Pääekonomisti Elias Erämajan mielestä hallituksen olisi nyt aika karsia yritystukia. Enemmistö taloustieteilijöistä on samaa mieltä. Erämaja laati puolen miljardin euron listan.
yle.fi
Enemmistö taloustieteilijöistä on leikkausten kannalla, artikkelissa puolen miljardin lista.
"Kaksi vuotta ennen koronapandemiaa lähes 90 prosenttia taloustieteilijöistä
oli kyselyssä sitä mieltä, että yritystukia pitäisi leikata merkittävästi."
Luultavasti voisi leikata enemmänkin, mutta tuo hallituksen 50 miljoonaa on aivan liian vähän. Kaikkea ei kannata poistaa, mutta joku raviratojen tuki on tarpeeton. Samoin turkistarhaus ja ruskeat tuet. Enkä tiedä onko Viking Linen saama tukikaan tarpeen, laivanrakennus on hiukka eri asia kuin risteilyt.
Nuo ekonomiston löytämät tuet ovat juurikin niitä, mistä puhuin. Teollisuuden sähköistämistuki on juurikin energiaintensiiviselle teollisuudelle tarkoitettu tuki, jolla ehkäistään teollisuuden karkaaminen täältä pois ja samalla kehittämällä tuotantoa kohti vähempihiilisiä ratkaisuja. Metsäteollisuusyhtiöt ovat tuon tuen suurimpia nauttijoita, mutta lainaan itseäni
Nuo yritykset kantavat satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja veroja Suomeen, työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä ja luovat uusia yrityksiä, tekevät myös suurimman osan tämän maan sähkö- ja kaukolämpöenergiasta. Se, että näiden yritysten investoinnit valuisivat muualle ja toiminta loppuisi täällä, aiheuttaisi huomattavasti suuremman loven valtion lompakkoon kuin muutama sata miljoonaa vuodessa yritystukiin.
Työkoneiden polttoöljyn verotuki vaikuttaa myös suoraan esimerkiksi metsäteollisuuden kannattavuuteen täällä Suomessa.
Kauppa-alusten työvoimakustannustuki vaikuttaa suoraan meidän huoltovarmuuteen. Ilman tuota tukea meillä ei seilaa suomalaista miehistöä Suomen lipun alla, vaan virolainen miehistö Viron lipun alla. Esimerkiksi Viking Line siirsi juuri tässä parin vuoden sisällä taas jonkun laivoistaan Suomen lipun alle ihan vain tuen takia. Huoltovarmuuskysymys parhaimmillaan. Laivanrakennus ei liity tähän millään lailla, kun laivoja ei rakenneta mihinkään varastoon ruostumaan kriisiä ajatellen, vaan ne huoltovarmuuslaivastot kulkevat päivittäin merireiteillä ja kuljettavat bilekansan lisäksi rahtia.
Ja nythän hallitus taisi puhua 150 miljoonan leikkaamisesta, ei 50 miljoonan.
Ja mitä raviurheilun 40 miljoonan tukeen tulee, niin äkkiseltään mietin myös, että täysin turha tuki. Mutta ilmeisesti veikkaus tekee toto-tuotoilla 60 miljoonaa euroa vuodessa, hevosurheiluala työllistää 6500 ihmistä ja ravi-alan palvelut tuottavat valtiolla 30-40 miljoonaa euroa arvonlisäveroa. Tämä on siis jostain Yle-uutisesta. Tässäkin siis tuki tulee moninkertaisena valtiolle takaisin. Mutta mielestäni tämä on kuitenkin ensimmäinen tuki josta pitäisi leikata, kun tällä ei ole vaikutusta Suomen vientiteollisuuteen ja sen kilpailukykyyn.
Niin vaan sossukin alkaa tukea yksityistä sektoria jos se liittyy jotenkin "vihreään siirtymään" ja on aika jakaa velkarahaa puolisummissa. Mitenhän tuon 200 miljoonaakin Stora Enso on teollisuuden sähköistämiseen käyttänyt?Tällä kertaa oli kyllä kyse 200 miljoonan tuesta pelkästään Ensolle, joten ehkei tuo tule ihan kovin moninkertaisena takaisin veroina Ensolta. Yritystukiahan olisi varmaan tärkein saada kohdistettua pienille ja kasvupotentiaalia omaaville yrityksille, mutta se lienee suhteellisen mutkikas tehtävä. Kuten sanoit noiden isojen yritysten tuet ovat varmaan jossain määrin ns. voitelurahaa jolla pyritään saamaan investointeja Suomeen halpatyömaiden sijasta.
Stora Enso sai 20 miljoonaa euroa sähköistämistukea vuonna 2023, ei 200 miljoonaa. Vuosina 2020-2022 yhtiö on saanut yhteensä 18 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa SE maksoi 23 miljoonaa viime vuonna. Suomen valtio, KELA ja muut isot suomalaiset eläkeyhtiöt ovat Stora Enson suurimmat omistajat ja saavat luonnollisesti sellaista osinkovirtaa yhtiöltä, että nuo tukien määrät ovat pienempiä kuin se valtion hyöty. Lisäksi myös tämä sähköistämistuki pitää ne muutamat tehtaat täällä Suomessa vielä toistaiseksi eli työpaikkoja ja yrityksiä hengissä. Pelkästään Stora Ensolla on noin 4000 työntekijää Suomessa, mikä tarkoittaa karkeasti jotain 6-10 miljoonan verokertymää ansiotuloista. Tehdaskompleksit eivät pyöri oman väen voimin, vaan niissä on kymmeniä muitakin yrityksiä ja satoja työntekijöitä alihankkijoina, joista tulee myös verojalanjälki. Tehtaat ovat kaupunkien suurimpia työllistäjiä, joten merkittävä vaikutus myös kunnille palveluyrittämisen puolella. Ja tietenkin kuntien kiinteistöverokertymät ovat massiiviset.
Se, että puhutaan jostain 20 miljoonan tuesta haitallisena, niin staattisen vaikutuksen lisäksi kannattaa punnita oikeasti niitä dynaamisia vaikutuksia. Valtio hyötyy vuosittain Stora Ensosta huomattavasti isommin kuin antavat tukea 20 miljoonaa.