteensä 18 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa SE maksoi 23 miljoonaa viime vuonna. Suomen valtio, KELA ja muut isot suomalaiset eläkeyhtiöt ovat Stora Enson suurimmat omistajat ja saavat luonnollisesti sellaista osinkovirtaa yhtiöltä, että nuo tukien määrät ovat pienempiä kuin se valtion hyöty. Lisäksi myös tämä sähköistämistuki pitää ne muutamat tehtaat täällä Suomessa vielä toistaiseksi eli työpaikkoja ja yrityksiä hengissä. Pelkästään Stora Ensolla on noin 4000 työntekijää Suomessa, mikä tarkoittaa karkeasti jotain 6-10 miljoonan verokertymää ansiotuloista. Tehdaskompleksit eivät pyöri oman väen voimin, vaan niissä on kymmeniä muitakin yrityksiä ja satoja työntekijöitä alihankkijoina, joista tulee myös verojalanjälki. Tehtaat ovat kaupunkien suurimpia työllistäjiä, joten merkittävä vaikutus myös kunnille palveluyrittämisen puolella. Ja tietenkin kuntien kiinteistöverokertymät ovat massiiviset.

Se, että puhutaan jostain 20 miljoonan tuesta haitallisena, niin staattisen vaikutuksen lisäksi kannattaa punnita oikeasti niitä dynaamisia vaikutuksia. Valtio hyötyy vuosittain Stora Ensosta huomattavasti isommin kuin antavat tukea 20 miljoonaa.

 

[gintonic45]

EVA teetätti kyselyn rasismista suomalaisille...

Tähän jatkoa. Nyt väestöryhmittäin:

Mielenkiintoisia lukuja. Rasismia pitää edes jossain määrin ongelmana lähinnä:

• Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät
• Vihervasemmisto
• Kouluttamattomat
• 18-25v ja yli 56 vuotiaat

Vihervasemmistolle kyseessä on poliittinen työkalu joten se ei yllätä, mutta nuoria ja opiskelijoita todennäköisesti selittää aivojen keskeneräinen kehitys, altitustuminen radikaalivasemmistolaiselle propagandalle yliopistoissa yms.
Vanhusten kohdalla kyse on todennäköisesti median/lähteiden yksipuolisuudesta eli siis Venäjän tyyliin uutiset luetaan vain TV:stä ja siitä yhdestä sanomalehdestä vailla ymmärrystä maailman todellisesta tilasta.

 

[Jumputin]

Seuraavaksi EVA voisi teettää esim. miehille suunnatun kyselyn, kuinka suuri ongelma on naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä Suomessa.

Onhan toi muuten ihan mielenkiintoinen tutkimus miten suomalaiset kokevat itse rasismin. Vielä jos saataisiin rinnalle samanlainen kysely eri etnisiltä taustoilla olevilta ja muilta vähemmistöiltä.

 

[draco76]

Seuraavaksi EVA voisi teettää esim. miehille suunnatun kyselyn, kuinka suuri ongelma on naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä Suomessa.

Onhan toi muuten ihan mielenkiintoinen tutkimus miten suomalaiset kokevat itse rasismin. Vielä jos saataisiin rinnalle samanlainen kysely eri etnisiltä taustoilla olevilta ja muilta vähemmistöiltä.

Periaatteista ollaan sentään yhtä mieltä
"Niihin listautuvat syrjiminen etnisen taustan takia, sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi sekä halventava kielenkäyttö etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä.

Kansallismielisen puolueen äänestäminen, vähemmistöjä koskeva huumori ja viihde sekä kriittinen suhtautuminen monikulttuurisuuteen taas koetaan rasistiseksi vain vähemmistön mielestä."

Enemmistö suomalaisista katsoo, että rasismi on vähäinen ongelma

Selkeä enemmistö suomalaisista pitää tärkeänä, että Suomessa ei sallita rasismia. Näkemyksistä siitä, mikä on rasismia, löytyy kuitenkin eroavaisuuksia, selviää EVAn asennetutkimuksesta.

yle.fi

Ei kantasuomalainen havaitse rasismia omassa elämässään. Enemmän meillä on naistuttuja, joten sitä kautta naisten ahdistelukokemuksetnovat tutumpia. Tuon kriirttinen suhtautuminen taas voi käsittää monella tavalla.

Eikö vähemmistöiltä jo kysytty ja huomattu, että Suomi on rasistinen maa? Hämärästi muistelen täälläkin olleen juttua.

 

[Lämpöpumppu]

Eikö vähemmistöiltä jo kysytty ja huomattu, että Suomi on rasistinen maa? Hämärästi muistelen täälläkin olleen juttua.

Muistelisin, että tuossa kyselyssä rasismia kokivat eniten 16-24 vuotiaat nuoret ja ylemmän korkeakoulututkinnon omaavat. Ja mitä vanhemmaksi mentiin tai mitä heikompi koulutusaste, niin sen vähemmän kokivat rasismia. Kertoo mielestäni myös siitä, että vanhemmilla ihmisillä rasismin käsitys ei kata eskimo-jäätelöpuikkoja tai suomalaisten taakkaa orjalaivojen tervan tuotannossa, mikä nuorilla taas iskostetaan päähän sosiaalisessa mediassa ja varsinkin yliopistoissa vasemmistopropagandana. Nuorison piirissä rasismiksi saatetaan kokea myös muita asioita, kuten kiinnijääminen pummilla matkustamisesta metrossa/ratikassa (tällaisia kohtauksia olen kokenut sivusta Tampereella ja Helsingissä, kun valkoinen lipuntarkastaja/järjestyksenvalvoja sortaa mustaa nuorisoa).

 

[JLM]

Ylipäätään tuollaiset "miltä nyt tuntuu"-kyselyt ovat vähän kyseenalaisia mittaamaan hirveästi mitään muuta kuin juuri sitä miltä vastaajasta sillä hetkellä tuntuu. Tulee mieleen eräskin tuttu, kuka joutui lomautetuksi kun firmalla väheni työt todella paljon ja porukkaa laitettiin kilometritehtaalle ja lomautukselle. Ainoa selitys lomautukselle oli hänen mielestään rasismi. No jos kokemusasiantuntijaa ei saa kyseenalaistaa niin tottahan se sitten on pakko olla niin että jos työt loppuu niin on rasistista lomauttaa...

 

[draco76]

Muistelisin, että tuossa kyselyssä rasismia kokivat eniten 16-24 vuotiaat nuoret ja ylemmän korkeakoulututkinnon omaavat. Ja mitä vanhemmaksi mentiin tai mitä heikompi koulutusaste, niin sen vähemmän kokivat rasismia. Kertoo mielestäni myös siitä, että vanhemmilla ihmisillä rasismin käsitys ei kata eskimo-jäätelöpuikkoja tai suomalaisten taakkaa orjalaivojen tervan tuotannossa, mikä nuorilla taas iskostetaan päähän sosiaalisessa mediassa ja varsinkin yliopistoissa vasemmistopropagandana. Nuorison piirissä rasismiksi saatetaan kokea myös muita asioita, kuten kiinnijääminen pummilla matkustamisesta metrossa/ratikassa (tällaisia kohtauksia olen kokenut sivusta Tampereella ja Helsingissä, kun valkoinen lipuntarkastaja/järjestyksenvalvoja sortaa mustaa nuorisoa).

Kyselyt eivät ole toimivia kumpaankaan suuntaan.

Jos otetaan oletus, että työnhaussa tapahtuva syrjintä etnisen taustan takia on rasismia, niin Suomessa on rasismia. Tuostahan tehtiin koe, jossa muutettiin vain nimeä ja katsottiin miten pääsee työhaastatteluun.

 

[Maniac]

Vielä jos saataisiin rinnalle samanlainen kysely eri etnisiltä taustoilla olevilta ja muilta vähemmistöiltä.

Varmasti saadaan moisella tutkimuksella täysin eri tulos, jos esim. matkalipun vaatiminen joukkoliikenteessä eri etnisen taustan omaavilta henkilöiltä on heidän mielestään rasismia. Tämä kuvaakin juuri hyvin sitä, kuinka todellisuudesta irtaantunutta nykyinen rasismikeskustelu on.

 

[Jage]

Jos otetaan oletus, että työnhaussa tapahtuva syrjintä etnisen taustan takia on rasismia, niin Suomessa on rasismia. Tuostahan tehtiin koe, jossa muutettiin vain nimeä ja katsottiin miten pääsee työhaastatteluun.

Varmastikin työnantaja mielellään suosii Pekkaa kuin Ismaelia ja syyt voivat olla rasistiset (mm. erilainen kulttuuri josta johtuva kulttuurien törmäys tms.) mutta olisin vähän vastahakoinen puuttumaan yrityksien omaan palkkauspolitiikkaan.

Tuo kulttuurien sopimattomuus voidaan nähdä joko rasistisena, tai ihan vain realistisena uhkana. Riippunee näkökulmasta.