-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Kotimaan politiikka
- Keskustelun aloittaja Molle
- Aloitettu
Mieluummin karsisin niiden alojen aloituspaikkoja mitkä ei tuota mitään.
Jos vaikka dippainssien työllisyysaste on 95%, niin en olisi kovin huolissani vaikka jotkut lähtisivät kokeilemaan siipiään ulkomaille isompiin firmoihin. Se koulutus antaa vain lähtökohdan sinne työelämään, ja vasta siellä yrityksissä henkilöistä tulee oikeita osaajia.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 517
Ironista, että pakkoruotsittamisen ja kieliapartheidin kritiikkiä vastaan argumentoidaan sillä, että sanottu kritiikki on ideologista. Ei se ensisijaisesti ole, mutta jos onkin, niin entäs sitten?
Pakkoruotsittaminenhan vasta onkin ideologista, vaikka toki siinä on myös pragmaattinen ulottuvuus. Jälkimmäinen puolestaan ei kestä sitten yhtään kritiikkiä. Oikeastaan juuri päivänvaloakaan.
Näinhän se on. Ei ole mikään erityinen tappio, jos Suomessa valmistuva lähtee töihin ulkomaille. Voihan se Suomessa työllistyväkin tuottaa lähinnä amerikkalaiselle yritykselle, ja entäs sitten.
Sen sijaan se on ongelma, jos valmistuu hirveästi ihmisiä kortistoon tai vajaalla osaamisella tai hevonpaskanimikkeellä joka ei koskaan tuota mitään vaikka kaikki työllistyisivät. Viime mainitussa tapauksessa tappiota vähentäisi, jos kaikki lähtisivät ulkomaille töihin.
- Liittynyt
- 08.04.2022
- Viestejä
- 1 622
Vähän heikosti kyllä muutenkin menee, jos pitää alkaa väkisin estämään ihmisiä lähtemästä muualle. Se että väki pyrkii lähtemään massoittain muualle taitaa olla lähinnä ongelmana joissain kehitysmaissa ja joissain neuvostoliiton kaltaisissa perselävissä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 517
Merkittävänä sisäpoliittisena tavoitteena pitäisikin olla estää Suomea muuttumasta "joksikin kehitysmaaksi" ja etenkin "Neuvostoliiton kaltaiseksi perseläveksi". Sen suuntaista luisumista on havaittavissa tai pelättävissä, eikä sitä oikein ääneen sanota vaikka syytä olisi.
Ei ollut yllätys kun vasemmistosta meuhkaaville suomalaisille alkaa esittämään oikeistolaisia ideoita siitä, miten koulutuksesta voisi tehdä vastikkeellista niin alkaa hirmunen vastustus kun kaikilla muka on joku itseisarvoinen oikeus muuttaa koska haluaa ja mitään vastikkeellisuutta ei ole. Se on ongelma jos verovaroilla käydään kouluttautumassa, mutta niitä verovaroja ei sitten jäädä tuottamaan tänne ja ehdottoman tuomittavaa sossupummaamista. Valtion pitäs tehä tähän se vastikkeellisuus, jos et sitoudu tekemään suomessa mitään, sua ei suomessa verovaroilla kouluteta. Toki itse voit maksaa ja lähteä sitten minne tahdot kun mitään piikkiä ei ole auki tai menee sitte sinne kouluttautumaan mihin on muutenkin töihin menossa, hemmettiäkö täällä loisii muiden rahoilla. En minä ainakaan tollasten loisijoiden opetusta halua rahottaa. Ne on veronmaksajille todella paskoja investointeja.
tämähän ei ole tietenkään mitenkään poissulkevaa sen kanssa, että myös niitä koulutuspaikkoja pitäisi vähentää niiltä aloilta missä ei työllistytä. Erityisesti AMK- puolelta, missä ei ole mitään sivistyslaitoksen taakkaa mukana, vaan on ihan täysin työelämäorientoitunut laitos. Aika hirveitä lukuja oli joskus 10 tms. vuotta sitten tietyn alan tradenomeille ja medianomeille sun muille amk tutkinnoille. Sama toki myös yliopiston puolelle, että vaikka jonkunlainen pooli pidetäänkin jotain filosofeja siellä miettimässä, alotuspaikkoja voisi vähentää sieltäkin jonkun verran ja siirtää vaikka hakupainealoille, missä hyvä työllisyys.
Maassa, jonka tavoite on nostaa korkeakoulutettujen suhteellisuutta osuutta, korkeakoulutuspaikkojen supistaminen olisikin varsin nerokasta.
Ensinnäkin, ihmiset tekevät valintoja omista lähtökohdistaan eivätkä välttämättä hakeudu ”jonkun mielestä tuottavan” alan koulutukseen vain siksi, että ”jonkun mielestä tuottamattoman alan” koulutuspaikkoja ajettaisiin alas. Sen sijaan he, tai ainakin osa heistä, saattaa tehdä arvaamattomia valintoja eli jättäytyä vaikkapa toisen asteen tutkinnon varaan tai vaille koulutusta.
Toiseksi, on äärimmäisen vaikea ennustaa, minkä alojen koulutus on hyödyllistä ja tarpeellista vaikkapa 20-30 vuoden kuluttua. 90-luvulla ja kaksituhattaluvun taitteessa yliopistokoulutuksen osalta puhuttiin pitkälle erikoistumisen tarpeesta, nyt on jo kymmenisen vuotta ajateltu, että generalistinen osaaminen on tärkeää ja generalistit on alkaneet myös työllistyä oikein hyvin. Tälläkin hetkellä on todennäköisesti menossa sellaisia koulutusohjelmia, joiden sisällöstä merkittävin osa tulee olemaan yleiset oppimisen ja osaamisen ja sen päivittämisen taidot, mutta itse substanssi jää taustalle. Ja samaan aikaan sellaisia, joiden osaajista tulee olemaan huutava pula, mutta sitä ei vaan vielä ymmärretä eikä osata laajentaa tarjontaa. Ja kaikkea siltä väliltä.
Kolmanneksi on aina hyvä kysyä, millaisesta tuottavuudesta puhutaan. Jos nähdään taloustieteen tapaan hyvinvointi kapeasti taloudellisena, niin silloinkin kyse on monimutkaisesta verkostosta, jossa monien eri koulutusalojen ihmiset yhdessä mahdollistavat niiden kansantaloudelle tärkeiden vientialojen menestymisen. Täällä keskustelussa nostetaan hyvin usein di:t esimerkiksi, mutta on hyvä huomata, että sen di:n koulutus- ja urapolun varrella on ollut ja on aivan valtavan paljon eri alojen ammattilaisia mahdollistamassa sitä polkua, kasvamista ja oppimista, ympäröivää yhteiskuntaa ja sen infraa, mielen ja fysiikan terveyttä vaikkapa taiteiden ja liikuntapalveluiden osalta ja sitten konkreettisesti terveydenhuollon osalta.
Yhteiskunta on monimutkainen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ensinnäkin, ihmiset tekevät valintoja omista lähtökohdistaan eivätkä välttämättä hakeudu ”jonkun mielestä tuottavan” alan koulutukseen vain siksi, että ”jonkun mielestä tuottamattoman alan” koulutuspaikkoja ajettaisiin alas. Sen sijaan he, tai ainakin osa heistä, saattaa tehdä arvaamattomia valintoja eli jättäytyä vaikkapa toisen asteen tutkinnon varaan tai vaille koulutusta.
Toiseksi, on äärimmäisen vaikea ennustaa, minkä alojen koulutus on hyödyllistä ja tarpeellista vaikkapa 20-30 vuoden kuluttua. 90-luvulla ja kaksituhattaluvun taitteessa yliopistokoulutuksen osalta puhuttiin pitkälle erikoistumisen tarpeesta, nyt on jo kymmenisen vuotta ajateltu, että generalistinen osaaminen on tärkeää ja generalistit on alkaneet myös työllistyä oikein hyvin. Tälläkin hetkellä on todennäköisesti menossa sellaisia koulutusohjelmia, joiden sisällöstä merkittävin osa tulee olemaan yleiset oppimisen ja osaamisen ja sen päivittämisen taidot, mutta itse substanssi jää taustalle. Ja samaan aikaan sellaisia, joiden osaajista tulee olemaan huutava pula, mutta sitä ei vaan vielä ymmärretä eikä osata laajentaa tarjontaa. Ja kaikkea siltä väliltä.
Kolmanneksi on aina hyvä kysyä, millaisesta tuottavuudesta puhutaan. Jos nähdään taloustieteen tapaan hyvinvointi kapeasti taloudellisena, niin silloinkin kyse on monimutkaisesta verkostosta, jossa monien eri koulutusalojen ihmiset yhdessä mahdollistavat niiden kansantaloudelle tärkeiden vientialojen menestymisen. Täällä keskustelussa nostetaan hyvin usein di:t esimerkiksi, mutta on hyvä huomata, että sen di:n koulutus- ja urapolun varrella on ollut ja on aivan valtavan paljon eri alojen ammattilaisia mahdollistamassa sitä polkua, kasvamista ja oppimista, ympäröivää yhteiskuntaa ja sen infraa, mielen ja fysiikan terveyttä vaikkapa taiteiden ja liikuntapalveluiden osalta ja sitten konkreettisesti terveydenhuollon osalta.
Yhteiskunta on monimutkainen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Viimeksi muokattu:
Ylipäätään kielten pakkotuputus on täysi hulluus. Englantia nyt pitäisi vähän osata, mutta muut kielet kyllä aivan turhaa ajanhaaskausta jos niiden opiskeluun ei halua orientoitua. Suomessa pakkoruotsikeskustelukin on ollut tavattoman ripulista, kun vaihtoehtona nähdään se, että pitäisi ottaa siihen joku valinnainen kieli vaikka pääongelma on siinä, että mitään kolmatta kieltä suomen ja englanin lisäksi ei tarvita ollenkaan.
Ylipäätään huonon kieliosaamisen tarve muun kuin englannin osalta, mikä on lingua franca, tulee romahtamaan parempien kääntäjäsoftien myötä täysin. Taas lähelle native tasoa puhumisen tarpeelle ei tule käymään näin...ja lähelle native tasoa ei pääse jos ei ole mitään orientaatiota ja kiinnostusta asiaan. Tässäkin ollaan menossa siis ojasta allikkoon normi suomityylillä.
Tässä viestissä on hyviä pointteja. Juuri tämän vuoksi en ajaisi mitään alaa täysin alas. Aloituspaikkojen määriä voi muuttaa mun mielestäni joissain rajoissa, sillä maailma nyt kuitenkin on verrattaen ennustettava sillä aikavälillä millä tuo on oleellista.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 517
Se on paska tavoite. Määrä ei korvaa laatua, eikä huono tavoite toteutuessaankaan johda tuloksen paranemiseen. Korkeakoulutettujen osuus on jo korkea, eikä se kokonaisuudessaan koostu tapauksista joissa korkeakoulutus olisi hyödyksi.
Sellaista en itse ehdotakaan. Sen sijaan voisi vähän yläpäälläkin ajatella sitä, mikä kaikki korkeakoulutus on tarpeellista. Koulutuspaikkoja voisi niiden laadun ohella monessakin kohdassa lisätä. Sen sijaan yhtään etnomusikologian tai transtutkimuksen englanninkielistä lopputyötä tai väitöstä ei aivan välttämättä tarvita juuri Suomesta vaan niitä tulee tarpeeksi maista, joissa valde ei maksa koko lystiä ja on vähän varaa tuhlatakin.
Totta, tämä johtaa myös tähän outoon tutkintojen dilutoitumiseen missä vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa siihen, että tekee jotain ympyrädiagrammeja excelillä.
Jotain ongelmaa todella on jos 9 (vai onko peruskoulu jo 10 vuotta?) vuoden kouluttautumisella ei saa juuri mitään töitä, siihen 3 vuotta päälle voi saada jo jotain lattiahommia, eli 12 vuotta koulutusta ihan perusduunarijuttuihin. Tohon päälle joku maisterin tutkinto niin 17 vuotta koulutusta niin pääsee niitä ympyrädiagrammeja tekemään.
Mun mielestäni järjestelmä on muuttunut koko ajan tehottomammaksi, niissä tehtaissa missä olen ollut töissä on ollut sinne 16 vuotiaana joskus 70- luvun lopulla menneitä ja sillon olivat käyneet koulua kai 8 vai mitälie vuotta.
- Liittynyt
- 14.08.2023
- Viestejä
- 2 137
Hyvä että tämä asia tuli esille. Tämä on aivan saatana typerä tavoite ja on aivan älyttömän noloa että samalla kun suomalainen yhteiskunta on ollut syöksykierteessä ainakin 2008 alkaen niin me ollaan kansainvälisesti yritetty ylpeillä sillä kuinka suuri osuus väestöstä on "korkeakoulutettuja". On todellakin mahtavaa että samalla kun verot nousee, kaikki kallistuu ja työttömyys on korkea, saadaan onneksi lisää ikuisesti työttömiä taidehistorian maistereita, naistutkimuksen tohtoreita yms. täysin hyödytöntä paskaa.
Tulee hiukan mieleen tämä jo klassinen itsepetos siitä kuinka suomi on "maailman onnellisin kansa" jollain subjektiivisella poppamies-tieteeseen perustuvalla huuhaakyselyllä. Kaikki on menossa päin persettä, mutta hei tämä "suuri pyhä kysely" on taas julkaistu joten laittakaa side takaisin silmille ja jatkakaa uneksimista!
Suomi tarvitsee korkeakoulutusta 1) niille henkilöille joilla siihen on kapasiteettia 2) niille tutkinnoille ja tieteenaloille joista on hyötyä Suomen talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Korkeakoulutuksesta ei tule tehdä väkisillä mainstreamia laajentamalla sisäänottomääriä, lisäämällä tiedekuntia tai tutkintoja jotta mahdollisimman moni saataisiin "minulla on tutkinto"-sateenvarjon alle. Ensisijaista on se että suomalaisille on töitä (siis oikeita töitä eikä verorahotteisia suojatyöpaikkoja), ihmiset voi tienata ilman että valtio vie kaiken ja talous kasvaa.
Viimeksi muokattu:
On mahdollista puolustusvoimien lentäjien kohdalla, miksi ei muillakin kalliin koulutuksen aloilla, esim. lääkärit?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 10 594
Lääkäriliitto vähemmän yllättäen tyrmäsi idean. Kärnä ehdotti tuota ja sen jälkeen tilanne mennyt vain huonommaksi.
Lääkäriliiton Hannu Halila tyrmää lääkäreiden "pakkopalveluksen" – tarjoaa lääkkeitä pienten terveyskeskusten lääkäripulaan
Kansanedustaja Mikko Kärnä ehdotti tällä viikolla valmistuville lääkäreille työvelvollisuutta julkisessa terveydenhuollossa.
www.ts.fi
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 3 325
Suomessa korkeakoulutettujen osuus ei ole mitenkään erityisen suuri EU:n ja etenkään muihin pohjosmaihin verrattuna.
2020 -2022 paikkoja lisättiin seuraavasti:
Minusta korkeasti koulutetut pääsääntöisesti maksavat kyllä velkansa takaisin valtiolle moninkertaisesti, poislukien sitten jotkin huuhaatieteiden tohtorit mitkä ei tuota kuin päänsärkyä antaessaan haastatteluja eri medioille.
Koska puolet kansasta on keskivertoa tyhmempiä, niin en jo tämänkään takia halua määrättömästi lisääntyviä korkeakoulupaikkoja, sillä kaikilla ei ole sitä kapasiteettia ottaa vastaan koulutusta, tai suoriutua "tittelin vaatimasta" työelämästä jälkikäteen. Eikä niistä korkeasti koulutetuista ole mitään hyötyä jos 50% tehtaasta vain kokoustaa toisilleen ja piirtelee erilaisia tuottavuuskäyriä. Sitä aitoa työn tekijääkin tarvitaan.
Yliopistostakin pääsee läpi myös "heikompi aines", sillä oppilaitoksilla on kannustimia päästää rajatapauksetkin läpi. Varmasti osa rajatapauksista voi toimia paremmin työelämässä mitä yliopistossa, ja lopulta tuottaa yhteiskunnalle sitä hyvää.
Jos jotain Suomessa tarvitaan, niin se on helpompaa työntekijöiden palkkausta pieniin yrityksiin ja yleistä asenteen muutosta yrittäjiä kohtaan positiivisemmaksi. Suomesta tulee paljon hienoja tuotteita, mitkä voisivat ehkä lähteä vauhdikkaamminkin lentoon jos yrityksillä olisi Amerikan kaltaista rohkeutta skaalata toimintaa ylöspäin.
Koulutusasteen huomattiin kääntyneen laskuun tuossa aikaisemmin, joten tavoite nostaa koulutustasoa on siinä mielessä hyvä.
Myöhemmin tullaan varmasti saamaan tutkimusta siitäkin, onko koulutason laskuun kääntymisellä ja heikomman talouden ja tuottavuuden ajoilla yhteyttä (hämmästyisin, ellei olisi). Nyt ollaan ajallisesti vielä sen sisällä, joten se ei vielä oikein ole mahdollista. Joka tapauksessa, taloustieteessä on näyttöä, että maan koulutustaso korreloi sekä BKT:n että hyvinvoinnin kanssa, siinä mielessä se koulutustason nostamisen tavoite ei todellakaan ole turha.
Nyt tilanne on sellainen, että oltiin aikanaan OECD-maiden kärkipäätä, tällä hetkellä ollaan selvästi puolen välin alapuolella siinä Chilen ja Turkin kanssa.
Ja tähän koulutustason laskemiseen kun yhdistää heikentyneet oppimistulokset eli peruskoulun Pisa-tutkimusdatan, jossa siinäkin oltiin aikanaan kärjessä, mutta se on nyt muisto vain, niin aihe synkkenee.
Ja se kouluttamaton tai matalan koulutuksen tehdasduunari voi elää hyvän ja onnellisen elämän, siitä ei ole kysymys. Tuottavuuden kannalta kuitenkin mahdollisimman automatisoitu ja robotisoitu tehdas, joka tarvitsee vähemmän duunareita, on tehokkaampi. Samoin koulutusjärjestelmä, joka valmistaa ihmiset tehdasduunaria korkeamman tuottavuuden työelämään.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 9 218
Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.
Koulutusvastaiset taitaa yleensä kuulua niihin, jotka itse eivät ole kouluttautuneet syystä tai toisesta ja niihin, joiden bisnekset pyörii matalapalkka työntekijöiden varassa. Tähän toki sitten haetaan työvoimaa rajojen takaa.
Nostaa toki, mutta onko kaikki koulutus siihen käytettyjen resurssien arvoista? Enkä tarkoita vain valtion raharesursseja, vaan myös opiskelijan 5-7 vuoden oman ajankäyttöä joka on monelle pois esimerkiksi perheiden perustamisesta.
Jossain kohtaa ne "diminishing returnsit" iskevät myös kun lisätään koulutettavien määrää.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 669
Tämähän riippuu siitä miten toteutetaan. Jos koulutusmääriä nostetaan koulutuksen laadun ja vaativuuden kustannuksella, niin se on vahingoksi kaikille.
Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?
Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?
Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?
Huomautus - jätä toisten käyttäjien lokerointi pois keskustelusta
Katsohan, vasemmisto sai taas ujutettua rasismikortin pöytään siirtämällä maalitolppia sopivasti. Ei jumalauta...
Tässä nyt puhuttiin korkeakoulupaikkojen määrästä, ei siitä että tämän vaihtoehto on yläasteen kesken jättäminen.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 669
Aika tyylipuhdas olkiukko taas sanoisin....
Kysymys ei liene siitä että haluttaisiin kenenkään olevan ilman koulutusta. Kysymys on siitä, onko järkevää yrittää saada kaikille kynnelle kykeneville korkeakoulututkinto vaikka sitten laskemalla standardeja tai kehittämällä siihen tarpeeseen korkeakoululippulappuja jostain ihan huuhaasta, mikä ei tuota oikeastaan mitään sellaista mistä olisi laajemmin mitään hyötyä. Jos oikeasti halutaan lisätä tuottavuutta niin silloin pitää panostaa koulutuksen laatuun, ei vain sen määrään. Ja se koskee ihan kaikkia koulutusasteita, ei ainoastaan korkeakoulua - meillä on edelleen paljon ns. matalamman koulutusasteen töitä, mitkä vaatisivat osaavaa porukkaa mutta kun sen periaatteessa matalamman koulutusasteen arvostus on poljettu vuosien mittaan alas ja samaan aikaan vaatimusasteet on käytännössä hävitetty niin se ei kykene tuottamaan tarpeeksi sellaista työvoimaa mikä pärjäisi. Sitten ulistaan että pitäisi saada tuoda puoli afrikkaa ja lähi-itää paikkaamaan sitä. Mutta ei, edelleen jotkut ajattelevat että kun saadaan maisterin paperit jonkun ideologisen napanöyhdän kaivelusta, niin tuottavuus jotenkin maagisesti nousee. Ja kun siihen napanöyhdänkaiveluun osallistujat vielä ahdistuvat ja menettävät mielenterveytensä heti kun tulee jotain ihan oikeita vaatimuksia niin poljetaan vaatimustaso tarpeeksi alas että lumihiutaleetkin kestävät niin siinähän sitä ollaan. Korkeakoulupaperit, joiden takana ei ole sellaista substanssia minkä varaan kannattaisi laskea minkäänlaista tuottavuuskasvua. Mutta joo... tosiaan, tämäkin on varmaan sitä koulutusvastaisuutta sitten... pääasiahan on paperit ja muodollinen pätevyys millä pääsee jvaikka ohonkin turvalliseen julkiseen virkaan. Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi...
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 9 218
Ei perheille tarvitse olla yhteistä aikaa, kun saadaan korvaavat kansalaiset tuotua muualta. Loistava idea.
Eikös tähänkin voi nepotismin perusteella Suomessa palkata nykyään vaikka oman teatteripoikansa.
Nyt en muuten tosta sun viestistä ihan hirveästi saa otetta. Jotain akateemisesta navankaivelusta ja laskevista standardeista. Ota tuosta nyt selvää.
Minusta henkilökohtaisesti Suomen tulisi jatkossa kasvattaa korkeakoulutettujen prosentuaalista määrää. Tätä ei kuitenkaa tule tehdä niin, että eskarin jälkeen kaikki ovatkin emiritusprofessoreja, vaan resurssit ja opetuksen laatu tulee olla riittävän korkea. Koulutuksen laatuun vaikuttaa moni muukin asia, kuin pelkkä aloituspaikkojen määrä.
Kauhean pessimististä. Vaikka peruskoulu onkin pikkusen päässyt rapautumaan, niin ei meidän lapset ja nuoret nyt niin paljoa ole tyhmistyneet, ettei selviäisi korkeakouluissa ja työelämässä aivan samalla tavalla kuin 70-luvulla syntyneet (korkeimmaksi koulutustasoksi jääneiden ikäluokat).Aika tyylipuhdas olkiukko taas sanoisin....
Kysymys ei liene siitä että haluttaisiin kenenkään olevan ilman koulutusta. Kysymys on siitä, onko järkevää yrittää saada kaikille kynnelle kykeneville korkeakoulututkinto vaikka sitten laskemalla standardeja tai kehittämällä siihen tarpeeseen korkeakoululippulappuja jostain ihan huuhaasta, mikä ei tuota oikeastaan mitään sellaista mistä olisi laajemmin mitään hyötyä. Jos oikeasti halutaan lisätä tuottavuutta niin silloin pitää panostaa koulutuksen laatuun, ei vain sen määrään. Ja se koskee ihan kaikkia koulutusasteita, ei ainoastaan korkeakoulua - meillä on edelleen paljon ns. matalamman koulutusasteen töitä, mitkä vaatisivat osaavaa porukkaa mutta kun sen periaatteessa matalamman koulutusasteen arvostus on poljettu vuosien mittaan alas ja samaan aikaan vaatimusasteet on käytännössä hävitetty niin se ei kykene tuottamaan tarpeeksi sellaista työvoimaa mikä pärjäisi. Sitten ulistaan että pitäisi saada tuoda puoli afrikkaa ja lähi-itää paikkaamaan sitä. Mutta ei, edelleen jotkut ajattelevat että kun saadaan maisterin paperit jonkun ideologisen napanöyhdän kaivelusta, niin tuottavuus jotenkin maagisesti nousee. Ja kun siihen napanöyhdänkaiveluun osallistujat vielä ahdistuvat ja menettävät mielenterveytensä heti kun tulee jotain ihan oikeita vaatimuksia niin poljetaan vaatimustaso tarpeeksi alas että lumihiutaleetkin kestävät niin siinähän sitä ollaan. Korkeakoulupaperit, joiden takana ei ole sellaista substanssia minkä varaan kannattaisi laskea minkäänlaista tuottavuuskasvua. Mutta joo... tosiaan, tämäkin on varmaan sitä koulutusvastaisuutta sitten... pääasiahan on paperit ja muodollinen pätevyys millä pääsee jvaikka ohonkin turvalliseen julkiseen virkaan. Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi...
Ykköstavoite olisi kyetä nyt ensiksi palaamaan siihen. Kun se on saavutettu, sitten jokunen prosenttiyksikkö lisää ja aletaan olla siellä, mitä haetaan.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 669
En puhunut tyhmistymisestä sinänsä mitään. Mutta jos olet yhtään seurannut esimerkiksi työelämäkeskustelua, niin kyllä sieltä on jo vuosia puhuttu vähän huolestunein äänenpainoin uuden sukupolven pärjäämisestä työelämässä niin tiedollisten, taidollisten kuin töistä selviytymisen osalta. Tuo lähestymistapa on myös sikäli kehno, että meidän kilpailijamaamme ovat aika paljon edellä ja se on se mittapuu mihin meidän pitäisi päästä ja mitä vastaan meidän pitäisi kilpailla, jos aiomme pärjätä. Nyt kun kehitys on ollut jo vuosia alaspäin, niin ihan valtavan paljoa en näe aihetta optimismiin sen osalta, varsinkin jos ongelman olemassaolo kielletään tai sitä vähätellään että "ei meillä nyt niin huonosti mene...." Kyllä meillä menee ihan lukujen valossa. Edelleen, jos mittapuuna on vain korkeakoulututkintojen määrä eikä niiden laatu, niin siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 669
No luetun ymmärtäminen voi tietysti olla haastavaa, ainakin jos lauseissa on enemmän muuttujia kuin keskimääräisessä poliittisessa iskulauseessa. Sitä ehkä pitäisi opettaa korkeakouluissa enemmän.
Kysymys on sitä kumpaa priorisoidaan. Jos tutkintojen määrää, niin silloin niitä tutkintoja pyritään puskemaan ulos tarvittaessa vaikka vaatimustasosta tinkimällä. Jos laatua niin silloin pitää hyväksyä se, että osa aloittaneista ei koskaan valmistu koska eivät kykene tai jaksa opiskella niitä asioita riittävällä tasolla. Sen takia pelkkää määrää on huono tavoite.
Mielestäni en missään kirjoittanut etteikö menisi huonosti. Nimenomaan menee. Esitin, että sekä koulutustason lasku että oppimistulosten heikentyminen saattaa olla yksi syy siihen, mutta tästä ei vielä ole tutkimusta.
Toinen asia on tuo työelämäpuhe. Olen itse jo hieman varttuneempi ja johtotyössä osaamisintensiivisellä alalla jossa koulutustaso on pääosin korkeakoulu/yliopisto tai tutkijankoulutus.
En ole kanssasi samaan tapaan huolissani ainakaan koulutettujen nuorten aikuisten työelämätaidoista tai asenteesta. Ennemminkin olen huolissani heidän taidoistaan irrottautua työstä ja purkaa kuormitusta eli ns. palautumistaidoista. Ja tähän osa-alueeseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen olemmekin kyllä panostaneet paljonkin.
- Liittynyt
- 06.03.2017
- Viestejä
- 1 189
Perheelliset osaavat todennäköisesti neuvotella työajakseen ma-pe.
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 10 594
/img-s3.ilcdn.fi/19ad133bc535f104bd4f5330550f07fb49985687f9c7659bb14e5fbc9ccfc3a5.jpg)
Hallitus päätti: Yksityiskouluille lisärahoitus
Tähän asti yksityiset koulut ovat saaneet valtiolta pienempää korvausta kuin kunnan omat koulut. Kotikuntakorvauksen yhdenmukaistaminen on ollut ikuisuusteema.
www.iltalehti.fi
Hyvä päätös, yksityiskoulut nyt samalla viivalla muiden kanssa. Ensi elokuusta lähtien taas sata.
"Yksityisten perusopetuksen järjestäjien oppilaskohtaista kotikuntakorvausta leikattiin vuoden 2015 alussa 100 prosentista 94 prosenttiin.
Yksityiset koulut ovat siis saaneet pienemmän rahoituksen kuin kunnan koulut."
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 9 218
Jos ei tiedä yhtään miten asiat reaalimaailmassa toimii, niin voihan sen näinkin päättää olevan.
Toki sen jälkeen kun on ensin saatu kansalaispalkka, jolla pustyy elää ilman työntekoa, jolloin kieltäytä ilta/yö/viikonlopputöistä.
Muutoin ihan turha kuvitella yleisesti onnistuvan ilman firman/alan vaihtoa, eikä se useille ole niin helppoa kuin bbs:n huippukoodareille.
Oma kokemus tästä on, että yleensä ne rekrytoinnin vaikeudet tulee sieltä työnantaja puolelta kun on kaikki byrokratisoitu, valtio ei niitä aseta. Mulla on nyt tähän liittyen taas yksi tapaus päällä kun tein laitekonsultointityön suht pieneen yritykseen ja oottelen maksua. Töitä olisi pirusti ja on pyydetty tekemään lisää, mutta kun firman sisäinen byrokratia on niin raskasta ettei ensimmäisiäkään ole pystytty maksamaan 3 kuukaudessa. Laitteethan mulla on panttina, mitkä voin vetää vaikka romuksi kun kyllästyn niiden tilan vientiin.
Tollanen homma ei lähde lentoon kun vaikka minä olen nyt osaamispoolin ulkopuolella. Kuinkakohan moni muu on karkotettu ulkopuolelle kun ei viitsi asioida jonkun 10 ihmisen muodostaman neuvostoliiton kanssa. Eikä ole ainut tapaus, mun kokemukseni mukaan yrittäjät itse ovat byrokraattisin kansanosa, minkä kanssa normaalina byrokratiaa inhoavana ihmisenä on mahdotonta asioida. Jonkun naapurin penan kanssa kaikki hoituu, mutta jos pena on yrittäjä niin alkaa byrokratisointi heti.
Viimeksi muokattu:
Sun tasolla ei ehkä ongelmia ole itse työelämätaidoissa. Itse teen aika laajalla skaalalla kaikenlaista, ja ongelma ei ole korkeakoulutetut sinällään vaan ihan ammattikoulun rapautuminen, mistä ei juurikaan puhuta. Jos ei ole kotoota saanut mitään taitoja, niin siellä amiksessa ei mitään opi ja se näkyy sitten siinä, että esimerkiksi työssäoppijoita ei enää yrityksiin haluta ottaa koska ne eivät osaa mitään. Kun mitään ei ole opetettu. Valmistuessaan ammattikoulututkinto ei takaa yhtään mitään minkäänlaisesta osaamisesta. Ne pärjää, jotka ilman ammattikouluakin pärjäisi.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 615
Jos nyt hiuksia halotaan, niin puolet on mediaania tyhmempiä, ei välttämättä keskiarvoa tyhmempiä.
Ja koulutus ei vaikuta älykkyyteen, mutta älykkyys usein mahdollistaa sen koulutuksen.
Suomessa pitäisi nostaa vaatimustasoa kouluihin ja kouluissa. Ei kaikilla tarvitse olla korkeakoulutusta. Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.
Ps. virkamiesruotsin suoritin ja nykyään monikansallisessa yhtiössä keskustelen sujuvasti ruotsalaisten kollegojen kanssa englanniksi.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 2 498
Niin jos niitä siistejä hommia ei irtoa sitten pitää katella siivousta, burgerin flippausta ym. mutta vähän hukkaan menee vaikka maisterin pahvit siinä yhteiskunnankin kannalta.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 615
Paljon enemmän ne menee hukkaan jollei oman alan töitä hakiessa tee muita hommia samalla.
Suomessa korkeakoulutuksen omaavilla miehillä on keskimäärin 550 000 ja naisilla 400 000 korkeammat elinkaaritulot kuin 2. asteen ammatillisen koulutuksen omaavilla. Lisäksi he ovat keskimäärin vähemmän työttömänä.
Ero on todella pieni, kuvaa kyllä hyvin sitä miten pienellä palkalla korkeasti koulutetut tekevät töitä. Ja tuota erotusta ilmeisesti verotkin vielä supistavat.
- Liittynyt
- 14.08.2023
- Viestejä
- 2 137
Enpä ole lukuja tarkastanut eikä se ole mitenkään oleellista pointtini kannalta, mutta en ole myöskään yllättynyt jos tässä olisi jälleen kerran yksi vasemmiston poliittinen litrugia vailla todellista pohjaa. On sillä Suomen asemalla väestön korkean koulutustason johtotähtenä ainakin kehdannut paistatella kansainvälisillä areenoilla viimeisen 20v ajan.
Missasit oikeastaan aivan kaiken mitä juuri sanoin. Kyse oli juuri siitä ettei "koulutus" tai "koulutusaste" sanojen taakse piiloutuminen ole mitenkään merkityksellistä tai hyödyllistä. Paskan opiskeleminen ja huuhaa professorien tutkimuksien rahottaminen ei edistä suomalaista yhteiskuntaa milläänlailla.
Koulutus (siis oikea koulutus) ei ole kuin pussillinen omenoita jonka jokainen voi noutaa kaupasta niin halutessaan. Jos kaikki kykenisivät samaan niin meistä melkein jokainen olisi aivokirurgi, teoreettisen fysiikan nobelisti, miljardööri sarjayrittäjä jne. Jos ihmisistä yritetään väkisillä saada korkeakoulutettuja niin se menee lopulta joko siihen että alennetaan vaatimuksia, tutkintojen tasoa yms. niin paljon että riman yli pääsee kaikki.
Javier Mileitä siteeraten (tosin tässä tapauksessa tämän voisi kääntää toisin päin):
"If printing money would end poverty, printing diplomas would end stupidity."
Ensinnäkin työelämä ei jakaannu pelkästään koulutettuihin ja duunareihin vaan myös esim. yrittäjiin ja monet duunaritkin työkokemuksen tai oman koulutuksen kautta tekevät korkeakoulutettujen hommia. Toiseksi duunareita on muitakin kun pelkkiä tehdasduunareita ja kolmanneksi ehkä näistä täysin automatisoiduista robottien ohjaamista yhteiskunnista ja tehtaista voi huolestua siinä vaiheessa kun se on oleellista eikä pelkästään scifiä.
Jos oletetaan että tulevaisuudessa tekoäly ja automaatio vie kaikki ns. matalakoulutettujen hommat niin miten se auttaa meitä jos me ollaan koulutettu näistä ihmisiä feministisen vaginaterapian lisensiaatteja? Ensin he vievät yhteiskunnalta rahoja koulutukseensa, sen jälkeen työttömyyteen kunnes tulee vasemmistohallitus joka rahoittaa hömppäinstituutteja ja sen jälkeen nämä ihmiset menee verorahoitteisiin laitoksiin tekemään arvotonta tutkimusta kunnes siirtyvät eläkkeelle. Koko elinkaari täysin arvotonta työtä ja pelkkää verovarojen nielemistä. Olisi parempi ja halvempaa laittaa nämä ihmiset sossun/kelan rahoituksella ikuiselle lomalle.
Lähinnä jos on kielitaidoton. Eikö muutenkin ole hiukan perverssiä että tässä ollaan menty ikään kuin perse edellä puuhun? Koska koulutusta ei varsinaisesti tarvitse n. 90% primitiivisistä hommista niin tilanne on se että olemme luoneet ratkaisun ja nyt jostain pitäisi löytää ongelma. No ei hätää, synteettisesti lukitaan kasa ammatteja koulutustodistuksen taakse jotta voidaan oikeuttaa ja pakottaa ihmiset kouluttautumaan...sen sijaan että vain päästettäisiin ihmiset töihin.
Ainakin olet yhdenmukainen tässä epäloogisuudessasi.
- Jos ei halua että Hassad "I'm seventeen" Ahmed grooming-talossaan raiskaa 5v lapsen niin se tarkoittaa että olisi kategorisesti kaikkea maahamuuttoa vastaan.
- Jos ei halua että suomalaisia koulutetaan pseudotieteisiin tai korkeakoulutuksen rimaa lasketaan väkisillä jotta kaikki saisivat arvottoman paperinpalasen niin se tarkoittaa että vastustaa kaikkea koulutusta.
Mitä muuta tähän sarjaan kuuluu? Jos vastustaa rattijuopumusta niin on auto/ajoneuvovastainen?
Viimeksi muokattu:
Noin niinkuin mielenkiinnosta? Mitä ammatteja mielestäsi on lukittu niin että juurikin tämä koulutus on se mikä työn saamisen ja aloittamisen estää?
Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.
Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.
Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.
Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.
Onko sinulla antaa esimerkkiä, millä tavalla taidetta ja kulttuuria opiskellaan teknisellä alalla ammattikoulussa? Otan nyt esimerkiksi vaikka ammatit puuseppä, rakennusmies ja LVI-asentaja.
Kuului kaikille pakollisiin ammattitaitoa täydentääviin aineisiin siinä missä pakollinen ruotsi.
ATTO-aineet – Wikipedia
Taide ja kulttuuri on erillinen aine jota opettiin ainakin aiemmin.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä NVIDIA GeForce RTX 5060 Ti (16 Gt)
18.4.2025 21:16
-
Seuraavan sukupolven Snapdragon X -prosessoreille povataan 18-22 % parempaa suorituskykyä
18.4.2025 04:28
-
Vuoto: AMD valmistelee Radeon RX 9060 XT:n ohella myös RX 9070 GRE -mallia
18.4.2025 04:11
-
Cherry Xtrfy julkaisi MX Northern Light -kytkimet ja K5V2 + GP6 -bundlen
18.4.2025 03:49
-
Applen ensimmäistä taittuvaa iPhonea odotetaan saapuvaksi ensi vuoden aikana
17.4.2025 16:11
