Kitaran soittaminen

[lmu2002]

En oo ihan varma mitä tarkoitat ja miksi juuri A-mollia, mutta jos meinaat sitä, että käy läpi, että miten koko- ja puolisävelaskelet toistuu molliasteikossa, niin kai tuollaikin voi lähteä liikkeelle.

Toinen lienee sit muistaa, että molliasteikossa on aina pieni terssi (eli alennettu kolmonen suhteessa pohjasäveleen) ja luonnollisessa mollissa lisäksi alennettu kutonen ja seiska. Siirtyisin ehkä ite A-molliasteikon ihmettelystä aika nopeasti tutkimaan molli- ja duuriasteikoiden eroja, niin sävelien kuin soinnin, ja opiskelemaan myös rinnakkaismollin käsitteen. Eli kappas kehveliä, A-molliasteikossa ja C-duuriasteikossa on ihan samat sävelet, mutta vähän vaan eri järjestyksessä ja sama pätee jokaiseen muuhunkin sävellajiin ja sen rinnakkaismolliin. Mistä pääsee sit joskus myöhemmin näihin paljon puhuttuihin moodeihin (joita siis duuriasteikko ja luonnollinen mollikin on).

Mut ehkä A-molli (tai se vapaa A-kieli ylipäätään) siitä mukava, jos haluaa opetella samalla intervalleja tuon asteikon lisäksi, eli miksi kutsutaan intervallia joka muodostuu vapaasta A-kielestä ja kolmosnauhalta painettuna, entä nelos- tai vitosnauhalta painettuna jne. Ja intervalleille on varmaan jotain kuuloharjoituksiakin, joita varmaan kannattas ehkä käydä, että korva kertois pienen ja suuren terssin eron, kvartin, ylinousevan kvartin, kvintin, pienen ja suuren sekstin erot ja niin edelleen.

muoks. ja hyvää reeniähän se samalta kieleltä soitto ylipäänsä on, että löytyy intervallit ja asteikot myös yhdeltä kieleltä. Mulla vaan vähän suti tyhjää tuon kanssa, että miten sitä kautta ite hahmottais teoriaa..

Köhöm, rinnakkaissävellaji, ei rinnakkaismolli. Täällä on opiskelijoita paikalla

A-molli (ja C-duuri) on siitä selkeä ettei ole ylennettyjä/alennettuja. Näyttää nuotistossa selkeeltä ja pianon koskettimistossa pelkkiä valkoisia näppäimiä.

 

[pappatech]

Köhöm, rinnakkaissävellaji, ei rinnakkaismolli. Täällä on opiskelijoita paikalla

Ihan käypä termi on minusta rinnakkaismollikin ja esiintyy myös oppiteksteissä. Voinet tsekata itsekin.

Varmaan joo virallinen virallinen tuo mainittu, mutta minusta voi käyttää kumpaa hyvänsä, kunhan ymmärtää käsitteen. Intuitiivisempi tuo -molli.

 

[lmu2002]

Ihan käypä termi on minusta rinnakkaismollikin ja esiintyy myös oppiteksteissä. Voinet tsekata itsekin.

Varmaan joo virallinen virallinen tuo mainittu, mutta minusta voi käyttää kumpaa hyvänsä, kunhan ymmärtää käsitteen. Intuitiivisempi tuo -molli.

On rinnakkaisduurejakin (niille molleille). Mutta ne on molemmat rinnakkaissävellajeja.
Hyvä näitä on kyllä ottaa haltuun, se on selvä.

 

[pappatech]

On rinnakkaisduurejakin (niille molleille). Mutta ne on molemmat rinnakkaissävellajeja.
Hyvä näitä on kyllä ottaa haltuun, se on selvä.

No juu, oot varmaan oikeassa, luin nyt silmät auki viestini ja ehkä se tuossa kontekstissa oli vähän harhaanjohtava. Duuri ja molli on keskenään rinnakkaissävellajeja, jos niillä on sama etumerkki, ja hyvä toki pitää tuo käsitepuoli selkeänä, mutta sitä esiintyy minusta teksteissä tai jutuissa, että sanotaan, että jollain duurilla on jokin rinnakkaismolli.

Mut joo, pääasia, jos tuo käsite vaan aukeaa.

 

[Dzeeta]

Itse olen pianonrämpyttäjä ja maanantaina tuli myös sähkökitara taloon. Teoriapuoli jokseenkin hallussa, mutta kyllä saa tuhansia toistoja tahkota, että alkaa luonaamaan. Ihan vaan otteenkin löytäminen tuottaa tuskaa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa esim. F tai Cm -soinnut. Kyllä saa sormea vääntää. Sormenpäät jo ihan kipeät muutenkin. No, nyt on tarkoitus sisäistää otelauta lihasmuistiin ensin ja sitten paremmin sointujen kimppuun.

Myös samaa mieltä, että pianon koskettimien kautta aluksi helpompi ymmärtää sävelet, sävellajit ja intervallit, jos ihan aloittelija on.

 

[Stephen Elop]

Itse olen pianonrämpyttäjä ja maanantaina tuli myös sähkökitara taloon. Teoriapuoli jokseenkin hallussa, mutta kyllä saa tuhansia toistoja tahkota, että alkaa luonaamaan. Ihan vaan otteenkin löytäminen tuottaa tuskaa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa esim. F tai Cm -soinnut. Kyllä saa sormea vääntää. Sormenpäät jo ihan kipeät muutenkin. No, nyt on tarkoitus sisäistää otelauta lihasmuistiin ensin ja sitten paremmin sointujen kimppuun.

Myös samaa mieltä, että pianon koskettimien kautta aluksi helpompi ymmärtää sävelet, sävellajit ja intervallit, jos ihan aloittelija on.

Paul Davidsiltä just tullut video noihin aloittelevan kitaristin soittotekniikka asioihin. Ja videossa näytetään mielestäni varsin pätevä tapa miten plektraa pidetään. Eli ei paineta peukalolla vastaan, vaan vain etusormella painetaan pleku peukaloa vasten.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Ja sormenpäiden kipeytymisiin ja sormien osumiseen oikeaan kohtaan soinnissa, niin kokeile soittaa ne soinnut että se otelauta käsi ei painakaan niitä kieliä, vaan demppaa ne kielet. Voi aukaista vähän itselle missä ne otelautakäden ongelmat ovat.

 

[Ad_Astra]

Myös samaa mieltä, että pianon koskettimien kautta aluksi helpompi ymmärtää sävelet, sävellajit ja intervallit, jos ihan aloittelija on.

Joo. Pianolla ne täysin samoja "muotoja" koko ajan. Kitaralla vaihtoehtoja paljon enemmän ja b kieli suhteessa muihin ei auta asiaani ollenkaan.

Pianolla c sointu eli c,e,g ja sillä muodolla kun hyppii vain valkoisia koskettimia tulee c duuri, d molli, e molli, f duuri, g duuri, a molli ja lopuksi bdim. Jne.

Sitten kun lykkää terssiä perään tulee taas uusia sointuja riippuen onko iso vai pieni. Eli c,e,g,bb muodostaa c7 kun taas c,e,g,b tulee cmaj7. Siihen taas terssiä niin c,e,g,bb,d on c9 kun taas c,e,g,b,d on cmaj9. Näistä kun seiskan b/bb jättää pois onpi cadd9.

Suositus tosiaan seurailla nuottien mukaan musiikkia. Toisaalla jätettiin örinä pois laskuista mutta itse jättäisin koko populaarimusiikin pois eli back to the basics ja kasaria kehiin.

Nää siis vain omia neuvoja kun kitaraa aloin soittamaan nuoteista kun tabulatuureista en mitään tuolloin tajunnut.

Voi olla ajatusvirheitä kun tässä puhelimella räpeltää eikä näe mitään enää tän ikäisenä..

 

[pappatech]

Mielenkiintoiselta vaikuttaa esim. F tai Cm -soinnut. Kyllä saa sormea vääntää. Sormenpäät jo ihan kipeät muutenkin. No, nyt on tarkoitus sisäistää otelauta lihasmuistiin ensin ja sitten paremmin sointujen kimppuun.

Oletan, että puhut nk. barré-soinnuista, joissa etusormi painaa yhdeltä nauhalta useamman kielen ja on vähän niinku lappeellaan ja muut sormet pitäs saada sit mukaan pystymmäksi ottamaan se loppu sointuote. Nuo on vaan ikäviä alkuun. Vaatii näppivoimia, joita ei alussa oikein ole ja muutenkin tota sormiakrobatiaa, että jos lohduttaa, niin kaikki niiden kanssa kompastelee alkuun.

Kannattaa varmaan opetella nuo alkuun ihan niin kuin kuuluukin, mutta noissa voi kyllä sit vähän niin kuin huijata, pikkaisen oikoa tai soitella kaikenlaisia osasointuja, ettei tarvii tota, joissain tilanteissa vähän kömpelöä, barré-otetta aina ottaa.

Ja sormen päät tulee vaan kipeeksi alussa, sekin kuuluu asiaan, mutta siihen kyllä tottuu, kun sormenpäiden nahka pikkaisen kovettuu. Kannattanee kattoa, ettei siinä reenikitarassa ole mikään ihan överipaksu kielisetti, joka tekee soittamisesta tarpeettoman raskasta, koska toi sormenpäiden kipeytyminen tulee varmaan vielä uusiksi eteen sitten, kun rupeet opettelemaan bendaamista.

Tuota hetken pureskelin, että mitä väliä painatko etusormella plekun peukkua vasten vai toisin päin. Tai vaan puristat noi sormet kevyesti yhteen plekuotteessa. Minusta olennaista on, että käsi on rento ja ote riittävän kevyt, ettei plekua puristeta yhtään enempää kuin tarpeellista. Ehkä toi peukulla painaminen voi pikkaisen tuoda jotain jännitystä ranteeseen, mikä ei ehkä hyvä asia, mutta tämä tällai tosi nopealla kuivaharjoittelulla.. Noi Daavidsin videot kyllä asiallisia, joista aloittelija saa varmasti ammennettua eri juttuja.

 

[Raikku]

Mustang Microsta tullut näemmä uuudempi/monipuolisempi malli. On näköjään täälläkin myynnistä jo monissa liikkeissä.

https://www.fender.com/en-FI/guitar...s/mustang-micro-plus/2311600000.html?rdl=true
“Very much the upgrade that was needed for one of the most popular headphone amps for guitar”: Fender Mustang Micro Plus review

Yksi puutehan alkuperäisessä oli esim tuo ettei voinut kuin niitä defaulteja efektejä käyttää.
Viking musicin 131€ taitaa olla halvin hinta noin nopeasti silmäillessä.

 

[Dzeeta]

Oletan, että puhut nk. barré-soinnuista, joissa etusormi painaa yhdeltä nauhalta useamman kielen ja on vähän niinku lappeellaan ja muut sormet pitäs saada sit mukaan pystymmäksi ottamaan se loppu sointuote. Nuo on vaan ikäviä alkuun. Vaatii näppivoimia, joita ei alussa oikein ole ja muutenkin tota sormiakrobatiaa, että jos lohduttaa, niin kaikki niiden kanssa kompastelee alkuun.

Kannattaa varmaan opetella nuo alkuun ihan niin kuin kuuluukin, mutta noissa voi kyllä sit vähän niin kuin huijata, pikkaisen oikoa tai soitella kaikenlaisia osasointuja, ettei tarvii tota, joissain tilanteissa vähän kömpelöä, barré-otetta aina ottaa.

Ja sormen päät tulee vaan kipeeksi alussa, sekin kuuluu asiaan, mutta siihen kyllä tottuu, kun sormenpäiden nahka pikkaisen kovettuu. Kannattanee kattoa, ettei siinä reenikitarassa ole mikään ihan överipaksu kielisetti, joka tekee soittamisesta tarpeettoman raskasta, koska toi sormenpäiden kipeytyminen tulee varmaan vielä uusiksi eteen sitten, kun rupeet opettelemaan bendaamista.

Tuota hetken pureskelin, että mitä väliä painatko etusormella plekun peukkua vasten vai toisin päin. Tai vaan puristat noi sormet kevyesti yhteen plekuotteessa. Minusta olennaista on, että käsi on rento ja ote riittävän kevyt, ettei plekua puristeta yhtään enempää kuin tarpeellista. Ehkä toi peukulla painaminen voi pikkaisen tuoda jotain jännitystä ranteeseen, mikä ei ehkä hyvä asia, mutta tämä tällai tosi nopealla kuivaharjoittelulla.. Noi Daavidsin videot kyllä asiallisia, joista aloittelija saa varmasti ammennettua eri juttuja.

Juurikin noi barre -soinnut kyseessä. On tässä kyllä tekemistä, mutta ihan kivaa puuhaa. Aivot tietää mitä pitäisi tehdä, mutta sormet ei vaan tottele. Aina enemmän vaikeuksia tuottaa, mitä enemmän nauhoja välissä, eli sormien välinen etäisyys kun kasvaa, niin vaikeutuu huomattavasti. No, toistoja ja hieromista. Onneksi on kärsivällisyyttä ja ymmärrys siitä, ettei se kehity kuin kovalla harjoittelulla.

 

[Dzeeta]

Paul Davidsiltä just tullut video noihin aloittelevan kitaristin soittotekniikka asioihin. Ja videossa näytetään mielestäni varsin pätevä tapa miten plektraa pidetään. Eli ei paineta peukalolla vastaan, vaan vain etusormella painetaan pleku peukaloa vasten.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Ja sormenpäiden kipeytymisiin ja sormien osumiseen oikeaan kohtaan soinnissa, niin kokeile soittaa ne soinnut että se otelauta käsi ei painakaan niitä kieliä, vaan demppaa ne kielet. Voi aukaista vähän itselle missä ne otelautakäden ongelmat ovat.

Kiitosta. Mitä tämä demppaaminen tarkoittaa? Tässä on se "hyvä" puoli, kun aloittelee, niin mielellään oppisi mahdollisimman hyvän tavan soittaa heti, ettei sitten tarvitse opetella väärästä/huonosta tekniikasta ulos.

 

[Eman Resu]

Kannattaa varmaan opetella nuo alkuun ihan niin kuin kuuluukin

Kyllä. Tunne yhden joka "tiesi aina paremmin", jos vähänkin koitti neuvoa. Vieläkään ei käännä yhtäkään sormea satulan suuntaan, barrejen kanssa koska aikoinaan päätti, että niin ei kuulu tehdä. Lopputuloksena A,D & G soi ja loput "soi" kuolleina. Kuulostaa just tasan niin "hyvältä", kuin voi arvata.

 

[Randomizer]

En oo ihan varma mitä tarkoitat ja miksi juuri A-mollia, mutta jos meinaat sitä, että käy läpi, että miten koko- ja puolisävelaskelet toistuu molliasteikossa, niin kai tuollaikin voi lähteä liikkeelle.

Toinen lienee sit muistaa, että molliasteikossa on aina pieni terssi (eli alennettu kolmonen suhteessa pohjasäveleen) ja luonnollisessa mollissa lisäksi alennettu kutonen ja seiska. Siirtyisin ehkä ite A-molliasteikon ihmettelystä aika nopeasti tutkimaan molli- ja duuriasteikoiden eroja, niin sävelien kuin soinnin, ja opiskelemaan myös rinnakkaismollin käsitteen. Eli kappas kehveliä, A-molliasteikossa ja C-duuriasteikossa on ihan samat sävelet, mutta vähän vaan eri järjestyksessä ja sama pätee jokaiseen muuhunkin sävellajiin ja sen rinnakkaismolliin. Mistä pääsee sit joskus myöhemmin näihin paljon puhuttuihin moodeihin (joita siis duuriasteikko ja luonnollinen mollikin on).

Mut ehkä A-molli (tai se vapaa A-kieli ylipäätään) siitä mukava, jos haluaa opetella samalla intervalleja tuon asteikon lisäksi, eli miksi kutsutaan intervallia joka muodostuu vapaasta A-kielestä ja kolmosnauhalta painettuna, entä nelos- tai vitosnauhalta painettuna jne. Ja intervalleille on varmaan jotain kuuloharjoituksiakin, joita varmaan kannattas ehkä käydä, että korva kertois pienen ja suuren terssin eron, kvartin, ylinousevan kvartin, kvintin, pienen ja suuren sekstin erot ja niin edelleen.

muoks. ja hyvää reeniähän se samalta kieleltä soitto ylipäänsä on, että löytyy intervallit ja asteikot myös yhdeltä kieleltä. Mulla vaan vähän suti tyhjää tuon kanssa, että miten sitä kautta ite hahmottais teoriaa..

A-molli on siitä hyvä että se on kvinttiympyrän ensimmäinen aste (Siis C-duuri eli A-molli). Eli pianossa pelkät valkoiset koskettimet. Eli ei sisällä yhtään sharppia eikä flättiä vaan kaikki on kokosäveliä (A,B/H,C,D,E,F,G)

Kitaran kanssa CAGED-systeemi kannattaa opetella, se avaa aikapaljon ovia erilaisiin tapoihin soittaa sointuja.

 

[pappatech]

A-molli on siitä hyvä että se on kvinttiympyrän ensimmäinen aste (Siis C-duuri eli A-molli). Eli pianossa pelkät valkoiset koskettimet. Eli ei sisällä yhtään sharppia eikä flättiä vaan kaikki on kokosäveliä (A,B/H,C,D,E,F,G)

Joo, olen toki tietoinen tästä, mutta konteksti tuolla edellä lähinnä se, että A-molli vapaalta kieleltä ei ole minusta kitarassa sen havainnollistavampi kuin E-, D, G- tai H-mollikaan. Jos siis opettelee vaan hahmottamaan kitaran otelautaa ja koskettimia ei ole saatavilla, niin kuin kaikilla ei varmasti olekaan. Ei varmastikaan ole haittaa soitella sitä A-mollia vapaalta, mutta minusta tuo sama pitäs tehdä yhtä lailla muiltakin kieliltä ja opetella muistamaan, mitkä nuotit asuu missäkin nauhavälissä, että tässä suhteessa tuo A-kieli tai A-molli ei ole minusta missään erityisasemassa.

Kun tästä terminologiasta ollaan oltu tarkkoja, niin mua häiritti tuo "kaikki on kokosäveliä" A-mollissa niin kuin kaikissa muissakin molliasteikoissa osuu puolisävelaskel tiettyihin paikkoihin ja duuriasteikoissa tiettyihin paikkoihin ja kokosävelasteikkohan olis taas ihan oma juttunsa. Hauskan kuuloinen kyllä sekin sopivassa kontekstissa.

 

[Stephen Elop]

Mitä tämä demppaaminen tarkoittaa?

Tässä asiayhteydessä kielten soimisen eli värähtelyn estämistä. On myös soimisen lopettaminen, mutta siinä kieli siis saa alkuun värähdellä ja vaikka soidakin kunnolla.

Tässä siis alkuun on tarkoituksena asetella ja liikutella ne sormet siinä otelaudalla mahdollisimman vähän painaen, eli siis vain asettuvat kielten päälle, jolloin ne sormet estää niitä kieliä soimasta. Ei tartte yhtään voimaa. Vaihtelet vain sointuja otelautakädellä ja rämpytyskäsi tekee ihan samaa, kuin normaalissakin soitossa. Sitten vain pikkuhiljaa sointuja vaihdellen lisäät voimaa otelauta käden sormiin ja alat painella kieliä kohti otelautaa, kun huomaat, että toi sointujen vaihto alkaa sujua tuolla kielten värähtelyä estävällä tavalla.

 

[pappatech]

En oo ite ihan varma tuosta demppaamisesta sointuopettelussa, kun siis.. ekahan minusta pitäs opetella saamaan sormet niin pystyyn, että ne ei nimenomaan demppaa muita kieliä. Ja että tota vois reenata, että laskee vaan otteen kielille, mutta ei paina niin kovaa, että nuotit sois, pitää saada ne sormensa oikeaan asentoon, ennen kuin voi sit painaa ne nuotit soimaan. Muuten en tiedä, mitä iloa siitä on, että alun hipsuttelun jälkeen painaa ne sormensa lappeelleen sointuun ja mikään ei soi

Eli eka steppi minusta noi perus vapaat soinnut, Am ja duuri, Em ja duuri, C, G, D ja noi soimaan niin, että kaikki kielet soi. Sitten varmaan noi barret ja niitäkin voi helpottaa ottamalla vähän ylempää kaulaa, koska esim. tuo mainittu F on het kaikista raskain soittaa puhtaasti.

 

[Randomizer]

Joo, olen toki tietoinen tästä, mutta konteksti tuolla edellä lähinnä se, että A-molli vapaalta kieleltä ei ole minusta kitarassa sen havainnollistavampi kuin E-, D, G- tai H-mollikaan. Jos siis opettelee vaan hahmottamaan kitaran otelautaa ja koskettimia ei ole saatavilla, niin kuin kaikilla ei varmasti olekaan. Ei varmastikaan ole haittaa soitella sitä A-mollia vapaalta, mutta minusta tuo sama pitäs tehdä yhtä lailla muiltakin kieliltä ja opetella muistamaan, mitkä nuotit asuu missäkin nauhavälissä, että tässä suhteessa tuo A-kieli tai A-molli ei ole minusta missään erityisasemassa.

Kun tästä terminologiasta ollaan oltu tarkkoja, niin mua häiritti tuo "kaikki on kokosäveliä" A-mollissa niin kuin kaikissa muissakin molliasteikoissa osuu puolisävelaskel tiettyihin paikkoihin ja duuriasteikoissa tiettyihin paikkoihin ja kokosävelasteikkohan olis taas ihan oma juttunsa. Hauskan kuuloinen kyllä sekin sopivassa kontekstissa.

Juu en tiedä suomeksi noita termejä edes kun olen opetellut lähes kaiken englannin kielisistä lähteistä. Noi soinnut kannattaa opetella kaikista asemista, eli just toi em. CAGED-systeemi. Eli sama A-molli soitetaan kaikista eri asemista ympäri otelautaa, mukaillen avosointujen otteita(CAGED). Sit ku lntervallit vielä lihasmuistiin niin sulla on äkkiä aikalailla koko otelauta käytettävissä jos vaan tiedät mikä sävellaji on kyseessä(ensimmäinen asia mikä pitäisi selvittää).

Aika usein materiaaleissa myös puhutaan vain soinnuista I-VII. Eli ei sinänsä suoraan sanota mikä sointu vaan aluksi sanotaan vaikka että "kappale on C-duurissa". Sitten voidaan vaikka sanoa että kappaleen verse menee soinnuilla I-V-II. Eli toisinsanoen C, G(7), D. Sitten kun mennään moodeihin ja/tai erikoisimpiin skaaloihin(ja lainasointuihin) niin aletaan puhua myös vaikkapa II-flat tai II-sharp soinnuista. Monesti soinnut myös merkitään duureiksi ja molleiksi, eli duuri on vaikkapa I ja molli i.

Listään vielä semmoinen seikka että kitaralla ainakin aluksi, soinnut opetetaan aina ns. kaikilla sävelillä. Vaikka perussoinnuissa on vaan 3 erillistä nuottia, kitaralla otteet blokkaa useasti samat nuotit myös oktaaveista. Vasta myöhemmin kun taito ja ymmärrys kasvaa, voi blokata ainoastaan ne 3 säveltä mitä kolmisoinnussa oikeasti on, jättää muille sormille tilaa soittaa sitten vaikkapa melodioita tai lisäsointuja ie. 7/9/11/13 jne.

 

[pappatech]

Juu en tiedä suomeksi noita termejä edes kun olen opetellut lähes kaiken englannin kielisistä lähteistä. Noi soinnut kannattaa opetella kaikista asemista, eli just toi em. CAGED-systeemi. Eli sama A-molli soitetaan kaikista eri asemista ympäri otelautaa, mukaillen avosointujen otteita(CAGED). Sit ku lntervallit vielä lihasmuistiin niin sulla on äkkiä aikalailla koko otelauta käytettävissä jos vaan tiedät mikä sävellaji on kyseessä(ensimmäinen asia mikä pitäisi selvittää).

Aika usein materiaaleissa myös puhutaan vain soinnuista I-VII. Eli ei sinänsä suoraan sanota mikä sointu vaan aluksi sanotaan vaikka että "kappale on C-duurissa". Sitten voidaan vaikka sanoa että kappaleen verse menee soinnuilla I-V-II. Eli toisinsanoen C, G(7), D. Sitten kun mennään moodeihin ja/tai erikoisimpiin skaaloihin(ja lainasointuihin) niin aletaan puhua myös vaikkapa II-flat tai II-sharp soinnuista.

CAGEDit ja nää sointuasteet menee minusta ihan aloittelijan kanssa vähän pitkälle, mutta muuten kyllä ihan validia.

Tai ehkä ton CAGEDin voi huomioida jo suht alussakin, koska tuohan tarkoittaa vaan sitä, että noi samat muodot, joilla on opetellu perus avoimia sointuja, toimii ihan joka paikasta kaulaa. Muuta mystiikkaahan tuossa ei ole, vaikka tuosta on tuollainen oma konseptinsa tullut.

Mut nää sointuasteet sit taas oma lukunsa ja vaatii taas omat sisäistämisensä, että mihin osuu duuriasteikon soinnuissa duurit, mihin mollit, mihin seiska ja mihin vähennetty. Eli noita juttuja en ihan aloittelijalle ehkä ihan suoraan löisi eteen.

muoks. ja vaikka puhuttais rinnakkaissävellajeista, niin saman etumerkin molliasteikossa noi edelliset vaihtaa vielä paikkaa

 

[Randomizer]

CAGEDit ja nää sointuasteet menee minusta ihan aloittelijan kanssa vähän pitkälle, mutta muuten kyllä ihan validia.

Tai ehkä ton CAGEDin voi huomioida jo suht alussakin, koska tuohan tarkoittaa vaan sitä, että noi samat muodot, joilla on opetellu perus avoimia sointuja, toimii ihan joka paikasta kaulaa. Muuta mystiikkaahan tuossa ei ole, vaikka tuosta on tuollainen oma konseptinsa tullut.

Mut nää sointuasteet sit taas oma lukunsa ja vaatii taas omat sisäistämisensä, että mihin osuu duuriasteikon soinnuissa duurit, mihin mollit, mihin seiska ja mihin vähennetty. Eli noita juttuja en ihan aloittelijalle ehkä ihan suoraan löisi eteen.

muoks. ja vaikka puhuttais rinnakkaissävellajeista, niin saman etumerkin molliasteikossa noi edelliset vaihtaa vielä paikkaa

Mä muistan eka kitaratunnilla joskus kun opettaja nakkasi vaan sointuaste paperit naaman eteen. Olin hieman pihalla että mitähän helkuttia nämä meinaa? Ilmeisesti oletti että tiesin teoriaa jo etukäteen.

Ehkä paras neuvo mitä voi antaa on opetella perus duuriskaala lihasmuistiin kunnolla ja kaikista soinnuista. Sillon sulla on periaatteessa avain soittaa mitä tahansa(länsimaista) musiikkia kun sisäistät ja ymmärrät kunnolla mitä se duuriskaala tarkoittaa.

 

[Stephen Elop]

En oo ite ihan varma tuosta demppaamisesta sointuopettelussa, kun siis.. ekahan minusta pitäs opetella saamaan sormet niin pystyyn, että ne ei nimenomaan demppaa muita kieliä.

Tässä on väärä oletus, että ne muut kielet joissa sormia ei pidetä dempattaisiin. Ne kuuluu/saa soida vaikka olisi väärä sointukin. Idea on että otelautakäden sormien hermot oppii käskyttämään niitä sormien lihaksia oikein ja sormet menevät oikeaan kohtaan kielten päälle. Oma virhe oli aikoinaan kovalla voimalla ankkuroida joku sormi otelaudalle ja sitten voimalla vääntää muut sormet soinnun vaatimiin kohtiin. Ei näin vaan sormet kevyesti painamaan haluttuja kieliä oikeista kohdista ja sitten vasta lisätään voimaa.

 

[pappatech]

Tässä on väärä oletus, että ne muut kielet joissa sormia ei pidetä dempattaisiin. Ne kuuluu/saa soida vaikka olisi väärä sointukin. Idea on että otelautakäden sormien hermot oppii käskyttämään niitä sormien lihaksia oikein ja sormet menevät oikeaan kohtaan kielten päälle. Oma virhe oli aikoinaan kovalla voimalla ankkuroida joku sormi otelaudalle ja sitten voimalla vääntää muut sormet soinnun vaatimiin kohtiin. Ei näin vaan sormet kevyesti painamaan haluttuja kieliä oikeista kohdista ja sitten vasta lisätään voimaa.

Vaihtelet vain sointuja otelautakädellä ja rämpytyskäsi tekee ihan samaa, kuin normaalissakin soitossa

Epäselvää oli, että mitä tää sun alempi tarkoittaa? Ei niitä sointuja voi vaihdella, ennen kuin osaa pitää sormensa pystyssä ja ylipäätään muistaa noi eri otteet. En siis ymmärrä, miten tosta voi lähteä liikkeelle osaamatta niitä aitoja sointuotteita tai osaamatta pitää sormiaan riittävän pystyssä, että vois lopulta jonkun soinnun oikeaoppisesti soittaa..

Se on kyllä ihan validia, että ylimääräinen puristus pitäs unohtaa otelautakädessäkin ja siihen voi varmaan keskittyä ihan alusta alkaen (jos riittää kapasiteettia, kun kaikki muukin on uutta), että puristaa otelautakädellä nuotit soimaan just niin kovaa kuin tarvii, eikä yhtään lujempaa.

 

[Mehtikkö]

Avaan lisää tuota sekvenssi-ajatteluani ja miksi siitä olisi hyötyä teorian omaksumiselle. Toivottavasti foorumi ei sotke ascii-taidetta, jonka laitoin koodi-kenttään.

|a-bc-d-ef-g-|a-bc-d-ef-g-|   < - A molli
|x-xx-x-xx-x-|x-xx-x-xx-x-|

x Sävel
- väli (puolisävelaskel, yksi nauhanväli)
| oktaavin raja, lähinnä selvennykseksi

|x-xx-x-xx-x-|x-xx-x-xx-x-|
   |c-d-ef-g- a-bc|  < - C duuri

|x-xx-x-xx -x-|x-xx-x-xx-x-|
   |f-g-aa# c- d-ef| < - F duuri

Tässä asiaa tarkastellaan kitaran näkökulmasta, teorian perusteiden oppimiseksi. A-molli tuli valittua alkupisteeksi, koska se on aakkosten ensimmäinen ja helppo merkitä kirjaimilla tekstiin. Lisäksi en käytä suomalaissaksalaista h-merkintää nuotista b, loogisuuden nimessä.

Kun on valittu alkupisteeksi A-molli, niin sekvenssistä muodostuu yllä koodissa olevan näköinen. Laitoin sen yläpuolelle sävelet näkyville, niin ne löytyvät myös kitaran A-kieleltä helposti. Kuvassa x tai - vastaavat siis yhtä nauhanväliä, | on vain ylimääräinen rajamerkintä. Vastaavat siis kitarassa otelaudan alkua/12. nauhaa/loppua.

Sekvenssin käyttöä demonstroi tässä kaksi esimerkkiä,joista ensimmäisessä soitetaankin sekvenssiä aloittaen 3. sävelestä, jolloin muodostuu duuri ( C ).
Jälkimmäisessä esimerkissä aloitetaa myös sekvenssin 3.sta sävelestä, mutta niin, että kitaran otelaudalla soitto alkaa f-nuotista, jonka "päälle" mielessään siirtää tuon sekvenssin. Ikäänkuin laittaisi sabluunan otelaudan päälle.

Hyötynä siis eri duurien ja mollien löytäminen otelaudalta helposti vain siirtymällä soittamaan pohjanuotin kohdalle. Ajatuksen tasolla siis irtaudutaan opettelemasta ulkoa jokaisen eri sävellajin nuotit erikseen muistiin, sen sijaan haetaan pohjasävel otelaudalta ja soitetaan järjestelmän mukaisesti. Jatkoa ajatellen, moodit ovat tässä jo valmiiksi läsnä, lisäksi perus kolmisointujen muodostaminen satunnaiseen sävellajiin sujuu valitsemalla sekvenssitä 1. 3. ja 5. sävel, ja tarkistamalla otelaudalta, mitkähän ne sitten ovat.

Olen ihan tarkoituksella valinnut yhdeltä kieleltä soittamisen tähän, jotta asian pystyy hahmottamaan omin silmin helposti, kun samalla soittaa kitaraa. Jotta oppisi otelaudalta sävelten paikat, kannattaa soittaessaan lausua hiljaa soitetun sävelen nimi, niin se iskostuu nopeammin tajuntaan.

 

[Dzeeta]

Tässä on väärä oletus, että ne muut kielet joissa sormia ei pidetä dempattaisiin. Ne kuuluu/saa soida vaikka olisi väärä sointukin. Idea on että otelautakäden sormien hermot oppii käskyttämään niitä sormien lihaksia oikein ja sormet menevät oikeaan kohtaan kielten päälle. Oma virhe oli aikoinaan kovalla voimalla ankkuroida joku sormi otelaudalle ja sitten voimalla vääntää muut sormet soinnun vaatimiin kohtiin. Ei näin vaan sormet kevyesti painamaan haluttuja kieliä oikeista kohdista ja sitten vasta lisätään voimaa.

Näin pitänee lähteä sitten sointujen kimppuun. Juurikin muutamia tässä välillä yrittänyt väkisin vääntää.

 

[pappatech]

^ joo, en puutu tähän enää sit tätä viestiä enempää, mutta tässä on vähän se ongelma minusta, että et tosiaan tiedä onko sun sormet riittävän pystyssä, ennen kuin painat sitten ne soinnut soimaan.

Mut jos toi helpottaa hakemaan niitä otteita, niin antaa mennä vaan, miten kellekin toimii.

 

[Stephen Elop]

Näin pitänee lähteä sitten sointujen kimppuun. Juurikin muutamia tässä välillä yrittänyt väkisin vääntää.

Unohtui vielä tärkeä esitaito eli otelautakädellä täytyy onnistua Star Trek tervehdys.. Tähän ei tartte kitaraa ollenkaan Itse opein vasta noin 15 vuotta sitten. Eka kitara hommattu vuonna 1995 eli on vähän hukkaan menneitä vuosia takana. Mutta eka Trekki tervehdys ja siitä sitten parantamaan noita käden hermotuksia ja rikkomaan sitä syntymän jälkeen kehittynyttä automatiikkaa.

 

[Maniac]

Noita asteikkojen opettelutapoja on varmaan niin monia kuin on opettajia. Itse lähestyin asiaa opettelemalla perus C-duurin sävelasteikon ja siitä sitten C-mollin. Samalla tulee käytyä intervallit lävitse. Tällä tapaa ei tarvitse osata ulkoa kuin duuriasteikko, molliasteikko on tästä sitten eri intervalleilla oleva variaatio. @Mehtikkö havainnollistaa tätä esimerkissään.

W = Whole Tone

H = Half Tone

the formula for a major scale is W, W, H, W, W, W, H.

the formula for a minor scale W, H, W, W, H, W, W.

The Difference Between Major and Minor Scales

Wondering what major and minor scales are? Learn the differences between these scales in this easy music theory lesson.

emmablairpiano.com

 

[pappatech]

Pikkurillillä ja nimettömällähän on sitten sama koukistajalihas, miksi ne haluais usein toimia kimpassa, jos nyt joku ihmettelee, että onpas vaikea saada niitä toimimaan itsenäisesti. Oli näköjään mainittu tuossa alla olevassa artikkelissakin, muistin tuon jostain ihan muusta yhteydestä.

Mutta siis tommonen tuli vastaan, jos haluaa kuivaharjoitella. Kai noi ihan fiksuja voi olla, mutta ite en oo kyllä juuri tehnyt ja edelleen on vaikeaa star trekit, vaikka kitara ollu kourassa ekaa kertaa 30 vuotta sitten. Noi Federleyn reenit kyllä menee sen enempää ihmettelemättä.

Sormitreenejä ilman kitaraa - Samulin blog - Rockway Blog

Kitaristi voi harjoitella sorminäppäryyttä ja independenssiä myös ilman kitaraa. Sormi-independissi tarkoittaa sormien "itsenäisyyttä", mikä on avuksi kitaransoitossa.

blog.rockway.fi

 

[Ad_Astra]

Melodia harjoituksia on hyvä ottaa yhdellä kielellä ja sitten lisää niitä kieliä kun on korvalle tuttu miten mennään ja löytää ne oikeat sävelet helpommin. Itse asiassa ihan samalla lailla noita opeteltiin kun tyttö aloitti viulun. Siinä tosin jousitekniikka on about 100 x vaikeampaa kuin plektra. Tätä kuullut muidenkin suusta kun kitaran ohella viuluun tartuttu sillä oletuksella että helppo nakki.

 

[Randomizer]

Unohtui vielä tärkeä esitaito eli otelautakädellä täytyy onnistua Star Trek tervehdys.. Tähän ei tartte kitaraa ollenkaan Itse opein vasta noin 15 vuotta sitten. Eka kitara hommattu vuonna 1995 eli on vähän hukkaan menneitä vuosia takana. Mutta eka Trekki tervehdys ja siitä sitten parantamaan noita käden hermotuksia ja rikkomaan sitä syntymän jälkeen kehittynyttä automatiikkaa.

Mä en pysty vieläkään tekemään Spock greetingiä, se kyllä hankaloittaa tiettyjä asioita soittamisessa.

 

[Stephen Elop]

Mä en pysty vieläkään tekemään Spock greetingiä, se kyllä hankaloittaa tiettyjä asioita soittamisessa.

Helppo taito kuitenkin oppia. Siitä seuraavaksi sitten etusormi ja pikkurill mahdollisimman etäälle toisistaan ja keskari ja nimetön yhteen. Ja liuttaa sitten pitkin otelautaa sormet tuolla tavalla...

Mutta joo mun pointti tuossa on vain saada sormet tarkemmin hyvälle kohdalle nauhojen suhteen kun painetaan kieliä alas sointuja muodostettaessa ja vaihdettaessa toiseen sointuun. Helpottaa hommaa kun saa niitä omia sormia ohjattua halutusti.

 

[pappatech]

Minä oon kyllä vahvasti sitä mieltä, että kaikkein eniten hyötyy vaan treenistä soittimen kanssa. Jos haluaa noita kuivaharjoitteita vaikka nyt bussissa tehdä, niin ei siitä varmaan haittaakaan ole, mutta noi sointuotteissa ja soitossa muuten tarvittavat kulmatkin on niin spesifejä, ettei niitä oikein reenaa muuten kuin soittimen kanssa. Ja mistä kontrolli soittoon tulee, niin näppivoimista. Soitossa tarvittavaa näppivoimaa ei tule muuten kuin soittamalla.

Kaivaa vaikka jonkun jazz-sointutaulukon tai tsekkaa joitain jazz-kiertoja, niin noissa saa kyllä nopsaan sormiakrobatiatreeniä ja vaikka ei kykenis tempoon soittamaan, niin noita otteita ja sointuvaihdoksia voi mallailla hitaasti, että sormet alkaa tottumaan otteisiin ja alkaa suostumaan menemään paikoilleen.

Esim. tuo (kuvassa E) maj9 voi olla vähän veemäinen alkuun pikkuriilin ja nimettömän indepenssin kannalta. Siinä vois olla jo yksi treeni, kun vaihtaa tuota otetta jonkun toisen soinnun kanssa niin, että loksahtelevat sujuvasti paikalleen.

Ja siis tuo kutospositiosta otettu ote eli ylärivin keskimmäinen, mitä tarkoitin. Sormitushan tuossa siis A-kielelle keskisormi, D-kielelle etu, G-kielelle pikkurilli ja H-kielelle nimetön.

 

[korvaoo]

Koko barret alkaa olla aika harvinaista herkkua soitossa, ite en edes muista koska olisin soittanu oikeasti koko barrea oikein missään. Sointukäännöksiä kannattaa alkaa tavailemaan, niinkuin tuossa ylempänäkin heitettiin, mutta siihen ei tarvi mitään hienoja jazz sointuja vaan joku suuri laulukirja ja sitten lähtee kattelemaan ne soinnut niin että tarvii mahdollisimman vähän liikuttaa vasenta kättä. Toki hiton tylsää alussa, mutta vanhempi soitto-oppilas kiittää sitten vuoden parin päästä.

 

[Randomizer]

Helppo taito kuitenkin oppia. Siitä seuraavaksi sitten etusormi ja pikkurill mahdollisimman etäälle toisistaan ja keskari ja nimetön yhteen. Ja liuttaa sitten pitkin otelautaa sormet tuolla tavalla...

Mutta joo mun pointti tuossa on vain saada sormet tarkemmin hyvälle kohdalle nauhojen suhteen kun painetaan kieliä alas sointuja muodostettaessa ja vaihdettaessa toiseen sointuun. Helpottaa hommaa kun saa niitä omia sormia ohjattua halutusti.

Ei välttämättä jos sun käden fysiologia on tietynlainen. Tästä oli tyyliin joku dokumenttikin.

Believe me, oon yrittänyt opetella tuota pennusta asti, mun kädet ei taivu tuohon. Kitaraa oon soittanut on/off jotakin 20v ilman että pystyn tekemään Spock-tervehdystä. Tekee joistakin hammer/pull-off linjoista haastavaa jos nimettömällä joutuu pulloffin tekemään.

 

[pappatech]

Eipä niitä "hienoja" jazz-sointujakaan kannata pelätä, koska tonaalisuus jää aika kapeaksi, jos oma repertuaari on vaan nuotiopiirisointuja. Nimim. kokemusta on ja käy tylsäksi ennen pitkää.

Barre-soinnut varmaan isoimmassa roolissa, kun vedetään jotain akkarikomppia. Sähkökitaralla kompit saattaa monesti olla vähän erilaisia ja kaikenlaisilla pienemmillä kolmisoinnuilla ja niiden käännöksillä, vitosilla yms. pelataan paljon enemmän.

 

[pappatech]

Ei välttämättä jos sun käden fysiologia on tietynlainen. Tästä oli tyyliin joku dokumenttikin.

Joo, kyllä toi mullakin on vaikeampaa kuin jollain toisella ehkä. Näköjään nykyään saa spockit tehtyä kohtuu ok ja nimenomaan otelautakädellä - joskus aikaisemmin ei.

(Ja ainoa, mitä oon reenannu, on tota soittamista, että ehkäpä se sormien independenssi kehittyy tosiaan ihan soittamisenkin kautta.)

 

[Raikku]

Kyllähän tuo käden koko, se miten yleensä rakenteellisesti sormet liikkuu yms, vaikuttaa soittamisen tapaan ja "helppouteen". Itsellä esim on lyhyehköt sormet eli ei tosiaan montaa nauhaväliä kata kurotettunakaan, plus kun sormet hieman kaartuu päässä sivusuunnassa niin se vielä korostaa tuota/vie sitä tehokasta ulottuvuutta pois.

Plus harmittavasti juuri vasen käsi ollut itsellä aina huonompi sormien liikkuuvuuden suhteen, ilmeisesti lapsuuden vamma tms jonka takia pikkusormi/nimetön eivät liiku toisistaan erillään vaan jänne tms väkisinkin vie toista toisen mukana jossain kohtaa liikerataa. Kun taas oikeassa voi sormia oikeastaan erillään käskeä.

 

[Stephen Elop]

Ei välttämättä jos sun käden fysiologia on tietynlainen. Tästä oli tyyliin joku dokumenttikin.

Varmaan osittain totta tuokin. Itsellä hermoradat vastaa enemmistöväestöä. Sitten on olemassa jotain henkilöitä jotka pystyvät suoristamaan nimettömänsä kämmenselän suuntaiseksi kun muu käsi on nyrkissä. Itse koittanut tätä tehdä ja ei onnistu.

Tätä sormien käskyttystä vaikka Spock -tervehdystä kun treenaa, niin auttaa välillä myös vastakkainen liike. Eli laita toisen käden avulla toisen käden sormet tuohon tervehdykseen ja sitten alat liikuttamaan nimetöntä ja pikkurilliä yhdessä kohti keskisormea. Ja tavallaan jos annat käden vaikka roikkua alaspäin ja liikuttelen vähän etusormea, niin saattaa joku muu sormi tehdä liikkeen myös. Kaiken sen liikkeen mitä muut sormet tekevät, mutta et käskenyt niitä tekemään pystyt oppimaan, että saat ne tekemään halutessasi niitä liikkeitä. Samaa pätee esim varpaisiin, mutta on itselle ainakin huomattavasti hankalampaa.

Varpaita liikuttelen selkäongelmien takia. Saa tarkistettua että hermoradat selässä on edelleen kunnossa.

 

[Dzeeta]

Koko barret alkaa olla aika harvinaista herkkua soitossa, ite en edes muista koska olisin soittanu oikeasti koko barrea oikein missään. Sointukäännöksiä kannattaa alkaa tavailemaan, niinkuin tuossa ylempänäkin heitettiin, mutta siihen ei tarvi mitään hienoja jazz sointuja vaan joku suuri laulukirja ja sitten lähtee kattelemaan ne soinnut niin että tarvii mahdollisimman vähän liikuttaa vasenta kättä. Toki hiton tylsää alussa, mutta vanhempi soitto-oppilas kiittää sitten vuoden parin päästä.

Pianolla olin vähän laiska opettelemaan käännöksiä, mutta nyt päätin kitaran kanssa toimia toisin. Onhan se helvetin tylsää, mutta uskon sen sitten maksavan takaisin myöhemmin. Toki pitää varmaan joku neljän kierron biisi vaikka opetella ja painaa sitä sitten eri käännöksin. Saisi vähän vaihtelua välillä. Nyt on E, A ja D -kielien C-duurin mukaiset sävelet jokseenkin muistissa. Olen laittanut tietokoneen näytölle pyörimään näitä C-duurin mukaisia säveliä n. 1.5-2 sekunnin intervallilla ja näpyttelen niitä nyt eri kohdista. Sitten esim. 3 peräkkäistä välillä jne. N. 15-60min/ päivä pyrin näppäilemään. Ajatus, että parin viikon päästä voisi siirtyä sointuihin ja sitten aina välillä tekee tätäkin.

 

[pappatech]

Nopee lurautus taas valmiin taustan päälle:

bohemian-rhapsody-solo.wav

drive.google.com

Queenin, ehkä pykälän kulutettu, Bohemian Rhapsody soolo siis. Ei jotenkin mee tajuntaan, miten se yks korkealta laskeva luritus oikeasti menee, niin tuossa jotain vähän sinne päin ja soundit tällä kertaa Neuralin Tone King kolmosesta. Harvemmin oon löytänyt tuolta mitään käyttökelpoista, mutta nyt kun satuin tuohon soundiin törmäämään, niin toimi omaan korvaan tuolla ylärekisterissä kivasti tuon levyn "vanhan" soundin kanssa.

muoks. tuo ihan loppu ei taida ihan osua iskuille ja muutenkin oli vähän haastava seurata tosta taustasta taimia, mutta meni niin vähillä otoilla, että saa olla noin.. pitää muutenkin lähtee meneen ihan just.

Toinen muoks. on kai tuo riittävän lähellä tähän tarkoitukseen

 

[Dzeeta]

Nopee lurautus taas valmiin taustan päälle:

bohemian-rhapsody-solo.wav

drive.google.com

Queenin, ehkä pykälän kulutettu, Bohemian Rhapsody soolo siis. Ei jotenkin mee tajuntaan, miten se yks korkealta laskeva luritus oikeasti menee, niin tuossa jotain vähän sinne päin ja soundit tällä kertaa Neuralin Tone King kolmosesta. Harvemmin oon löytänyt tuolta mitään käyttökelpoista, mutta nyt kun satuin tuohon soundiin törmäämään, niin toimi omaan korvaan tuolla ylärekisterissä kivasti tuon levyn "vanhan" soundin kanssa.

muoks. tuo ihan loppu ei taida ihan osua iskuille ja muutenkin oli vähän haastava seurata tosta taustasta taimia, mutta meni niin vähillä otoilla, että saa olla noin.. pitää muutenkin lähtee meneen ihan just.

Toinen muoks. on kai tuo riittävän lähellä tähän tarkoitukseen

Komia veto! Kai sitä omaa tekemistä kohtaan on aina vähän kriittisempi, mut itelle uppos ku väärä raha.

 

[Nipsu]

Vasemman käden "aukeaminen" vaatii reilusti aikaa. Siihen voi mennä useita vuosia, että jokainen sormi venyy mukavasti erilleen kaveristaan. Jos ei kauheasti treenaa ilkeiden venytysten biisejä, niin vuosikymmenienkään soitto ei takaa aukeamista. Ainakin itse huomaan että ihmisluonne on sen verran laiska ja mukavuudenhaluinen, että epämukavat venytykset saattaa johtaa biisin skippaamiseen ellei opettaja pakota. Sormien liikkuvuudessakin voi olla eroja, mutta en ihan heti laittaisi omien fysiologisten puutteiden syyksi.

 

[Markqq]

Kiitos kommentoijille, enköhä mä löydä tuon polun teoriaan tässä.

Välil on kyl hyvä pysähtyy ja miettii mitä on tullut tehtyä. Tässä aika lailla pari vetoa tasan kaksi vuotta sitten, huomioiden että biisien omat kitarat mölisee taustalla. Muistelen, että noi coverit oli jotain yli-inhimillistä keskittymistä + saatoin aika raa asti korjailla virheitä sieltä seasta. Nykyään ku soittelee "samantasoisia biisejä" niin paljo rennompi ote ja saa melkee kerralla "purkkiin":

Spoileri: Biisi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

- Tässä etenkin tuon nopeamman riffin osalta pikkauskäsi on yhtä jäpittämistä Mennään aivan taidon ylärajoilla

Spoileri: Biisi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

- Toinen poiminta

Ja nyt jos tsekkaa vaikka ton edellissivulle linkatun coverin tai tämän (molemmat soitettu joskus 2kk sitten, viiveellä tulee julkasut) niin on tässä eteenpäi menty aika urakalla sekä taidoissa että soundissa:

Spoileri: Biisi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Taidot varmasti kehittyis nopeammin jos olis enemmä aikaa soittaa. Arkityö, aikuisuuden velvollisuudet, arjen treenailut, muu elämä. Niin välillä ei vaan jää aikaa tai ylipäätään energiaa päivässä treenailla.

 

[pappatech]

Komia veto! Kai sitä omaa tekemistä kohtaan on aina vähän kriittisempi, mut itelle uppos ku väärä raha.

Tattis ja piti tuota tummennettua vielä kommentoida lyhyesti, että joo, varmasti moni on aika kriittinen omia vetojaan kohtaan, mutta tuo oman soittonsa nauhoittaminen on kyllä muutenkin aika raaka peli, kun jokainen rasaus tai vikasohaisu kuuluu, taimi jos heittää, niin kuuluu jne. Nykyään saa kyllä jo otettua aika lunkisti nuo otot ja elettyä sen kanssa, mitä sieltä nyt minäkin päivänä tulee.

Tuo soolohan ei ole mikään kauhean vaikea, mutta itellä oli pitkään haasteena saada noita bendattuja vibratoja ns. musikaalisiksi ja tuo kuulostaa aika paskalta, jos noi vibratot ei oo kunnossa.

 

[Dzeeta]

Tattis ja piti tuota tummennettua vielä kommentoida lyhyesti, että joo, varmasti moni on aika kriittinen omia vetojaan kohtaan, mutta tuo oman soittonsa nauhoittaminen on kyllä muutenkin aika raaka peli, kun jokainen rasaus tai vikasohaisu kuuluu, taimi jos heittää, niin kuuluu jne. Nykyään saa kyllä jo otettua aika lunkisti nuo otot ja elettyä sen kanssa, mitä sieltä nyt minäkin päivänä tulee.

Tuo soolohan ei ole mikään kauhean vaikea, mutta itellä oli pitkään haasteena saada noita bendattuja vibratoja ns. musikaalisiksi ja tuo kuulostaa aika paskalta, jos noi vibratot ei oo kunnossa.

Itselle ainakin iskee hermostuneisuus pintaan aina, kun pitäisi jotain nauhoittaa tai esittää yleisölle(piano), kai tuotakin vain pitäisi tehdä niin lieventyisi. Toisaalta soittelu lähinnä omaa mielenterveyttä tasapainottamaan, niin ei jaksa stressata.

Kitaran kanssa nyt vähän sellainen pikkupoikamainen innostus ja tämä muiden osaaminen vain kasvattaa omaa nälkää. Mahtava näitä on kuunnella, lisää vain jakoon jos jaksat!.

 

[Dzeeta]

Kiitos kommentoijille, enköhä mä löydä tuon polun teoriaan tässä.

Välil on kyl hyvä pysähtyy ja miettii mitä on tullut tehtyä. Tässä aika lailla pari vetoa tasan kaksi vuotta sitten, huomioiden että biisien omat kitarat mölisee taustalla. Muistelen, että noi coverit oli jotain yli-inhimillistä keskittymistä + saatoin aika raa asti korjailla virheitä sieltä seasta. Nykyään ku soittelee "samantasoisia biisejä" niin paljo rennompi ote ja saa melkee kerralla "purkkiin":

Spoileri: Biisi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

- Tässä etenkin tuon nopeamman riffin osalta pikkauskäsi on yhtä jäpittämistä Mennään aivan taidon ylärajoilla

Spoileri: Biisi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

- Toinen poiminta

Ja nyt jos tsekkaa vaikka ton edellissivulle linkatun coverin tai tämän (molemmat soitettu joskus 2kk sitten, viiveellä tulee julkasut) niin on tässä eteenpäi menty aika urakalla sekä taidoissa että soundissa:

Spoileri: Biisi

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Taidot varmasti kehittyis nopeammin jos olis enemmä aikaa soittaa. Arkityö, aikuisuuden velvollisuudet, arjen treenailut, muu elämä. Niin välillä ei vaan jää aikaa tai ylipäätään energiaa päivässä treenailla.

Mahtavaa settiä! Aloittelijana mukava huuli pyöreänä ihmetellä muiden analysointia ja havaintoja. Oppii ehkä kiinnittämään huomiota tiettyihin seikkoihin ja soittaminen / tekniikka avautuu paremmin myös nyanssien puolesta. Vaikka siis valovuosien päässä itsellä vastaavat mahdollisuudet. Kauanko noiden opettelemiseen on kulunut aikaa vai pystytkö tabeista esim.(?) soittamaan lähes mitä vain "lennosta"? Vai miten tuo oppimisprosessi on mennyt?

 

[ZipLed]

Ajattelin hommata mallintavien kautta soitteluun Focusrite Scarlett 2i2 4th Generation. Onko mitään valitettavaa kyseisessä tuotteessa? Lieneekö lähiaikoina tulossa uutta mallia tästäkin, en ainakaan löytänyt nopealla haulla mitään huhuja.

 

[Stephen Elop]

Ajattelin hommata mallintavien kautta soitteluun Focusrite Scarlett 2i2 4th Generation. Onko mitään valitettavaa kyseisessä tuotteessa? Lieneekö lähiaikoina tulossa uutta mallia tästäkin, en ainakaan löytänyt nopealla haulla mitään huhuja.

No itseä haittaa aina tuon Scarletin ostaminen Samassa hintaluokassa vaihtoehtoja löytyy. Mukana tuleva softapaketti voi vaikuttaa. Joidenkin mukana tulee uutta guitarrig 7 lite versiota jne.

Itse audiopuolessa näissä vehkeissä ei paljoa kehitystä tapahdu. Eli jos softapaketilla ei tee mitään, niin vanhempi mk3 versio on kanssa yhtä hyvä jos sen saa halvemmalla. Kato tuubista, onko tuohon mk4 versioon tullut jotain ominaisuutta/liitintä jota kaipaat. Mutta siis latenssi, signaalin laatu ja kaikki siihen äänen laatuun vaikuttavat asiat on samaa kuin vanhemmissakin malleissa.

 

[pappatech]

Ajattelin hommata mallintavien kautta soitteluun Focusrite Scarlett 2i2 4th Generation. Onko mitään valitettavaa kyseisessä tuotteessa? Lieneekö lähiaikoina tulossa uutta mallia tästäkin, en ainakaan löytänyt nopealla haulla mitään huhuja.

Mallintavien kautta soitteluun siis tarkoittaa kitaraplugareita, että voit soittaa tietokoneen kautta?

Varmaan tuohon tarkoitukseen menee melkein mikä vaan vehje, jossa tarvittavat sisääntulot, suunnilleen fiksu latenssi ja ajurit jotain sellaista, etteivät kaada konetta koko aikaa, mutta kahto nyt vertailun vuoksi vaikka Motu M2:kin. Motussa mukavaa etupaneelin näyttö, joka kertoo selkeästi, jos sisääntuleva signaali liian kuuma ja lisäksi takapanelissa myös virtanappi, jolla saa virrat veks ja joka ilm. jostain syystä harvinaista herkkua näissä työpöytä audio interfaceissa. Ottaa kyllä virtanapista huolimatta virrat USB:stä, ettei tartte erillistä virtalähdettä.

Nauhoitettuna jälki on tuollaista, mitä noi mun kötöstykset on. Olen miettiny päivittää, mutta lähinnä sen takia, että sais leikkiä noiden laitteiden kanssa, eikä siksi, että ois jotain todellista tarvetta.

 

[ZipLed]

No itseä haittaa aina tuon Scarletin ostaminen Samassa hintaluokassa vaihtoehtoja löytyy. Mukana tuleva softapaketti voi vaikuttaa. Joidenkin mukana tulee uutta guitarrig 7 lite versiota jne.

Itse audiopuolessa näissä vehkeissä ei paljoa kehitystä tapahdu. Eli jos softapaketilla ei tee mitään, niin vanhempi mk3 versio on kanssa yhtä hyvä jos sen saa halvemmalla. Kato tuubista, onko tuohon mk4 versioon tullut jotain ominaisuutta/liitintä jota kaipaat. Mutta siis latenssi, signaalin laatu ja kaikki siihen äänen laatuun vaikuttavat asiat on samaa kuin vanhemmissakin malleissa.

Olisiko heittää jotain vaihtoehtoja jotka näkisit mielekkäämpänä? Tärkein asia on hyvä latenssi ja se ettei tarvitse säätää kuin minimit ja homma toimii.

 

[Rokkijani]

Pari vuotta oli minulla Scarlet 2i2 2th generation. Ei ongelmaa latenssin tai ajureiden kanssa. Nyt on Audientin id14 Mk2. Ei ongelmia latenssin tai ajureiden kanssa. Sanovat, että tässä on erityisen hyvä instrumenttitulon kitaralle. Oikein tyytyväinen ollut.

Kaverilla on Universal Audion Volt-äänikorttia. Ei ongelmia siinäkään. Tuolla parin sadan euron hujakoilla on valikoimaa.