Kitaran soittaminen

[pappatech]

Pikkurillillä ja nimettömällähän on sitten sama koukistajalihas, miksi ne haluais usein toimia kimpassa, jos nyt joku ihmettelee, että onpas vaikea saada niitä toimimaan itsenäisesti. Oli näköjään mainittu tuossa alla olevassa artikkelissakin, muistin tuon jostain ihan muusta yhteydestä.

Mutta siis tommonen tuli vastaan, jos haluaa kuivaharjoitella. Kai noi ihan fiksuja voi olla, mutta ite en oo kyllä juuri tehnyt ja edelleen on vaikeaa star trekit, vaikka kitara ollu kourassa ekaa kertaa 30 vuotta sitten. Noi Federleyn reenit kyllä menee sen enempää ihmettelemättä.

Sormitreenejä ilman kitaraa - Samulin blog - Rockway Blog

Kitaristi voi harjoitella sorminäppäryyttä ja independenssiä myös ilman kitaraa. Sormi-independissi tarkoittaa sormien "itsenäisyyttä", mikä on avuksi kitaransoitossa.

blog.rockway.fi

 

[Ad_Astra]

Melodia harjoituksia on hyvä ottaa yhdellä kielellä ja sitten lisää niitä kieliä kun on korvalle tuttu miten mennään ja löytää ne oikeat sävelet helpommin. Itse asiassa ihan samalla lailla noita opeteltiin kun tyttö aloitti viulun. Siinä tosin jousitekniikka on about 100 x vaikeampaa kuin plektra. Tätä kuullut muidenkin suusta kun kitaran ohella viuluun tartuttu sillä oletuksella että helppo nakki.

 

[Randomizer]

Unohtui vielä tärkeä esitaito eli otelautakädellä täytyy onnistua Star Trek tervehdys.. Tähän ei tartte kitaraa ollenkaan Itse opein vasta noin 15 vuotta sitten. Eka kitara hommattu vuonna 1995 eli on vähän hukkaan menneitä vuosia takana. Mutta eka Trekki tervehdys ja siitä sitten parantamaan noita käden hermotuksia ja rikkomaan sitä syntymän jälkeen kehittynyttä automatiikkaa.

Mä en pysty vieläkään tekemään Spock greetingiä, se kyllä hankaloittaa tiettyjä asioita soittamisessa.

 

[Stephen Elop]

Mä en pysty vieläkään tekemään Spock greetingiä, se kyllä hankaloittaa tiettyjä asioita soittamisessa.

Helppo taito kuitenkin oppia. Siitä seuraavaksi sitten etusormi ja pikkurill mahdollisimman etäälle toisistaan ja keskari ja nimetön yhteen. Ja liuttaa sitten pitkin otelautaa sormet tuolla tavalla...

Mutta joo mun pointti tuossa on vain saada sormet tarkemmin hyvälle kohdalle nauhojen suhteen kun painetaan kieliä alas sointuja muodostettaessa ja vaihdettaessa toiseen sointuun. Helpottaa hommaa kun saa niitä omia sormia ohjattua halutusti.

 

[pappatech]

Minä oon kyllä vahvasti sitä mieltä, että kaikkein eniten hyötyy vaan treenistä soittimen kanssa. Jos haluaa noita kuivaharjoitteita vaikka nyt bussissa tehdä, niin ei siitä varmaan haittaakaan ole, mutta noi sointuotteissa ja soitossa muuten tarvittavat kulmatkin on niin spesifejä, ettei niitä oikein reenaa muuten kuin soittimen kanssa. Ja mistä kontrolli soittoon tulee, niin näppivoimista. Soitossa tarvittavaa näppivoimaa ei tule muuten kuin soittamalla.

Kaivaa vaikka jonkun jazz-sointutaulukon tai tsekkaa joitain jazz-kiertoja, niin noissa saa kyllä nopsaan sormiakrobatiatreeniä ja vaikka ei kykenis tempoon soittamaan, niin noita otteita ja sointuvaihdoksia voi mallailla hitaasti, että sormet alkaa tottumaan otteisiin ja alkaa suostumaan menemään paikoilleen.

Esim. tuo (kuvassa E) maj9 voi olla vähän veemäinen alkuun pikkuriilin ja nimettömän indepenssin kannalta. Siinä vois olla jo yksi treeni, kun vaihtaa tuota otetta jonkun toisen soinnun kanssa niin, että loksahtelevat sujuvasti paikalleen.

Ja siis tuo kutospositiosta otettu ote eli ylärivin keskimmäinen, mitä tarkoitin. Sormitushan tuossa siis A-kielelle keskisormi, D-kielelle etu, G-kielelle pikkurilli ja H-kielelle nimetön.

 

[korvaoo]

Koko barret alkaa olla aika harvinaista herkkua soitossa, ite en edes muista koska olisin soittanu oikeasti koko barrea oikein missään. Sointukäännöksiä kannattaa alkaa tavailemaan, niinkuin tuossa ylempänäkin heitettiin, mutta siihen ei tarvi mitään hienoja jazz sointuja vaan joku suuri laulukirja ja sitten lähtee kattelemaan ne soinnut niin että tarvii mahdollisimman vähän liikuttaa vasenta kättä. Toki hiton tylsää alussa, mutta vanhempi soitto-oppilas kiittää sitten vuoden parin päästä.

 

[Randomizer]

Helppo taito kuitenkin oppia. Siitä seuraavaksi sitten etusormi ja pikkurill mahdollisimman etäälle toisistaan ja keskari ja nimetön yhteen. Ja liuttaa sitten pitkin otelautaa sormet tuolla tavalla...

Mutta joo mun pointti tuossa on vain saada sormet tarkemmin hyvälle kohdalle nauhojen suhteen kun painetaan kieliä alas sointuja muodostettaessa ja vaihdettaessa toiseen sointuun. Helpottaa hommaa kun saa niitä omia sormia ohjattua halutusti.

Ei välttämättä jos sun käden fysiologia on tietynlainen. Tästä oli tyyliin joku dokumenttikin.

Believe me, oon yrittänyt opetella tuota pennusta asti, mun kädet ei taivu tuohon. Kitaraa oon soittanut on/off jotakin 20v ilman että pystyn tekemään Spock-tervehdystä. Tekee joistakin hammer/pull-off linjoista haastavaa jos nimettömällä joutuu pulloffin tekemään.

 

[pappatech]

Eipä niitä "hienoja" jazz-sointujakaan kannata pelätä, koska tonaalisuus jää aika kapeaksi, jos oma repertuaari on vaan nuotiopiirisointuja. Nimim. kokemusta on ja käy tylsäksi ennen pitkää.

Barre-soinnut varmaan isoimmassa roolissa, kun vedetään jotain akkarikomppia. Sähkökitaralla kompit saattaa monesti olla vähän erilaisia ja kaikenlaisilla pienemmillä kolmisoinnuilla ja niiden käännöksillä, vitosilla yms. pelataan paljon enemmän.

 

[pappatech]

Ei välttämättä jos sun käden fysiologia on tietynlainen. Tästä oli tyyliin joku dokumenttikin.

Joo, kyllä toi mullakin on vaikeampaa kuin jollain toisella ehkä. Näköjään nykyään saa spockit tehtyä kohtuu ok ja nimenomaan otelautakädellä - joskus aikaisemmin ei.

(Ja ainoa, mitä oon reenannu, on tota soittamista, että ehkäpä se sormien independenssi kehittyy tosiaan ihan soittamisenkin kautta.)