Kitaran soittaminen

[Ad_Astra]

Sen verran paljon oli kyselyitä mun aikaisemmassa Steve Vai - For The Love of God Amplitube 4 Tone videossa jos löytyisi Amplitube 5:een vastaavaa.

Noh,...

Viimeksi biisin soittanut kokonaan vuosia sitten joten ei muuta kuin kylmiltään yhdellä otolla sisään sormet ja varpaat ristissä

 

[Kridedude]

Omat luutut ja rigi tällä hetkellä (vaihtuvuus on laantunut viimeisen parin vuoden aikana).

Välipornot: Charvel lähti pari viikkoa sitten uudelle omistajalle ja tilalle tuli 1999 Jackson USA SL1 Ghost Flame.

 

[Ad_Astra]

Välipornot: Charvel lähti pari viikkoa sitten uudelle omistajalle ja tilalle tuli 1999 Jackson USA SL1 Ghost Flame.

Jaskat on kyllä useimmiten helkkarin hienoja, mutta ei vain sovi omille ulokkeille. RR mulla oli joskus, mutta ei ole ollut superstrat malleja. On niitä tullut kyllä koitettua.

 

[pappatech]

Välipornot: Charvel lähti pari viikkoa sitten uudelle omistajalle ja tilalle tuli 1999 Jackson USA SL1 Ghost Flame.

Onks noissa jaskoissa keskimikin paikka joku omansa vai johtuuko vaan kuvasta? Ainakin tuossa alemmassa näyttäs, että keskimikki ois lähempänä tallamikkiä perinteiseen HSS -superstratoon verrattuna. Mikä sit vähän voi vaikuttaa soundiin.

Toki jos se keskimikki on vielä kaksikelainen, niin perinteisiä kakkosposition soundeja varmaan muutenkaan haeta

 

[Kridedude]

Toisessa 24 nauhaa ja toisessa 22 lienee syy

 

[pappatech]

Toisessa 24 nauhaa ja toisessa 22 lienee syy

Ei kai nauhojen lukumäärän pitäs keskimikin paikkaan vaikuttaa.. tuossa 22-nauhaisessa keskimikki näyttää siltä, kuin ois kolmas kela tallamikille Missä ei varmaan siinäkään mitään vikaa ainakaan Morsen mielestä, mutta tosiaan (kakkos-, kolmos- ja nelospositioiden) soundi voi olla vähän erilainen kuin keskimikissä, joka on sillai perinteisesti keskellä.

Eikä siis varmaan mitään väliä, kun oletan, ettet noilla peleillä semmoista kamaa hirveästi soittele, joissa noilla positioilla ois kauheasti käyttöä.

 

[Kridedude]

Juu luin hieman kieroon, noissa on kyllä keskenään millilleen keskimikin poterot samassa kohdassa suhteessa tallaan.
Muihin superstratoihin ei ole nyt verrattavaa en ole henkkoht kiinnittänyt juurikaan huomiota, toki vaikuttaa varmasti ettei mulla ole HSS mikityksellä oikein kitaroita ollut ennen. Charvel 650XL ja Model 6 oli joskus.

Tallamikki puolitettuna ja yhdistettynä keskimikkiin saan itselle mukavaiset kliinit yms aikaiseksi. Ihan käyttökelpoisia soundeja kaikki. Makuasioita aina toki.


SL1 mikkivalinnat:

ja DK1 mikkivalinnat:

 

[pappatech]

^ Joo, ehkä se on tosiaan tuo kuva.

Nuo on joo nuo ihan perus HSS-straton kytkennät, joilla saa varsin monipuolisesti eri tarpeisiin soundia. Tykkään itekin cleaneissa käyttää suht paljon nelospositiota ja kakkospositiotakin välistä mausteena, missä sitä "quack" soundia tarvihtee. Toi pelkkä keskimikki meinaa jäädä käyttämättä..

 

[pappatech]

Tjaa, jatkoin nyt vielä kolmatta vuotta tuolla musaopistolla. Joka vuosi vaihtunut maikka ja hinnat nousee koko ajan, että tätä tarttee varmaan jossain kohtaa arvioida uusiks, mutta nyt riitti vielä motia mennä, kun onhan tuo ihan hauskaa vaan tsekkailla jotain juttuja jonkun kanssa ja jutella musasta. Ja ihan asiallisia tyyppejä ollu kaikki olkoonkin, että eka oli kyllä selkeästi paras opettajana. Menikin sit AMK:iin opettamaan.

Miks tää nyt tuli mieleen, niin tänään pitäs mennä duunien päälle kattomaan, että millainen tää uusin maikka.

 

[Markqq]

 

[pappatech]

Löyty käytetty Roden NT-2A mikrofoni, jonka nappasin. Jos ei ollu huijaus, niin vois kokeilla, millasta rapaa tulee, kun koittaa akkaria nauhoittaa.

 

[Mehtikkö]

Jos saat piuhalla akkarista signaalin talteen, niin yhdistämällä sen mikrofonin kanssa saat käyttökelpoista tavaraa. Itse olen muuten kokeiluissani saanut talteen vain kielten rapinaa!

 

[pappatech]

Jos saat piuhalla akkarista signaalin talteen, niin yhdistämällä sen mikrofonin kanssa saat käyttökelpoista tavaraa. Itse olen muuten kokeiluissani saanut talteen vain kielten rapinaa!

Ei oo mikitetty tuo nyt kotona oleva.

On mulla bongotkin, että niitä sitten. Tai omaa huohotusta.

 

[lmu2002]

Löyty käytetty Roden NT-2A mikrofoni, jonka nappasin. Jos ei ollu huijaus, niin vois kokeilla, millasta rapaa tulee, kun koittaa akkaria nauhoittaa.

Hyvin tuolla akkari tarttuu. Siihen kaulan loppuosaan tähtäilee. Kompuraa ja reverbiä vähän mausteeksi.

 

[pappatech]

Hyvin tuolla akkari tarttuu. Siihen kaulan loppuosaan tähtäilee. Kompuraa ja reverbiä vähän mausteeksi.

Joo, niin minäkin noista luin, että pitäs ihan ok toimia yksinäänkin. Ymmärtääkseni, jos parempaa jälkeä haluais, niin tarvis ottaa kaverina jollain suuntaavammalla haulikkomikrofonilla tai mitä nää tuubit onkaan nimeltään (ja kattoa noiden paikat kondikseen), mutta ei viiti alkaa tuollaisia säätään, jos ny vähän haluaa jotain akkarikomppia vaan omien kötöstelyjensä taustalle.

Daavidsin Paulilla oli joku ok video muistaakseni tästä, jota vois kurkata muistin virkistämiseksi ja Tommy Emmanuelhan näyttää ottavan kanssa just tuollai nuo studiolivepätkänsä.

 

[Markqq]

Mulla alkaa omat "rytmikitaran" taidot olemaan sitä luokkaa, että tekis oikeesti mieli alkaa paneutuu enemmän toho musiikin teoriaan niin tajuaisi jostain jotain.
Mä en oo vieläkää tähä päivään mennessä löytänyt lähdettä mistä mä tajuaisin asioita kunnolla Ihan avaruustiedettä mulle. Jotain minor skaaloja soitellut backing trackkiin ja sitte kirjaimet fretboardilta (toki en hyvin ulkoa ku soitan monessa eri vireessä niin ei oo jaksanut opetella). Tablatuureja ossoon jo vääntää ja sitte tahtilajit ymmärrän, mut nää ei nyt auta musan teoriaan noin muuten.

 

[Carmake]

Mulla alkaa omat "rytmikitaran" taidot olemaan sitä luokkaa, että tekis oikeesti mieli alkaa paneutuu enemmän toho musiikin teoriaan niin tajuaisi jostain jotain.
Mä en oo vieläkää tähä päivään mennessä löytänyt lähdettä mistä mä tajuaisin asioita kunnolla Ihan avaruustiedettä mulle. Jotain minor skaaloja soitellut backing trackkiin ja sitte kirjaimet fretboardilta (toki en hyvin ulkoa ku soitan monessa eri vireessä niin ei oo jaksanut opetella). Tablatuureja ossoon jo vääntää ja sitte tahtilajit ymmärrän, mut nää ei nyt auta musan teoriaan noin muuten.

Pienenä poikana tämmönen kuin Suuri kitarakirja oli kovaa valuuttaa. Nettisivustoista ei oo hajua, mutta luulis olevan kaikenlaista tarjolla. Ketjun aktiivit varmasti tietää.

 

[pappatech]

Eikö näistä ole useampaan kertaan jo kirjoiteltu... Vaikea näin köykäisistä lähtökohdista oikein ehdottaa, mutta joku kitaristille suunnattu peruskurssi mallia Rockway suomeksi tai vaikka Rick Beaton teoriat enkuksi todennäköisesti ok peruspläjäys. Kirjoja on joka lähtöön riippuen mistä kulmasta haluaa asiaa lähestyä. Youtubessa on vaikka mitä, kunhan selaa. Musaopistoissa pystynee soittimen opiskelun lisäksi käymään läpi teoriaa jne.

Minä suosisin noita kursseja ainakin alkuun, koska niissä on todennäköisesti jonkinlainen suht fiksu etenemisjärjestys, missä asioita käydään läpi ja mistä saanee jonkinlaisen fiksun peruskäsityksen. Sen perään voi sitten laajentaa ihan niin paljon kuin riittää aikaa ja mielenkiintoa opiskella ja jatkuvaa oppimistahan se olis tuonkin kanssa ihan niin kuin soittimenkin.

 

[pappatech]

Menköön uuteen viestiin, mutta Rockwaylla on näköjään Musiikin teorian perusteet -kurssi, jolla päässee liikkeelle. Lisäksi näkyy löytyvän blogikirjoituksia, joissa on ihan hyvää tarinaa ja lisää linkkejä uusiin materiaaleihin. Perusteista se kannattaa lähteä liikkeelle tässäkin, koska peruspalasten päälle rakentuu kaikki edistyneempi.

Tuossa tuo Guthrie Govanin eka Creative Guitar pdf:nä, jossa hyvää perusteoriaa kitaristille ja toki kaikenlaista mekaniikka-asiaa ja harjoituksia päälle: https://lucasmartinez.com.br/wp-con...eative_Guitar_1_-_Cutting-Edge_Techniques.pdf. Kakkososa löytyy kanssa ilmaisena pdf:nä, kun googlaa.

Oppimateriaalia, niin ilmaista kuin maksullista, löytyy oikeasti googlella aivan loputtomiin, mutta jos tarvis pystyä kysymään, kun joku juttu ei aukea, niin sitten teoriaa pitäs opiskella jonkun opettajan kanssa ja se varmaan kääntyis sit musaopistojen puolelle. En tiedä onko Rockwaylla jotain chattiaspaa opiskelijoille, enkä jaksa ny googlata.

 

[Ad_Astra]

Teoriapuoli on pianon koskettimilla n. 100 kertaa selkeämpää kuin kitaralla. Siitä vain ihmettelemään perusteet ja siitä on helppo siirtää kitaralle kun tietää mistä sävelet löytyy.

 

[pappatech]

Yks monien käyttämä tapa on kanssa sit analysoida vaan kappaleita. Missä sävellajissa mennään, millaisia sointuja, onko ne soinnut jonkun sävelasteikon sointuja vai onko mukana lainasointuja, mitä soitetaan minkäkin soinnun päälle ja millaista vibaa ne antaa (tai vielä analyyttisemmin: missä suhteessa joku soitettu nuotti on pohjalla soivaan sointuun, miksi se sopii alla soivaan sointuun tai mihin asteikkoon tai moodiin se kuuluu), missä tahtilajissa mennään jne. Tähän ei vaan minusta oikein käy mikään monotoninen örinämetalli, vaan ehkä sit mieluummin ammentais jostain melodisesti pikkaisen kompleksisemmasta kamasta ja opettajasta ois todennäköisesti apua ainakin alkuun. Youtuubissa kyllä varmaan myös videoita, joissa puretaan klassikkobiisejä ja käydään läpi mitä niissä tapahtuu.

Tuosta jäänee kokonaisuutena enemmän käteen, kuin että ulkoa opettelee vaan tabeista nuotit tajuamatta yhtään, mitä biisissä oikeasti tapahtuu. Ja sit kun tajuaa, mitä niissä biiseissä oikeasti tapahtuu, niin ne jutut siirtyy muuallekin paremmin kuin silloin, jos lihasmuistissa on vaan läjä lickejä ilman ymmärrystä kontekstista tai miksi ne jossain kohtaa toimii ja jossain toisessa kohtaa ei.

Ja improvisaatiotreeni toimii vähän samalla tavalla. Kiertoja soimaan, lähtien ihan droneista tai yhden soinnun taustoista, ja soittoa niiden päälle tutkien, mitkä jutut toimii, mitkä ei toimi ja miltä eri jutut kuulostaa.

 

[Mehtikkö]

Teorian oppimisessa minulla yksi keskeinen ongelma on ollut muistaa, mitä milläkin sanalla/käsitteellä tarkoitetaan. Joten kannattaa aloittaa lukeminen ihan alusta ja hitaasti. Mikä on oktaavi. Mikä on sävelasteikko. Miksi länsimaisessa musiikissa on valittu seitsemän säveltä (kahdestatoista tarjolla olevasta) per oktaavi. Mikä on se sekvenssi, kun soitetaan sävelasteikon nuotit järjestyksessä lävitse - eli mitkä nuotit ovat puolisävelaskeleen etäisyydellä toisistaan, mitkä kokosävelaskeleen. Ja ymmärtää, että kitaralla yksi nauhanväli tarkoittaa puolisävelaskelta.

Suosittelen tutustumaan A-molliin niin, että soittaa sitä yhdeltä kieleltä ja ajatuksella tarkkailee sävelten välisiä etäisyyksiä. Minulle aukesi teoria paremmin, kun ymmärsin tuon nuottien välisen sekvenssin - eli miten sävellaji rakentuu.

 

[pappatech]

Suosittelen tutustumaan A-molliin niin, että soittaa sitä yhdeltä kieleltä ja ajatuksella tarkkailee sävelten välisiä etäisyyksiä. Minulle aukesi teoria paremmin, kun ymmärsin tuon nuottien välisen sekvenssin - eli miten sävellaji rakentuu.

En oo ihan varma mitä tarkoitat ja miksi juuri A-mollia, mutta jos meinaat sitä, että käy läpi, että miten koko- ja puolisävelaskelet toistuu molliasteikossa, niin kai tuollaikin voi lähteä liikkeelle.

Toinen lienee sit muistaa, että molliasteikossa on aina pieni terssi (eli alennettu kolmonen suhteessa pohjasäveleen) ja luonnollisessa mollissa lisäksi alennettu kutonen ja seiska. Siirtyisin ehkä ite A-molliasteikon ihmettelystä aika nopeasti tutkimaan molli- ja duuriasteikoiden eroja, niin sävelien kuin soinnin, ja opiskelemaan myös rinnakkaismollin käsitteen. Eli kappas kehveliä, A-molliasteikossa ja C-duuriasteikossa on ihan samat sävelet, mutta vähän vaan eri järjestyksessä ja sama pätee jokaiseen muuhunkin sävellajiin ja sen rinnakkaismolliin. Mistä pääsee sit joskus myöhemmin näihin paljon puhuttuihin moodeihin (joita siis duuriasteikko ja luonnollinen mollikin on).

Mut ehkä A-molli (tai se vapaa A-kieli ylipäätään) siitä mukava, jos haluaa opetella samalla intervalleja tuon asteikon lisäksi, eli miksi kutsutaan intervallia joka muodostuu vapaasta A-kielestä ja kolmosnauhalta painettuna, entä nelos- tai vitosnauhalta painettuna jne. Ja intervalleille on varmaan jotain kuuloharjoituksiakin, joita varmaan kannattas ehkä käydä, että korva kertois pienen ja suuren terssin eron, kvartin, ylinousevan kvartin, kvintin, pienen ja suuren sekstin erot ja niin edelleen.

muoks. ja hyvää reeniähän se samalta kieleltä soitto ylipäänsä on, että löytyy intervallit ja asteikot myös yhdeltä kieleltä. Mulla vaan vähän suti tyhjää tuon kanssa, että miten sitä kautta ite hahmottais teoriaa..

 

[Mehtikkö]

Mut ehkä A-molli (tai se vapaa A-kieli ja hyvää reeniähän se samalta kieleltä soitto ylipäänsä on, että löytyy intervallit ja asteikot myös yhdeltä kieleltä. Mulla vaan vähän suti tyhjää tuon kanssa, että miten sitä kautta ite hahmottais teoriaa..

Kun sen sekvenssin sisäistää, niin on helppoa siirtää se eri pohjasävelille, eli sävelasteikoille. Lisäksi, sekvenssi toistuu samanlaisena joka oktaaville (määritelmän mukaisesti). Joten jos aloitatkin soittamaan tätä A-mollia sävelen c kohdilta, jatkaen seuraavan oktaavin c:hen, niin mitä juuri soititkaan?

Eli kun tietää, mistä kohtaa sekvenssiä aloittaa(minkä sävelen pitää pohjanuottinaan), niin duurit ja mollit sun muut moodit löytyvät kuin itsestään. Samaten sointujen muodostaminen näyttää loogisemmalta, kun katsoo sävelasteikkoa vain numeerisena jonona.

 

[lmu2002]

En oo ihan varma mitä tarkoitat ja miksi juuri A-mollia, mutta jos meinaat sitä, että käy läpi, että miten koko- ja puolisävelaskelet toistuu molliasteikossa, niin kai tuollaikin voi lähteä liikkeelle.

Toinen lienee sit muistaa, että molliasteikossa on aina pieni terssi (eli alennettu kolmonen suhteessa pohjasäveleen) ja luonnollisessa mollissa lisäksi alennettu kutonen ja seiska. Siirtyisin ehkä ite A-molliasteikon ihmettelystä aika nopeasti tutkimaan molli- ja duuriasteikoiden eroja, niin sävelien kuin soinnin, ja opiskelemaan myös rinnakkaismollin käsitteen. Eli kappas kehveliä, A-molliasteikossa ja C-duuriasteikossa on ihan samat sävelet, mutta vähän vaan eri järjestyksessä ja sama pätee jokaiseen muuhunkin sävellajiin ja sen rinnakkaismolliin. Mistä pääsee sit joskus myöhemmin näihin paljon puhuttuihin moodeihin (joita siis duuriasteikko ja luonnollinen mollikin on).

Mut ehkä A-molli (tai se vapaa A-kieli ylipäätään) siitä mukava, jos haluaa opetella samalla intervalleja tuon asteikon lisäksi, eli miksi kutsutaan intervallia joka muodostuu vapaasta A-kielestä ja kolmosnauhalta painettuna, entä nelos- tai vitosnauhalta painettuna jne. Ja intervalleille on varmaan jotain kuuloharjoituksiakin, joita varmaan kannattas ehkä käydä, että korva kertois pienen ja suuren terssin eron, kvartin, ylinousevan kvartin, kvintin, pienen ja suuren sekstin erot ja niin edelleen.

muoks. ja hyvää reeniähän se samalta kieleltä soitto ylipäänsä on, että löytyy intervallit ja asteikot myös yhdeltä kieleltä. Mulla vaan vähän suti tyhjää tuon kanssa, että miten sitä kautta ite hahmottais teoriaa..

Köhöm, rinnakkaissävellaji, ei rinnakkaismolli. Täällä on opiskelijoita paikalla

A-molli (ja C-duuri) on siitä selkeä ettei ole ylennettyjä/alennettuja. Näyttää nuotistossa selkeeltä ja pianon koskettimistossa pelkkiä valkoisia näppäimiä.

 

[pappatech]

Köhöm, rinnakkaissävellaji, ei rinnakkaismolli. Täällä on opiskelijoita paikalla

Ihan käypä termi on minusta rinnakkaismollikin ja esiintyy myös oppiteksteissä. Voinet tsekata itsekin.

Varmaan joo virallinen virallinen tuo mainittu, mutta minusta voi käyttää kumpaa hyvänsä, kunhan ymmärtää käsitteen. Intuitiivisempi tuo -molli.

 

[lmu2002]

Ihan käypä termi on minusta rinnakkaismollikin ja esiintyy myös oppiteksteissä. Voinet tsekata itsekin.

Varmaan joo virallinen virallinen tuo mainittu, mutta minusta voi käyttää kumpaa hyvänsä, kunhan ymmärtää käsitteen. Intuitiivisempi tuo -molli.

On rinnakkaisduurejakin (niille molleille). Mutta ne on molemmat rinnakkaissävellajeja.
Hyvä näitä on kyllä ottaa haltuun, se on selvä.

 

[pappatech]

On rinnakkaisduurejakin (niille molleille). Mutta ne on molemmat rinnakkaissävellajeja.
Hyvä näitä on kyllä ottaa haltuun, se on selvä.

No juu, oot varmaan oikeassa, luin nyt silmät auki viestini ja ehkä se tuossa kontekstissa oli vähän harhaanjohtava. Duuri ja molli on keskenään rinnakkaissävellajeja, jos niillä on sama etumerkki, ja hyvä toki pitää tuo käsitepuoli selkeänä, mutta sitä esiintyy minusta teksteissä tai jutuissa, että sanotaan, että jollain duurilla on jokin rinnakkaismolli.

Mut joo, pääasia, jos tuo käsite vaan aukeaa.

 

[Dzeeta]

Itse olen pianonrämpyttäjä ja maanantaina tuli myös sähkökitara taloon. Teoriapuoli jokseenkin hallussa, mutta kyllä saa tuhansia toistoja tahkota, että alkaa luonaamaan. Ihan vaan otteenkin löytäminen tuottaa tuskaa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa esim. F tai Cm -soinnut. Kyllä saa sormea vääntää. Sormenpäät jo ihan kipeät muutenkin. No, nyt on tarkoitus sisäistää otelauta lihasmuistiin ensin ja sitten paremmin sointujen kimppuun.

Myös samaa mieltä, että pianon koskettimien kautta aluksi helpompi ymmärtää sävelet, sävellajit ja intervallit, jos ihan aloittelija on.

 

[Stephen Elop]

Itse olen pianonrämpyttäjä ja maanantaina tuli myös sähkökitara taloon. Teoriapuoli jokseenkin hallussa, mutta kyllä saa tuhansia toistoja tahkota, että alkaa luonaamaan. Ihan vaan otteenkin löytäminen tuottaa tuskaa. Mielenkiintoiselta vaikuttaa esim. F tai Cm -soinnut. Kyllä saa sormea vääntää. Sormenpäät jo ihan kipeät muutenkin. No, nyt on tarkoitus sisäistää otelauta lihasmuistiin ensin ja sitten paremmin sointujen kimppuun.

Myös samaa mieltä, että pianon koskettimien kautta aluksi helpompi ymmärtää sävelet, sävellajit ja intervallit, jos ihan aloittelija on.

Paul Davidsiltä just tullut video noihin aloittelevan kitaristin soittotekniikka asioihin. Ja videossa näytetään mielestäni varsin pätevä tapa miten plektraa pidetään. Eli ei paineta peukalolla vastaan, vaan vain etusormella painetaan pleku peukaloa vasten.


Ja sormenpäiden kipeytymisiin ja sormien osumiseen oikeaan kohtaan soinnissa, niin kokeile soittaa ne soinnut että se otelauta käsi ei painakaan niitä kieliä, vaan demppaa ne kielet. Voi aukaista vähän itselle missä ne otelautakäden ongelmat ovat.

 

[Ad_Astra]

Myös samaa mieltä, että pianon koskettimien kautta aluksi helpompi ymmärtää sävelet, sävellajit ja intervallit, jos ihan aloittelija on.

Joo. Pianolla ne täysin samoja "muotoja" koko ajan. Kitaralla vaihtoehtoja paljon enemmän ja b kieli suhteessa muihin ei auta asiaani ollenkaan.

Pianolla c sointu eli c,e,g ja sillä muodolla kun hyppii vain valkoisia koskettimia tulee c duuri, d molli, e molli, f duuri, g duuri, a molli ja lopuksi bdim. Jne.

Sitten kun lykkää terssiä perään tulee taas uusia sointuja riippuen onko iso vai pieni. Eli c,e,g,bb muodostaa c7 kun taas c,e,g,b tulee cmaj7. Siihen taas terssiä niin c,e,g,bb,d on c9 kun taas c,e,g,b,d on cmaj9. Näistä kun seiskan b/bb jättää pois onpi cadd9.

Suositus tosiaan seurailla nuottien mukaan musiikkia. Toisaalla jätettiin örinä pois laskuista mutta itse jättäisin koko populaarimusiikin pois eli back to the basics ja kasaria kehiin.

Nää siis vain omia neuvoja kun kitaraa aloin soittamaan nuoteista kun tabulatuureista en mitään tuolloin tajunnut.

Voi olla ajatusvirheitä kun tässä puhelimella räpeltää eikä näe mitään enää tän ikäisenä..

 

[pappatech]

Mielenkiintoiselta vaikuttaa esim. F tai Cm -soinnut. Kyllä saa sormea vääntää. Sormenpäät jo ihan kipeät muutenkin. No, nyt on tarkoitus sisäistää otelauta lihasmuistiin ensin ja sitten paremmin sointujen kimppuun.

Oletan, että puhut nk. barré-soinnuista, joissa etusormi painaa yhdeltä nauhalta useamman kielen ja on vähän niinku lappeellaan ja muut sormet pitäs saada sit mukaan pystymmäksi ottamaan se loppu sointuote. Nuo on vaan ikäviä alkuun. Vaatii näppivoimia, joita ei alussa oikein ole ja muutenkin tota sormiakrobatiaa, että jos lohduttaa, niin kaikki niiden kanssa kompastelee alkuun.

Kannattaa varmaan opetella nuo alkuun ihan niin kuin kuuluukin, mutta noissa voi kyllä sit vähän niin kuin huijata, pikkaisen oikoa tai soitella kaikenlaisia osasointuja, ettei tarvii tota, joissain tilanteissa vähän kömpelöä, barré-otetta aina ottaa.

Ja sormen päät tulee vaan kipeeksi alussa, sekin kuuluu asiaan, mutta siihen kyllä tottuu, kun sormenpäiden nahka pikkaisen kovettuu. Kannattanee kattoa, ettei siinä reenikitarassa ole mikään ihan överipaksu kielisetti, joka tekee soittamisesta tarpeettoman raskasta, koska toi sormenpäiden kipeytyminen tulee varmaan vielä uusiksi eteen sitten, kun rupeet opettelemaan bendaamista.

Tuota hetken pureskelin, että mitä väliä painatko etusormella plekun peukkua vasten vai toisin päin. Tai vaan puristat noi sormet kevyesti yhteen plekuotteessa. Minusta olennaista on, että käsi on rento ja ote riittävän kevyt, ettei plekua puristeta yhtään enempää kuin tarpeellista. Ehkä toi peukulla painaminen voi pikkaisen tuoda jotain jännitystä ranteeseen, mikä ei ehkä hyvä asia, mutta tämä tällai tosi nopealla kuivaharjoittelulla.. Noi Daavidsin videot kyllä asiallisia, joista aloittelija saa varmasti ammennettua eri juttuja.

 

[Raikku]

Mustang Microsta tullut näemmä uuudempi/monipuolisempi malli. On näköjään täälläkin myynnistä jo monissa liikkeissä.

https://www.fender.com/en-FI/guitar...s/mustang-micro-plus/2311600000.html?rdl=true
“Very much the upgrade that was needed for one of the most popular headphone amps for guitar”: Fender Mustang Micro Plus review

Yksi puutehan alkuperäisessä oli esim tuo ettei voinut kuin niitä defaulteja efektejä käyttää.
Viking musicin 131€ taitaa olla halvin hinta noin nopeasti silmäillessä.

 

[Dzeeta]

Oletan, että puhut nk. barré-soinnuista, joissa etusormi painaa yhdeltä nauhalta useamman kielen ja on vähän niinku lappeellaan ja muut sormet pitäs saada sit mukaan pystymmäksi ottamaan se loppu sointuote. Nuo on vaan ikäviä alkuun. Vaatii näppivoimia, joita ei alussa oikein ole ja muutenkin tota sormiakrobatiaa, että jos lohduttaa, niin kaikki niiden kanssa kompastelee alkuun.

Kannattaa varmaan opetella nuo alkuun ihan niin kuin kuuluukin, mutta noissa voi kyllä sit vähän niin kuin huijata, pikkaisen oikoa tai soitella kaikenlaisia osasointuja, ettei tarvii tota, joissain tilanteissa vähän kömpelöä, barré-otetta aina ottaa.

Ja sormen päät tulee vaan kipeeksi alussa, sekin kuuluu asiaan, mutta siihen kyllä tottuu, kun sormenpäiden nahka pikkaisen kovettuu. Kannattanee kattoa, ettei siinä reenikitarassa ole mikään ihan överipaksu kielisetti, joka tekee soittamisesta tarpeettoman raskasta, koska toi sormenpäiden kipeytyminen tulee varmaan vielä uusiksi eteen sitten, kun rupeet opettelemaan bendaamista.

Tuota hetken pureskelin, että mitä väliä painatko etusormella plekun peukkua vasten vai toisin päin. Tai vaan puristat noi sormet kevyesti yhteen plekuotteessa. Minusta olennaista on, että käsi on rento ja ote riittävän kevyt, ettei plekua puristeta yhtään enempää kuin tarpeellista. Ehkä toi peukulla painaminen voi pikkaisen tuoda jotain jännitystä ranteeseen, mikä ei ehkä hyvä asia, mutta tämä tällai tosi nopealla kuivaharjoittelulla.. Noi Daavidsin videot kyllä asiallisia, joista aloittelija saa varmasti ammennettua eri juttuja.

Juurikin noi barre -soinnut kyseessä. On tässä kyllä tekemistä, mutta ihan kivaa puuhaa. Aivot tietää mitä pitäisi tehdä, mutta sormet ei vaan tottele. Aina enemmän vaikeuksia tuottaa, mitä enemmän nauhoja välissä, eli sormien välinen etäisyys kun kasvaa, niin vaikeutuu huomattavasti. No, toistoja ja hieromista. Onneksi on kärsivällisyyttä ja ymmärrys siitä, ettei se kehity kuin kovalla harjoittelulla.

 

[Dzeeta]

Paul Davidsiltä just tullut video noihin aloittelevan kitaristin soittotekniikka asioihin. Ja videossa näytetään mielestäni varsin pätevä tapa miten plektraa pidetään. Eli ei paineta peukalolla vastaan, vaan vain etusormella painetaan pleku peukaloa vasten.


Ja sormenpäiden kipeytymisiin ja sormien osumiseen oikeaan kohtaan soinnissa, niin kokeile soittaa ne soinnut että se otelauta käsi ei painakaan niitä kieliä, vaan demppaa ne kielet. Voi aukaista vähän itselle missä ne otelautakäden ongelmat ovat.

Kiitosta. Mitä tämä demppaaminen tarkoittaa? Tässä on se "hyvä" puoli, kun aloittelee, niin mielellään oppisi mahdollisimman hyvän tavan soittaa heti, ettei sitten tarvitse opetella väärästä/huonosta tekniikasta ulos.

 

[Eman Resu]

Kannattaa varmaan opetella nuo alkuun ihan niin kuin kuuluukin

Kyllä. Tunne yhden joka "tiesi aina paremmin", jos vähänkin koitti neuvoa. Vieläkään ei käännä yhtäkään sormea satulan suuntaan, barrejen kanssa koska aikoinaan päätti, että niin ei kuulu tehdä. Lopputuloksena A,D & G soi ja loput "soi" kuolleina. Kuulostaa just tasan niin "hyvältä", kuin voi arvata.

 

[Randomizer]

En oo ihan varma mitä tarkoitat ja miksi juuri A-mollia, mutta jos meinaat sitä, että käy läpi, että miten koko- ja puolisävelaskelet toistuu molliasteikossa, niin kai tuollaikin voi lähteä liikkeelle.

Toinen lienee sit muistaa, että molliasteikossa on aina pieni terssi (eli alennettu kolmonen suhteessa pohjasäveleen) ja luonnollisessa mollissa lisäksi alennettu kutonen ja seiska. Siirtyisin ehkä ite A-molliasteikon ihmettelystä aika nopeasti tutkimaan molli- ja duuriasteikoiden eroja, niin sävelien kuin soinnin, ja opiskelemaan myös rinnakkaismollin käsitteen. Eli kappas kehveliä, A-molliasteikossa ja C-duuriasteikossa on ihan samat sävelet, mutta vähän vaan eri järjestyksessä ja sama pätee jokaiseen muuhunkin sävellajiin ja sen rinnakkaismolliin. Mistä pääsee sit joskus myöhemmin näihin paljon puhuttuihin moodeihin (joita siis duuriasteikko ja luonnollinen mollikin on).

Mut ehkä A-molli (tai se vapaa A-kieli ylipäätään) siitä mukava, jos haluaa opetella samalla intervalleja tuon asteikon lisäksi, eli miksi kutsutaan intervallia joka muodostuu vapaasta A-kielestä ja kolmosnauhalta painettuna, entä nelos- tai vitosnauhalta painettuna jne. Ja intervalleille on varmaan jotain kuuloharjoituksiakin, joita varmaan kannattas ehkä käydä, että korva kertois pienen ja suuren terssin eron, kvartin, ylinousevan kvartin, kvintin, pienen ja suuren sekstin erot ja niin edelleen.

muoks. ja hyvää reeniähän se samalta kieleltä soitto ylipäänsä on, että löytyy intervallit ja asteikot myös yhdeltä kieleltä. Mulla vaan vähän suti tyhjää tuon kanssa, että miten sitä kautta ite hahmottais teoriaa..

A-molli on siitä hyvä että se on kvinttiympyrän ensimmäinen aste (Siis C-duuri eli A-molli). Eli pianossa pelkät valkoiset koskettimet. Eli ei sisällä yhtään sharppia eikä flättiä vaan kaikki on kokosäveliä (A,B/H,C,D,E,F,G)

Kitaran kanssa CAGED-systeemi kannattaa opetella, se avaa aikapaljon ovia erilaisiin tapoihin soittaa sointuja.

 

[pappatech]

A-molli on siitä hyvä että se on kvinttiympyrän ensimmäinen aste (Siis C-duuri eli A-molli). Eli pianossa pelkät valkoiset koskettimet. Eli ei sisällä yhtään sharppia eikä flättiä vaan kaikki on kokosäveliä (A,B/H,C,D,E,F,G)

Joo, olen toki tietoinen tästä, mutta konteksti tuolla edellä lähinnä se, että A-molli vapaalta kieleltä ei ole minusta kitarassa sen havainnollistavampi kuin E-, D, G- tai H-mollikaan. Jos siis opettelee vaan hahmottamaan kitaran otelautaa ja koskettimia ei ole saatavilla, niin kuin kaikilla ei varmasti olekaan. Ei varmastikaan ole haittaa soitella sitä A-mollia vapaalta, mutta minusta tuo sama pitäs tehdä yhtä lailla muiltakin kieliltä ja opetella muistamaan, mitkä nuotit asuu missäkin nauhavälissä, että tässä suhteessa tuo A-kieli tai A-molli ei ole minusta missään erityisasemassa.

Kun tästä terminologiasta ollaan oltu tarkkoja, niin mua häiritti tuo "kaikki on kokosäveliä" A-mollissa niin kuin kaikissa muissakin molliasteikoissa osuu puolisävelaskel tiettyihin paikkoihin ja duuriasteikoissa tiettyihin paikkoihin ja kokosävelasteikkohan olis taas ihan oma juttunsa. Hauskan kuuloinen kyllä sekin sopivassa kontekstissa.

 

[Stephen Elop]

Mitä tämä demppaaminen tarkoittaa?

Tässä asiayhteydessä kielten soimisen eli värähtelyn estämistä. On myös soimisen lopettaminen, mutta siinä kieli siis saa alkuun värähdellä ja vaikka soidakin kunnolla.

Tässä siis alkuun on tarkoituksena asetella ja liikutella ne sormet siinä otelaudalla mahdollisimman vähän painaen, eli siis vain asettuvat kielten päälle, jolloin ne sormet estää niitä kieliä soimasta. Ei tartte yhtään voimaa. Vaihtelet vain sointuja otelautakädellä ja rämpytyskäsi tekee ihan samaa, kuin normaalissakin soitossa. Sitten vain pikkuhiljaa sointuja vaihdellen lisäät voimaa otelauta käden sormiin ja alat painella kieliä kohti otelautaa, kun huomaat, että toi sointujen vaihto alkaa sujua tuolla kielten värähtelyä estävällä tavalla.

 

[pappatech]

En oo ite ihan varma tuosta demppaamisesta sointuopettelussa, kun siis.. ekahan minusta pitäs opetella saamaan sormet niin pystyyn, että ne ei nimenomaan demppaa muita kieliä. Ja että tota vois reenata, että laskee vaan otteen kielille, mutta ei paina niin kovaa, että nuotit sois, pitää saada ne sormensa oikeaan asentoon, ennen kuin voi sit painaa ne nuotit soimaan. Muuten en tiedä, mitä iloa siitä on, että alun hipsuttelun jälkeen painaa ne sormensa lappeelleen sointuun ja mikään ei soi

Eli eka steppi minusta noi perus vapaat soinnut, Am ja duuri, Em ja duuri, C, G, D ja noi soimaan niin, että kaikki kielet soi. Sitten varmaan noi barret ja niitäkin voi helpottaa ottamalla vähän ylempää kaulaa, koska esim. tuo mainittu F on het kaikista raskain soittaa puhtaasti.

 

[Randomizer]

Joo, olen toki tietoinen tästä, mutta konteksti tuolla edellä lähinnä se, että A-molli vapaalta kieleltä ei ole minusta kitarassa sen havainnollistavampi kuin E-, D, G- tai H-mollikaan. Jos siis opettelee vaan hahmottamaan kitaran otelautaa ja koskettimia ei ole saatavilla, niin kuin kaikilla ei varmasti olekaan. Ei varmastikaan ole haittaa soitella sitä A-mollia vapaalta, mutta minusta tuo sama pitäs tehdä yhtä lailla muiltakin kieliltä ja opetella muistamaan, mitkä nuotit asuu missäkin nauhavälissä, että tässä suhteessa tuo A-kieli tai A-molli ei ole minusta missään erityisasemassa.

Kun tästä terminologiasta ollaan oltu tarkkoja, niin mua häiritti tuo "kaikki on kokosäveliä" A-mollissa niin kuin kaikissa muissakin molliasteikoissa osuu puolisävelaskel tiettyihin paikkoihin ja duuriasteikoissa tiettyihin paikkoihin ja kokosävelasteikkohan olis taas ihan oma juttunsa. Hauskan kuuloinen kyllä sekin sopivassa kontekstissa.

Juu en tiedä suomeksi noita termejä edes kun olen opetellut lähes kaiken englannin kielisistä lähteistä. Noi soinnut kannattaa opetella kaikista asemista, eli just toi em. CAGED-systeemi. Eli sama A-molli soitetaan kaikista eri asemista ympäri otelautaa, mukaillen avosointujen otteita(CAGED). Sit ku lntervallit vielä lihasmuistiin niin sulla on äkkiä aikalailla koko otelauta käytettävissä jos vaan tiedät mikä sävellaji on kyseessä(ensimmäinen asia mikä pitäisi selvittää).

Aika usein materiaaleissa myös puhutaan vain soinnuista I-VII. Eli ei sinänsä suoraan sanota mikä sointu vaan aluksi sanotaan vaikka että "kappale on C-duurissa". Sitten voidaan vaikka sanoa että kappaleen verse menee soinnuilla I-V-II. Eli toisinsanoen C, G(7), D. Sitten kun mennään moodeihin ja/tai erikoisimpiin skaaloihin(ja lainasointuihin) niin aletaan puhua myös vaikkapa II-flat tai II-sharp soinnuista. Monesti soinnut myös merkitään duureiksi ja molleiksi, eli duuri on vaikkapa I ja molli i.

Listään vielä semmoinen seikka että kitaralla ainakin aluksi, soinnut opetetaan aina ns. kaikilla sävelillä. Vaikka perussoinnuissa on vaan 3 erillistä nuottia, kitaralla otteet blokkaa useasti samat nuotit myös oktaaveista. Vasta myöhemmin kun taito ja ymmärrys kasvaa, voi blokata ainoastaan ne 3 säveltä mitä kolmisoinnussa oikeasti on, jättää muille sormille tilaa soittaa sitten vaikkapa melodioita tai lisäsointuja ie. 7/9/11/13 jne.

 

[pappatech]

Juu en tiedä suomeksi noita termejä edes kun olen opetellut lähes kaiken englannin kielisistä lähteistä. Noi soinnut kannattaa opetella kaikista asemista, eli just toi em. CAGED-systeemi. Eli sama A-molli soitetaan kaikista eri asemista ympäri otelautaa, mukaillen avosointujen otteita(CAGED). Sit ku lntervallit vielä lihasmuistiin niin sulla on äkkiä aikalailla koko otelauta käytettävissä jos vaan tiedät mikä sävellaji on kyseessä(ensimmäinen asia mikä pitäisi selvittää).

Aika usein materiaaleissa myös puhutaan vain soinnuista I-VII. Eli ei sinänsä suoraan sanota mikä sointu vaan aluksi sanotaan vaikka että "kappale on C-duurissa". Sitten voidaan vaikka sanoa että kappaleen verse menee soinnuilla I-V-II. Eli toisinsanoen C, G(7), D. Sitten kun mennään moodeihin ja/tai erikoisimpiin skaaloihin(ja lainasointuihin) niin aletaan puhua myös vaikkapa II-flat tai II-sharp soinnuista.

CAGEDit ja nää sointuasteet menee minusta ihan aloittelijan kanssa vähän pitkälle, mutta muuten kyllä ihan validia.

Tai ehkä ton CAGEDin voi huomioida jo suht alussakin, koska tuohan tarkoittaa vaan sitä, että noi samat muodot, joilla on opetellu perus avoimia sointuja, toimii ihan joka paikasta kaulaa. Muuta mystiikkaahan tuossa ei ole, vaikka tuosta on tuollainen oma konseptinsa tullut.

Mut nää sointuasteet sit taas oma lukunsa ja vaatii taas omat sisäistämisensä, että mihin osuu duuriasteikon soinnuissa duurit, mihin mollit, mihin seiska ja mihin vähennetty. Eli noita juttuja en ihan aloittelijalle ehkä ihan suoraan löisi eteen.

muoks. ja vaikka puhuttais rinnakkaissävellajeista, niin saman etumerkin molliasteikossa noi edelliset vaihtaa vielä paikkaa

 

[Randomizer]

CAGEDit ja nää sointuasteet menee minusta ihan aloittelijan kanssa vähän pitkälle, mutta muuten kyllä ihan validia.

Tai ehkä ton CAGEDin voi huomioida jo suht alussakin, koska tuohan tarkoittaa vaan sitä, että noi samat muodot, joilla on opetellu perus avoimia sointuja, toimii ihan joka paikasta kaulaa. Muuta mystiikkaahan tuossa ei ole, vaikka tuosta on tuollainen oma konseptinsa tullut.

Mut nää sointuasteet sit taas oma lukunsa ja vaatii taas omat sisäistämisensä, että mihin osuu duuriasteikon soinnuissa duurit, mihin mollit, mihin seiska ja mihin vähennetty. Eli noita juttuja en ihan aloittelijalle ehkä ihan suoraan löisi eteen.

muoks. ja vaikka puhuttais rinnakkaissävellajeista, niin saman etumerkin molliasteikossa noi edelliset vaihtaa vielä paikkaa

Mä muistan eka kitaratunnilla joskus kun opettaja nakkasi vaan sointuaste paperit naaman eteen. Olin hieman pihalla että mitähän helkuttia nämä meinaa? Ilmeisesti oletti että tiesin teoriaa jo etukäteen.

Ehkä paras neuvo mitä voi antaa on opetella perus duuriskaala lihasmuistiin kunnolla ja kaikista soinnuista. Sillon sulla on periaatteessa avain soittaa mitä tahansa(länsimaista) musiikkia kun sisäistät ja ymmärrät kunnolla mitä se duuriskaala tarkoittaa.

 

[Stephen Elop]

En oo ite ihan varma tuosta demppaamisesta sointuopettelussa, kun siis.. ekahan minusta pitäs opetella saamaan sormet niin pystyyn, että ne ei nimenomaan demppaa muita kieliä.

Tässä on väärä oletus, että ne muut kielet joissa sormia ei pidetä dempattaisiin. Ne kuuluu/saa soida vaikka olisi väärä sointukin. Idea on että otelautakäden sormien hermot oppii käskyttämään niitä sormien lihaksia oikein ja sormet menevät oikeaan kohtaan kielten päälle. Oma virhe oli aikoinaan kovalla voimalla ankkuroida joku sormi otelaudalle ja sitten voimalla vääntää muut sormet soinnun vaatimiin kohtiin. Ei näin vaan sormet kevyesti painamaan haluttuja kieliä oikeista kohdista ja sitten vasta lisätään voimaa.

 

[pappatech]

Tässä on väärä oletus, että ne muut kielet joissa sormia ei pidetä dempattaisiin. Ne kuuluu/saa soida vaikka olisi väärä sointukin. Idea on että otelautakäden sormien hermot oppii käskyttämään niitä sormien lihaksia oikein ja sormet menevät oikeaan kohtaan kielten päälle. Oma virhe oli aikoinaan kovalla voimalla ankkuroida joku sormi otelaudalle ja sitten voimalla vääntää muut sormet soinnun vaatimiin kohtiin. Ei näin vaan sormet kevyesti painamaan haluttuja kieliä oikeista kohdista ja sitten vasta lisätään voimaa.

Vaihtelet vain sointuja otelautakädellä ja rämpytyskäsi tekee ihan samaa, kuin normaalissakin soitossa

Epäselvää oli, että mitä tää sun alempi tarkoittaa? Ei niitä sointuja voi vaihdella, ennen kuin osaa pitää sormensa pystyssä ja ylipäätään muistaa noi eri otteet. En siis ymmärrä, miten tosta voi lähteä liikkeelle osaamatta niitä aitoja sointuotteita tai osaamatta pitää sormiaan riittävän pystyssä, että vois lopulta jonkun soinnun oikeaoppisesti soittaa..

Se on kyllä ihan validia, että ylimääräinen puristus pitäs unohtaa otelautakädessäkin ja siihen voi varmaan keskittyä ihan alusta alkaen (jos riittää kapasiteettia, kun kaikki muukin on uutta), että puristaa otelautakädellä nuotit soimaan just niin kovaa kuin tarvii, eikä yhtään lujempaa.

 

[Mehtikkö]

Avaan lisää tuota sekvenssi-ajatteluani ja miksi siitä olisi hyötyä teorian omaksumiselle. Toivottavasti foorumi ei sotke ascii-taidetta, jonka laitoin koodi-kenttään.

|a-bc-d-ef-g-|a-bc-d-ef-g-|   < - A molli
|x-xx-x-xx-x-|x-xx-x-xx-x-|

x Sävel
- väli (puolisävelaskel, yksi nauhanväli)
| oktaavin raja, lähinnä selvennykseksi

|x-xx-x-xx-x-|x-xx-x-xx-x-|
   |c-d-ef-g- a-bc|  < - C duuri

|x-xx-x-xx -x-|x-xx-x-xx-x-|
   |f-g-aa# c- d-ef| < - F duuri

Tässä asiaa tarkastellaan kitaran näkökulmasta, teorian perusteiden oppimiseksi. A-molli tuli valittua alkupisteeksi, koska se on aakkosten ensimmäinen ja helppo merkitä kirjaimilla tekstiin. Lisäksi en käytä suomalaissaksalaista h-merkintää nuotista b, loogisuuden nimessä.

Kun on valittu alkupisteeksi A-molli, niin sekvenssistä muodostuu yllä koodissa olevan näköinen. Laitoin sen yläpuolelle sävelet näkyville, niin ne löytyvät myös kitaran A-kieleltä helposti. Kuvassa x tai - vastaavat siis yhtä nauhanväliä, | on vain ylimääräinen rajamerkintä. Vastaavat siis kitarassa otelaudan alkua/12. nauhaa/loppua.

Sekvenssin käyttöä demonstroi tässä kaksi esimerkkiä,joista ensimmäisessä soitetaankin sekvenssiä aloittaen 3. sävelestä, jolloin muodostuu duuri ( C ).
Jälkimmäisessä esimerkissä aloitetaa myös sekvenssin 3.sta sävelestä, mutta niin, että kitaran otelaudalla soitto alkaa f-nuotista, jonka "päälle" mielessään siirtää tuon sekvenssin. Ikäänkuin laittaisi sabluunan otelaudan päälle.

Hyötynä siis eri duurien ja mollien löytäminen otelaudalta helposti vain siirtymällä soittamaan pohjanuotin kohdalle. Ajatuksen tasolla siis irtaudutaan opettelemasta ulkoa jokaisen eri sävellajin nuotit erikseen muistiin, sen sijaan haetaan pohjasävel otelaudalta ja soitetaan järjestelmän mukaisesti. Jatkoa ajatellen, moodit ovat tässä jo valmiiksi läsnä, lisäksi perus kolmisointujen muodostaminen satunnaiseen sävellajiin sujuu valitsemalla sekvenssitä 1. 3. ja 5. sävel, ja tarkistamalla otelaudalta, mitkähän ne sitten ovat.

Olen ihan tarkoituksella valinnut yhdeltä kieleltä soittamisen tähän, jotta asian pystyy hahmottamaan omin silmin helposti, kun samalla soittaa kitaraa. Jotta oppisi otelaudalta sävelten paikat, kannattaa soittaessaan lausua hiljaa soitetun sävelen nimi, niin se iskostuu nopeammin tajuntaan.

 

[Dzeeta]

Tässä on väärä oletus, että ne muut kielet joissa sormia ei pidetä dempattaisiin. Ne kuuluu/saa soida vaikka olisi väärä sointukin. Idea on että otelautakäden sormien hermot oppii käskyttämään niitä sormien lihaksia oikein ja sormet menevät oikeaan kohtaan kielten päälle. Oma virhe oli aikoinaan kovalla voimalla ankkuroida joku sormi otelaudalle ja sitten voimalla vääntää muut sormet soinnun vaatimiin kohtiin. Ei näin vaan sormet kevyesti painamaan haluttuja kieliä oikeista kohdista ja sitten vasta lisätään voimaa.

Näin pitänee lähteä sitten sointujen kimppuun. Juurikin muutamia tässä välillä yrittänyt väkisin vääntää.

 

[pappatech]

^ joo, en puutu tähän enää sit tätä viestiä enempää, mutta tässä on vähän se ongelma minusta, että et tosiaan tiedä onko sun sormet riittävän pystyssä, ennen kuin painat sitten ne soinnut soimaan.

Mut jos toi helpottaa hakemaan niitä otteita, niin antaa mennä vaan, miten kellekin toimii.

 

[Stephen Elop]

Näin pitänee lähteä sitten sointujen kimppuun. Juurikin muutamia tässä välillä yrittänyt väkisin vääntää.

Unohtui vielä tärkeä esitaito eli otelautakädellä täytyy onnistua Star Trek tervehdys.. Tähän ei tartte kitaraa ollenkaan Itse opein vasta noin 15 vuotta sitten. Eka kitara hommattu vuonna 1995 eli on vähän hukkaan menneitä vuosia takana. Mutta eka Trekki tervehdys ja siitä sitten parantamaan noita käden hermotuksia ja rikkomaan sitä syntymän jälkeen kehittynyttä automatiikkaa.

 

[Maniac]

Noita asteikkojen opettelutapoja on varmaan niin monia kuin on opettajia. Itse lähestyin asiaa opettelemalla perus C-duurin sävelasteikon ja siitä sitten C-mollin. Samalla tulee käytyä intervallit lävitse. Tällä tapaa ei tarvitse osata ulkoa kuin duuriasteikko, molliasteikko on tästä sitten eri intervalleilla oleva variaatio. @Mehtikkö havainnollistaa tätä esimerkissään.

W = Whole Tone

H = Half Tone

the formula for a major scale is W, W, H, W, W, W, H.

the formula for a minor scale W, H, W, W, H, W, W.

The Difference Between Major and Minor Scales

Wondering what major and minor scales are? Learn the differences between these scales in this easy music theory lesson.

emmablairpiano.com