• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Maassa, jonka tavoite on nostaa korkeakoulutettujen suhteellisuutta osuutta, korkeakoulutuspaikkojen supistaminen olisikin varsin nerokasta.
Hyvä että tämä asia tuli esille. Tämä on aivan saatana typerä tavoite ja on aivan älyttömän noloa että samalla kun suomalainen yhteiskunta on ollut syöksykierteessä ainakin 2008 alkaen niin me ollaan kansainvälisesti yritetty ylpeillä sillä kuinka suuri osuus väestöstä on "korkeakoulutettuja". On todellakin mahtavaa että samalla kun verot nousee, kaikki kallistuu ja työttömyys on korkea, saadaan onneksi lisää ikuisesti työttömiä taidehistorian maistereita, naistutkimuksen tohtoreita yms. täysin hyödytöntä paskaa.

Tulee hiukan mieleen tämä jo klassinen itsepetos siitä kuinka suomi on "maailman onnellisin kansa" jollain subjektiivisella poppamies-tieteeseen perustuvalla huuhaakyselyllä. Kaikki on menossa päin persettä, mutta hei tämä "suuri pyhä kysely" on taas julkaistu joten laittakaa side takaisin silmille ja jatkakaa uneksimista!

Suomi tarvitsee korkeakoulutusta 1) niille henkilöille joilla siihen on kapasiteettia 2) niille tutkinnoille ja tieteenaloille joista on hyötyä Suomen talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Korkeakoulutuksesta ei tule tehdä väkisillä mainstreamia laajentamalla sisäänottomääriä, lisäämällä tiedekuntia tai tutkintoja jotta mahdollisimman moni saataisiin "minulla on tutkinto"-sateenvarjon alle. Ensisijaista on se että suomalaisille on töitä (siis oikeita töitä eikä verorahotteisia suojatyöpaikkoja), ihmiset voi tienata ilman että valtio vie kaiken ja talous kasvaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomi voisi saavuttaa n. 100% tavoitteen antamallla ala-asteen läpäisseille kandin paperit ja yläasteen läpäisseelle maisterin paperit. Kärjistetty esimerkki, mutta kertoo mistä todella on kyse.
 
On mahdollista puolustusvoimien lentäjien kohdalla, miksi ei muillakin kalliilla koulutuksen aloilla, esim. lääkärit?
Lääkäriliitto vähemmän yllättäen tyrmäsi idean. Kärnä ehdotti tuota ja sen jälkeen tilanne mennyt vain huonommaksi.
 
Hyvä että tämä asia tuli esille. Tämä on aivan saatana typerä tavoite ja on aivan älyttömän noloa että samalla kun suomalainen yhteiskunta on ollut syöksykierteessä ainakin 2008 alkaen niin me ollaan kansainvälisesti yritetty ylpeillä sillä kuinka suuri osuus väestöstä on "korkeakoulutettuja". On todellakin mahtavaa että samalla kun verot nousee, kaikki kallistuu ja työttömyys on korkea, saadaan onneksi lisää ikuisesti työttömiä taidehistorian maistereita, naistutkimuksen tohtoreita yms. täysin hyödytöntä paskaa.

Se on paska tavoite. Määrä ei korvaa laatua, eikä huono tavoite toteutuessaankaan johda tuloksen paranemiseen. Korkeakoulutettujen osuus on jo korkea, eikä se kokonaisuudessaan koostu tapauksista joissa korkeakoulutus olisi hyödyksi.

Suomessa korkeakoulutettujen osuus ei ole mitenkään erityisen suuri EU:n ja etenkään muihin pohjosmaihin verrattuna.

2020 -2022 paikkoja lisättiin seuraavasti:

Lisäaloituspaikkoja kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista vuosina 2021–2022 suunnataan sairaanhoitajakoulutukseen 665.

Yliopistojen vuosien 2021 ja 2022 lisäpaikoista 25 % kohdentuu tekniikan alalle, 17 % tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalle ja noin 15 % kaupan ja hallinnon alalle. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista puolet kohdentuu terveys- ja hyvinvointialalle ja noin 20 % tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä noin 20 % tekniikan alalle.

Lääketieteen alalle tulee 50 lisäaloituspaikkaa, ja varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisätään edelleen 86 aloituspaikalla.
 
Ei ollut yllätys kun vasemmistosta meuhkaaville suomalaisille alkaa esittämään oikeistolaisia ideoita siitä, miten koulutuksesta voisi tehdä vastikkeellista niin alkaa hirmunen vastustus kun kaikilla muka on joku itseisarvoinen oikeus muuttaa koska haluaa ja mitään vastikkeellisuutta ei ole. Se on ongelma jos verovaroilla käydään kouluttautumassa, mutta niitä verovaroja ei sitten jäädä tuottamaan tänne ja ehdottoman tuomittavaa sossupummaamista. Valtion pitäs tehä tähän se vastikkeellisuus, jos et sitoudu tekemään suomessa mitään, sua ei suomessa verovaroilla kouluteta. Toki itse voit maksaa ja lähteä sitten minne tahdot kun mitään piikkiä ei ole auki tai menee sitte sinne kouluttautumaan mihin on muutenkin töihin menossa, hemmettiäkö täällä loisii muiden rahoilla. En minä ainakaan tollasten loisijoiden opetusta halua rahottaa. Ne on veronmaksajille todella paskoja investointeja.

tämähän ei ole tietenkään mitenkään poissulkevaa sen kanssa, että myös niitä koulutuspaikkoja pitäisi vähentää niiltä aloilta missä ei työllistytä. Erityisesti AMK- puolelta, missä ei ole mitään sivistyslaitoksen taakkaa mukana, vaan on ihan täysin työelämäorientoitunut laitos. Aika hirveitä lukuja oli joskus 10 tms. vuotta sitten tietyn alan tradenomeille ja medianomeille sun muille amk tutkinnoille. Sama toki myös yliopiston puolelle, että vaikka jonkunlainen pooli pidetäänkin jotain filosofeja siellä miettimässä, alotuspaikkoja voisi vähentää sieltäkin jonkun verran ja siirtää vaikka hakupainealoille, missä hyvä työllisyys.

Minusta korkeasti koulutetut pääsääntöisesti maksavat kyllä velkansa takaisin valtiolle moninkertaisesti, poislukien sitten jotkin huuhaatieteiden tohtorit mitkä ei tuota kuin päänsärkyä antaessaan haastatteluja eri medioille.

Koska puolet kansasta on keskivertoa tyhmempiä, niin en jo tämänkään takia halua määrättömästi lisääntyviä korkeakoulupaikkoja, sillä kaikilla ei ole sitä kapasiteettia ottaa vastaan koulutusta, tai suoriutua "tittelin vaatimasta" työelämästä jälkikäteen. Eikä niistä korkeasti koulutetuista ole mitään hyötyä jos 50% tehtaasta vain kokoustaa toisilleen ja piirtelee erilaisia tuottavuuskäyriä. Sitä aitoa työn tekijääkin tarvitaan.

Yliopistostakin pääsee läpi myös "heikompi aines", sillä oppilaitoksilla on kannustimia päästää rajatapauksetkin läpi. Varmasti osa rajatapauksista voi toimia paremmin työelämässä mitä yliopistossa, ja lopulta tuottaa yhteiskunnalle sitä hyvää.

Jos jotain Suomessa tarvitaan, niin se on helpompaa työntekijöiden palkkausta pieniin yrityksiin ja yleistä asenteen muutosta yrittäjiä kohtaan positiivisemmaksi. Suomesta tulee paljon hienoja tuotteita, mitkä voisivat ehkä lähteä vauhdikkaamminkin lentoon jos yrityksillä olisi Amerikan kaltaista rohkeutta skaalata toimintaa ylöspäin.
 
Hyvä että tämä asia tuli esille. Tämä on aivan saatana typerä tavoite ja on aivan älyttömän noloa että samalla kun suomalainen yhteiskunta on ollut syöksykierteessä ainakin 2008 alkaen niin me ollaan kansainvälisesti yritetty ylpeillä sillä kuinka suuri osuus väestöstä on "korkeakoulutettuja". On todellakin mahtavaa että samalla kun verot nousee, kaikki kallistuu ja työttömyys on korkea, saadaan onneksi lisää ikuisesti työttömiä taidehistorian maistereita, naistutkimuksen tohtoreita yms. täysin hyödytöntä paskaa.

Tulee hiukan mieleen tämä jo klassinen itsepetos siitä kuinka suomi on "maailman onnellisin kansa" jollain subjektiivisella poppamies-tieteeseen perustuvalla huuhaakyselyllä. Kaikki on menossa päin persettä, mutta hei tämä "suuri pyhä kysely" on taas julkaistu joten laittakaa side takaisin silmille ja jatkakaa uneksimista!

Suomi tarvitsee korkeakoulutusta 1) niille henkilöille joilla siihen on kapasiteettia 2) niille tutkinnoille ja tieteenaloille joista on hyötyä Suomen talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Korkeakoulutuksesta ei tule tehdä väkisillä mainstreamia laajentamalla sisäänottomääriä, lisäämällä tiedekuntia tai tutkintoja jotta mahdollisimman moni saataisiin "minulla on tutkinto"-sateenvarjon alle. Ensisijaista on se että suomalaisille on töitä (siis oikeita töitä eikä verorahotteisia suojatyöpaikkoja), ihmiset voi tienata ilman että valtio vie kaiken ja talous kasvaa.
Koulutusasteen huomattiin kääntyneen laskuun tuossa aikaisemmin, joten tavoite nostaa koulutustasoa on siinä mielessä hyvä.

Myöhemmin tullaan varmasti saamaan tutkimusta siitäkin, onko koulutason laskuun kääntymisellä ja heikomman talouden ja tuottavuuden ajoilla yhteyttä (hämmästyisin, ellei olisi). Nyt ollaan ajallisesti vielä sen sisällä, joten se ei vielä oikein ole mahdollista. Joka tapauksessa, taloustieteessä on näyttöä, että maan koulutustaso korreloi sekä BKT:n että hyvinvoinnin kanssa, siinä mielessä se koulutustason nostamisen tavoite ei todellakaan ole turha.
Nyt tilanne on sellainen, että oltiin aikanaan OECD-maiden kärkipäätä, tällä hetkellä ollaan selvästi puolen välin alapuolella siinä Chilen ja Turkin kanssa.
Ja tähän koulutustason laskemiseen kun yhdistää heikentyneet oppimistulokset eli peruskoulun Pisa-tutkimusdatan, jossa siinäkin oltiin aikanaan kärjessä, mutta se on nyt muisto vain, niin aihe synkkenee.

Ja se kouluttamaton tai matalan koulutuksen tehdasduunari voi elää hyvän ja onnellisen elämän, siitä ei ole kysymys. Tuottavuuden kannalta kuitenkin mahdollisimman automatisoitu ja robotisoitu tehdas, joka tarvitsee vähemmän duunareita, on tehokkaampi. Samoin koulutusjärjestelmä, joka valmistaa ihmiset tehdasduunaria korkeamman tuottavuuden työelämään.
 
Viimeksi muokattu:
Koska puolet kansasta on keskivertoa tyhmempiä, niin en jo tämänkään takia halua määrättömästi lisääntyviä korkeakoulupaikkoja, sillä kaikilla ei ole sitä kapasiteettia ottaa vastaan koulutusta, tai suoriutua "tittelin vaatimasta" työelämästä jälkikäteen.
Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Koulutusvastaiset taitaa yleensä kuulua niihin, jotka itse eivät ole kouluttautuneet syystä tai toisesta ja niihin, joiden bisnekset pyörii matalapalkka työntekijöiden varassa. Tähän toki sitten haetaan työvoimaa rajojen takaa.
 
Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Nostaa toki, mutta onko kaikki koulutus siihen käytettyjen resurssien arvoista? Enkä tarkoita vain valtion raharesursseja, vaan myös opiskelijan 5-7 vuoden oman ajankäyttöä joka on monelle pois esimerkiksi perheiden perustamisesta.

Jossain kohtaa ne "diminishing returnsit" iskevät myös kun lisätään koulutettavien määrää.
 
Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Tämähän riippuu siitä miten toteutetaan. Jos koulutusmääriä nostetaan koulutuksen laadun ja vaativuuden kustannuksella, niin se on vahingoksi kaikille.
 
Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?
 
Huomautus - jätä toisten käyttäjien lokerointi pois keskustelusta
Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?

Katsohan, vasemmisto sai taas ujutettua rasismikortin pöytään siirtämällä maalitolppia sopivasti. Ei jumalauta...

Tässä nyt puhuttiin korkeakoulupaikkojen määrästä, ei siitä että tämän vaihtoehto on yläasteen kesken jättäminen.
 
Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?

Aika tyylipuhdas olkiukko taas sanoisin.... :)

Kysymys ei liene siitä että haluttaisiin kenenkään olevan ilman koulutusta. Kysymys on siitä, onko järkevää yrittää saada kaikille kynnelle kykeneville korkeakoulututkinto vaikka sitten laskemalla standardeja tai kehittämällä siihen tarpeeseen korkeakoululippulappuja jostain ihan huuhaasta, mikä ei tuota oikeastaan mitään sellaista mistä olisi laajemmin mitään hyötyä. Jos oikeasti halutaan lisätä tuottavuutta niin silloin pitää panostaa koulutuksen laatuun, ei vain sen määrään. Ja se koskee ihan kaikkia koulutusasteita, ei ainoastaan korkeakoulua - meillä on edelleen paljon ns. matalamman koulutusasteen töitä, mitkä vaatisivat osaavaa porukkaa mutta kun sen periaatteessa matalamman koulutusasteen arvostus on poljettu vuosien mittaan alas ja samaan aikaan vaatimusasteet on käytännössä hävitetty niin se ei kykene tuottamaan tarpeeksi sellaista työvoimaa mikä pärjäisi. Sitten ulistaan että pitäisi saada tuoda puoli afrikkaa ja lähi-itää paikkaamaan sitä. Mutta ei, edelleen jotkut ajattelevat että kun saadaan maisterin paperit jonkun ideologisen napanöyhdän kaivelusta, niin tuottavuus jotenkin maagisesti nousee. Ja kun siihen napanöyhdänkaiveluun osallistujat vielä ahdistuvat ja menettävät mielenterveytensä heti kun tulee jotain ihan oikeita vaatimuksia niin poljetaan vaatimustaso tarpeeksi alas että lumihiutaleetkin kestävät niin siinähän sitä ollaan. Korkeakoulupaperit, joiden takana ei ole sellaista substanssia minkä varaan kannattaisi laskea minkäänlaista tuottavuuskasvua. Mutta joo... tosiaan, tämäkin on varmaan sitä koulutusvastaisuutta sitten... pääasiahan on paperit ja muodollinen pätevyys millä pääsee jvaikka ohonkin turvalliseen julkiseen virkaan. Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi...
 
Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi..
Eikös tähänkin voi nepotismin perusteella Suomessa palkata nykyään vaikka oman teatteripoikansa.

Nyt en muuten tosta sun viestistä ihan hirveästi saa otetta. Jotain akateemisesta navankaivelusta ja laskevista standardeista. Ota tuosta nyt selvää.

Minusta henkilökohtaisesti Suomen tulisi jatkossa kasvattaa korkeakoulutettujen prosentuaalista määrää. Tätä ei kuitenkaa tule tehdä niin, että eskarin jälkeen kaikki ovatkin emiritusprofessoreja, vaan resurssit ja opetuksen laatu tulee olla riittävän korkea. Koulutuksen laatuun vaikuttaa moni muukin asia, kuin pelkkä aloituspaikkojen määrä.
 
Aika tyylipuhdas olkiukko taas sanoisin.... :)

Kysymys ei liene siitä että haluttaisiin kenenkään olevan ilman koulutusta. Kysymys on siitä, onko järkevää yrittää saada kaikille kynnelle kykeneville korkeakoulututkinto vaikka sitten laskemalla standardeja tai kehittämällä siihen tarpeeseen korkeakoululippulappuja jostain ihan huuhaasta, mikä ei tuota oikeastaan mitään sellaista mistä olisi laajemmin mitään hyötyä. Jos oikeasti halutaan lisätä tuottavuutta niin silloin pitää panostaa koulutuksen laatuun, ei vain sen määrään. Ja se koskee ihan kaikkia koulutusasteita, ei ainoastaan korkeakoulua - meillä on edelleen paljon ns. matalamman koulutusasteen töitä, mitkä vaatisivat osaavaa porukkaa mutta kun sen periaatteessa matalamman koulutusasteen arvostus on poljettu vuosien mittaan alas ja samaan aikaan vaatimusasteet on käytännössä hävitetty niin se ei kykene tuottamaan tarpeeksi sellaista työvoimaa mikä pärjäisi. Sitten ulistaan että pitäisi saada tuoda puoli afrikkaa ja lähi-itää paikkaamaan sitä. Mutta ei, edelleen jotkut ajattelevat että kun saadaan maisterin paperit jonkun ideologisen napanöyhdän kaivelusta, niin tuottavuus jotenkin maagisesti nousee. Ja kun siihen napanöyhdänkaiveluun osallistujat vielä ahdistuvat ja menettävät mielenterveytensä heti kun tulee jotain ihan oikeita vaatimuksia niin poljetaan vaatimustaso tarpeeksi alas että lumihiutaleetkin kestävät niin siinähän sitä ollaan. Korkeakoulupaperit, joiden takana ei ole sellaista substanssia minkä varaan kannattaisi laskea minkäänlaista tuottavuuskasvua. Mutta joo... tosiaan, tämäkin on varmaan sitä koulutusvastaisuutta sitten... pääasiahan on paperit ja muodollinen pätevyys millä pääsee jvaikka ohonkin turvalliseen julkiseen virkaan. Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi...
Kauhean pessimististä. Vaikka peruskoulu onkin pikkusen päässyt rapautumaan, niin ei meidän lapset ja nuoret nyt niin paljoa ole tyhmistyneet, ettei selviäisi korkeakouluissa ja työelämässä aivan samalla tavalla kuin 70-luvulla syntyneet (korkeimmaksi koulutustasoksi jääneiden ikäluokat).
Ykköstavoite olisi kyetä nyt ensiksi palaamaan siihen. Kun se on saavutettu, sitten jokunen prosenttiyksikkö lisää ja aletaan olla siellä, mitä haetaan.
 
Kauhean pessimististä. Vaikka peruskoulu onkin pikkusen päässyt rapautumaan, niin ei meidän lapset ja nuoret nyt niin paljoa ole tyhmistyneet, ettei selviäisi korkeakouluissa ja työelämässä aivan samalla tavalla kuin 70-luvulla syntyneet (korkeimmaksi koulutustasoksi jääneiden ikäluokat).
Ykköstavoite olisi kyetä nyt ensiksi palaamaan siihen. Kun se on saavutettu, sitten jokunen prosenttiyksikkö lisää ja aletaan olla siellä, mitä haetaan.

En puhunut tyhmistymisestä sinänsä mitään. Mutta jos olet yhtään seurannut esimerkiksi työelämäkeskustelua, niin kyllä sieltä on jo vuosia puhuttu vähän huolestunein äänenpainoin uuden sukupolven pärjäämisestä työelämässä niin tiedollisten, taidollisten kuin töistä selviytymisen osalta. Tuo lähestymistapa on myös sikäli kehno, että meidän kilpailijamaamme ovat aika paljon edellä ja se on se mittapuu mihin meidän pitäisi päästä ja mitä vastaan meidän pitäisi kilpailla, jos aiomme pärjätä. Nyt kun kehitys on ollut jo vuosia alaspäin, niin ihan valtavan paljoa en näe aihetta optimismiin sen osalta, varsinkin jos ongelman olemassaolo kielletään tai sitä vähätellään että "ei meillä nyt niin huonosti mene...." Kyllä meillä menee ihan lukujen valossa. Edelleen, jos mittapuuna on vain korkeakoulututkintojen määrä eikä niiden laatu, niin siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
 
Nyt en muuten tosta sun viestistä ihan hirveästi saa otetta. Jotain akateemisesta navankaivelusta ja laskevista standardeista. Ota tuosta nyt selvää.

Minusta henkilökohtaisesti Suomen tulisi jatkossa kasvattaa korkeakoulutettujen prosentuaalista määrää. Tätä ei kuitenkaa tule tehdä niin, että eskarin jälkeen kaikki ovatkin emiritusprofessoreja, vaan resurssit ja opetuksen laatu tulee olla riittävän korkea. Koulutuksen laatuun vaikuttaa moni muukin asia, kuin pelkkä aloituspaikkojen määrä.

No luetun ymmärtäminen voi tietysti olla haastavaa, ainakin jos lauseissa on enemmän muuttujia kuin keskimääräisessä poliittisessa iskulauseessa. Sitä ehkä pitäisi opettaa korkeakouluissa enemmän.

Kysymys on sitä kumpaa priorisoidaan. Jos tutkintojen määrää, niin silloin niitä tutkintoja pyritään puskemaan ulos tarvittaessa vaikka vaatimustasosta tinkimällä. Jos laatua niin silloin pitää hyväksyä se, että osa aloittaneista ei koskaan valmistu koska eivät kykene tai jaksa opiskella niitä asioita riittävällä tasolla. Sen takia pelkkää määrää on huono tavoite.
 
En puhunut tyhmistymisestä sinänsä mitään. Mutta jos olet yhtään seurannut esimerkiksi työelämäkeskustelua, niin kyllä sieltä on jo vuosia puhuttu vähän huolestunein äänenpainoin uuden sukupolven pärjäämisestä työelämässä niin tiedollisten, taidollisten kuin töistä selviytymisen osalta. Tuo lähestymistapa on myös sikäli kehno, että meidän kilpailijamaamme ovat aika paljon edellä ja se on se mittapuu mihin meidän pitäisi päästä ja mitä vastaan meidän pitäisi kilpailla, jos aiomme pärjätä. Nyt kun kehitys on ollut jo vuosia alaspäin, niin ihan valtavan paljoa en näe aihetta optimismiin sen osalta, varsinkin jos ongelman olemassaolo kielletään tai sitä vähätellään että "ei meillä nyt niin huonosti mene...." Kyllä meillä menee ihan lukujen valossa. Edelleen, jos mittapuuna on vain korkeakoulututkintojen määrä eikä niiden laatu, niin siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
Mielestäni en missään kirjoittanut etteikö menisi huonosti. Nimenomaan menee. Esitin, että sekä koulutustason lasku että oppimistulosten heikentyminen saattaa olla yksi syy siihen, mutta tästä ei vielä ole tutkimusta.

Toinen asia on tuo työelämäpuhe. Olen itse jo hieman varttuneempi ja johtotyössä osaamisintensiivisellä alalla jossa koulutustaso on pääosin korkeakoulu/yliopisto tai tutkijankoulutus.

En ole kanssasi samaan tapaan huolissani ainakaan koulutettujen nuorten aikuisten työelämätaidoista tai asenteesta. Ennemminkin olen huolissani heidän taidoistaan irrottautua työstä ja purkaa kuormitusta eli ns. palautumistaidoista. Ja tähän osa-alueeseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen olemmekin kyllä panostaneet paljonkin.
 

Hyvä päätös, yksityiskoulut nyt samalla viivalla muiden kanssa. Ensi elokuusta lähtien taas sata.
"Yksityisten perusopetuksen järjestäjien oppilaskohtaista kotikuntakorvausta leikattiin vuoden 2015 alussa 100 prosentista 94 prosenttiin.

Yksityiset koulut ovat siis saaneet pienemmän rahoituksen kuin kunnan koulut."
 
Perheelliset osaavat todennäköisesti neuvotella työajakseen ma-pe.
Toki sen jälkeen kun on ensin saatu kansalaispalkka, jolla pustyy elää ilman työntekoa, jolloin kieltäytä ilta/yö/viikonlopputöistä.

Muutoin ihan turha kuvitella yleisesti onnistuvan ilman firman/alan vaihtoa, eikä se useille ole niin helppoa kuin bbs:n huippukoodareille.
 
Jos jotain Suomessa tarvitaan, niin se on helpompaa työntekijöiden palkkausta pieniin yrityksiin ja yleistä asenteen muutosta yrittäjiä kohtaan positiivisemmaksi. Suomesta tulee paljon hienoja tuotteita, mitkä voisivat ehkä lähteä vauhdikkaamminkin lentoon jos yrityksillä olisi Amerikan kaltaista rohkeutta skaalata toimintaa ylöspäin.
Oma kokemus tästä on, että yleensä ne rekrytoinnin vaikeudet tulee sieltä työnantaja puolelta kun on kaikki byrokratisoitu, valtio ei niitä aseta. Mulla on nyt tähän liittyen taas yksi tapaus päällä kun tein laitekonsultointityön suht pieneen yritykseen ja oottelen maksua. Töitä olisi pirusti ja on pyydetty tekemään lisää, mutta kun firman sisäinen byrokratia on niin raskasta ettei ensimmäisiäkään ole pystytty maksamaan 3 kuukaudessa. Laitteethan mulla on panttina, mitkä voin vetää vaikka romuksi kun kyllästyn niiden tilan vientiin.

Tollanen homma ei lähde lentoon kun vaikka minä olen nyt osaamispoolin ulkopuolella. Kuinkakohan moni muu on karkotettu ulkopuolelle kun ei viitsi asioida jonkun 10 ihmisen muodostaman neuvostoliiton kanssa. Eikä ole ainut tapaus, mun kokemukseni mukaan yrittäjät itse ovat byrokraattisin kansanosa, minkä kanssa normaalina byrokratiaa inhoavana ihmisenä on mahdotonta asioida. Jonkun naapurin penan kanssa kaikki hoituu, mutta jos pena on yrittäjä niin alkaa byrokratisointi heti.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni en missään kirjoittanut etteikö menisi huonosti. Nimenomaan menee. Esitin, että sekä koulutustason lasku että oppimistulosten heikentyminen saattaa olla yksi syy siihen, mutta tästä ei vielä ole tutkimusta.

Toinen asia on tuo työelämäpuhe. Olen itse jo hieman varttuneempi ja johtotyössä osaamisintensiivisellä alalla jossa koulutustaso on pääosin korkeakoulu/yliopisto tai tutkijankoulutus.

En ole kanssasi samaan tapaan huolissani ainakaan koulutettujen nuorten aikuisten työelämätaidoista tai asenteesta. Ennemminkin olen huolissani heidän taidoistaan irrottautua työstä ja purkaa kuormitusta eli ns. palautumistaidoista. Ja tähän osa-alueeseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen olemmekin kyllä panostaneet paljonkin.
Sun tasolla ei ehkä ongelmia ole itse työelämätaidoissa. Itse teen aika laajalla skaalalla kaikenlaista, ja ongelma ei ole korkeakoulutetut sinällään vaan ihan ammattikoulun rapautuminen, mistä ei juurikaan puhuta. Jos ei ole kotoota saanut mitään taitoja, niin siellä amiksessa ei mitään opi ja se näkyy sitten siinä, että esimerkiksi työssäoppijoita ei enää yrityksiin haluta ottaa koska ne eivät osaa mitään. Kun mitään ei ole opetettu. Valmistuessaan ammattikoulututkinto ei takaa yhtään mitään minkäänlaisesta osaamisesta. Ne pärjää, jotka ilman ammattikouluakin pärjäisi.
 
Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Koulutusvastaiset taitaa yleensä kuulua niihin, jotka itse eivät ole kouluttautuneet syystä tai toisesta ja niihin, joiden bisnekset pyörii matalapalkka työntekijöiden varassa. Tähän toki sitten haetaan työvoimaa rajojen takaa.
Jos nyt hiuksia halotaan, niin puolet on mediaania tyhmempiä, ei välttämättä keskiarvoa tyhmempiä.

Ja koulutus ei vaikuta älykkyyteen, mutta älykkyys usein mahdollistaa sen koulutuksen.

Suomessa pitäisi nostaa vaatimustasoa kouluihin ja kouluissa. Ei kaikilla tarvitse olla korkeakoulutusta. Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.

Ps. virkamiesruotsin suoritin ja nykyään monikansallisessa yhtiössä keskustelen sujuvasti ruotsalaisten kollegojen kanssa englanniksi.
 
Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.
Niin jos niitä siistejä hommia ei irtoa sitten pitää katella siivousta, burgerin flippausta ym. mutta vähän hukkaan menee vaikka maisterin pahvit siinä yhteiskunnankin kannalta.
 
Niin jos niitä siistejä hommia ei irtoa sitten pitää katella siivousta, burgerin flippausta ym. mutta vähän hukkaan menee vaikka maisterin pahvit siinä yhteiskunnankin kannalta.
Suomessa korkeakoulutuksen omaavilla miehillä on keskimäärin 550 000 ja naisilla 400 000 korkeammat elinkaaritulot kuin 2. asteen ammatillisen koulutuksen omaavilla. Lisäksi he ovat keskimäärin vähemmän työttömänä.
 
Suomessa korkeakoulutuksen omaavilla miehillä on keskimäärin 550 000 ja naisilla 400 000 korkeammat elinkaaritulot kuin 2. asteen ammatillisen koulutuksen omaavilla. Lisäksi he ovat keskimäärin vähemmän työttömänä.

Ero on todella pieni, kuvaa kyllä hyvin sitä miten pienellä palkalla korkeasti koulutetut tekevät töitä. Ja tuota erotusta ilmeisesti verotkin vielä supistavat.
 
Suomessa korkeakoulutettujen osuus ei ole mitenkään erityisen suuri EU:n ja etenkään muihin pohjosmaihin verrattuna.

2020 -2022 paikkoja lisättiin seuraavasti:
Enpä ole lukuja tarkastanut eikä se ole mitenkään oleellista pointtini kannalta, mutta en ole myöskään yllättynyt jos tässä olisi jälleen kerran yksi vasemmiston poliittinen litrugia vailla todellista pohjaa. On sillä Suomen asemalla väestön korkean koulutustason johtotähtenä ainakin kehdannut paistatella kansainvälisillä areenoilla viimeisen 20v ajan.

Koulutusasteen huomattiin kääntyneen laskuun tuossa aikaisemmin, joten tavoite nostaa koulutustasoa on siinä mielessä hyvä.

Myöhemmin tullaan varmasti saamaan tutkimusta siitäkin, onko koulutason laskuun kääntymisellä ja heikomman talouden ja tuottavuuden ajoilla yhteyttä (hämmästyisin, ellei olisi). Nyt ollaan ajallisesti vielä sen sisällä, joten se ei vielä oikein ole mahdollista. Joka tapauksessa, taloustieteessä on näyttöä, että maan koulutustaso korreloi sekä BKT:n että hyvinvoinnin kanssa, siinä mielessä se koulutustason nostamisen tavoite ei todellakaan ole turha.
Nyt tilanne on sellainen, että oltiin aikanaan OECD-maiden kärkipäätä, tällä hetkellä ollaan selvästi puolen välin alapuolella siinä Chilen ja Turkin kanssa.
Ja tähän koulutustason laskemiseen kun yhdistää heikentyneet oppimistulokset eli peruskoulun Pisa-tutkimusdatan, jossa siinäkin oltiin aikanaan kärjessä, mutta se on nyt muisto vain, niin aihe synkkenee.
Missasit oikeastaan aivan kaiken mitä juuri sanoin. Kyse oli juuri siitä ettei "koulutus" tai "koulutusaste" sanojen taakse piiloutuminen ole mitenkään merkityksellistä tai hyödyllistä. Paskan opiskeleminen ja huuhaa professorien tutkimuksien rahottaminen ei edistä suomalaista yhteiskuntaa milläänlailla.

Koulutus (siis oikea koulutus) ei ole kuin pussillinen omenoita jonka jokainen voi noutaa kaupasta niin halutessaan. Jos kaikki kykenisivät samaan niin meistä melkein jokainen olisi aivokirurgi, teoreettisen fysiikan nobelisti, miljardööri sarjayrittäjä jne. Jos ihmisistä yritetään väkisillä saada korkeakoulutettuja niin se menee lopulta joko siihen että alennetaan vaatimuksia, tutkintojen tasoa yms. niin paljon että riman yli pääsee kaikki.

Javier Mileitä siteeraten (tosin tässä tapauksessa tämän voisi kääntää toisin päin):
"If printing money would end poverty, printing diplomas would end stupidity."

Ja se kouluttamaton tai matalan koulutuksen tehdasduunari voi elää hyvän ja onnellisen elämän, siitä ei ole kysymys. Tuottavuuden kannalta kuitenkin mahdollisimman automatisoitu ja robotisoitu tehdas, joka tarvitsee vähemmän duunareita, on tehokkaampi. Samoin koulutusjärjestelmä, joka valmistaa ihmiset tehdasduunaria korkeamman tuottavuuden työelämään.
Ensinnäkin työelämä ei jakaannu pelkästään koulutettuihin ja duunareihin vaan myös esim. yrittäjiin ja monet duunaritkin työkokemuksen tai oman koulutuksen kautta tekevät korkeakoulutettujen hommia. Toiseksi duunareita on muitakin kun pelkkiä tehdasduunareita ja kolmanneksi ehkä näistä täysin automatisoiduista robottien ohjaamista yhteiskunnista ja tehtaista voi huolestua siinä vaiheessa kun se on oleellista eikä pelkästään scifiä.

Jos oletetaan että tulevaisuudessa tekoäly ja automaatio vie kaikki ns. matalakoulutettujen hommat niin miten se auttaa meitä jos me ollaan koulutettu näistä ihmisiä feministisen vaginaterapian lisensiaatteja? Ensin he vievät yhteiskunnalta rahoja koulutukseensa, sen jälkeen työttömyyteen kunnes tulee vasemmistohallitus joka rahoittaa hömppäinstituutteja ja sen jälkeen nämä ihmiset menee verorahoitteisiin laitoksiin tekemään arvotonta tutkimusta kunnes siirtyvät eläkkeelle. Koko elinkaari täysin arvotonta työtä ja pelkkää verovarojen nielemistä. Olisi parempi ja halvempaa laittaa nämä ihmiset sossun/kelan rahoituksella ikuiselle lomalle.

Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?
Lähinnä jos on kielitaidoton. Eikö muutenkin ole hiukan perverssiä että tässä ollaan menty ikään kuin perse edellä puuhun? Koska koulutusta ei varsinaisesti tarvitse n. 90% primitiivisistä hommista niin tilanne on se että olemme luoneet ratkaisun ja nyt jostain pitäisi löytää ongelma. No ei hätää, synteettisesti lukitaan kasa ammatteja koulutustodistuksen taakse jotta voidaan oikeuttaa ja pakottaa ihmiset kouluttautumaan...sen sijaan että vain päästettäisiin ihmiset töihin. :tup:

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?
Ainakin olet yhdenmukainen tässä epäloogisuudessasi.

- Jos ei halua että Hassad "I'm seventeen" Ahmed grooming-talossaan raiskaa 5v lapsen niin se tarkoittaa että olisi kategorisesti kaikkea maahamuuttoa vastaan.
- Jos ei halua että suomalaisia koulutetaan pseudotieteisiin tai korkeakoulutuksen rimaa lasketaan väkisillä jotta kaikki saisivat arvottoman paperinpalasen niin se tarkoittaa että vastustaa kaikkea koulutusta.

Mitä muuta tähän sarjaan kuuluu? Jos vastustaa rattijuopumusta niin on auto/ajoneuvovastainen?

:sclap:
 
Viimeksi muokattu:
synteettisesti lukitaan kasa ammatteja koulutustodistuksen taakse jotta voidaan oikeuttaa ja pakottaa ihmiset kouluttautumaan
Noin niinkuin mielenkiinnosta? Mitä ammatteja mielestäsi on lukittu niin että juurikin tämä koulutus on se mikä työn saamisen ja aloittamisen estää?
 
Noin niinkuin mielenkiinnosta? Mitä ammatteja mielestäsi on lukittu niin että juurikin tämä koulutus on se mikä työn saamisen ja aloittamisen estää?

Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.
 
Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.

Onko sinulla antaa esimerkkiä, millä tavalla taidetta ja kulttuuria opiskellaan teknisellä alalla ammattikoulussa? Otan nyt esimerkiksi vaikka ammatit puuseppä, rakennusmies ja LVI-asentaja.
 
Minun aikanani noita ei ollut. Erittäin hyvä, että opetetaan ainakin se 1 opintoviikko taidetta ja kulttuuria. Lisääkin saisi olla, kun seuraa yhteiskuntaa ja ksekustelua.
 
Viimeksi muokattu:
Oma esimerkkini 20 vuoden takaa, joten vähän tietysti auttamattomasti vanhentunut, mutta meillä oli maalausta, piirtämistä, musiikkiin liittyvää yms. sellaista täysin turhaa paskaa.
 
Suomessa pitäisi nostaa vaatimustasoa kouluihin ja kouluissa. Ei kaikilla tarvitse olla korkeakoulutusta. Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.
Toisaalta se koulutus menee yhteiskunnan näkökulmasta ihan hukkaan, jos sitä ei pääse hyödyntämään työelämässä. Tämänkin takia pitäisi kiinnittää huomiota myös koulutuksen laatuun eikä vain suoritettujen tutkintojen määrään. Ei ole järkevää yrittää tehdä kaikista korkeakoulutettuja, jos sitä vastaavia hommia ei kuitenkaan riitä kaikille.
 
Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.
Kysymykseen et vastannu kyllä edes vierestä.

Ammattikoulun pituus tai opetussuunnitelma nyt on ihan eri asia, kun alkuperäinen väite koulutuksesta, joka estää ammatin saamisen.

Minulle ei tällaista ammattikuntaa tule mieleen, siksi kysyinkin.
 
Persuketjusta
Eipä kuuluisi ei, mutta persut hallituksessa vähänväliä kertoilee satuja miten kaikki mikä nyt menee pieleen, on edeltävän hallituksen vika.

Politiikan rumimmat viiksetkin jo nauraa niille jutuille, mutta täälläkin monet tuntuu fanittavan poliitikkoja siihen malliin, että ne jutut uskotaan ja niitä toistellaan totuuksina eteenpäin:

En ole itse poliitikkojen tekstejä ihmeemmin lukenut tai yhtään puoluetta koskaan kannattanut, mutta löytääkö joku jotain virheitä tuosta mäkysen tekstistä hallitukseen liittyen?
Siinä siis käydään läpi oikeilla luvuilla se, mitä edeltävä hallitus teki kustannuspuolella ja miten se vaikuttaa nykyiseen.
Vaikea motivoitu lukemaan Mäkysen kirjoituksia, mutta selailin vähän.

Mutta Marinin hallitus tosiaan synnytti pysyviä menolisäyksiä, sen sijaan että olisi tehnyt menoleikkauksia. Pika vilaisulla ei selvinnyt mitä hänen esittämät luvut sisälsi. Korkoihin ei ilmeisesti ottanut kantaa.

Pysyvien menolisäysten lisäksi Marinin hallitus sai kritiikkiä siitä että korona rahan jako aiheutti ylikuumenemistä ja pitkitti löysää kuntataloutta.

Kritiikissä muistettava että korona aika vaati nopeita toimia, ja putinnin sekoilutkaan ei ole hallituksen vika, jos hallituksilla olisi kristallipallo, niin sitten olisi helpompaa.

Kärjistys Jos budjetti vajetta kärjistäen synnyttää sote, korot, taantuma niin ne on edelliseltä hallitukselta annetut. (velka ja menolisäykset, kupla)
 
Noin niinkuin mielenkiinnosta? Mitä ammatteja mielestäsi on lukittu niin että juurikin tämä koulutus on se mikä työn saamisen ja aloittamisen estää?
No ihan hemmetisti, rekkakuskina tarttee jotain turhia ammattipätevyyksiä, kylmälaitehuoltaja jotain kylmäainelupia (mitä on eri kokoisille järjestelmille), kaasulaite asentaja tarttee kaasuluvat jne. Suomi on täynnä typerää lisensointia.

Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.
Ei kyllä ole liian pitkä, ongelma on nykyisin että ammattikoulusta tulleet ei osaa yhtään mitään koska ammattikoulu on liian lyhyt. Työssäoppimisen lisääminen on ollu täyskatastrofi osaamisen kannalta, eikä firmat halua ottaa mitään työssäoppijoita mitkä ei osaa mitään ja sellaselle kuka ei osaa mitään ei siellä firmassa muuta hommaa keksitä kun lattian lakasu kun kenelläkään ei ole aikaa opettaa perusteita. Ne pitäisi oppia amiksessa ellei niitä ole jostain kotoa tai äidinmaidosta saanut. Lisäksi amiksessa pitäisi olla mahis toki vapaa valintaisina opintoina työssäoppimiseen, mutta myös teoriaopintoihin, koska amiksesta mennään myös amkkiin tai yliopistoon. Teoriaopinnot luonnollisesti maksaa koululle, jolloin käytännössä halutaan dumpata vaan kaikki johonkin firmaan eli ulkoistaa opetustyö ihan kokonaan ja ilmaiseksi.

Lisäksi palkkauskysymys työssäoppimisessa on vaan jätetty pois, eli niiden hyvienkin opiskelijoiden osalta kyseessä on ihan puhdas orjatyö, vaikka ihan hyvin voisi maksaa puoliksi valmistuneelle puolikasta TES palkkaa. Tai jos firma kouluttaa työssäoppimisessa, eikö sille kuuluisi amiksen hommien hoitamisesta saada korvaus amikselta ja maksaa sille työssäoppijalle jos meinaa työssäoppijan työstä jotain laskuttaa? Kun amis kuitenkin saa korvauksen valmistuneista. Käsittämätöntä, että esimerkiksi joku Lauri Ihalainen, kuka mukamas on joku pitkän linjan AY- jäärä, ajo voimakkaasti tota lähinnä hyväksikäyttöön perustuvaa kuraa tänne.

Ammattikoulun ATTO- aineiden tarkotus on tarjota sille ammattikoululaiselle jotain kykyä esimerkiksi kirjottaa jokin teksti tai hahmottaa miten joku systeemi toimii. Jostain hydrauliikasta on mahdotonta tajuta mitään jollei osaa yhtään matikkaa, niinkun ei sähköstäkään tai oikeastaan juurikaan mistään. Noita myös painotetaan eri aloittain mitä asioita esimerkiksi matikassa painotetaan. opintojaksoja voi toki nostaa esiin kuten se TAKU tai liikunta, mutta ne ei amiksessa kovin merkittävässä osassa ole.
 
Viimeksi muokattu:
Minun aikanani noita ei ollut. Erittäin hyvä, että opetetaan ainakin se 1 opintoviikko taidetta ja kulttuuria. Lisääkin saisi olla, kun seuraa yhteiskuntaa ja ksekustelua.

Miten taide ja kulttuirin opiskelu hyödyttää yhtään mitään peruskoulun jälkeen jos ei aihe kiinnosta? Peruskoulu on yleissivistävä, jonka tarkoitus on antaa pohja josta ponnistaa johonkin suntaan. Ammattikoulussa opetellaan ammatti, eikä taidetuntemuksella tee yhtään mitään, jos ei kiinnosta. Kunhan erottaa oppperan rokista niin se riittää.
Oma esimerkkini 20 vuoden takaa, joten vähän tietysti auttamattomasti vanhentunut, mutta meillä oli maalausta, piirtämistä, musiikkiin liittyvää yms. sellaista täysin turhaa paskaa.
Itseni tasen piti jotai taide suuntauksia ja taiteilijoita osata tunnistaa. En tee näillä tiedlilla yhtään mitään.

Ei kyllä ole liian pitkä, ongelma on nykyisin että ammattikoulusta tulleet ei osaa yhtään mitään koska ammattikoulu on liian lyhyt. Työssäoppimisen lisääminen on ollu täyskatastrofi osaamisen kannalta, eikä firmat halua ottaa mitään työssäoppijoita mitkä ei osaa mitään ja sellaselle kuka ei osaa mitään ei siellä firmassa muuta hommaa keksitä kun lattian lakasu kun kenelläkään ei ole aikaa opettaa perusteita. Ne pitäisi oppia amiksessa ellei niitä ole jostain kotoa tai äidinmaidosta saanut. Lisäksi amiksessa pitäisi olla mahis toki vapaa valintaisina opintoina työssäoppimiseen, mutta myös teoriaopintoihin, koska amiksesta mennään myös amkkiin tai yliopistoon. Teoriaopinnot luonnollisesti maksaa koululle, jolloin käytännössä halutaan dumpata vaan kaikki johonkin firmaan eli ulkoistaa opetustyö ihan kokonaan ja ilmaiseksi.
3v on liian pitkä. Vuosi ainakin pois. Ja teoriaopinnot amk:ta varten on liian vähäiset ja suppeat. Eipä peruskoulun päälle tullut juuri mitään esim matikan osalta. Jos haluaa jatko-opintoja, niin lukio on se defacto reitti.

Osaamisen puutteen syynä on poissaolot ja pelleily tunnilla. Eli tiukempaa kuria ja armoykkösistä eroon on ratkaisu. Ei koulutuksen venyttäminen

Lisäksi palkkauskysymys työssäoppimisessa on vaan jätetty pois, eli niiden hyvienkin opiskelijoiden osalta kyseessä on ihan puhdas orjatyö, vaikka ihan hyvin voisi maksaa puoliksi valmistuneelle puolikasta TES palkkaa. Tai jos firma kouluttaa työssäoppimisessa, eikö sille kuuluisi amiksen hommien hoitamisesta saada korvaus amikselta ja maksaa sille työssäoppijalle jos meinaa työssäoppijan työstä jotain laskuttaa? Kun amis kuitenkin saa korvauksen valmistuneista. Käsittämätöntä, että esimerkiksi joku Lauri Ihalainen, kuka mukamas on joku pitkän linjan AY- jäärä, ajo voimakkaasti tota lähinnä hyväksikäyttöön perustuvaa kuraa tänne.
Kyllä, hyville tyypeille voisi ihan hyvin maksaa jonkinlaista palkkaa ja huonotntyypit lähetettäisiin maitojunalla kotiin.

Ja valmistumiseen perustuva korvaus on ongelmallinen koska se kannustaa päästää läpi vaikka ei olisi osaamista.
Ammattikoulun ATTO- aineiden tarkotus on tarjota sille ammattikoululaiselle jotain kykyä esimerkiksi kirjottaa jokin teksti tai hahmottaa miten joku systeemi toimii. Jostain hydrauliikasta on mahdotonta tajuta mitään jollei osaa yhtään matikkaa, niinkun ei sähköstäkään tai oikeastaan juurikaan mistään. Noita myös painotetaan eri aloittain mitä asioita esimerkiksi matikassa painotetaan. opintojaksoja voi toki nostaa esiin kuten se TAKU tai liikunta, mutta ne ei amiksessa kovin merkittävässä osassa ole.


Kyllä, ammatillimen matikka on paikallaan ja sitä oli muistaaakseni yleiseen matematiikan lisäksi ja matikka oli peruskoulun asioiden kertausta, tai tarkemmin, koordinaatistoa ja sinne kuvaajan piirtoa yhtälön perusteella. Mutta pitäisi katsoa kriittisesti teoriaopintoja ja vielän kriittisemmin atto-aineita.

Lisäksi siirtäisin sen osaamisvaatimuksen peruskouluun, ei päästetä armovitosilla läpi, yksikin 4 tai alle 6 keskiarvo tarkoittaisi että kertaa kesällä tai suorita vuosiluokka uudelleen.

Nyt kun peruskolusta valmistuu vain osaavia henkilöitä, niin amis voisi olla iham hyvin tyylin 1,5v ja käytäntöön painottuen. Lukion kautta sitten ylempiin opintoihin.

Ja ehdottomasti pitäis karsia kaikki turhat pois riippumatta sen koosta.
 
Viimeksi muokattu:
3v on liian pitkä. Vuosi ainakin pois. Ja teoriaopinnot amk:ta varten on liian vähäiset ja suppeat. Eipä peruskoulun päälle tullut juuri mitään esim matikan osalta. Jos haluaa jatko-opintoja, niin lukio on se defacto reitti.

Osaamisen puutteen syynä on poissaolot ja pelleily tunnilla. Eli tiukempaa kuria ja armoykkösistä eroon on ratkaisu. Ei koulutuksen venyttäminen
Ei ole liian pitkä, kovinkaan paljoa lyhyemmässä ajassa ei saa mitenkään järkevästi koulutettua siten että osaisi jotain. Siellä loppupuolella mun mielestäni voisi olla teoriapainotteisempaa opintoa valinnaisissa tai jotain käytäntöä mikä voi auttaa työelämässä. Amikset pitäisi pakottaa tuollaisen järjestämiseen. Jossain AMKssa ei kovin kummosta laskutaitoa tartte, mutta parempi olisi luoda sitä pohjaa jo amiksessa niille jotka haluavat. Suomessa on lisäksi ongelmana se, että ennen 18 ikävuotta se ihmismassa pitää varastoida johonkin, kun mitään tolkullisia töitä ei saa ennen 18 vuoden ikää.

Olen eri mieltä osaamisen puutteista. Kyllä se osaaminen rapautui siinä kohtaa kun lakattiin opettamasta niitä oppilaita ja alettiin kuvittelemaan että jossain firmoissa muka olisi aikaa tehdä se työ mikä siellä oppilaitoksessa pitäisi tehdä. Aika selkeä trendi on ollut opetustuntien vähentämiseen ja samalla kaikki osaaminen on vähentynyt. Töissä ei lähtökohtaisesti opi juuri mitään uutta, mutta pystyy syventämään jo opittua. Se on sen koko työssäoppimisen idea osana ammatillista koulutusta. Nykysin tolla on saatu se ongelma tehtyä että kukaan ei edes halua mitään työssäoppijaa mikä ei osaa mitään.
Lisäksi siirtäisin sen osaamisvaatimuksen peruskouluun, ei päästetä armovitosilla läpi, yksikin 4 tai alle 6 keskiarvo tarkoittaisi että kertaa kesällä tai suorita vuosiluokka uudelleen.
Alle 6 keskiarvo ilman 4 kuitenkin on hyväksytyin tiedoin läpäiseminen.
Nyt kun peruskolusta valmistuu vain osaavia henkilöitä, niin amis voisi olla iham hyvin tyylin 1,5v ja käytäntöön painottuen. Lukion kautta sitten ylempiin opintoihin.
Tuosta perin tehottomasta järjestelmästä on päästy ja hyvä niin. Ei missään nimessä enää tuota takaisin. Amiksesta pitää saada ne samat jatko-opinto mahikset mitä lukiostakin jotta voi hakea jatkoon sen sijaan että menis veivaamaan jotain turhaa yo- tutkintoa ekaks pariksi vuodeksi kun sen ajan voisi jo olla siellä seuraavassa opinahjossa. Ihmisten jatko-opiskeluhalujen eteen ei kannata laittaa tuollaisia teennäisiä portteja, vaan enemmänkin kannustaa esim. amiksessakin teoriaopetuksen järjestämisellä fiksuimpia ja halukkaimpia hakemaan jatkoa jostain.
 
Ei ole liian pitkä, kovinkaan paljoa lyhyemmässä ajassa ei saa mitenkään järkevästi koulutettua siten että osaisi jotain.
Kyllä saisi, kun on kuitenki kyse ammattiin opiskelusta. Työssä sitten opitaan lisää ja kehitytään. Helposti saisi kyllä sen vuoden pois kun karsitaan turhaa ja ylimääräsitä, vaaditaan osaamista ja oppimista sekä pidetään kuria. Perseilijät pihalle.
Amikset pitäisi pakottaa tuollaisen järjestämiseen. Jossain AMKssa ei kovin kummosta laskutaitoa tartte, mutta parempi olisi luoda sitä pohjaa jo amiksessa niille jotka haluavat
Ei ollut mahdollisuuksia, ei tarjottu, vaikka kiinnostusta olisi ollut. Pitkälti turhaa peruskouluasioiden kertausta alkaen prosenttilaskuista, jotka olisi pitänyt peruskoulun jälkeen osata.

Joten se siitä. Kaikki vain siihen työssä oppimiseen ja käytännön harjoittuun, eikä edes yritetä esittää että olisi jotain valmiuksia ylemmäs koulun toimesta.


Suomessa on lisäksi ongelmana se, että ennen 18 ikävuotta se ihmismassa pitää varastoida johonkin, kun mitään tolkullisia töitä ei saa ennen 18 vuoden ikää.
Tämä toki pitää paikkaansa. Ehkä tässä voisi olla jotain säännösten keventämistä että valvovan silmän alla, yms voisi olla. Kuitenkin on sitä enen vanhaa (eikä edes kovin kauaa sitten) maatalousyhteiskunnassa lapset ja etenkin nuoret paiski töitä. En toki ehdota sinne paluuta, mutta anekdoottina fiksu nuorempi pärjää kyllä ja tyhmiä täysi-ikäisiä löytyy aika reippaasti. Onhan täällä heille oma ketjukin.

Alle 6 keskiarvo ilman 4 kuitenkin on hyväksytyin tiedoin läpäiseminen
Ei saisi olla. Yleinen osaamistasohan ei tällöin ole edes kohtalainen. Sen ymmärtää että joissain aineissa osaaminen on vain välttävä, mutta kyllä se vaadittu osaamistaso tulisi keskimäärin olla vähintään kohtalainen. Tämä luo pohjan elämälle ja osaamiselle.

Olen eri mieltä osaamisen puutteista. Kyllä se osaaminen rapautui siinä kohtaa kun lakattiin opettamasta niitä oppilaita ja alettiin kuvittelemaan että jossain firmoissa muka olisi aikaa tehdä se työ mikä siellä oppilaitoksessa pitäisi tehdä. Aika selkeä trendi on ollut opetustuntien vähentämiseen ja samalla kaikki osaaminen on vähentynyt. Töissä ei lähtökohtaisesti opi juuri mitään uutta, mutta pystyy syventämään jo opittua. Se on sen koko työssäoppimisen idea osana ammatillista koulutusta. Nykysin tolla on saatu se ongelma tehtyä että kukaan ei edes halua mitään työssäoppijaa mikä ei osaa mitään.
Oppilaitos tarjoaa perusteet siihen ammattiin. Työssä sitten opitaan lisää. Ja omalta ajalta muistan kuinka moni oli jatkuvasti pois ja tuli perseilemään kouluun.

Oikeasti tämä on iso syy osaamisen puuttetteeseen. Varmasti on muitakin syitä,

Tuosta perin tehottomasta järjestelmästä on päästy ja hyvä niin. Ei missään nimessä enää tuota takaisin. Amiksesta pitää saada ne samat jatko-opinto mahikset mitä lukiostakin jotta voi hakea jatkoon sen sijaan että menis veivaamaan jotain turhaa yo- tutkintoa ekaks pariksi vuodeksi kun sen ajan voisi jo olla siellä seuraavassa opinahjossa. Ihmisten jatko-opiskeluhalujen eteen ei kannata laittaa tuollaisia teennäisiä portteja, vaan enemmänkin kannustaa esim. amiksessakin teoriaopetuksen järjestämisellä fiksuimpia ja halukkaimpia hakemaan jatkoa jostain.
Tämä on sula mahdottomuus. Amiksessa sä opiskelet ammattiin. Lukio tarjoaa laajan ja syvän tiedon jatkoopiskelulle. Lukio nyt vain defacto tarjoaa paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Lukion kemia, fysiikka ja matematiikka on ihan muuta, kuin mitä amis tarjoaa. Mutta amiksen ja lukion toimintaa vois tuoda yhteen, niin että amiksesta voisi käydä lukion kurseilta hakemassa ne valmudet.
 
Kyllä saisi, kun on kuitenki kyse ammattiin opiskelusta. Työssä sitten opitaan lisää ja kehitytään. Helposti saisi kyllä sen vuoden pois kun karsitaan turhaa ja ylimääräsitä, vaaditaan osaamista ja oppimista sekä pidetään kuria. Perseilijät pihalle.
Ei saa. Työnantajat oli jo 10 vuotta sitten ranttuja ottamaan työssäoppimaan edes toka vuoden alun opiskelijoita koska eivät osaa tarpeeksi. Nykyisin ovat ranttuja kaikille paitsi tutuille kun koulussa ei opeteta mitään ja porukalla on vaikeuksia löytää työssäoppimispaikkoja. "Perseilijät pihalle" ei auta jos koulussa ei opeteta mitään. Ongelma on liian vähissä opetustunneissa eikä yhtään missään muussa. Opetuksessa on aivan kammottavaa aliresursointia, jolloin ei ole ihme jos tulee heikkoa osaamista.

Ei ollut mahdollisuuksia, ei tarjottu, vaikka kiinnostusta olisi ollut. Pitkälti turhaa peruskouluasioiden kertausta alkaen prosenttilaskuista, jotka olisi pitänyt peruskoulun jälkeen osata.

Joten se siitä. Kaikki vain siihen työssä oppimiseen ja käytännön harjoittuun, eikä edes yritetä esittää että olisi jotain valmiuksia ylemmäs koulun toimesta.
Fiksumpaa panostaa teoriaosaamiseen niin halukkaat voi jatkaa helpommin kun edes konseptitasolla perusmatematiikka on selvää, ja ne ketkä ei halua voi panostaa käytännön osaamiseen.

Tämä toki pitää paikkaansa. Ehkä tässä voisi olla jotain säännösten keventämistä että valvovan silmän alla, yms voisi olla. Kuitenkin on sitä enen vanhaa (eikä edes kovin kauaa sitten) maatalousyhteiskunnassa lapset ja etenkin nuoret paiski töitä. En toki ehdota sinne paluuta, mutta anekdoottina fiksu nuorempi pärjää kyllä ja tyhmiä täysi-ikäisiä löytyy aika reippaasti. Onhan täällä heille oma ketjukin.
Olen samaa mieltä, mutta amikset ei tätä päätä. Melko turhaa siis ulostaa sieltä koulusta jotain 16 tai 17 vuotiaita työttömiksi kortistoon kun lainsäädäntö on mikä on...kun ne voisi olla siellä koulussa oppimassa.

Ei saisi olla. Yleinen osaamistasohan ei tällöin ole edes kohtalainen. Sen ymmärtää että joissain aineissa osaaminen on vain välttävä, mutta kyllä se vaadittu osaamistaso tulisi keskimäärin olla vähintään kohtalainen. Tämä luo pohjan elämälle ja osaamiselle.
Sillon asteikko on pielessä. 4 on hylätty, eli ei saavuttanut vaadittua tietoa/osaamista tietystä aineesta. Jos saa yli 4 niin silloin on saanut hyväksyttävän osaamisen kaikissa aineissa.

Oppilaitos tarjoaa perusteet siihen ammattiin. Työssä sitten opitaan lisää. Ja omalta ajalta muistan kuinka moni oli jatkuvasti pois ja tuli perseilemään kouluun.

Oikeasti tämä on iso syy osaamisen puuttetteeseen. Varmasti on muitakin syitä,
Oppilaitoksen pitäisi tarjota perusteet muttei tarjoa koska tuota työssäoppimista on painotettu niin vahvasti ja opetusta vähennetty...jollon työssäoppimaan ei pääse koska kukaan ei halua sellasia töihin tielle ja amiksesta ei tarjota lisäopetusta, vaikka viesti sinne suuntaan on että ne ei osaa tarpeeksi jotta heitä voisi ottaa työssäoppimaan, opettakaa niille jotain.

Tämä on sula mahdottomuus. Amiksessa sä opiskelet ammattiin. Lukio tarjoaa laajan ja syvän tiedon jatkoopiskelulle. Lukio nyt vain defacto tarjoaa paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Lukion kemia, fysiikka ja matematiikka on ihan muuta, kuin mitä amis tarjoaa. Mutta amiksen ja lukion toimintaa vois tuoda yhteen, niin että amiksesta voisi käydä lukion kurseilta hakemassa ne valmudet.
Jos on valitusta siitä, että amiksessa joku TAKU on turhaa, niin lukiossa sitä turhaa vasta onkin. Lukio ei myöskään tarjoa mitään syvää tietoa, laajaa trivialpursuit- tietoa ehkä. Lukiossa opetellaan hirmunen määrä asioita pinnallisesti ja varmaan jokasessa jatko-opiskelupaikassa ne opetetaan uudelleen. Esimerkiksi peruskoulusta pystyisi suoraan menemään yliopistomatikan peruskursseille kulkematta lukion kautta. Sevaan on helpompaa ehkä mennä sinne jos on joku käsitys siitä mitä vaikka joku derivoiminen on ja mikä on todistus.
 
Arvonlisäveron nosto alkaa kantaa hedelmää. Lavian ainoa ravintola pisti ovet kiinni. Suomi nousuun Kokoperse-hallituksella!

Porin reunamilla sijaitseva kyläbaari lopetti ja haki konkurssia – Yrittäjä kertoo nyt miksi: ”Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni”
Baarin liikehuoneisto ja liiketoiminta ovat myytävänä hieman alle 50 000 euron hinnalla. Yrittäjyydestä luopunut Helena Yrttiaho suunnittelee palaavansa palkkatöihin.

RAVINTOLA Catin liiketoiminta ja -huoneisto on myytävänä 47 000 euron yhteishinnalla Yrityspörssi-sivustolla.

Yrttiaho toteaa, että syyskuussa voimaan tullut uudistus oli seikka, jonka takia hän sai lopullisesti tarpeekseen baarin pitämisestä.
”Viimeinen naula arkkuun oli alvien nosto. Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni. Pelkästään se puolitoista prosenttia ei nosta hintoja, vaan panimot nostavat tuotteiden hintoja kuljetussyihin vedoten ja muuta.”


Koko juttu maksumuurintakana:
 
Arvonlisäveron nosto alkaa kantaa hedelmää. Lavian ainoa ravintola pisti ovet kiinni. Suomi nousuun Kokoperse-hallituksella!

Itsekään en tuosta ALV-muutoksesta liiemmin pitänyt, parempi vaihtoehto olisi ollut laittaa sossupummit joko töihin tai sillan alle mikäli ei ole varaa asua siellä missä asuu.
 
  • Tykkää
Reactions: skl

Statistiikka

Viestiketjuista
283 706
Viestejä
4 876 503
Jäsenet
78 689
Uusin jäsen
kemikaaliananas

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom