Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Artikkelissa spekuloidaan mita paasto maksut tulevat vaikuttamaan bensan hintaan 2027 - 2030.

Mä olen kyllä 95% varma, että päästömaksujen tullessa tehdään hokkuspokkustemppu, ja muita polttoaineveroja lasketaan melkein vastaava määrä.
 
Mä olen kyllä 95% varma, että päästömaksujen tullessa tehdään hokkuspokkustemppu, ja muita polttoaineveroja lasketaan melkein vastaava määrä.
Tuskin, tekisi melkoisen loven valtion kukkaroon. Ennemmin uskon että sähköautoilunkin verotusta korotetaan samalla kun se on mahdollista ilman, että niiden kilpailukyky bensaa vastaan kärsisi. Johan se bensa kävi tuolla 2,5€/litra lukemissa jotain miksei sen annettaisi sinne mennä uudestaan?

Toki sitä en tiedä päästäänkö biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta tuolloin eroon? Jos EU uskoo oman päästökauppansa toimivan, niin jakeluvelvoitteille ei pitäisi olla mitään tarvetta tuon jälkeen.
 
Mitenhän tulee vaikuttamaan E85?
Varmasti nostaa senkin hintaa. E85:sta ja biodieseliä myydään koska jakeluvelvoitteita pitää saada täyteen. Jos bensan/dieselin hinta nousee voi niitä myydä kalliimmalla saaden jakeluvelvoite silti täyteen. Sen takiahan noiden hinta on melko suoraan kytköksissä fossiilisten hintaan ollut tähänkin asti.

Jos taas jakeluvelvoite poistuu niin en ihmettelisi vaikka E85 poistuisi myynnistä.
 
Siitähän se lähtee taas Suomen talous nousuun, kun tapetaan viimeinenkin ostovoima tuolla ja sen aiheuttamalla inflaatioloikalla kaikille aloille. Ammattiliikenteelle sitten erilaisia tukia, että eivät kaikki mene konkkaan. Se 2,5€ diesel jo kaatoi ison määrän kuljetusliikkeitä.

Kyllähän tämä aika uskomatonta menoa on, jos tuo toteutuu.
 
Siitähän se lähtee taas Suomen talous nousuun, kun tapetaan viimeinenkin ostovoima tuolla ja sen aiheuttamalla inflaatioloikalla kaikille aloille. Ammattiliikenteelle sitten erilaisia tukia, että eivät kaikki mene konkkaan. Se 2,5€ diesel jo kaatoi ison määrän kuljetusliikkeitä.

Kyllähän tämä aika uskomatonta menoa on, jos tuo toteutuu.

Tervemenoa! Kuljetusala on tässä maassa ollut epäterve vuosikymmenien ajan, täynnä laskutaidottomia isäntiä. Yksikin voitti kerran lotossa ja toimittaja kysyi, että aikooko vielä jatkaa ajamista. Isäntä totesi siihen, että niin pitkään kuin rahat riittää.

Mutta tuskin tässä katastrofia on edessä. Keskiverron polttiskuskin kohdalla litrahinnan nousu 50 sentillä kasvattaa menoja vuodessa 450 euroa (oletuksena 6l/100km ja 15tkm vuodessa). Seuraavassa autonvaihdossa on sitten toivottavasti motivaattoria miettiä, pärjäisikö nykyistä pienemmällä autolla ja olisiko vaihtoehtoiset käyttövoimat sopivia itselle. Aina on tietysti joku itse rassattavilla tonnin pommeilla 50 tkm työmatkaa rullaava tiettömien taipaleiden asukki, johon moinen sattuu ja kovaa, mutta se on poikkeuksen poikkeus.
 
Eikö jakeluvelvoitteen nosto olisi järkevämpää, niin jäisi ainakin siirtymäaikaa tuolle sähköistymiselle? Nythän sitä jakeluvelvoitetta on "väliaikaisesti" laskettu.

Eipä näitä päätöksiä toisaalta tunnuta aina tekevän mikään järki edellä.
 
Eikö jakeluvelvoitteen nosto olisi järkevämpää, niin jäisi ainakin siirtymäaikaa tuolle sähköistymiselle? Nythän sitä jakeluvelvoitetta on "väliaikaisesti" laskettu.

Eipä näitä päätöksiä toisaalta tunnuta aina tekevän mikään järki edellä.
Siitä voi tietysti olla montaa mieltä onko koko päästöistä kohkaamisessa järkeä, mutta jos valita pitää niin tekniikkaneutraali päästökauppa kuulostaa järkevämmältä kuin päättää ohi markkinan, että tehokkain tapa päästövähennyksiä on biopolttoaineet. Jos yllättäen näin onkin, niin mikäköhän ei estä niitä biopolttoaineita käyttämästä ratkaisuna, veikkaan vaan että näin ei ole.
 
Päästöoikeuksissa vain on kysymysmerkkinä, kuka niitä jakaa, kenelle ja millä perusteella? Oikein hieno rahasampo romanialaisille hiilivoimalayrittäjille, että pistää voimalan kiinni ja myy lahjana EU:lta saadut päästöoikeutensa meille puhdasta energiaa jo valmiiksi käyttäville... Paikallisten sähkönhinta nousee ja me saamme kompensoida maksamalla myös bensiininpolttomme, mitä siitä että sähkömme tulee tuulimyllystä, ydinvoimalasta ja padosta...
 
Nyt kun dieselien hinnat on laskussa ja diesel on ollut suht halpaa niin eikö kannattaisi nimenomaan ostaa diesel jos kilometrit liikkuu siinä 20tkm paikkeilla? Vai onko tiedossa jotain selkeitä lisäveroja tulossa lähivuosina?
Ostamisessa on riskinsä, jos uutta ostamassa joko 5v -> pitoautoksi, niin tämänpäivän polttoaine hinnat ei ole se juttu.
Jos uutta ostamassa ja uskoo myyvänsä/vaihtavansa se ennen kuin muut saa saman idean, niin sitten ihan laskemaan vuoden parin kuluja. Siellä kilpaa sitten kaasut, bensa hybridit , lataus hybridit ja myös täysähköt, iso merkitys on se millaisen tarjouksen saa siitä autosta. Varsinkin Jos kaikkea energiaa saa läheltä, ja sähköä omasta seinästä.

Eikö jakeluvelvoitteen nosto olisi järkevämpää, niin jäisi ainakin siirtymäaikaa tuolle sähköistymiselle? Nythän sitä jakeluvelvoitetta on "väliaikaisesti" laskettu.

Eipä näitä päätöksiä toisaalta tunnuta aina tekevän mikään järki edellä.

Jakeluvelvoite on suppeaa päästökauppaa, liikennepolttoaineissa on katsottu järkeväksi että sitä käsitellään omana, haluttu turvata kohtuu hintaiset polttoaineet, kohtuu hintainen liikkuminen. Jakeluvelvoitteilla voi sitä toteuttaa, jos siihen niputetaan liikenteen energia kokonaan, ja se että jakeliat voi käydä kauppaa jakelukomponenteista.

Päästökauppa, jos liikenne niputetaan kaikkien muiden kanssa samaan, niin se ehkä vielä tehokkaampaa saavuttaa tavoitteita, haittana on se että päästöjen kustannus jakautuu nimenomaan kustannusten mukaan, ja moni haluaisi että ei menisi niin, vaan halutaan poltiikkaa millä jaetaan eri suuntiin. mikä toki ihan ymmärettävää ja tärkeää.
 
Taloustieteen professori Matti Liski työryhmineen tutki kattavasti eri vaihtoehtoja liikenteen päästöjen puolittamisaksi. Tutkimus päätyi melko yksiselitteisesti siihen, että liikenteen päästökauppa on kustannastehokkain ja varmin tapa päästä tavoitteeseen. En ole kuullut kenenkään esittävän edullisempaakaan tapaa.

Tästä voi päätellä, että vastustamisen kohde ei olekkaan päästökauppa itsessään, vaan itse tavoite - päästöjen vähennys.

 
Siitä voi tietysti olla montaa mieltä onko koko päästöistä kohkaamisessa järkeä, mutta jos valita pitää niin tekniikkaneutraali päästökauppa kuulostaa järkevämmältä kuin päättää ohi markkinan, että tehokkain tapa päästövähennyksiä on biopolttoaineet. Jos yllättäen näin onkin, niin mikäköhän ei estä niitä biopolttoaineita käyttämästä ratkaisuna, veikkaan vaan että näin ei ole.

Jakeluvelvoite on suppeaa päästökauppaa, liikennepolttoaineissa on katsottu järkeväksi että sitä käsitellään omana, haluttu turvata kohtuu hintaiset polttoaineet, kohtuu hintainen liikkuminen. Jakeluvelvoitteilla voi sitä toteuttaa, jos siihen niputetaan liikenteen energia kokonaan, ja se että jakeliat voi käydä kauppaa jakelukomponenteista.

Päästökauppa, jos liikenne niputetaan kaikkien muiden kanssa samaan, niin se ehkä vielä tehokkaampaa saavuttaa tavoitteita, haittana on se että päästöjen kustannus jakautuu nimenomaan kustannusten mukaan, ja moni haluaisi että ei menisi niin, vaan halutaan poltiikkaa millä jaetaan eri suuntiin. mikä toki ihan ymmärettävää ja tärkeää.

Tässä nyt siltä osin oma lehmä ojassa, että ajattelin teettää omaan autoon tuon etanolimuunnoksen. Mutta mennään riskillä, kukapa näistä ottaa selvää. Ajoa ei ole niin paljoa, että uuden tai uudehkon sähköauton hankinta kannattaisi mitenkään, eikä kotona ole tällä hetkellä latausmahdollisuutta.

Siinä mielessä hassun tempoilevaa politiikkaa taas vaihteeksi, että tällä hetkellä traficomilta saa tukea tuohon etanolimuunnokseen, ja osittain se sai itsenikin innostumaan. Eipä tuo tukikaan ole tainnut tuota kovin suosituksi tehdä, mutta silti vähän hassua jos tuota muunnosta tuetaan ja koko polttoaine sitten poistuukin myynnistä. :D
 
Taloustieteen professori Matti Liski työryhmineen tutki kattavasti eri vaihtoehtoja liikenteen päästöjen puolittamisaksi. Tutkimus päätyi melko yksiselitteisesti siihen, että liikenteen päästökauppa on kustannastehokkain ja varmin tapa päästä tavoitteeseen. En ole kuullut kenenkään esittävän edullisempaakaan tapaa.

Tästä voi päätellä, että vastustamisen kohde ei olekkaan päästökauppa itsessään, vaan itse tavoite - päästöjen vähennys.

Tuo ehdotushan on eri, siinä ollaan perustamassa liikenteelle oma kansallinen kiintiöjärjestestelmä fossiilisille polttoaineille, koska tehtävänä on ollut vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei hiilidioksidipäästöjä.

Laajempi päästökauppa on parempi idea kuin tuo, koska se antaa markkinan päättää mistä ja miten päästöjä on tehokkain vähentää, sen sijaan että byrokraatti päättää että paras tapa on vähentää fossiilisia polttoaineita Suomen tieliikenteessä.

Jos meillä on päästökauppa ja se toimii niin sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä vaikka kaikki Suomen liikenne kulkisi fossiilisilla polttoaineilla, eikä mitään tavoitetta fossiilisten osuuteen liikenteessä pitäisi edes olla. Jos päästökaupan aikana liikenne kulkee fossilisilla niin se johtuu siitä, että päästöt on edullisempi karsia jostain muualta kuin liikenteestä tai vähentää liikennesuoritteita.

Sama koskee toki jotain imurien maksimitehodirektiiveja tai pakollisia talojen energiatehokkuusremppoja, joissa ei ole mitään järkeä jos päästökauppa toimii.

Voiko siitä olla kansalle kiukkuinen, jos he eivät päästökauppaan usko jos byrokratia ei itsekään usko sen toimivan vaan säätää jotain lisämääryksiä siitä miten niihin tavoitteisiin kuuluu päästä.

Se on sitten eri kysymys, että miten ne päästöoikeudet tulisi jakaa ja onko joku päästötavoite liian tiukka tai löysä. Mutta perusidea siitä, että annetaan markkinan löytää tehokkain tapa on ihan validi.
 
Tuo ehdotushan on eri, siinä ollaan perustamassa liikenteelle oma kansallinen kiintiöjärjestestelmä fossiilisille polttoaineille, koska tehtävänä on ollut vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei hiilidioksidipäästöjä.

Laajempi päästökauppa on parempi idea kuin tuo, koska se antaa markkinan päättää mistä ja miten päästöjä on tehokkain vähentää, sen sijaan että byrokraatti päättää että paras tapa on vähentää fossiilisia polttoaineita Suomen tieliikenteessä.

Jos meillä on päästökauppa ja se toimii niin sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä vaikka kaikki Suomen liikenne kulkisi fossiilisilla polttoaineilla, eikä mitään tavoitetta fossiilisten osuuteen liikenteessä pitäisi edes olla. Jos päästökaupan aikana liikenne kulkee fossilisilla niin se johtuu siitä, että päästöt on edullisempi karsia jostain muualta kuin liikenteestä tai vähentää liikennesuoritteita.

Sama koskee toki jotain imurien maksimitehodirektiiveja tai pakollisia talojen energiatehokkuusremppoja, joissa ei ole mitään järkeä jos päästökauppa toimii.

Voiko siitä olla kansalle kiukkuinen, jos he eivät päästökauppaan usko jos byrokratia ei itsekään usko sen toimivan vaan säätää jotain lisämääryksiä siitä miten niihin tavoitteisiin kuuluu päästä.

Se on sitten eri kysymys, että miten ne päästöoikeudet tulisi jakaa ja onko joku päästötavoite liian tiukka tai löysä. Mutta perusidea siitä, että annetaan markkinan löytää tehokkain tapa on ihan validi.
Juu eri ehdotus, mutta periaate on sama. Kuten sanoit, EU:n ehdotus on tosiaan siinä mielessä parempi, ettei se ole muusta päästäkaupasta erillään.
 
Näköjään tuo kaasukonversion tonnin tuki on jälleen haettavissa, joten saattaapi pian toimia toinenkin auto kaasulla. Parit tarjouspyynnöt lähetetty tänään, täytyy vielä ehdottaa ylimääräisistä kaasusäiliöistä josko suostuisivat tekemään niillä:lol:
 
Näköjään tuo kaasukonversion tonnin tuki on jälleen haettavissa, joten saattaapi pian toimia toinenkin auto kaasulla. Parit tarjouspyynnöt lähetetty tänään, täytyy vielä ehdottaa ylimääräisistä kaasusäiliöistä josko suostuisivat tekemään niillä:lol:

Mitäs muuten etanolikonversioille kuuluu? Yhteen aikaan niistä puhuttiin ja joissakin maissa (Brasilia) etanoliautot olivat hyvinkin suosittuja, mutta kuulemma etanolilla ajo on Suomessa samanhintaista kuin bensiinillä ajo.
 
Mitäs muuten etanolikonversioille kuuluu? Yhteen aikaan niistä puhuttiin ja joissakin maissa (Brasilia) etanoliautot olivat hyvinkin suosittuja, mutta kuulemma etanolilla ajo on Suomessa samanhintaista kuin bensiinillä ajo.
Etanolikonversiot ainakin vapautuivat tämän mukaan rajoituksista vuonna 2023 Etanolikonversiot vapautuvat 19.6. kaiken ikäisiin ja tyyppisiin ajoneuvoihin

Jonkinlainen 200€ muuntotukikin on ilmeisesti saatavilla
 
Mitäs muuten etanolikonversioille kuuluu? Yhteen aikaan niistä puhuttiin ja joissakin maissa (Brasilia) etanoliautot olivat hyvinkin suosittuja, mutta kuulemma etanolilla ajo on Suomessa samanhintaista kuin bensiinillä ajo.
E85 on halvempaa, mutta sitä kuluu enemmän, niin ettei etanolilla oikein säästö mielessä ajelu kannata. Ne itsetehdyt konversiot jolla kone käy hävyttömän laihalla menee usein sen verran pienemmällä, että homma kannattaa, mutta päästöjä tulee.

Erilaisissa viritetyissä autoissa tuo etanoli on kyllä poikaa, kestää ahtaa ihan eri tavalla kuin perus 98e
 
E85 on halvempaa, mutta sitä kuluu enemmän, niin ettei etanolilla oikein säästö mielessä ajelu kannata. Ne itsetehdyt konversiot jolla kone käy hävyttömän laihalla menee usein sen verran pienemmällä, että homma kannattaa, mutta päästöjä tulee.

Erilaisissa viritetyissä autoissa tuo etanoli on kyllä poikaa, kestää ahtaa ihan eri tavalla kuin perus 98e

Jaha. Tutkin vähän tätä asiaa ja näköjään bioetanolin valmistevero on n. 35-40 senttiä litralta. Eli autoilija riskeeraa etanolikäyttöön liittyvät ongelmat maksaen saman kuin ajaisi bensiinillä, samalla kun yhteiskunta kuittaa päästövähennyshyödyt. Erikoinen tilanne.
 
Jaha. Tutkin vähän tätä asiaa ja näköjään bioetanolin valmistevero on n. 35-40 senttiä litralta. Eli autoilija riskeeraa etanolikäyttöön liittyvät ongelmat maksaen saman kuin ajaisi bensiinillä, samalla kun yhteiskunta kuittaa päästövähennyshyödyt. Erikoinen tilanne.
No,linkkisi mukaan siinä on noin 35 sentin veroetu moottoribensiiniin verrattuna, pumpulla hinta määräyryy kuitenkin sen mukaan miten jakeluyhtiö saa täytettyä jakeluvelvoitetta edukkaimmin.

Ja tuo mainitsemasi 35 sentin valmistevero on energiasisältövero, joka sekin taitaa olla alennettu vs moottoribensiini. fosiili bensassa sitten co2 veroa ja molemmissa huoltovarmuusmaksu.
 
Viimeksi muokattu:
Hallituksen esitys jakeluvelvoitteen kiristämiseksi seuraavien vuosien aikana:

5) 13,5 prosenttia vuonna 2024;
6) 16,5 prosenttia vuonna 2025;
7) 19,5 prosenttia vuonna 2026;
8) 22,5 prosenttia vuonna 2027;
9) 31,0 prosenttia vuonna 2028;
10) 32,0 prosenttia vuonna 2029;
11) 34,0 prosenttia vuonna 2030 ja sen jälkeen

Synteettisille polttoaineile tulee vuosikymmenen lopussa oma jakeluvelvoite;

1) 1,5 prosenttiyksikköä vuosina 2028 ja 2029;
2) 4,0 prosenttiyksikköä vuonna 2030 ja sen jälkeen.

2028 tulee melko jäätävä loikka. Polttoaineen jakelijoiden onneksi jakeluvelvoitetta voi ensi vuodesta alkaen täyttää myös myymällä sähköä sähköautoille.
 
2028 tulee melko jäätävä loikka. Polttoaineen jakelijoiden onneksi jakeluvelvoitetta voi ensi vuodesta alkaen täyttää myös myymällä sähköä sähköautoille.
Tarkoittaako tämä sitä että kummasti alkaa sähkö halventua myös huoltamoiden latauspisteillä?
 
  • Tykkää
Reactions: mhj
Tarkoittaako tämä sitä että kummasti alkaa sähkö halventua myös huoltamoiden latauspisteillä?
Tämä olisi kyllä hyvä, kun nyt tuntuu ettei sähkönmyynnin kilpailu toimi ollenkaan kuten bensan myynnin. Bensa on jotakuinkin saman hintaista samana päivänä lähekkäisillä asemilla, mutta sähkössä voi olla 100% hintaeroja helposti samassa pihassakin.
 
Hallituksen esitys jakeluvelvoitteen kiristämiseksi seuraavien vuosien aikana:

5) 13,5 prosenttia vuonna 2024;
6) 16,5 prosenttia vuonna 2025;
7) 19,5 prosenttia vuonna 2026;
8) 22,5 prosenttia vuonna 2027;
9) 31,0 prosenttia vuonna 2028;
10) 32,0 prosenttia vuonna 2029;
11) 34,0 prosenttia vuonna 2030 ja sen jälkeen

Synteettisille polttoaineile tulee vuosikymmenen lopussa oma jakeluvelvoite;

1) 1,5 prosenttiyksikköä vuosina 2028 ja 2029;
2) 4,0 prosenttiyksikköä vuonna 2030 ja sen jälkeen.

2028 tulee melko jäätävä loikka. Polttoaineen jakelijoiden onneksi jakeluvelvoitetta voi ensi vuodesta alkaen täyttää myös myymällä sähköä sähköautoille.

Tohon sitten se 2027 alkava päästökauppa vielä päälle... Kokonaisuudessaan bensalitran hinta melkein 3 euroa vuonna 2030?
 
Mitenkä tuo vaikuttaa dieselin kannatavuuteen? Pystyykö sitä edes mitenkään ennustamaan?
 
Mitenkä tuo vaikuttaa dieselin kannatavuuteen? Pystyykö sitä edes mitenkään ennustamaan?

Periaatteessa dieseliin voi sekoittaa enemmän (kallista) biokomponenttia kuin bensiiniin --> dieselin hinta voisi nousta enemmän. Käytännössä polttoaineiden jakelijat tuskin kuitenkaan haluavat käännyttää paljon ajavia dieselautoilijoita sähköautoilijoiksi, joten luultavasti osa dieseliin laitettavan biokomponentin kustannuksesta siirretään bensiinin hintaan (koska bensiinimoottorisilla autoilla ajetaan vähemmän kuin dieselmoottorisilla, jolloin bensiiniautoilijalla ei ole yhtä suurta painetta siirtyä sähköön, vaikka aineen hinta nousisikin).

Olettaisin, että bensiini/diesel-kannattavuussuhde ei radikaalisti muutu. Diesel saattaisi jopa alkaa kannattaa nykyistä pienemmillä kilometreillä, jos ja kun polttoaineiden hinnat nousevat mutta käyttövoimavero pysyy ennallaan.
 
rajo
Periaatteessa dieseliin voi sekoittaa enemmän (kallista) biokomponenttia kuin bensiiniin --> dieselin hinta voisi nousta enemmän. Käytännössä polttoaineiden jakelijat tuskin kuitenkaan haluavat käännyttää paljon ajavia dieselautoilijoita sähköautoilijoiksi, joten luultavasti osa dieseliin laitettavan biokomponentin kustannuksesta siirretään bensiinin hintaan (koska bensiinimoottorisilla autoilla ajetaan vähemmän kuin dieselmoottorisilla, jolloin bensiiniautoilijalla ei ole yhtä suurta painetta siirtyä sähköön, vaikka aineen hinta nousisikin).

Olettaisin, että bensiini/diesel-kannattavuussuhde ei radikaalisti muutu. Diesel saattaisi jopa alkaa kannattaa nykyistä pienemmillä kilometreillä, jos ja kun polttoaineiden hinnat nousevat mutta käyttövoimavero pysyy ennallaan
Nyt ollaan jo osassa diesel kalustossa ongelmissa dieselbakteerin kera kun lisätty liikaa biokomponentteja dieseliin. Ja jokunen prosentti lisää niin vaivaa isoa osaa kalustoa. Nyt jo vaikea ongelma veneissä,työkoneissa ja vähemmän käytetyissä sesonki kalustoissa.

Ja bensa puolella alkoholin nostossa omat rajoitteensa. Nytkin osa letkuista ja tiivisteistä kovilla, jopa uudessa kalustossa.
 
Periaatteessa dieseliin voi sekoittaa enemmän (kallista) biokomponenttia kuin bensiiniin --> dieselin hinta voisi nousta enemmän. Käytännössä polttoaineiden jakelijat tuskin kuitenkaan haluavat käännyttää paljon ajavia dieselautoilijoita sähköautoilijoiksi, joten luultavasti osa dieseliin laitettavan biokomponentin kustannuksesta siirretään bensiinin hintaan (koska bensiinimoottorisilla autoilla ajetaan vähemmän kuin dieselmoottorisilla, jolloin bensiiniautoilijalla ei ole yhtä suurta painetta siirtyä sähköön, vaikka aineen hinta nousisikin).

Olettaisin, että bensiini/diesel-kannattavuussuhde ei radikaalisti muutu. Diesel saattaisi jopa alkaa kannattaa nykyistä pienemmillä kilometreillä, jos ja kun polttoaineiden hinnat nousevat mutta käyttövoimavero pysyy ennallaan.
Mä ajelin 180 000 km tankkaamalla Land cruiseriin pelkkää Biokomponenttia, MY dieseliä enkä yhtään tavallista dieseliä sekaan. Se kustantaa luokkaa 30 c/L enemmän, kuin EN590. Kulutus oli ainakin pienempää, kun DPF polttaminen väheni selvästi, joten hintaerokin käytännössä osittain, jos ei jopa kokonaan kuittaantui. Ainakin DPF järjestelmä toimi loistavasti koko historian ajan ilman rassaamisia.
 
rajo

Nyt ollaan jo osassa diesel kalustossa ongelmissa dieselbakteerin kera kun lisätty liikaa biokomponentteja dieseliin. Ja jokunen prosentti lisää niin vaivaa isoa osaa kalustoa. Nyt jo vaikea ongelma veneissä,työkoneissa ja vähemmän käytetyissä sesonki kalustoissa.

Ja bensa puolella alkoholin nostossa omat rajoitteensa. Nytkin osa letkuista ja tiivisteistä kovilla, jopa uudessa kalustossa.
Jos haluaa väkisin kasvattaa sitä diesel biomassan sinne tankkiin, niin se on helppoa kunhan tankkaa niitä dieseleitä, joihin on lisätty FAMEa Bio-osuudeksi. Nesteen diesel ei sisällä FAMEa ollenkaan, vaan sen biolisä on MY dieseliä. Tuo liman kanssa tankissa leikkiminen tuli tutuksi, kun ajelin Land cruiserin V8 malleilla aikanaan ja suodattimia vaihdeltiin kohtuu tiheään. Limaa löytyi suodattimen pohjalta aina, eikä kukaan älynnyt silloin, että mistä on kyse. No selvisi aikanaan, kun veneistä ja maatiloilta alkoi kuulua homman juju. Se, että joku vielä nykyäänkin törmäisi tuohon biokasvuun, tuntuu vähintään omituiselta, kun se on helppo välttää, jos jättää tankkaamatta muita, kuin niitä dieseleitä, jotka eivät sisällä ollenkaan FAMEa. FAME n tilalla voidaan vapaasti käyttää mikä määrä tahansa esim MY dieseliä, joka on HVO100 GEN II biodieseliä. Eli käy joko biolisäosaksi, tai voidaan tankata suoraan jopa sellaisenaan dieselin sijasta. Omalla kohdalla ainakin moottori toimi paremmin, kuin dieselillä.
Niin ja siis tuossa MY dieselissä ei ole kasvustoa ollut koskaan.
 
Ongelma on juuri lähdöt ennen näkemättömään paikkaan X nopealla aikataululla.
Kirjoittelen tänne kun ei sinne hybridipuolelle viitsi.

Olen tätä pallotellut aina välillä myös mutta en keksi kovin montaa tilannetta missä olisi tyhjällä akulla lähdössä reissuun, ja ettei olisi mahdollista olla pikalaturilla sen 15 minuuttia.

Olettaen kuten sanoit että ajaa pidempiä matkoja jo, ykkösautoksi ei ole valittu mitään Leaffia eli pikalatauspuoli on kunnossa. Vartissa saa tyhjään akkuun hyvin sähköä, joten nykyisellä latausverkostolla pääsee kyllä liikkeelle.

Se ei hirveästi eroa siitä, että polttiksessa on tankki tyhjä ja pitää lähteä reissuun. Joudut olemaan silti asemalla muutaman minuutin.

Ja jos yhtäkkiä tulee lähtö niin miten syöminen, jos lounas vielä vetämättä? Käyt kaupasta hakemassa evästäkin, tällä välin sähköauto lataantuu. Polttis ei.

Ehkä jos on joku ambulanssi ja tulee peräkkäisiä hälyajoja, mutta siitä ei tainnut olla kyse.

Olettaisin että valtaosalla sähkärillä matkaa-ajavilla on lähtökohtaisesti se kotilaturi, ja johto kiinni kun auto seisoo pihassa.


Se tilanne että on akku tyhjä ja pitää lähteä reissuun ei siis ole mielestäni yleistä, eikä ongelma vaikka niin sattuisi käymään.

Omat ajot on enimmäkseen toki työajoa, joten 15 min lisää 1000km matkalla ei tuntuisi missään. Ehkä lomalla olisi kovempi kiire? Mutta epäilen, silloin olisi jo tiedossa milloin lähdetään ja akku täynnä.

Huomiona toki se, että en kuse pulloon autossa ja harvemmin edes syön autossa, vaan käytän huoltoasemien palveluita. Olen polttisautolla tehnyt samoin. Matka ajat ei itsellä ole muuttuneet sähköön siirtyessä. Jos ei edes pysähdy mukavuustauolle niin se on oma asiansa. Väitän että valtaosa kuitenkin pysää, loput saa ajaa millä lystää, sillä ei ole enää siinä kohtaa merkitystä.

5 vuotta sitten hieman vaikutti toki, kun joka asemalla ei laturia ollut. Nyt on aivan eri tilanne ja pysähdyn vakireiteillä samoilla asemilla kuin ennen sähköautoa.
 
Olen tätä pallotellut aina välillä myös mutta en keksi kovin montaa tilannetta missä olisi tyhjällä akulla lähdössä reissuun, ja ettei olisi mahdollista olla pikalaturilla sen 15 minuuttia.
Sama täällä. Toisaalta tuo vartti pikalaturilla toteutuu vain jos akku on valmis ottamaan virtaa. Jos on ollut 20 asteen pakkaset ja tulee tuo sama yllätys, niin vartissa akku ei lataudu välttämättä ainuttakaan kilowattituntia. Tällainen tilanne kävi kerran itselleni, kun olin yön lataillut schukosta reissun päällä ja pakkanen kiristyi niin paljon, että ladattu määrä ja seuraavan päivän matkan kulutus kasvoi arvioitua enemmän. Siitä sitten pikalaturille, jossa odoteltiinkin ensin tovi akun lämpenemistä ja senkin jälkeen latausteho oli luokkaa 20 kW. Puoli tuntia siinä taisi mennä, että uskalti lähteä jatkamaan matkaa seuraavalle pikalaturille ja silti meinasi loppua matkalla sähkö kesken (piti laskea sisälämpöjä sekä nopeutta).

No, tänä päivänä yllä mainitun tilanteen osaisi jo ennustaa ja onhan tuo silti aika wost-case tilanne.
 
Kirjoittelen tänne kun ei sinne hybridipuolelle viitsi.

Olen tätä pallotellut aina välillä myös mutta en keksi kovin montaa tilannetta missä olisi tyhjällä akulla lähdössä reissuun, ja ettei olisi mahdollista olla pikalaturilla sen 15 minuuttia.

Olettaen kuten sanoit että ajaa pidempiä matkoja jo, ykkösautoksi ei ole valittu mitään Leaffia eli pikalatauspuoli on kunnossa. Vartissa saa tyhjään akkuun hyvin sähköä, joten nykyisellä latausverkostolla pääsee kyllä liikkeelle.

Se ei hirveästi eroa siitä, että polttiksessa on tankki tyhjä ja pitää lähteä reissuun. Joudut olemaan silti asemalla muutaman minuutin.

Ja jos yhtäkkiä tulee lähtö niin miten syöminen, jos lounas vielä vetämättä? Käyt kaupasta hakemassa evästäkin, tällä välin sähköauto lataantuu. Polttis ei.

Ehkä jos on joku ambulanssi ja tulee peräkkäisiä hälyajoja, mutta siitä ei tainnut olla kyse.

Olettaisin että valtaosalla sähkärillä matkaa-ajavilla on lähtökohtaisesti se kotilaturi, ja johto kiinni kun auto seisoo pihassa.


Se tilanne että on akku tyhjä ja pitää lähteä reissuun ei siis ole mielestäni yleistä, eikä ongelma vaikka niin sattuisi käymään.

Omat ajot on enimmäkseen toki työajoa, joten 15 min lisää 1000km matkalla ei tuntuisi missään. Ehkä lomalla olisi kovempi kiire? Mutta epäilen, silloin olisi jo tiedossa milloin lähdetään ja akku täynnä.

Huomiona toki se, että en kuse pulloon autossa ja harvemmin edes syön autossa, vaan käytän huoltoasemien palveluita. Olen polttisautolla tehnyt samoin. Matka ajat ei itsellä ole muuttuneet sähköön siirtyessä. Jos ei edes pysähdy mukavuustauolle niin se on oma asiansa. Väitän että valtaosa kuitenkin pysää, loput saa ajaa millä lystää, sillä ei ole enää siinä kohtaa merkitystä.

5 vuotta sitten hieman vaikutti toki, kun joka asemalla ei laturia ollut. Nyt on aivan eri tilanne ja pysähdyn vakireiteillä samoilla asemilla kuin ennen sähköautoa
Riippuu varmaan elämäntilanteesta. Minä keksin montakin tilannetta esim jos työpäivän aikana tuleekin enemmän kilometrejä kuin ennakoi ja akku vajaa ja pitää lähteä suoraan töistä harrastuksiin toiselle paikkakunnalle ei ehdi pikalaturilla istua välissä. Tai ollaan reissussa ja majoituksessa ei latausmahdollisuutta. Sitten kylmällä akulla puoleksi tunniksi marketin pihaan joka ei ole edes matkan varrella. En sano että näihin maailma kaatuu, kyse on vaan asennoitumisesta. Saattaa tehdä nykyihmiselle hyvää pysähtyä hetkeksi ihan ilman mitään tekemistä :)
 

No pistorasiasta toki ei välttämättä kovilla pakkasilla saa mitään, mutta pikalaturilla kyllä akku lämpiää. Ainakin jos on lämmönhallinta kunnossa. Ja harvoin akku on tasan 0% kun pitää lähteä vaikka olisikin yllättäen, niin saa todennäköisesti lämmityksen päälle jo matkalla laturille.

yllä mainitun tilanteen osaisi jo ennustaa ja onhan

Eli jos on pitkänmatkan ajoon sopiva auto, niin edelleen olen sitä mieltä että ongelmia tulee vain jos sellaisia itselleen tekee.

Joutuu sitä polttomoottorillakin ennakoimaan jos menee erämetsän mökille ja lähin huoltoasema on 100km päässä, niin et voi sinnekään tyhjällä tankilla saapua. No jos on sähköt niin sähkärillä voisit saapua nollilla.

Ennakointia siis joutuu harrastamaan myös polttomoottoriautolla, riippuen tilanteesta.
Riippuu varmaan elämäntilanteesta. Minä keksin montakin tilannetta esim jos työpäivän aikana tuleekin enemmän kilometrejä kuin ennakoi ja akku vajaa ja pitää lähteä suoraan töistä harrastuksiin toiselle paikkakunnalle ei ehdi pikalaturilla istua välissä. Tai ollaan reissussa ja majoituksessa ei latausmahdollisuutta. Sitten kylmällä akulla puoleksi tunniksi marketin pihaan joka ei ole edes matkan varrella. En sano että näihin maailma kaatuu, kyse on vaan asennoitumisesta. Saattaa tehdä nykyihmiselle hyvää pysähtyä hetkeksi ihan ilman mitään tekemistä :)

Kuten sanoit niin tuskin siihen maailma kaatuu. Töissäkin jos näyttää että tulee kilsoja, kuitenkaan tuskin työpäivä kauheasti voi venyä jos on harrastuksia, niin voinee lounastaessa latailla? Ja majoituspaikoissa on usein latureita, ja sen voi myös ennakoida jos ei ole.

Tietenkin jos työt on pelkästään paikoissa missä ei ole sähköä, vaikka kiertelee erämaassa puuhakkuumaita ja harrastukiin on toista sataa kilometriä niin lähtökohtaisesti pitää valita auto sen mukaan.

Kuten sanottua, ne joille se on oikeasti ongelma (eikä vaan kuvitelmaa) on niin pieni osa väestöstä, että sillä ei ole enää minkään kannalta merkitystä minkä käyttövoiman valitsevat.



Tässä on monta ihmistä tullut vastaan jotka ovat ensin plugarin kautta päätyneet sähköön, sillä he ovat tajunneet että jos 30km range riittää 90% ajoihin, se 10% on enää niin pieni osa että vaikka joutuisikin yhden pysähdyksen ottamaan lisää lapin reissulla, se ei merkitse mitään.

Joo kaikille ei ole automallia jonka juuri haluaisivat, mutta se on enää pieni ongelma. Fundamentaalisesti sähkö käyttövoimana soveltuu erittäin hyvin valtaosalle väestöstä, ja tuo monia etuja sille ajavalle sekä yhteiskunnalle laajemmin.


Mielestäni ei ole järkeä että ostamme öljyä mielettömät määrät ulkomailta, kun voisimme tuottaa suuren osan liikenteen energiasta itse, ja pitää ne rahat kotimaassa. Pl. älyttömyydet kuten jakeluverkkojen myynnit ulkomaille, mutta sekin on laajempi yhteiskunnallinen ongelma mikä pitää korjata, eikä koske vain autoilua.

Noh sellaisia ajatuksia taas :rofl: jatketaan harjoituksia
 
No pistorasiasta toki ei välttämättä kovilla pakkasilla saa mitään, mutta pikalaturilla kyllä akku lämpiää. Ainakin jos on lämmönhallinta kunnossa. Ja harvoin akku on tasan 0% kun pitää lähteä vaikka olisikin yllättäen, niin saa todennäköisesti lämmityksen päälle jo matkalla laturille.



Eli jos on pitkänmatkan ajoon sopiva auto, niin edelleen olen sitä mieltä että ongelmia tulee vain jos sellaisia itselleen tekee.

Joutuu sitä polttomoottorillakin ennakoimaan jos menee erämetsän mökille ja lähin huoltoasema on 100km päässä, niin et voi sinnekään tyhjällä tankilla saapua. No jos on sähköt niin sähkärillä voisit saapua nollilla.

Ennakointia siis joutuu harrastamaan myös polttomoottoriautolla, riippuen tilanteesta.


Kuten sanoit niin tuskin siihen maailma kaatuu. Töissäkin jos näyttää että tulee kilsoja, kuitenkaan tuskin työpäivä kauheasti voi venyä jos on harrastuksia, niin voinee lounastaessa latailla? Ja majoituspaikoissa on usein latureita, ja sen voi myös ennakoida jos ei ole.

Tietenkin jos työt on pelkästään paikoissa missä ei ole sähköä, vaikka kiertelee erämaassa puuhakkuumaita ja harrastukiin on toista sataa kilometriä niin lähtökohtaisesti pitää valita auto sen mukaan.

Kuten sanottua, ne joille se on oikeasti ongelma (eikä vaan kuvitelmaa) on niin pieni osa väestöstä, että sillä ei ole enää minkään kannalta merkitystä minkä käyttövoiman valitsevat.



Tässä on monta ihmistä tullut vastaan jotka ovat ensin plugarin kautta päätyneet sähköön, sillä he ovat tajunneet että jos 30km range riittää 90% ajoihin, se 10% on enää niin pieni osa että vaikka joutuisikin yhden pysähdyksen ottamaan lisää lapin reissulla, se ei merkitse mitään.

Joo kaikille ei ole automallia jonka juuri haluaisivat, mutta se on enää pieni ongelma. Fundamentaalisesti sähkö käyttövoimana soveltuu erittäin hyvin valtaosalle väestöstä, ja tuo monia etuja sille ajavalle sekä yhteiskunnalle laajemmin.


Mielestäni ei ole järkeä että ostamme öljyä mielettömät määrät ulkomailta, kun voisimme tuottaa suuren osan liikenteen energiasta itse, ja pitää ne rahat kotimaassa. Pl. älyttömyydet kuten jakeluverkkojen myynnit ulkomaille, mutta sekin on laajempi yhteiskunnallinen ongelma mikä pitää korjata, eikä koske vain autoilua.

Noh sellaisia ajatuksia taas :rofl: jatketaan harjoituksia
On täysin itsensä huijausta selitellä, että sähköautolla matkustelu olisi yhtä jouhevaa kuin polttoaineella. Se on sitä sopivan latauspisteen etsintää, appien veivausta ja johdon kanssa puljailua. Voi olla jopa kaikki pisteet varattu ja taas mennään etsimään. Talvella tippuu puolet rangesta ja taas hiki nousee otsalle, mistä löytyy latauspiste. Istut siellä asemalla nakkikorin ja ripulikahvin kanssa kelloa katsellen ja apin kautta akun tilaa tiiraillen. Toiset tietty kestää kärsiä enemmän, kun tietää että maailma pelastuu sillä kiinalaisella Afrikan kobolttia sisältävällä sähköautolla ajellessa.
 
Viimeksi muokattu:
On täysin itsensä huijausta selitellä, että sähköautolla matkustelu olisi yhtä jouhevaa kuin polttoaineella. Se on sitä sopivan latauspisteen etsintää, appien veivausta ja johdon kanssa puljailua. Voi olla jopa kaikki pisteet varattu ja taas mennään etsimään. Talvella tippuu puolet rangesta ja taas hiki nousee otsalle, mistä löytyy latauspiste. Istut siellä asemalla nakkikorin ja ripulikahvin kanssa kelloa katsellen ja appin kautta akun tilaa tiiraillen. Toiset tietty kestää kärsiä enemmän, kun tietää että maailma pelastuu sillä kiinalaisella sähköautolla ajellessa.
No vaikka se vaivalloisempaa hieman onkin niin ei se nyt ihan tollasta ole. Latauspisteitä on jokapuolella myös landella ja auto osaa ennakkoon kertoa onko siellä tilaa vaiko ei.
Range ei myöskään tipu puoleen talvella, ei edes kovimmilla pakkasilla.
Appejakaan ei tarvitse veivata kun tyyliin kaikilla valmistajilla diilit että yksi kortti/appi käy kaikkiin latureihin (paitsi teslan laturiin, siihen tarttee apin).
 
On täysin itsensä huijausta selitellä, että sähköautolla matkustelu olisi yhtä jouhevaa kuin polttoaineella. Se on sitä sopivan latauspisteen etsintää, appien veivausta ja johdon kanssa puljailua. Voi olla jopa kaikki pisteet varattu ja taas mennään etsimään. Talvella tippuu puolet rangesta ja taas hiki nousee otsalle, mistä löytyy latauspiste. Istut siellä asemalla nakkikorin ja ripulikahvin kanssa kelloa katsellen ja appin kautta akun tilaa tiiraillen. Toiset tietty kestää kärsiä enemmän, kun tietää että maailma pelastuu sillä kiinalaisella sähköautolla ajellessa.

En itse ainakaan näe näitä asioita käytännössä. Latausasemia on nyt jo paljon, appeja tarvitsee oman jo jokaisella polttoaineasemalla joten ne olivat käytössä jo ennen sähköautoa. Maksupisteet latausasemilla tekevät nyt myös tuloaan uuden säännöstön myötä jos kokee kätevämmäksi ensin poistua autosta maksamaan, kuin maksaa siinä istuessa ennen poistumista.

Johdon kanssa puljailuakaan en nyt ymmärrä. Tankkaatko aina siellä missä on koekäytössä automaattinen letku? Mutta siihenkin taitaa tarvita äpin :D

Nimenomaan talvella pidemmässä ajossa range ei tosiaan puolitu. Pätkäajossa jossa kabiini pääee kylmäksi ja lämmitetään monta kertaa päivässä, voi hyvinkin puolittua. Kuten syö polttis paljon löpöäkin jos ajelee vain muutaman kilsan kerrallaan, ei polttiskaan siitä tykkää. Jos ajeli kauppaan vanhalla bensa mersulla niin helposti kulutus oli 10-15L/100km luokkaa, kun pidemmällä matkalla alle 7

Itse en tosiaan lähtenyt sähköautoiluun paastöjen vähentämisen verukkeella, vaan kätevyyden, rahallisen säästön ja suorituskyvyn takia. Se, että minun autosta ei tule tuolla kaupungissa ihmisten keuhkoihin nokea ja ties mitä muuta oli vasta jälkikäteen ajateltuna aika jees juttu. Jos joku BMW M3/C63 AMG maksaisi uutena vähemmän kuin vastaava sähköauto eli jotain 50-60k€, olisin varmaan ostanut jomman kumman niistä. Tässä kohtaa näillä kilsoilla olen tyytyväinen että näin kävi, vaikka en siltikään ymmärrä polttomoottoriautojen nykyistä verotusta rekisteröitäessä/maahan tuodessa.


Jälleen kuten sanottua, kaikille ei sovi. Valtaosalle sopii, vaikka eivät sitä ensin uskoisikaan.
 
On täysin itsensä huijausta selitellä, että sähköautolla matkustelu olisi yhtä jouhevaa kuin polttoaineella. Se on sitä sopivan latauspisteen etsintää, appien veivausta ja johdon kanssa puljailua. Voi olla jopa kaikki pisteet varattu ja taas mennään etsimään. Talvella tippuu puolet rangesta ja taas hiki nousee otsalle, mistä löytyy latauspiste. Istut siellä asemalla nakkikorin ja ripulikahvin kanssa kelloa katsellen ja apin kautta akun tilaa tiiraillen. Toiset tietty kestää kärsiä enemmän, kun tietää että maailma pelastuu sillä kiinalaisella Afrikan kobolttia sisältävällä sähköautolla ajellessa.
Kyllähän se sähkärillä tehtävä pidempi matka naksun verran vaivalloisempi on, toisaalta polttiksella taas ne lyhyhemmät arkimatkat ovat vaivalloisempia, joten miten päin se vaivalloisuus sitten vuositasolla menee...?

Jos ei ole halua tai taitoa ylläpitää vanhaa raatoa, eikä ole varsinaisia erityistarpeita, ei polttiksessa ole taloudellisesti järkeä, joten sille ylimääräiselle vaivalle lomareissulla voi laskea itselleen vaikka tukevan tuntipalkan niistä säästyneistä bensarahoista.
 
On täysin itsensä huijausta selitellä, että sähköautolla matkustelu olisi yhtä jouhevaa kuin polttoaineella. Se on sitä sopivan latauspisteen etsintää, appien veivausta ja johdon kanssa puljailua. Voi olla jopa kaikki pisteet varattu ja taas mennään etsimään. Talvella tippuu puolet rangesta ja taas hiki nousee otsalle, mistä löytyy latauspiste. Istut siellä asemalla nakkikorin ja ripulikahvin kanssa kelloa katsellen ja apin kautta akun tilaa tiiraillen. Toiset tietty kestää kärsiä enemmän, kun tietää että maailma pelastuu sillä kiinalaisella Afrikan kobolttia sisältävällä sähköautolla ajellessa.
Sähkiksiin siirtyneiden kokemukset olleet kaksijakoisia, kuvailmasi tunne on monella se yleinen pelko ja sen takia ehkä ei kovin yleinen päätöksen tehneillä. Ehkä juuri sen takia moni sähkiksen valinnut on kokeneet sähkiksen vaivattomaksi, monet käyttää sanontaan "tankki aina täynnä", kuvaavat sitä että aamualla akku täynnä, ei tarvi tankkailla. + muut.

Monella ne ajot menee ihan koti/työpaikka latauksilla, mutta osa vetelee ihan tyytyväisenä ne harvat lapin reissutkin (etelästä), onko sitten iäkkäämpi, ja kohteissa lataus mahdollisuus ja joka tapauksessa asianmukaiset tauot matkalla, tai väliyöpymiset, voimalinjasta riippumatta. Jos kokevat vaivaa, niin pienihinta arjenedusta.

Pettyneimpiä ovat ne joilla pitkä työssäkäyntimatka ja ovat valinneet ajoneuvon jonka akku ei riitä siihen sujuvasti, pahimillaan joutuvat jopa tinkimään ajomukavuudesta tai jopa välilaiteileen. Siinä jää edut saavuttamatta joiden tilalle haitat.
 
Noh itselläkin löytyy 77kwh akkuinen sähköauto ja kyllähän nuo pitemmät reissut ovat omasta mielestäni huomattavasti vaivallisempaa kuin dieselillä. Varsinkin kelien kylmetessä

Tokin tämä riippuu vähän mihinkä on menossa. Isoja valtateitä jos menee, niin aina löytyy sopivasti taukopaikkoja ja latauspisteitä. Taas jos mennäänkin vähän syrjäisimmille seuduille, niin joutuu jo miettimään latauksia ja taukoja. Varsinkin, että sattuisi pysähdykset fiksusti.

Esimerkiksi käytiin tuossa syksyllä Rukalla mökkeilemässä. Mökillä ei latausmahdollisuutta. Lähin suurteholaturi Kuusamossa ja Rukalla vaan näitä hidaslatureita.
No viikkohan sähköautolla menee Rukalla mukavasti ajellessa, mutta se paluumatkan kikkailu on vähän niin ja näin. Se paluumatka alkaa sillä, että ajetaan tyhjällä akulla Kuusamoon ja vietetään se eka 30-60 min pikalaturilla, että päästään kotimatkalle.
Olisihan sitä voinut mennä Rukalle latailemaan ja hengailemaan 3-4h, mutta se olisi tuntunut jo todella typerältä.

Mutta onneksi nuo arkiajot yms. ovat sähköautolla paljon mieleisempää. Niin niiden painoarvo kumminkin omassa elämässä on se 95% ja pitkiä reissuja vain muutamia vuodessa.
 
No pistorasiasta toki ei välttämättä kovilla pakkasilla saa mitään, mutta pikalaturilla kyllä akku lämpiää. Ainakin jos on lämmönhallinta kunnossa. Ja harvoin akku on tasan 0% kun pitää lähteä vaikka olisikin yllättäen, niin saa todennäköisesti lämmityksen päälle jo matkalla laturille.
Tässä omassa worst-case keississä kyseessä oli Model 3 ja -20 asteen pakkasessa kylmäksi jäähtynyt akku. Aluksi piti päästä koko matka lataamatta ja vasta kymmenen minuuttia ennen pikalaturia selvisi että ei tule onnistumaan (navin ennuste laski sellaista tahtia), joten esilämmitystäkään ei ehditty käyttää kuin muutama minuutti. Siinä ei tosiaan ensimmäiseen varttiin aikaan mennyt akkuun yhtään mitään kun akkua lämmitettiin, ja senkin jälkeen teho oli sen parikymmentä kWh max.

Eli jos on pitkänmatkan ajoon sopiva auto, niin edelleen olen sitä mieltä että ongelmia tulee vain jos sellaisia itselleen tekee.
Samaa mieltä.

Se paluumatka alkaa sillä, että ajetaan tyhjällä akulla Kuusamoon ja vietetään se eka 30-60 min pikalaturilla, että päästään kotimatkalle.
Jos etelään on matkalla, niin Kuusamo-Suomussalmi on noin 140 kilometriä (n. 30 kWh), ja Suomussalmelta löytyy seuraavat pikalaturit. Jos auto lataa edes reilun 120 kW teholla lähes tyhjä ollessaan, niin eipä tuossa mene kuin vartti ja voi jatkaa matkaa Suomussalmelle. Ei tuossa saa millään turattua 30-60 minuuttia, joka vastaisi jo akun lataamista lähes täyteen.
 
Tässä omassa worst-case keississä kyseessä oli Model 3 ja -20 asteen pakkasessa kylmäksi jäähtynyt akku. Aluksi piti päästä koko matka lataamatta ja vasta kymmenen minuuttia ennen pikalaturia selvisi että ei tule onnistumaan (navin ennuste laski sellaista tahtia), joten esilämmitystäkään ei ehditty käyttää kuin muutama minuutti. Siinä ei tosiaan ensimmäiseen varttiin aikaan mennyt akkuun yhtään mitään kun akkua lämmitettiin, ja senkin jälkeen teho oli sen parikymmentä kWh max.


Samaa mieltä.


Jos etelään on matkalla, niin Kuusamo-Suomussalmi on noin 140 kilometriä (n. 30 kWh), ja Suomussalmelta löytyy seuraavat pikalaturit. Jos auto lataa edes reilun 120 kW teholla lähes tyhjä ollessaan, niin eipä tuossa mene kuin vartti ja voi jatkaa matkaa Suomussalmelle. Ei tuossa saa millään turattua 30-60 minuuttia, joka vastaisi jo akun lataamista lähes täyteen.
Paljonkos noilla pikalatureilla maksaa jos lataat akun täyteen? Eikös se ole aika kallista?
 
Paljonkos noilla pikalatureilla maksaa jos lataat akun täyteen? Eikös se ole aika kallista?
Ei se sen kalliimpaa ole kuin bensakaan, eli onhan se aika kallista. Tosin aika merkittäviä erojakin on, esim superchargerit ovat kalliita, mutta myös yleensä vapaana.
 
Paljonkos noilla pikalatureilla maksaa jos lataat akun täyteen? Eikös se ole aika kallista?
Jos kipupiste on se ettei halua sillä Levin reisulla pitää pitkiä taukoja, niin muutama kymmenen senttiä kWh varmaan maksaa mielellään. sentin venyttäjä sitten leiriytyy johonkin halppis töpseliin.

40 sentti kertaa 80kWh reilu kolmekymppiä, toki se on yli kaksikymppiä enemmän kuin kotona halpasähköllä.
 
Jos etelään on matkalla, niin Kuusamo-Suomussalmi on noin 140 kilometriä (n. 30 kWh), ja Suomussalmelta löytyy seuraavat pikalaturit. Jos auto lataa edes reilun 120 kW teholla lähes tyhjä ollessaan, niin eipä tuossa mene kuin vartti ja voi jatkaa matkaa Suomussalmelle. Ei tuossa saa millään turattua 30-60 minuuttia, joka vastaisi jo akun lataamista lähes täyteen.

No jotenkin itsellä on ajatuksena, että sitä pyyhkäistään kerralla isot siivut matkaa. Kuusamosta suoraan Kajaaniin ja siellä ruokatauko + lataus, joka menikin mukavasti syömisen ohella.
Mutta nämähän on niitä makuasioita.
 
Paljonkos noilla pikalatureilla maksaa jos lataat akun täyteen? Eikös se ole aika kallista?
Kun aika huonoja vastauksia yllä, niin vastataan vähän tarkemmin. Pikalaturin energian hinta vaihtelee nykyisin noin 35-40 snt/kWh välillä. Tällä tavoin 100 kilometrin hinnaksi muodostuu noin 7,7-8,8 euroa olettaen tyypillinen 22 kWh/100 km kulutus. Pikalatauksilla energiakulun hinta on siis samaa hintaluokkaa pieniruokaisen Dieselin kanssa.

Muistettava kuitenkin, että pidemmälläkin matkalla suuri osa ladatusta energiasta tulee kuitenkin siitä kotilatauslaitteesta. Esimerkiksi Model 3:lla voi ajaa noin 500 kilometrin matkan hintaan noin 5,1 euroa per 100 km, jos kulutus samat 22 kWh/sadalle, matkaan lähdetään täydellä akulla, matkalla ladataan noin 200 km energiat pikalaturilla ja tullaan kotiin suunnilleen tyhjällä akulla.

"Akku täyteen" hinta esim. Model 3:lla on noin 20-30 euroa.

No jotenkin itsellä on ajatuksena, että sitä pyyhkäistään kerralla isot siivut matkaa. Kuusamosta suoraan Kajaaniin ja siellä ruokatauko + lataus, joka menikin mukavasti syömisen ohella.
Jos haluaa väkisin pidentää matka-aikaa lataamalla huomattavan epäoptimaalisesti polttistyyliin, niin sitten toki näin. Mitään järkeä tuossa ei silti ole, vaan mieluummin ottaa Kuusamossa sen vartin, Suomussalmella toisen vartin ja Kajaanissa sitten ruokatauko + lataus sen yhteydessä. Tilannetta toki muuttaa, jos aikoo Kuusamossa tehdä muutakin kuin istua autossa latausta odotellen, mutta tästähän ei nyt ollut kyse kun puhuit laturilla odottelusta.
 
Paljonkos noilla pikalatureilla maksaa jos lataat akun täyteen? Eikös se ole aika kallista?
Kalleus on aika suhteellista. ABC laturissa esim. 35c/kWh. Itselläni 78kWh akku joten täyteen lataaminen siis n. 27€. Tuolla ajaa 500km eli hinta noin 5,5€/100km.

Edellisellä autollani meni n. 12€/100km dieseliin. Ja vaikka olisi -40 ja kulutus huipussaan niin silti olisi halvempi kuin dieseli.

Lisäksi itse saan suurimman osan ladattua töissä ilmaiseksi ja kotona taloyhtiön sähköliittymässä hinta 10c/kWh sisältäen siirrot ja verot. Mutta pihinä miehenä tulee pidettyä tuota 5,5€/100km todella kalliina ja vältän viimeiseen asti turhaa lataamista missään missä sähkö ei ole ilmaista.
 
Ei se sen kalliimpaa ole kuin bensakaan, eli onhan se aika kallista. Tosin aika merkittäviä erojakin on, esim superchargerit ovat kalliita, mutta myös yleensä vapaana.
Noilla pikalatureilla aletaan hinnoittelua kiristämään mitä enemmän sähköautoja alkaa olla.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
260 616
Viestejä
4 524 479
Jäsenet
74 654
Uusin jäsen
kurahousu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom