Muutama kommentti sillä kokemuksella mikä on faijalta valunut, joka reilun puolivuosisataa pyöritellyt raskasta kalustoa, josta n. 40v "autoilijana".
tässä törmätään siihen vääjäämättömään, missä ne synteettoiset polttoaineet on halvempi ja helpompi ratkaisu, etenkin kun se tarve on olemassa lentoliikennepuolella.
Synteettinen polttoaine jos tarkoittaa yhtä kuin sähköllä tehty polttoaine, se ei voi olla halvempaa kuin sähkö, koska se energian jalostaminen lisää väkisinkin kuluja.
Ei ketään kiinnosta energiasisällöt vaan:
1. Kuinka nopeasti pääsee jatkamaan matkaa
2. Kuinka paljon maksaa
3. Kuinka pitkälle yhdellä tankkauksella/latauksella pääsee
Ei, vaan kun puhutaan energiasta, niin järjestys on.
1. Paljonko se maksaa
2. Paljonko sitä tarvitaan.
3. Mitä ajoaikalaki sanoo.
Toisin kuin henkilöautoissa, raskaalla kalustolla se energiakulu on merkittävä ja se kiinnostaa omistajaa.
Jos vaihtoehtoina on kallis ja kätevä polttoaine tai halpa, mutta vaivalloinen, niin tietysti halpa voittaa.
Kun nyt ollaan toivottavasti kaikkien ymmärtämällä tavalla onnistuttu selittämään se että kuorma-autot pystytään pikalataamaan, niin vaikka se puolimatkassa tehtävä välilataus ei valmistuisi 30 minuutissa, niin siihen voidaan kyllä käyttää sitten tarvittaessa tunti.
Vaikka aika on rahaa kuljetuksessakin, siinä missä muuallakin, niin se aika kun auto seisoo paikallaan, eikä kuluta, on kuitenkin halvempaa rahaa kuin se kun auto liikkuu kalliimmalla polttoaineella. Se 45min tauko 5,5h työnteon jälkeen on lakisääteinen minimi, ei maksimi.
Mitä tulee esitettyihin kyselyihin, että missä sora-autot lataavat, niin sorakuskit pitävät ruokatunnin siinä missä linjaa ajavakin, eivätkä ne sitä taukoaan siellä sorakuopalla pidä.
Faija pyöri maansiirtopuolella viimeisen 20v. Eli autot ovat sivullisten silmissä hyvinkin samanlaisia kuin sora-autot, mutta lavalla kulkee soran lisäksi myös savea, multaa, lervaa, moreenia, ja kiveä. Isoimmat vuorokauden aikana tulleet kilometrimäärät olivat jossain 800km paikkeilla, kun autoa ajettiin ympäri vuorokauden useamman kuljettajan voimin, mutta käytännössä tuolloinkin se auto seisoi luokkaa 3h vuorokaudessa shellillä kuljettajan tarpeiden takia.
Käytännössä jos auto olisi ollut sähköinen, se olisi ladattu hallin pihassa yöllä, jo nykyiset sähkökuorkkien ranget olisivat riittäviä päiväksi.
Mitä tulee kulutukseen, niin dieseliä meni n. 35l/100km 33t nuppiautolla ns. nurkkapyörityksessä, jota maansiirto yleensä on.. Tai tuo 35l oli raja jonka alle tähdättiin. Sitten kun kulutus nousi sinne 45l paikkeille ei taas ollut ongelmia, ja parhaat tuotot olivat silloin kun kulutus oli 150l/100km. Syy: 45l=ei käytännössä ajoa tyhjällä autolla, ts. taksamittari pyörii kokoajan. 150l=tuntityötä jossa ajokilometrejä hyvin vähän, lyhyitä siirtoja, paljon odottamista.
Sinänsä autojen polttoaineen kulutuksessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 80-luvun jälkeen, kun toivottoman alitehoiset autot jäivät pois. Nykyaikaiset moottorit eivät käytännössä kuluta oikeastaan sen vähempää, mutta kuljettajan vaikutus kulutukseen on vähentynyt, vaikkakin on edelleen se suurin vaikuttaja.