- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 205
Softassa vikaa ja kauitin rikki? ei nyt aukea miten sähkömoottori noihin vaikuttaa?
Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 345
Ei vaikuta mitenkään.
Ensin väitettiin, että täyssähkön ja polttiksen ainoa suurempi huoltoon liittyvä ero olisi sytytystulpat. Ihan kuin öljynvaihdossakaan ei olisi eroa, vaan Model S:ään kuulemma Mobil 1:stä säännöllisesti. Tähän minä huomautin, että harvoin tapahtuvaa tulppienvaihtoa suurempi ajan- ja rahanmeno ovat polttomoottoriauton säännölliset öljyn-, suodattimien- (öljyns, moottori-ilm, polttoaines.) ja hihnanvaihdot (ihan kaikissa ei ole).
Tuon huoltotarve-eron korjaamisen jälkeen joku ihmetteli, että kuinka patteriautoilijat (tarkoitti minua) näkevät niin haasteellisena tavalliset polttiksen huoltotyöt. Tähän vastasin, että ei ollut tarkoitus sanoa, että olisivat haasteellisia. Esimerkkinä annoin, että polttiksen vuosihuoltoa haasteellisemmaksi voi mennä jo sillä, että se harvemmin säännöllistä huoltoa vaativa sähköauto sattuu olemaan hieman vähemmän laadukas, jolloin pikkuvikojen hoitaminen voi nopeasti olla enemmän aikaa, puhelinsoittoja ja s.postiviestejä vievää puuhaa, kuin kerran vuodessa tapahtuva määräaikaishuolto. Näin on käynyt 8-vuotiaan Auriksen ja 4-vuotiaan sähkö-Miin kanssa.
Toki Auriksen huolto on maksanut keskimäärin 2xx €/a vs. takuunalainen Mii vain 80 €/a (=160 € joka toinen vuosi), mutta:
Auris viim. 12 kk:
-yksi puhelinsoitto (huoltoajan varaaminen)
-kalenteriin merkintä yhdelle päivälle
-yksi määräaikaishuolto
Mii viim. 12 kk:
-useita puhelinsoittoja
-yli 30 viestiä pitkä s.postimaraton
-kalenteriin merkintä 5-6 päivälle (joista yhden peruivat viime tingassa, koska takaisinkutsuun liittyviä varaosia ei ollutkaan)
-4-5 kertaa telakalla liittyen vikojen selvittelyyn, korjauksiin, takaisinkutsuun ja määräaikaishuoltoon (takaisinkutsuun saatiin yhdistettyä yksi vianselvitys, mutta silti tuli 4-5 erillistä käyntiä eri päivinä)
Koin tuon sellaisena rumbana, että olisin maksanut mieluusti tuon alle 200 €/a -hintaeron ainakin viimeisen 12 kk ajalta, jos sillä olisi saanut Miillekin yhtä vaivattoman vuoden kuin Aurikselle.
Toki jos polttis- ja sähköauto olisivat molemmat laadukkaita, niin sähköauton huoltamisessa pääsisi vähemmällä vaivalla (ja rahalla). Polttiksenkaan huolto ei kuitenkaan ole niin haasteellista, etteikö siitä pahemmaksi voisi mennä softa- ja kaiutinvioilla (lisättynä takaisinkutsulla), jotka kaikki kolme hoidetaan kuntoon asiakkaan kannalta surkeasti.
Pointti oli alunperin, että Model S ei kaipaa säännöllisesti Mobil 1:stä siinä missä polttiskin. Joku Niro EV saattaa raskaiden olosuhteiden huolto-ohjelman mukaan kaivata peräöljyjen vaihtoa 120 tkm välein, mutta siitä on harvoin tapahtuvana silti vähemmän vaivaa kuin polttiksen 15-30 tkm välein tapahtuvasta öljynvaihdosta plus suodattimet, tulpat ja mahdolliset hihnat.
Jotkin sähköautomallit kaipaavat tietyissä olosuhteissa peräöljynvaihtoa harvakseltaan, mutta joka ikinen polttomoottoriauto vaatii öljynvaihtoa säännöllisesti ja tiuhaan.
Millä oikeen lataat sen akun? Tollasen n. 200l dieselin energiamäärän lataaminen pikasella laskennalla vaatii 10 000-20 000 A jatkuvan virran johtokykyä johtimelta jos oletetaan 400V jännite. Kytkemällä jonkun 150*200mm kuparipalkin autoon? Millä sen sähkön vedät sinne "D-pisteeseen"?
Tuossa on aika valtavia ongelmia, mitä en usko kovin järkevästi ratkaistavan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Megawatt Charging System - Wikipedia
Ei sita tarvitse 5 minuutissa ladata kun se kuskin tauko on kuitenkin puolituntia.
Kylla Fingridilta saa ostettua. Taitaa 20 kV linjasta saada 20 MW.
Neste kokeilee pikkuisella aluksi
Neste avaa ensimmäisen, valtatie 3:n varrelle sijoittuvan raskaan liikenteen suurteholatauspalvelunsa Janakkalan Linnatuulen liikenneasemalle
Neste Oyj, Uutinen, 13.2.2024 Kuva: Volvo Trucks Neste vauhdittaa raskaan liikenteen sähköistymistä ja avaa yrityksille vuoden 2024 toisella puoliskolla ensimmäiset raskaiden ajoneuvojen suurteholatauspisteet valtatie 3:n varrella sijaitsevalla Neste Janakkala Linnatuuli -asemalla. Raskaan...
Kemppari lupaa 1.2 MW latureita
Kempower | Megawatt EV Charging Systems & Infrastructure
Kempower MCS transforms heavy-duty transport and is leading the change toward a cleaner, quieter, and peaceful ecosystem.
kempower.com
Viimeksi muokattu:
Millä virta tuodaan tuohon liittimeen?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Kylla Fingridilta saa ostettua. Taitaa 20 kV linjasta saada 20 MW.
et nyt ymmärrä ongelmaa. Laitatko tuon liittimen sen 150*200 tms. umpikupari tangon päähän? ja rakennat uuden teollisuuslaitos tason infran kaikkialle latauspisteille.
tässä törmätään siihen vääjäämättömään, missä ne synteettoiset polttoaineet on halvempi ja helpompi ratkaisu, etenkin kun se tarve on olemassa lentoliikennepuolella. Henkilöautopuolella sähköauto on OK sen polttiksen rinnalla kun liikutettava virtamäärä ei kasva ihan hulluksi ja latausajat saa olla pitkiä. Tämä ei ole mikään "kaikki tai ei mitään" tms. ideologinen juttu.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 23.04.2023
- Viestejä
- 107
Sähköpakettiautot, varsinkaan tonniluokan ja isommat, eivät kyllä ole vielä hinnan eikä käytännöllisyyden puolesta kilpailukykyisiä muutaman vuoden vanhaa dieselpakua vastaan.
Varsinkaan jos tulee matka-ajoa ja päivässä pitää ajaa välillä 300+ km. Ei liene muutosta tulossa tähän vielä moneen vuoteen, kenties ennen 2030-lukua.
Varsinkaan jos tulee matka-ajoa ja päivässä pitää ajaa välillä 300+ km. Ei liene muutosta tulossa tähän vielä moneen vuoteen, kenties ennen 2030-lukua.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Megawatt Charging System - Wikipedia
Mutkun ongelma ei ole joku latausliitin (isoja liittimiä ja kytkentöjä on teollisuus täynnä), vaan kaikki muu. Millä sähkö liittimeen nykyisellä tai vaikka 1000V jännitteellä, millä sähköinfra tohon systeemiin.
Onko sulla hajuakaan mitä johtimilta vaatii joku tuhansien/kymmenien tuhansien amppeerien jatkuva virrankuljetus? Ei puhuta mistään piikkivirrasta, vaan jatkuvasta. Se kysymys on edelleen oleellinen että laitatko ton liittimen siihen paksun kuparipalkin päähän
Onko sulla hajuakaan mitä johtimilta vaatii joku tuhansien/kymmenien tuhansien amppeerien jatkuva virrankuljetus? Ei puhuta mistään piikkivirrasta, vaan jatkuvasta. Se kysymys on edelleen oleellinen että laitatko ton liittimen siihen paksun kuparipalkin päähän
Meinaatko, että tuon latausstandardin tekijät eivät osaa asiaansa?
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 345
Tuo 150 * 200 mm -kuparipalkki on omaa kuvitelmaasi. Sellaista ei todellisuudessa tarvita.
Alunperin väite kaiketi oli, että 5 h ajoa ja 30 min latausta. Se olisi 72 km/h keskinopeudella 360 km.
Volvo FH Electric kulutti Saksassa 1,1 kWh/km, joten 360 km matkalla kuluu energiaa 396 kWh.
Volvon FH Electric loistotulokseen toimintamatkassa ja kulutuksessa - Konepörssi.com
Volvo FH Electric -sähkökuorma-auto ylitti virallisen toimintamatkansa.
koneporssi.com
Pyöristetään vähän ylöspäin 450 kWh:iin. Volvo FH Electric vm. 2025:een on tulossa arviolta yhteensä 0,8-1,08 MWh akustot (sisäinen + e-axle).
Kempowerin tuleva MCS lataa 800 voltin akustoja 1500 A virralla, jolloin latausteho on 1,2 MW. Edellä lasketun 450 kWh:n lataaminen kestäisi 22,5 minuuttia, jos auto ei rajoita.
Kempower | Megawatt EV Charging Systems & Infrastructure
Tuo 1,2 MW tarkoittaa Volvon ensi vuoden FH:ssa noin 1,1-1,5 C -latausnopeutta, mikä olisi henkilöautopuolella hyvinkin ok (Ioniq 5:ssä on peräti 3 C). Kuorma-autopuolella haetaan kuitenkin moninkertaista kilometrikestävyyttä, joten uskon Volvon rajaavan lataustehon noin 0,5-1 MW:iin. Tällöin 450 kWh:n lataaminen kestäisi 27-54 min. Puoli tuntia ei silloin välttämättä toteutuisi, mutta se ei jäisi kiinni latauspisteestä.
Tasan puoli tuntia vaatisi 900 kW, eli 800 V-akuston tapauksessa 1 125 A. Se ei ole samaa suuruusluokkaa kuin arvioimasi 10 000-20 000 A. Latauskaapelit voivat myös olla nestejäähdytettyjä, jolloin totutut poikkipinta-alakaavat eivät päde.
Kuparipalkkia ei tarvittu missään välissä.
Edit. Mersulta löytyy:
eActros 600 | sähkökuorma-auto kaukoliikenteeseen
Täyssähköinen Mercedes-Benz eActros 600 on suunniteltu kaukoliikenteen kuljetuksiin jopa 500 kilometrin toimintamatkalla. Tutustu tästä
"Se on suunniteltu pitkän matkan raskaisiin kaukoliikenteen kuljetuksiin. eActros 600:n toimintamatka on jopa 500 kilometriä yhdellä latauksella ja se tukee MCS-standardin megawattilatausta."
"eActros 600:n kolme akkupakettia tuottavat yhteensä 621 kWh:n yhteiskapasiteetin. Akkukapasiteetti yhdistettynä täysin uuteen Mercedes-Benz Trucksin kehittämään sähköiseen akseliratkaisuun mahdollistavat yli 500 kilometrin toimintamatkan yhdellä latauksella. Se riittää siihen 4,5 tunnin ajoaikaan, jonka kuljettaja voi ajaa ennen lakisääteistä taukoa."
Postnord alkaa 2024 loppuvuonna ajamaan 700 km päivässä (Vantaa-Tku-Vantaa-Tku-Vantaa) eActros 600:lla:
PostNordin uusi sähkörekka ajaa maantiellä 700 km päivässä
PostNord aloittaa päästöttömät runkokuljetukset pääkaupunkiseudun ja Turun välillä. Pakettien jakelussa on käytetty sähkökäyttöisiä pakettiautoja Helsingissä ja Turussa jo vuodesta 2021. Nyt Turun ja Vantaan terminaalien välillä aloittava sähkörekka mahdollistaa täysin päästöttömät kuljetukset...
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Hyvin näyttää tuo 1500A menevän vielä kasi voimin. Jos siinä 3000A versiossa on joku kevennin heikoille
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 740
Minustakin on hyvä jos erilaisia vaihtoehtoja löytyy erilaisiin käyttötarkoituksiin. Toistaiseksi kuitenkin näyttää kuitenkin synteettisten polttoaineiden suunnalta erittäin heikolta. Esim niitä pidetään välttämättömänä lentoliikenteelle, mutta lentoyhtiöllä ei suunnitelmaa niiden käyttöön ottoon. Päinvastoin, tekevät kaikkensa, ettei poliitikot pakota heitä ottamaan synteettisiä polttoaineita käyttöön.
Samaten ammattiliikenne tekee kaikkensa sen eteen, että fossiilisten polttoaineiden hinnat pysyvät halpoina. Nyt riidellään biopolttoaineiden jakeluvelvoittesta, kun se nostaa dieselin hintaa. Minkälainen poru syntyy kun vielä kalliimpaa synteettistä polttoainetta pitäisi käyttää?
Väite oli mun osaltani se, että 200l löpöä vastaava määrä energiaa akustoon vartissa tai puolessa tunnissa. Tuo voisi vastata sähkömoottorissa sitä 600l löpömäärää mitä noissa polttiksen tankeissa on jos 2/3 oletetaan menevän "hukkaan", isossa kuorkissa menee joku 50-100L/100km.Tuo 150 * 200 mm -kuparipalkki on omaa kuvitelmaasi. Sellaista ei todellisuudessa tarvita.
Alunperin väite kaiketi oli, että 5 h ajoa ja 30 min latausta. Se olisi 72 km/h keskinopeudella 360 km.
Volvo FH Electric kulutti Saksassa 1,1 kWh/km, joten 360 km matkalla kuluu energiaa 396 kWh.
Volvon FH Electric loistotulokseen toimintamatkassa ja kulutuksessa - Konepörssi.com
Volvo FH Electric -sähkökuorma-auto ylitti virallisen toimintamatkansa.
Pyöristetään vähän ylöspäin 450 kWh:iin. Volvo FH Electric vm. 2025:een on tulossa arviolta yhteensä 0,8-1,08 MWh akustot (sisäinen + e-axle).
Kempowerin tuleva MCS lataa 800 voltin akustoja 1500 A virralla, jolloin latausteho on 1,2 MW. Edellä lasketun 450 kWh:n lataaminen kestäisi 22,5 minuuttia, jos auto ei rajoita.
Kempower | Megawatt EV Charging Systems & Infrastructure
Tuo 1,2 MW tarkoittaa Volvon ensi vuoden FH:ssa noin 1,1-1,5 C -latausnopeutta, mikä olisi henkilöautopuolella hyvinkin ok (Ioniq 5:ssä on peräti 3 C). Kuorma-autopuolella haetaan kuitenkin moninkertaista kilometrikestävyyttä, joten uskon Volvon rajaavan lataustehon noin 0,5-1 MW:iin. Tällöin 450 kWh:n lataaminen kestäisi 27-54 min. Puoli tuntia ei silloin välttämättä toteutuisi, mutta se ei jäisi kiinni latauspisteestä.
Tasan puoli tuntia vaatisi 900 kW, eli 800 V-akuston tapauksessa 1 125 A. Se ei ole samaa suuruusluokkaa kuin arvioimasi 10 000-20 000 A. Latauskaapelit voivat myös olla nestejäähdytettyjä, jolloin totutut poikkipinta-alakaavat eivät päde.
Kuparipalkkia ei tarvittu missään välissä.
Edit. Mersulta löytyy:
eActros 600 | sähkökuorma-auto kaukoliikenteeseen
Täyssähköinen Mercedes-Benz eActros 600 on suunniteltu kaukoliikenteen kuljetuksiin jopa 500 kilometrin toimintamatkalla. Tutustu tästäveho.fi
"Se on suunniteltu pitkän matkan raskaisiin kaukoliikenteen kuljetuksiin. eActros 600:n toimintamatka on jopa 500 kilometriä yhdellä latauksella ja se tukee MCS-standardin megawattilatausta."
"eActros 600:n kolme akkupakettia tuottavat yhteensä 621 kWh:n yhteiskapasiteetin. Akkukapasiteetti yhdistettynä täysin uuteen Mercedes-Benz Trucksin kehittämään sähköiseen akseliratkaisuun mahdollistavat yli 500 kilometrin toimintamatkan yhdellä latauksella. Se riittää siihen 4,5 tunnin ajoaikaan, jonka kuljettaja voi ajaa ennen lakisääteistä taukoa."
Postnord alkaa 2024 loppuvuonna ajamaan 700 km päivässä (Vantaa-Tku-Vantaa-Tku-Vantaa) eActros 600:lla:
PostNordin uusi sähkörekka ajaa maantiellä 700 km päivässä
PostNord aloittaa päästöttömät runkokuljetukset pääkaupunkiseudun ja Turun välillä. Pakettien jakelussa on käytetty sähkökäyttöisiä pakettiautoja Helsingissä ja Turussa jo vuodesta 2021. Nyt Turun ja Vantaan terminaalien välillä aloittava sähkörekka mahdollistaa täysin päästöttömät kuljetukset...www.postnord.fi
200l on n. 2000kwh energiaa. 400V akustoon vaaditaan vartissa saman energiamäärän saamiseksi 8000000/400=20000A. Puolessa tunnissa 10000A. 800V akuilla nämä puolittuvat.
Eli edelleen, millä kaapelilla siirrät jatkuvaa 5000-20000 A jotenkin käytännöllisesti? Teollisuudessa se tapahtuu just niillä kuparipalkeilla ja jättikaapeleilla.
Oliko nyt sittenkin idis latailla tuntitolkulla sitä kuorkkia?Hyvin näyttää tuo 1500A menevän vielä kasi voimin. Jos siinä 3000A versiossa on joku kevennin heikoille
- Liittynyt
- 23.04.2023
- Viestejä
- 107
Pieni korjaus vain, isojen dieselmoottoreiden hyötysuhde on enemmänkin 40-45 % välillä kuin 33,3 %.
Esim. MAN D2676LF78 jota valmistettiin jo 2019 on Wikipedian mukaan enimmillään 45,8 % hyötysuhde.
Joku viisaampi voi varmaan kertoa kuinka lähelle tuota 85 km/h paineleva rekka pääsee kesällä/talvella
Esim. MAN D2676LF78 jota valmistettiin jo 2019 on Wikipedian mukaan enimmillään 45,8 % hyötysuhde.
Joku viisaampi voi varmaan kertoa kuinka lähelle tuota 85 km/h paineleva rekka pääsee kesällä/talvella
- Liittynyt
- 21.07.2021
- Viestejä
- 232
Eli firmalle ja kuskille tulee ylimääräinen minimissään 30min stoppi, kun raha ei liiku. Onpas järkevää.
Toisekseen missä kuvittelin, että esimerkiksi sorakuski lataa autonsa ?
Entä maitokuski? Meinaatko että Valio rakentaa jokaiselle lastauslaiturille latausasemat, jotta vaikka 10 rekkaa voi ladata samanaikaisesti täyteen puolessa tunnissa?
Lehmätkin lentää...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 348
Mikä järki on laittaa yksi hillitön "tuhansien ampeerien" piuha, kun ihmisvoimin on paljon mukavampi käsitellä useampaa kevyempää letkua?
Muistaakseni mersun e-actros otti kylkeensä 4x250 kW normi-CCS-letkua megawatin tehoa varten.
Mikään ei estäne laittamasta n kappaletta tuollaisia megawatin MCS:iä rinnakkain, jos tuollaiselle teholle on oikeasti tarve.
Kuulostaa vaan vähän raskaan liikenteen "kusematta peräkärryn kanssa lappiin"-caselta ainakin @TommiZeliardin (eli volvon) lukujen valossa. Mersun esitteessä taidettiin myös paukutella henkseleitä sillä, että tuolla 1 MW latausteholla auto kykenisi ajamaan enemmän kuin mitä ajo- ja lepoaikasäädökset vaativat.
Oman käsitykseni mukaan sähkörekkoja ollaan kaavailtu juuri esim. isojen terminaalien välisiin ajoihin, jolloin nuo järeät latauspisteet saadaan vakiopaikkoihin ja auto latautuisi esim. lastauksen aikana.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 205
4,5 tunnin välein pitää lainkin mukaan pitää 30minuutin tauko ettei tuossa mitään ”ylimääräistä” taukoa tule.
Voi niitä useitakin laittaa, jos yksi tolkullisen kokonen piuha päästää läpi vaikka 1000A, niin niitä olisi sillon 5-20.Mikä järki on laittaa yksi hillitön "tuhansien ampeerien" piuha, kun ihmisvoimin on paljon mukavampi käsitellä useampaa kevyempää letkua?
Akkua ladataan amppeereilla eikä millään kilowateilla ja amppeerimäärät määrittää tarvittavan johtimen koon. Latureita voi asettaa toki useita rinnakkain, mutta sitten tullaankin siihen että mistä se teho niille laturille otetaan...jossain teollisuuslaitoksessa ei ongelmaa, mutta joku maaseudun d-piste voi olla vähän ongelmallinen.
Mun luvut perustuu jokseenkin todellisuudesta arvioituihin lukuihin jos halutaan edes vähän samat toimintasäteet mitä nykyisilläkin, eli samat varastoidut energiamäärät otettuna toki huomioon polttomoottorin huonompi hyötysuhde liikkeen tuottamisessa. Markkinointimateriaalin jätän omaan arvoonsa, kun kuitenkin aika tarkkaa tietoa on vaadituista energiamääristä jo olemassa. Se, että laitetaan akut ja sähkömoottori ei muuta mitään muuta siitä autosta, energiatarve pysyy samana.
Tämä voisi olla yksi sovellutus, ei vaan mitenkään mene siihen ajatukseen, että tyyliin kaikki korvattaisiin sähkörekalla kuten täällä annettiin ymmärtää.Oman käsitykseni mukaan sähkörekkoja ollaan kaavailtu juuri esim. isojen terminaalien välisiin ajoihin, jolloin nuo järeät latauspisteet saadaan vakiopaikkoihin ja auto latautuisi esim. lastauksen aikana.
- Liittynyt
- 21.07.2021
- Viestejä
- 232
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 348
Eiköhän ne akustot suunnitella megawattiluokkaan järkeville jännitetasoille (jos sellaisia tehoja tarvitaan), joten on ihan turha möyhöttää jostain 400 V 20 kA systeemeistä kuparikankineen.
Kyllähän noita megawattiluokan piuhoja menee ristiin rastiin suomenmaata. Helpompana näkisin niistä sähkötehon lainaamisen kuin sen, että hukataan valtaosa rajallisesta puhtaasta energiasta muunnoksiin ihan vaan siitä ilosta, että päästään tankkaamaan ja polttamaan (e-) löpöä.
Teho on omasta mielestäni virtaa käytännöllisempi mittatikku, sillä akuston ampeeritunnit (ja täten ampeerit) riippuvat täysin kytkennästä. Nykyisin on jo autoja, jotka osaavat muuttaa akkupaketin kytkentää muuttaen täten akuston näennäisiä ampeeritunteja ja maksimivirtaa lennosta. 100 kWh paketti on taas kytkennästä riippumatta aina 100 kW teholla ladattaessa tunnissa täynnä.
Kannattaa huomata, että esim. tuossa Volvon materiaalissa auton yhdistelmämassa oli 40 tonnia ja eActrosin spekseissä lukee 44 tonnia.
Tuskin tuon kokoinen verrokkiauto imee mitään sataa litraa sataselle. Äkkiseltään googletettuna 104-tonninen "hyperrekka" imi Ylen uutisen mukaan 65-80 litraa sadalle ja 40-tonninen "eurooppalainen" yhdistelmä 33 litraa sadalle.
Kuulostaa siltä, että tässä vertaillaan vähän omenoita appelsiineihin.
Itse olen eniten yllättynyt siitä, että noinkin isoja rekkaluokan akustoja kannattaa rahallisesti laisinkaan tehdä. Kai energiatehokkuus on vaan niin hyvä ja raskaan liikenteen polttamat energiamäärät niin suuria, että akuston kustannus kuittaantuu säästöinä.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 345
Älä turhaan murehdi 5-20 kA:sta, kun sellaisia ei tarvita sähkörekkojen puolen tunnin latauksissa.
Eniten sinulla meni pieleen tuo 2 MWh, jonka laskit litrojen kautta. Unohda hetkeksi litrat ja ampeerit. Jotta lakisääteisen 4,5 h-ajoajan aikana ehtisi tyhjentää 2 000 kWh akun, tulisi tehon olla 444 kW, missä ei ole mitään mieltä. Sellaisia tehoja esiintyy vain kiihdytyksissä ja nousuissa, mutta keskimääräinen teho on lähempänä 100 kW:a. Kun jaat neljällä, pääset lähemmäs todellista, eli 2 000 kWh / 4 = 500 kWh. Sellaisen vajeen kun lataa 600-1 000 kWh akkuun 1,2 MW MCS:llä, niin aikaa menee 25 minuuttia.
Puoleen tuntiin riittäisi 1 MW, jolloin 800 V -akun tapauksessa latausvirta olisi 1,25 kA. Kempowerin MCS:n maksimi on 1,5 kA.
Edit. Käydään vielä litrojenkin kautta läpi, että missä meni vikaan. Laskit 600 l tankin tyhjenevän ennen lepotaukoa. Jos todellinen koko etapin keskinopeus on 80 km/h, pääsee lakisääteisessä 4,5 tunnin ajoajassa 360 km päähän. Keskikulutuksen tulisi olla 167 l/100 km, jotta 600 l tankki tyhjenisi 360 km matkalla. Saapa olla melkoinen road train alipaineisilla renkailla, jotta noin paljon imee. Tai erittäin raskas erikoiskuljetus.
Viimeksi muokattu:
Mä en laske mitään lepotaukoja vaan vertailua ihan sen pohjalta mikä on nykyinen tekniikan ja vaatimusten taso. Aivan turhaa tehdä epärealistisia oletuksia siitä, että lepotauko kaikessa raskaassa liikenteessä ajoittuisi sinne missä sattuu se jättilaturi olemaan.
- Liittynyt
- 23.04.2023
- Viestejä
- 107
Täysperävaunu 50 l / 100 km lähde kuljetusala.com. Energiaa 50 * 10,5 kWh/l, moottorin 42 % hyötysuhteella saadaan 220,5 kWh/100 km.
Ja pienemmällä autolla laskien 33 l / 100 km (joka on kyllä jo aika pieni kulutus) olisi vastaava 145,5 kWh/100 km.
Sähkörekassa myös akkujen paino vähentää hyötykuormaa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 345
@chrisekh puhui 5 tunnista ja puolen tunnin tauosta. Siihen vastasit hänelle, että milläs lataat.
Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.
Siirsin parempaan ketjuun. Tarkoitus ei ollut sanoa, että luettelemani huoltotyöt olisivat jokin iso haaste. Minulla toinen auto on Auris hybrid, joka vaatii vähintään pikkuhuollon 15 tkm välein (minulla kerran vuodessa). Olen täällä aikaisemminkin kirjoittanut, että Auriksen kerran vuodessa...
bbs.io-tech.fi
Tuon jälkeen minä ja muutama muu kertoivat sinulle miten se ladataan. Älä rupea siirtelemään tolppia (olen kuitenkin samaa mieltä, että kaikkea raskasta liikennettä ei vielä voi sähköistää).
Tässä on erittäin raskasta liikennettä (160 tn), jossa on päädytty akunvaihtoon:
World-first electric triple road train launches in SA
Battery change-over can be completed in the same time it takes for traditional refuelling, with the bulk of the electricity coming from renewable energy.
bigrigs.com.au
No mitä sitten jankkaat jos olet samaa mieltä. Tämä on alkuperäinen maalitolppa:"Ei polttomoottoreilla ole silloin montaa paikkaa ole kaytossa tieliikenteessa." Minä en tiedä mistään aikamääreistä mitä muut hatustaan heittää tai latailee akkujaan jollain wateilla tms. outoa. Minä vertaan vain nykyiseen tekniikan tasoon ja mietin mitä sen toteutuminen vaatisi.@chrisekh puhui 5 tunnista ja puolen tunnin tauosta. Siihen vastasit hänelle, että milläs lataat.
Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.
Siirsin parempaan ketjuun. Tarkoitus ei ollut sanoa, että luettelemani huoltotyöt olisivat jokin iso haaste. Minulla toinen auto on Auris hybrid, joka vaatii vähintään pikkuhuollon 15 tkm välein (minulla kerran vuodessa). Olen täällä aikaisemminkin kirjoittanut, että Auriksen kerran vuodessa...bbs.io-tech.fi
Tuon jälkeen minä ja muutama muu kertoivat sinulle miten se ladataan. Älä rupea siirtelemään tolppia (olen kuitenkin samaa mieltä, että kaikkea raskasta liikennettä ei vielä voi sähköistää).
Tässä on erittäin raskasta liikennettä (160 tn), jossa on päädytty akunvaihtoon:
World-first electric triple road train launches in SA
Battery change-over can be completed in the same time it takes for traditional refuelling, with the bulk of the electricity coming from renewable energy.
mun mielestä todellakin on polttikselle käyttöä liikenteessä vielä 10 vuoden päästä jo em. luettelemieni ongelmien vuoksi.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 345
Kirjoitin, että 100 kW:n keskimääräinen teho on lähempänä oikeaa kuin noin 444 kW. Kehotin jakamaan neljällä. Siitä tulee noin 111 kW. Jos keskinopeus olisi 80 km/h, olisi kulutus 1,39 kWh/km. Miten kaukana se on sähkörekan kulutuksesta?
Volvo FH 40-tonnisena kulutti Saksassa riippumattomassa testissä 342 km testipätkällä keskimäärin 1,1 kWh/km.
Volvon raskas sähkökuorma-auto testissä: loistotulokset sekä toimintamatkassa että energiankulutuksessa
Ensimmäinen riippumaton energiatehokkuustesti on nyt tehty raskaalla täyteen kuormatulla täyssähköisellä Volvo kuorma-autolla Saksassa. Sähkökuorma-auto ylitti virallisen toimintamatkansa ja käytti 50 % vähemmän energiaa kuin vastaava dieselauto.
Entäpä massan vaikutus:
"Nykyaikainen 76-tonninen 32-metrinen rekka kuluttaa sähköä karkeasti 1,5-2 kWh kilometrillä. (Otto Lahti, johtava asiantuntija, Traficom)"
Otto Lahti, johtava asiantuntija, Traficom: Sähkörekka lähestyy hiljaa... | ammattilehti.fi
Kymmenen vuotta sitten sähköauto tarkoitti suurelle yleisölle vihreän höperön tarinointia Think citystä ja puhetta sarjatuotantona tapahtuvasta vanhojen Toyota Corolloiden muuttamisesta sähköautoiksi. (kuva: Johtavat kuorma-autovalmistajat panostavat va
www.ammattilehti.fi
Näköjään 1,39 kWh/km osuu noiden välille.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Tuo Kemppi pystyy lataamaan nykyiset kuorma-autot puolessa tunnissa. Vuonna 2035 tuolla menee menee tunti mutta uudemmista satelliiteista saa nopeammin ja liittimen puolesta puolessa tunnissa. Todennaikoisesti niita jannitteita tullaa myos nostamaan koska 1200 V jaa aika nopeasti pieneksi.
millaisiin laskelmiin ja oletuksiin nyt perustat nämä väitteet?
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Nykyisissä kuorma-autoissa on 0.6 MWh akkuja joista ladataan kiireessä vain 80% eli 0.5 MWh. Kempparin satelliitti lupaa 1.2 MW tehoja. Tästä saadaan se 0.5 Tuntia.
Se tunti tulee siitä että 2035 autoihin voidaan ladata 1.2 MWh jolloinka nykyiset Kempparit ovat hitaita mutta myös silloin suurin osa autoista ladataan vain kerran päivässä.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Nykyisissä kuorma-autoissa on 0.6 MWh akkuja joista ladataan kiireessä vain 80% eli 0.5 MWh. Kempparin satelliitti lupaa 1.2 MW tehoja. Tästä saadaan se 0.5 Tuntia.
Se tunti tulee siitä että 2035 autoihin voidaan ladata 1.2 MWh jolloinka nykyiset Kempparit ovat hitaita mutta myös silloin suurin osa autoista ladataan vain kerran päivässä.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 205
Olettaisin että laturista
- Liittynyt
- 21.07.2021
- Viestejä
- 232
Kuten ajattelinkin, aika harhaiset jutut täällä ja todellisuus täysin hukassa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 348
Tässä tuo 42% kokonaishyötysuhde on kyllä todennäköisesti yläkanttiin.
Noihin lukemiin päästään optimialueella kampiakselilta, mutta todellisuudessa pyöriltä mitattuna ylä- ja alamäkineen, tyhjäkäynteineen ja pysähtelyineen jne. lukema melko varmasti alkaa kolmosella (ellei jopa kakkosella oikein kehnossa tapauksessa).
Tuo 33,x l/100 km oli joku tutkimus 2015-vuosimallin 40-tonnisesta autosta. On siitäkin saatettu jo litra-pari nipistää tuoreimmilla kehitysaskeleilla ja 2024 sähkövermeissä on kyllä varmasti kaikki viimeisimmät energiansäästökeinot käytössä.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Pohdit että Megawatin laturit eivät tule olemaan yhtä yleisiä kuin D-pisteet? Vai se että sorakuskit eivät aja päivittäin D-pisteiden ohitse?
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 2 205
Tarkenna vähän?
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 345
@chrisekh unohti yhden, eli: "Vuonna 2035 tuolla menee menee tunti mutta uudemmista satelliiteista saa nopeammin ja liittimen puolesta puolessa tunnissa.".
Kempowerin 1 500 A -MCS:llä menisi noin tunti, jos tulevissa rekoissa olisi 1 MWh-akku. Liitin MCS:ssä (ja koko MCS) on testattu 3 000 ampeerille, joten jollain toisella MCS:llä tulevan rekan akun (~tuplat vs. nykyiset) latausaika lyhenisi taas takaisin puoleen tuntiin.
Whitepaper:
Megawatt Charging System (MCS)
Empowering the next level of e-mobility by developing and establishing the Combined Charging System (CCS) and Megawatt Charging System (MCS) as the global standard for charging battery powered electric vehicles. Get more infos now!
www.charin.global
Edit. Pienenä korjauksena MCS:n suurin jännite on 1200 V sijaan 1250 V. Suurin latausteho on 3,75 MW, kun Kempowerin MCS:ssä on vasta 1,2 MW.
Edit 2. Huomasin juuri, että MCS:n 3 kA alkaa lähestyä niitä sinun 5-20 kA -lukemia. Toisaalta siinä ei enää puhuta puolen tunnin lataamisesta. Jos lepoaikojen välissä tyhjentää 4,5 h ajan akkua keskimäärin 111 kW:lla, niin syntyneen 500 kWh vajeen paikkaa MCS:n maksimi 3,75 MW:lla kahdeksassa minuutissa (8 min). Tuollaisessa kyydissä akun tosin tulisi olla luokkaa 1,5 MWh, jotta C-arvo ei menisi liian korkeaksi. Tuossa se olisi 2,5 C vs. esim. MB eActros 600:n 1,61 C (1 000 kW / 621 kWh). Suhteellista purkunopeutta on mahdollista kasvattaa akun kasvaessa 0,621 MWh -> 1,5 MWh, koska syklejä tulee suureen akkuun paljon vähemmän. Suurempaa akkua on varaa rankaista ladatessa enemmän, ja silti saavuttaa vaadittava kilometrikesto.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Sähköistäminen tulee tapahtumaan kyllä niissä työkoneissakin. Työmaille roudataan vaikka sitten vetykontti (kuten briteissä festival of speed yms. tapahtumissa), joista se sähkö työkoneisiin ladataan. Pitkän matkan runkolinjoillakaan mitään ihmeellisiä ongelmia tuskin tulee, kun toimijat ovat niin isoja että päihin varikoille voidaan rakentaa lataukset kyllä kuntoon (varsinkin kun käyttö määrät valtavia niin kustannussäästöt polttoaineen osalta ovat myös valtavia) ja mahdollisia suurtalatauspaikkojen tarve matkalla skaalautuu vähitellen käytön mukana (tai köyttö skaalautuu latausten mukaan), kun kapasiteetin mitoittaminen käyttömäärään on ennustettavampaa.
Synteettiset polttoaineet saattavat tulla kyseeseen jollain erikoisreiteillä jossa siirretään erityiskuljetustavaraa tms. ei-normikuljetuksen tavaraa paikasta toiseen.
Toki kuljetuskalusto sähköistyy todennäköisesti nopeammin kuin työkoneet koska niistä kustannussäästöt saadaan merkittävästi nopeammin.
Synteettiset polttoaineet saattavat tulla kyseeseen jollain erikoisreiteillä jossa siirretään erityiskuljetustavaraa tms. ei-normikuljetuksen tavaraa paikasta toiseen.
Toki kuljetuskalusto sähköistyy todennäköisesti nopeammin kuin työkoneet koska niistä kustannussäästöt saadaan merkittävästi nopeammin.
Viimeksi muokattu:
0.6MWh vastaa 500kwh ja kun dieselissä on 10kwh per lirta toi vastaa 50litraa löpöä. Jos se kerotaan kolmella olettaen n. 30% hyötysuhde, niin polttis kuorkissa se olisi 150 litraa. Näetkö nyt ongelman?
- Liittynyt
- 14.07.2018
- Viestejä
- 887
Ulkopuolisena huutelen, mutta mikä ongelma pitäisi nähdä? Rangeko?
Range jäänee useimmissa ajoissa 300...500 km tietämille, mikä on tietysti vähemmän kuin useammalla diesel-tankilla varustetussa autossa. Toisaalta, ajoaika ilman taukoja on se max. 4½ h, joten kyllähän tuo kantama riittää, kahdeksaakymppiä ajellessa neljässä ja puolessa tunnissa ajaa 360 km. Laturille lepoon kolmeksi vartiksi ja sitten taas baanalle.
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 1 902
Ei kai noita kukaan pakota käyttämään? Samahan se on henkilöautoissa, porukka jotka haluaa vetää sitä tonnin painoista peräkärryä Helsingistä Inariin ilman pysähdystä tuskin ostaa sähköautoa. Vastaavasti ne kuljetusyrittäjät jotka eivät koe saavansa riittäviä säästöjä sähköllä ajamisesta suhteessa muihin kompromisseihin eivät sitten varmaan sellaista hanki.
Vaikea kuitenkaan kuvitella etteikö noille olisi kysyntää, etenkin kun kaupungit voivat haluta vähentää liikkeen aiheuttamaa melua ja paikallisia saasteita.
Mikäs nyt oli se alkuperänen väite taas mihin lähdin vastaamaan...
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 4 013
Puhuttiin vuodesta 2035 ja kuinka silloin on niukasti tarvetta e-polttoaineille.
Ei ketään kiinnosta energiasisällöt vaan:
1. Kuinka nopeasti pääsee jatkamaan matkaa
2. Kuinka paljon maksaa
3. Kuinka pitkälle yhdellä tankkauksella/latauksella pääsee
Melkosta käsien heiluttelua tämäkin sillä jokainen noista liittyy edellä esiin tuomiin seikkoihin, mitkä nähtävästi on kovin vaikeita ymmärrettäväksi.
- Liittynyt
- 14.07.2018
- Viestejä
- 887
Ehdotan, että keskustelu lukitaan, koska maahan saapuvat autot kertovat selkeää kieltä tulevaisuuden käyttövoimasta.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
