Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Aina voi yrittää :cool:

Onneksi se ainakin on varmaa, että bensiinin ja dieselin hinta nousee. Jos tämä hallitus ei pystynyt luopumaan päästökaupasta ja jakeluvelvoitteesta, niin ei niistä mikään tulevakaan hallitus luovu. Ts. sähkö säilyy edullisempana vaihtoehtona yhä edelleen, vaikka hinta nousisi muutaman sentin. :love:
 
Onneksi se ainakin on varmaa, että bensiinin ja dieselin hinta nousee. Jos tämä hallitus ei pystynyt luopumaan päästökaupasta ja jakeluvelvoitteesta, niin ei niistä mikään tulevakaan hallitus luovu. Ts. sähkö säilyy edullisempana vaihtoehtona yhä edelleen, vaikka hinta nousisi muutaman sentin. :love:

Miten niin onneksi?
 
Miten niin onneksi?

Se oli tarkoitettu piikiksi sähkövastaisille, jotka uskovat sähköautoilun kallistuvan markkinaehtoisesti ("ensin halvalla hinnalla houkutellaan kansa vaihtamaan sähköautoihin ja sitten nostetaan sähkönhinta taivaaseen"). Mutta on toki ympäristölle, kauppataseelle jne. hyvä, että fossiilisten käryttämisestä päästään eroon.
 
En ole sähkövastainen. En tosin liian toiveikas "halvalla" ajamisen tulevaisuudesta.
 
Uusi auto mielessä ollut ostella, mutta kyllä on vaikea päättää sähkön ja bensa välillä :btooth: tekis kyllä mieli sähköauto ostaa, mutta kuitenkin isolla akulla ne maksaa sen 50 000 euroa suurimmalla osalla merkeistä kun samaan aikaan octaviaa farkkuna saa 33 000 eurolla bensa koneella, jolloin kyllä sähköauto aika pitkään sais kestää ilman akun vaihtoa että osto hinnan kiinni saisi :cigarbeye: ellei sitten polttoaineiden hinnat räjähdä yllättäen
 
  • Tykkää
Reactions: mol
Uusi auto mielessä ollut ostella, mutta kyllä on vaikea päättää sähkön ja bensa välillä :btooth: tekis kyllä mieli sähköauto ostaa, mutta kuitenkin isolla akulla ne maksaa sen 50 000 euroa suurimmalla osalla merkeistä kun samaan aikaan octaviaa farkkuna saa 33 000 eurolla bensa koneella, jolloin kyllä sähköauto aika pitkään sais kestää ilman akun vaihtoa että osto hinnan kiinni saisi :cigarbeye: ellei sitten polttoaineiden hinnat räjähdä yllättäen
No kyllähän tuo johtuu siitä paljonko autolla ajaa.

Eikä se nyt loppujenlopuksi mitenkään valtavaa kilometrimäärää tarvitse että sähkärin pienemmät käyttökulut kattaa isomman kuukausierän.

Uuden sähköauton akussa on myös takuu, joka tietääkseni kaikilla autoilla on pidempi kuin muun auton perustakuu. Eikä ne akut sen herkempiä ole hajoamaan kuin polttiksenkaan moottorit tms
 
Uusi auto mielessä ollut ostella, mutta kyllä on vaikea päättää sähkön ja bensa välillä :btooth: tekis kyllä mieli sähköauto ostaa, mutta kuitenkin isolla akulla ne maksaa sen 50 000 euroa suurimmalla osalla merkeistä kun samaan aikaan octaviaa farkkuna saa 33 000 eurolla bensa koneella, jolloin kyllä sähköauto aika pitkään sais kestää ilman akun vaihtoa että osto hinnan kiinni saisi :cigarbeye: ellei sitten polttoaineiden hinnat räjähdä yllättäen
Niin no itse laskin, että viidentonnin pommin tankkiin olisi mennyt semmoinen 20k seuraavan 5v sisään. Eikä nuo uudet taida mennä yhtään pienemmällä mitä 10v vanha diesel. Sähköihin 400e vuosi...
 
No kyllähän tuo johtuu siitä paljonko autolla ajaa.

Eikä se nyt loppujenlopuksi mitenkään valtavaa kilometrimäärää tarvitse että sähkärin pienemmät käyttökulut kattaa isomman kuukausierän.

Uuden sähköauton akussa on myös takuu, joka tietääkseni kaikilla autoilla on pidempi kuin muun auton perustakuu. Eikä ne akut sen herkempiä ole hajoamaan kuin polttiksenkaan moottorit tms
Sellainen 17 000km tulee nykyään vuodessa ajoa. Nykyään on 8 litraa satasella syövä dieseli josta kyllä eroon haluan kun ei mitään järkeä nykyisellä bensan ja dieselin hinta erolla pitää tuota :cigarbeye: käytettyjen hinnat niin korkealla tuntuu olevan että parempi uus ostaa suoraan ja pitää pitkään
 
Sellainen 17 000km tulee nykyään vuodessa ajoa. Nykyään on 8 litraa satasella syövä dieseli josta kyllä eroon haluan kun ei mitään järkeä nykyisellä bensan ja dieselin hinta erolla pitää tuota :cigarbeye: käytettyjen hinnat niin korkealla tuntuu olevan että parempi uus ostaa suoraan ja pitää pitkään
No halvinta varmaan on pitää nykyinen dieseli ja ajaa sillä maailman tappiin koska auton vaihtamisessa palaa aina rahaa. Nythän on kyllä hyviä tarjouksia sähköautoissa ja jos ajokin on noin vähäistä niin pitääkö se akku olla mahdottoman suuri
 
Uusi auto mielessä ollut ostella, mutta kyllä on vaikea päättää sähkön ja bensa välillä :btooth: tekis kyllä mieli sähköauto ostaa, mutta kuitenkin isolla akulla ne maksaa sen 50 000 euroa suurimmalla osalla merkeistä kun samaan aikaan octaviaa farkkuna saa 33 000 eurolla bensa koneella, jolloin kyllä sähköauto aika pitkään sais kestää ilman akun vaihtoa että osto hinnan kiinni saisi :cigarbeye: ellei sitten polttoaineiden hinnat räjähdä yllättäen

Sähkön hinta per kilometri on joitakin senttejä. Bensiinin/dieselin hinta on helposti toistakymmentä senttiä per kilometri. Jos ero käyttövoimien välillä on 10 snt per kilometri ja autoilla on 17k€ hintaeroa, niin halvempi energia kuittaa sähköauton kalliimman hankintahinnan 170 000 km ajolla.

Tämä sillä oletuksella, että muut kustannukset olisivat yhtäläiset, mitä ne eivät ole. Sähköauton huolto on halvempaa (määräaikaishuoltojen edullisempi hinta ja pidempi huoltoväli), toisaalta renkaat kalliimmat. Sähköauton vakuutukset ja verot ovat kalliimmat. Kalliimman auton rahoituskustannukset ovat luonnollisesti kalliimmat, mutta uutena kalliimpi auto lienee käytettynäkin arvokkaampi. Korjaustarpeista voi väitellä, ne ovat takuun jälkeen ihan luojassaan kummassakin vaihtoehdossa. Periaatteessa sähköauton pitäisi olla kestävämpi yksinkertaisemman voimalinjan ansiosta, mutta Ocu voi rullata 170 tkm pelkillä jarrupalojen vaihdoilla (tai sitten voi mennä turbo, DSG ja jotain kallista elektroniikkaa) ja sähköautosta voi hajota ajomoottori, sisäinen laturi, akun jäähdytys ja 2 tonnin massalle alimitoitettu alusta (tai sitten kaikki on alkuperäistä).

Polttonesteiden hinnoissa on nousupainetta. Googlaa "jakeluvelvoite" ja "kansallinen tieliikenteen päästökauppa", ne ovat poliittisia päätöksiä, jotka nostavat hintaa. Raakaöljy (brent) taas on tällä hetkellä suunnilleen keskitason hinnoissa katsottaessa viimeistä 20 vuotta, mutta en hämmästy, jos kohta on taas meininkinä Yrjö Puska ja Irakin sota.
 
No halvinta varmaan on pitää nykyinen dieseli ja ajaa sillä maailman tappiin koska auton vaihtamisessa palaa aina rahaa. Nythän on kyllä hyviä tarjouksia sähköautoissa ja jos ajokin on noin vähäistä niin pitääkö se akku olla mahdottoman suuri
Nykyisellä 400tkm ajettu nyt eikö vielä ongelmia ole ollut, mutta vähän pelottaa että ne voi ruveta alkamaan jo milloin vain. Pienempi akku riittäisi kyllä perus kauppa reissuun joka on 12km suuntaansa ja lähi kaupunkissa kerran vähintään viikossa käyntiin jonne matkaa 70km, mutta tulee kanssa tehtyä joka kuukausi ajoja 160km säteellä ja niinä päivinä ei aina aikaa jää laturilla käydä niin sikäli isoa akkua miettinyt:btooth:
 
Nykyisellä 400tkm ajettu nyt eikö vielä ongelmia ole ollut, mutta vähän pelottaa että ne voi ruveta alkamaan jo milloin vain. Pienempi akku riittäisi kyllä perus kauppa reissuun joka on 12km suuntaansa ja lähi kaupunkissa kerran vähintään viikossa käyntiin jonne matkaa 70km, mutta tulee kanssa tehtyä joka kuukausi ajoja 160km säteellä ja niinä päivinä ei aina aikaa jää laturilla käydä niin sikäli isoa akkua miettinyt:btooth:
Teet kuten minä tein eli pidät vanhan auton ja ostat uuden kolmenkympin sähkärin tarjouslaarista, 90% ajoista menee sähkärillä
 
Nykyisellä 400tkm ajettu nyt eikö vielä ongelmia ole ollut, mutta vähän pelottaa että ne voi ruveta alkamaan jo milloin vain. Pienempi akku riittäisi kyllä perus kauppa reissuun joka on 12km suuntaansa ja lähi kaupunkissa kerran vähintään viikossa käyntiin jonne matkaa 70km, mutta tulee kanssa tehtyä joka kuukausi ajoja 160km säteellä ja niinä päivinä ei aina aikaa jää laturilla käydä niin sikäli isoa akkua miettinyt:btooth:
Hintakaan ei välttämättä ole se ainoa kriteeri? Tai voi tietysti ollakkin, mutta itse kun kävin Teslaa koeajamassa ja oman ostin siitä vasta n. 6kk päästä kun hinnat tippui niin kyllähän tuon 6kk sillä dieselautolla ajaminen tuntui lähinnä naurettavalta ja typerältä (kyseessä kuitenkin muutamia vuosia vanha volvo, joka sinänsä siis oli ihan hyvä auto). Nyt en voisi edes kuvitella että palaisin polttomoottoriautoilijaksi, moottori pärisee ja käryää, täytyy käydä tankkaamassa haisevaa dieseliä ja sekin maksoi aina 150€/kerta ja tuon kävin tekemässä joka viikko. Webasto oli lähinnä huono vitsi jos vertaa Teslan esilämmitykseen, kesällä ei saanut ilmastointia etukäteen päälle jne.

Toki ajan paljon ja saan ladata suurimmalta osalta ilmaiseksi, mutta eipä Tesla ole sen kalliimpi kuin uusi polttomoottori Volvokaan.
 
Nykyisellä 400tkm ajettu nyt eikö vielä ongelmia ole ollut, mutta vähän pelottaa että ne voi ruveta alkamaan jo milloin vain. Pienempi akku riittäisi kyllä perus kauppa reissuun joka on 12km suuntaansa ja lähi kaupunkissa kerran vähintään viikossa käyntiin jonne matkaa 70km, mutta tulee kanssa tehtyä joka kuukausi ajoja 160km säteellä ja niinä päivinä ei aina aikaa jää laturilla käydä niin sikäli isoa akkua miettinyt:btooth:
Itsellä on isohko akku mutta korkea kulutus. Akunlämmitys löytyy myös. Käytännössä jos vaikka pitää talvella tehdä 160 km edestakaisin, niin paluumatkalla pitää jaksaa 5-10 minuuttia pysähtyä laturille kun lämmitettyyn ja tyhjähköön akkuun tulee sähköä niin nopeasti.

Juuri tuota samaa argumenttia itse pidin pitkään ongelmana ja vältin sähköauton ostamista. Kun sitten sai kotilatausmahdollisuuden niin päätin kokeilla ja nyt on tullut todettua, että se että joskus ja jouluna tarttee istahtaa laturille alle vartiksi, ei ole oikeasti mitään merkitystä vaikka aikaisemmin pidin sitä hassutteluna. Ei ollut dieselmiehellä aikaa missään latureilla istuskella kun röistä piti päästä kotia kelissä kuin kelissä ja sitä rataa.
 
Jos on aikaa kirjoitella muro..io-tech foorumille, luulisi aikaa löytyvän ladata vartti silloin tällöin. Tosin nykyään näyttää niin moni autoilija käpistelevän kännyä ajaessa, että varmaan siellä joku kirjoittaa foorumillekkin vauhdista.
 
  • Tykkää
Reactions: mhj
Eiköhän nuo erot eri käyttövoimien välillä tule tasoittumaan ensi vuonna käynnistyvässä autoilun verotuksen uudistuksessa. Sehän on selvää, ettei se valtiolle sovi, että suomalainen autoilisi edullisesti.

Päästötavoitteita ei tulla saavuttamaan, jos sähköautoiilulle ei ole taloudellista kannustinta. Jos rahaa halutaan, niin kannattaisi aloittaa verotus veronkierto-lataushybrideistä.

Verotetaan autoja, ei polttoainetta​

Christina Bu johtaa Norjan sähköautoyhdistystä, tiettävästi maailman suurinta lajissaan. Hän haluaa rikkoa joitain myyttejä, kuten sen, että maan sähköautoihme olisi toteutunut pelkkien tukiaisten avulla. Toki niillä on ollut merkitystä.

– Mutta vähintään yhtä tärkeää on ollut verojen korottaminen bensiini- ja dieselautoille, Bu sanoo STT:n haastattelussa Oslossa.

Auton oston yhteydessä Norjassa maksettava päästöihin ja painoon perustuva rekisteröintimaksu (engangsavgift) on 2020-luvulla yli kaksinkertaistunut polttomoottoriautojen osalta keskimäärin lähemmäs 40 000 euroa. Vuosikausia verovapaudesta nauttineet sähköautotkin on pantu parin viime vuoden aikana verolle, joka on kuitenkin keskimäärin vain noin parituhatta euroa.

Bu neuvoo sähköautoille lisäveroja kaavailevia Suomen päättäjiä malttamaan mielensä ja verottamaan sen sijaan rajummin uusia bensiini- ja dieselautoja, ei niinkään polttoainetta.

– Minusta se ei ole kovin reilua esimerkiksi sellaista henkilöä kohtaan, jolla on vanha dieselauto eikä mahdollisuutta vaihtaa sitä uuteen autoon, Bu sanoo.

 
Päästötavoitteita ei tulla saavuttamaan, jos sähköautoiilulle ei ole taloudellista kannustinta. Jos rahaa halutaan, niin kannattaisi aloittaa verotus veronkierto-lataushybrideistä.



Tup Norjan systeemi olisi ihan hyvä, että uusien polttisten ja sähkisten hintaero tasoittuisi niin todennäköisimmin ihmiset valitsevat silloin sähkön.

Pitkään oli ongelma kun vw golf tsi maksoi 26k€ ja vastaava vw ID3 maksoi 43k€, siis molemmat hinnat alkaen mallit.

Nyt tsi maksaa 30k€ ja id3 37k€ niin ollaan jo lähempänä.

Kokonaan onkin eri juttu se, että 5v sitte tsi golffin sai 21k€:lla…
 
Kun aika huonoja vastauksia yllä, niin vastataan vähän tarkemmin. Pikalaturin energian hinta vaihtelee nykyisin noin 35-40 snt/kWh välillä. Tällä tavoin 100 kilometrin hinnaksi muodostuu noin 7,7-8,8 euroa olettaen tyypillinen 22 kWh/100 km kulutus. Pikalatauksilla energiakulun hinta on siis samaa hintaluokkaa pieniruokaisen Dieselin kanssa.

Muistettava kuitenkin, että pidemmälläkin matkalla suuri osa ladatusta energiasta tulee kuitenkin siitä kotilatauslaitteesta. Esimerkiksi Model 3:lla voi ajaa noin 500 kilometrin matkan hintaan noin 5,1 euroa per 100 km, jos kulutus samat 22 kWh/sadalle,

Tähän liittyen 160tkm matkalta dataa, keskiarvo kulutus on ollut 18,7kWh/100km

Auto Model 3 perffi jossa vain sähkövastus lämppärinä, ei siis lämpöpumppua eikä muutenkaan energiatehokkain malli tai rengastus.

Auto liikkuu yhtä paljon läpi vuoden. Ja auto on myös ympäri suomea kiertänyt eli mielestäni aika hyvä verrokki keskiarvokulutus.

Vain motaria ajavilla varmaan isompi kulutus ja vain kaupunkiajoa harrastavilla pienempi. Itsellä suurin osa 80/100 maantietä.

Jotta pääsee tuohon 22kWh lukemaan, tuohon saa laskea 17% lataushäviötä joka on aika iso määrä varsinkin DC latauksessa. Käsittääkseni asiakkaan näkökulmasta se on luokkaa 5-10%. Muuttujana tietenkin akun lämmitys, mutta tuossa omassa kulutuslukemassahan toki on akun lämmitysenergia mitä on käytetty ajomatkalla laturille talvella. Joten kauheasti lisää ei tarvitse laskea laturilla lämmittämiseen.
 
Itsellä tämä vuosi pörssisähkön kanssa siirtoineen seuraavanlainen:
Keskikulutus lataushäviöineen: 25,96 kWh
Hinta/100 km: 3,58 €
Sähkön keskihinta siirtoineen: 5,51 snt/kWh

Oikeasti hinta on matalampi mutta kun en saa tuntikohtaista hintaa ylös latauksista, niin joudun laskemaan koko talon keskihinnalla. Lisäksi nuo lukemat (paitsi tuo pörssin+siirron keskihinta luonnollisesti) sisältää myös aika paljon pikalatausta.

Ei kai sähköauton kanssa juuri muuta kuin pörssisähköä kannata ollakaan, ellei auto lähinnä seiso parkkiruudussa...
 
Tähän liittyen 160tkm matkalta dataa, keskiarvo kulutus on ollut 18,7kWh/100km

Auto Model 3 perffi jossa vain sähkövastus lämppärinä, ei siis lämpöpumppua eikä muutenkaan energiatehokkain malli tai rengastus.

Auto liikkuu yhtä paljon läpi vuoden. Ja auto on myös ympäri suomea kiertänyt eli mielestäni aika hyvä verrokki keskiarvokulutus.

Vain motaria ajavilla varmaan isompi kulutus ja vain kaupunkiajoa harrastavilla pienempi. Itsellä suurin osa 80/100 maantietä.

Jotta pääsee tuohon 22kWh lukemaan, tuohon saa laskea 17% lataushäviötä joka on aika iso määrä varsinkin DC latauksessa. Käsittääkseni asiakkaan näkökulmasta se on luokkaa 5-10%. Muuttujana tietenkin akun lämmitys, mutta tuossa omassa kulutuslukemassahan toki on akun lämmitysenergia mitä on käytetty ajomatkalla laturille talvella. Joten kauheasti lisää ei tarvitse laskea laturilla lämmittämiseen.
Onko nämä lukemat ajotietokoneelta?

Itse olen lukenut suoraan BMS:stä että AC ja DC lataus yhteensä 20867 kWh kun mittarissa oli 88574 kilometriä. Tuosta tulee keskikulutukseksi 23,55 kWh/100 km kun kulutukseen sisällytetään kaikki akkuun ladattu energia. Jos otetaan pelkästään ajonaikainen kulutus, joka on 18128 kWh, niin kulutukseksi jää 20,5 kWh/100 km.

Oma kulutukseni tosin sisältää arviolta 10 % peräkärryn kanssa ajoa, joka nostaa kulutusta. Siten tuo heittämäni 22 kWh/100 km on kyllä valtaosassa tapauksista yläkanttiin.
 
Onko nämä lukemat ajotietokoneelta?

Itse olen lukenut suoraan BMS:stä että AC ja DC lataus yhteensä 20867 kWh kun mittarissa oli 88574 kilometriä. Tuosta tulee keskikulutukseksi 23,55 kWh/100 km kun kulutukseen sisällytetään kaikki akkuun ladattu energia. Jos otetaan pelkästään ajonaikainen kulutus, joka on 18128 kWh, niin kulutukseksi jää 20,5 kWh/100 km.

Oma kulutukseni tosin sisältää arviolta 10 % peräkärryn kanssa ajoa, joka nostaa kulutusta. Siten tuo heittämäni 22 kWh/100 km on kyllä valtaosassa tapauksista yläkanttiin.

Ajotietokoneelta kyllä. Jos katsoo BMS mukaan kaiken ladatun energian niin sehän sisältää mm. sentry moden kulutuksen. Se vääristäisi itse ajamiseen kulutettua energiaa jonkun verran.
 
Tulevaisuudessa sähköautolla ajo tulee olemaan ihan yhtä kallista. Se on ihan varma.

Eiköhän nuo erot eri käyttövoimien välillä tule tasoittumaan ensi vuonna käynnistyvässä autoilun verotuksen uudistuksessa. Sehän on selvää, ettei se valtiolle sovi, että suomalainen autoilisi edullisesti.

Alla 10v vaikea nähdä mitään mikä johtaisi siihen että "tankkaus" kustannukset tasoittuisi, jos ei mitään yllätyksiä, odottamatonta. Joku innovaatio, kriisi, kyllä keksiä voi minkä seurauksia noin kävisi. Mutta jos mennään dotustenmukaan.

- Sähköautojen valmistaminen on jossain vaiheessa edullisempaa kuin polttisten, nyky käsitysten mukaan enemmänkin kyse että milloin, parivuoden sisään, vai myöhemmin. 2025 ennusteita lykätty.
- Puhtaidenpolttoaineiden (synteettiset, uusiutuvat) ei uskota pystyvän kilpaileen akkusähkön kanssa hinnassa
- Ei ole näköpiirissä halpoja hiilinieluja joiden avula fosiiliset polttoaineet pystyisi kilpaileen, sähkön ei välttämättä synteettisen kanssa.

Niin pitkään kun saa päästellä ja sitä suitsitaan erilaisilla velvoitteille, esim jakeluvelvoitteilla, päästöoikeuksilla, niin fosiili käyttäjien kannattaa tukea puhtaita vaihtoehtoja, mukaan lukien sähköautoilua. Sama koskee valtioita jotta valtio kohtaiset tavoitteet toteutuu.

Siinä vaiheessa kuin ei kannata tukea, niin siltikään sähköautoilia kannatta verottaa enempää kuin päästävää.
 
Se on selvää että sähköautojen verokohtelu tulee kiristymään, mutta ei valtiolla ole intressejä tasoittaa tilannetta polttisten kanssa. Isossa kuvassa sähköautot ovat kuitenkin parempi vaihtoehto kuin polttomoottorit, ellei polttomoottoriin sitten löydetä jotain paikallisesti tuotettua energialähdettä.
 
Eiköhän toi varoita jos on yli 6 kk vanhaa bensaa. Ja hetken päästä pakottaa polttiksen päälle.

Muutenhan tuossa ei ole järven häivää jos laskee merkkiuskollisuuden pois.

Vastaan nyt VAG kaasuauton näkökulmasta: polttomoottori käy toki koko ajan, oli kyse bensasta tai kaasusta, mutta näissä hyvin yleinen ongelma on se, että omistajat pihistelevät äärimmilleen ja se bensa siellä tankissa voi olla hyvin vanhaa. Auto ei sitä käytä, jos kaasua on, eikä se myöskään varoita sen vanhenemisesta. Tästä seuraa sitten vanhan bensan ohella bensapuolen suutinvikoja, korkeapainepumpun vuotoja, bensapumpun hajoamista jne.

Melkein sanoisin, ettei tuollaisessa 100 km hybridin rangessa tietyllä tavalla ole järkeä. Omistajat oletettavasti haluavat ja tulevat ajaneeksi pääasiassa sähköllä, jolloin bensatekniikka on hyvin kovilla. Osin talvella ja osin myös vähän käytön vuoksi. Lisäksi hybridissä akun elinikä lyhyempi kuin täyssähköisessä ja mukana myös täysi polttomoottoritekniikka.

Siitä en sitten osaa kommentoida, paljonko halvemmaksi tuo Skoda tulee vs. vastaava täyssähkö.
 
Itse ajelin tuossa taannoin työn puolesta ekaa kertaa kaasuautoa, uudehko Skoda Octavia ja täytyy sanoa, että yllätyin kyllä miten surkea range siinä oli. En sitten tiedä onko tuossa jotenkin poikkeuksellisen pieni tankki, mutta ei kovin paljoa yli 300 km yhdellä tankillisella mennyt ja koska kaasuasemia on niin harvassa niin oikeasti piti vähän miettiä miten tuolla se en n. 500 km reissun ajelee.

Jos plugarissa on sähkö- ja polttisautojen huonoja JA hyviä ominaisuuksia, niin kaasuautossa on lähinnä molempien huonot puolet, eli kaikki tavallisen polttiksen vikakohteet ym. yhdistettynä sähköauton rangeen, mutta tien päällä tankkaaminen vielä hankalampaa, eikä kotonakaan voi ladata. Eipä siinä, kyllähän noillekin silti faninsa löytyy.

Mitä taas noihin isoakkuisiin plugareihin tulee, niin yhdyn edellisiin kirjoittajiin, enkä näe oikein mitään järkeä. Edelleen on kaikki plugarien heikkoudet, mutta vielä kalliimpana ja autokin vielä entistä painavampi. Ymmärrän kyllä sinänsä hyvin tuon "lähipyöritykset sähköllä ja sitten harvemmin tehtävät pidemmät reissut bensalla", mutta jos sitä pidempää siivua tulee joka tapauksessa harvakseltaan, niin olisiko se nyt oikeasti niin kauheaa lisätä joku 15-20 min lataustauko 300-500 km välein?

Vaikea kyllä nähdä miksi kukaan oikeasti tuollaista ostaisi kun tosiaan samalla rahalla saa jo isoakkuisen täyssähkönkin, mutta eiköhän niitä sähköallergisia löydy jotka tuon tai vastaavan hommaavat kun ahdistaa niin kovasti se, että ajaessa pitäisi pitää taukoa. :D
 
Itse ajelin tuossa taannoin työn puolesta ekaa kertaa kaasuautoa, uudehko Skoda Octavia ja täytyy sanoa, että yllätyin kyllä miten surkea range siinä oli. En sitten tiedä onko tuossa jotenkin poikkeuksellisen pieni tankki, mutta ei kovin paljoa yli 300 km yhdellä tankillisella mennyt ja koska kaasuasemia on niin harvassa niin oikeasti piti vähän miettiä miten tuolla se en n. 500 km reissun ajelee.

Jos plugarissa on sähkö- ja polttisautojen huonoja JA hyviä ominaisuuksia, niin kaasuautossa on lähinnä molempien huonot puolet, eli kaikki tavallisen polttiksen vikakohteet ym. yhdistettynä sähköauton rangeen, mutta tien päällä tankkaaminen vielä hankalampaa, eikä kotonakaan voi ladata. Eipä siinä, kyllähän noillekin silti faninsa löytyy.

Mulla on B7 Passat, jossa maantieajossa kaasurange reilu 500 km ja sekalaisessakin pyörityksessä n. 400-450 km. Bensatankillisella pääsee n. 500 km. Tämä on vielä sitä vuosikertaa, jossa oli 21 kg tankit ja ns. iso bensatankki. Tällä ei kyllä tarvitse jännittää tankkaamisen kanssa ja Jyväskylässä asuvana asemien tarjonta on vähintäänkin riittävä.

Mutta ymmärrän harmituksen joissakin uudemmissa, missä kaasurange on tosiaan jotain 300 km ja siellä on se säälittävä 9l bensatankki. Nämä vaatimukset tulivat EU:sta kaasuautojen loppuvaiheessa. En ymmärrä miksei välitetty laittaa noihin isompia kaasupulloja, kun bensatankkia pienennettiin. Ehkä ei sitten saatu mahtumaan...

Kaasuautossa on kuitenkin muutama aika kiistaton etu:

- käytettynä merkittävästi halvempi kuin sähköauto
- ei lataushybridin monimutkaista tekniikkaa tai akkuvikoja
- polttoaine erittäin halpaa (hinta n. 1-1,10 e/L jos litroina ajatellaan)
- tankkaaminen vie n. 5 min
- kaasupuolen tekniikka pääosin yksinkertainen ja kaasupuolen vikaantuminen ei välttämättä autoa pysäytä (vrt. hybridin sähköviat), auto siirtyy automaattisesti bensalle
 
Lisäksi hybridissä akun elinikä lyhyempi kuin täyssähköisessä ja mukana myös täysi polttomoottoritekniikka.
Löytyykö tästä mitään faktaa? Kuulostaa oudolta kun eihän tuollainen auto enää liiku kun hybridiakku ei toimi. Ymmärsin että pienet hybridiakut kestävät hyvin jatkuvia latauksia mutta voin olla väärässäkin..ei olisi eka kerta!

PS. Meneekö tuo kaasulla ajo täysin Putinin laariin?
 
PS. Meneekö tuo kaasulla ajo täysin Putinin laariin?

Vastaan toiseen ketjuun, koska kaasukeskustelu ei kuulu hybridiketjuun.

Tankkausasemia on myös paikallisilla toimijoilla, jotka tekee sen kaasun biojätteestä yms. Ja gasum on muistaakseni siirtynyt jo 100% biokaasuun autoihin jaeltavassa kaasussa, tai ainakin on aikonut siirtyä.

Ja jos nyt putinin laarista puhutaan, niin bensaa ja dieseliä ostaessa pitää sitten käyttää samaa harkintaa.
 
Löytyykö tästä mitään faktaa? Kuulostaa oudolta kun eihän tuollainen auto enää liiku kun hybridiakku ei toimi. Ymmärsin että pienet hybridiakut kestävät hyvin jatkuvia latauksia mutta voin olla väärässäkin..ei olisi eka kerta!

PS. Meneekö tuo kaasulla ajo täysin Putinin laariin?

Plugarien akuissa on täyysähköihin verrattuna suhteellisesti isompi osa akusta varattu puskuriksi, joka lisää kyllä käytettävien syklien määrää, mutta ihan samat akun kulumisen lainalaisuudet niihin pätee kuin sähköautoihin. Toisaalta niissä ei yleensä ole esim. akun lämmitystä ollenkaan, joten rasitus on kovempaa kuin täyssähköjen akuilla. Jos akku on kokonaan paskana, niin (toki vähän merkistä riippuen) auto ei luultavasti enää liiku mihinkään, koska yleensä se sähköinen voimalinja on niin keskeinen osa kokonaisuutta ja korvaa kokonaan perinteisen polttiksen komponentteja (starttimoottori, laturi, ihan voimansiirron osia jne.)
 
Realistisesti ajo keskeytyy nykyautolla käytännössä kuitenkin aina vakavamman vian iskiessä. Vähän vaikea nähdä tuolla kauheasti merkitystä mihin se vika tulee tai että plugari sinänsä niiden vakavien vikojen todennäköisyyttä käytännössä juurikaan nostaa. 12V akku tyhjenee samalla logiikalla kuin sähköautoissakin ja loput viat menevät marginaaliin.
 
Plugarien akuissa on täyysähköihin verrattuna suhteellisesti isompi osa akusta varattu puskuriksi, joka lisää kyllä käytettävien syklien määrää, mutta ihan samat akun kulumisen lainalaisuudet niihin pätee kuin sähköautoihin. Toisaalta niissä ei yleensä ole esim. akun lämmitystä ollenkaan, joten rasitus on kovempaa kuin täyssähköjen akuilla. Jos akku on kokonaan paskana, niin (toki vähän merkistä riippuen) auto ei luultavasti enää liiku mihinkään, koska yleensä se sähköinen voimalinja on niin keskeinen osa kokonaisuutta ja korvaa kokonaan perinteisen polttiksen komponentteja (starttimoottori, laturi, ihan voimansiirron osia jne.)
Lähes jokaisella valmistajalla akkutakuu kuitenkin 8v/160tkm. Luulisi valmistajien siinä määrin testanneen, ettei kaikki menisi tuona aikana takuuseen. Itse en tästä nyt niin huolissani ole. Toki niitä ongelmia joidenkin mallien kanssa on esiintynyt, mutta niin sitä esiintyy täyssähköilläkin esim. Model 3:n akuston päälle kertyvä vesi. Meillä ei vielä ole moneltakaan mallilta niin pitkää näyttöä, että voisi varmaksi sanoa kaikkien plugareiden olevan pommeja. Mazda ainakin pakottaa polttiksen päälle tietyin väliajoin välttyäkseen ongelmilta ja uskoisin näin olevan joka merkillä. Samoin akuston bruttoteho jkv suurempi, kuin netto. Monesti luvataan ainakin se 3000 lataussykliä ja jos vuoden jokaisena päivänä tulisi sykli täyteen, kestäisi se silti n. 8.2 vuotta. Vähän liikaa vouhotusta aiheen ympärillä. Katsotaan rauhassa sitten 10v päästä.
 
  • Tykkää
Reactions: 3me
Lähes jokaisella valmistajalla akkutakuu kuitenkin 8v/160tkm. Luulisi valmistajien siinä määrin testanneen, ettei kaikki menisi tuona aikana takuuseen. Itse en tästä nyt niin huolissani ole. Toki niitä ongelmia joidenkin mallien kanssa on esiintynyt, mutta niin sitä esiintyy täyssähköilläkin esim. Model 3:n akuston päälle kertyvä vesi. Meillä ei vielä ole moneltakaan mallilta niin pitkää näyttöä, että voisi varmaksi sanoa kaikkien plugareiden olevan pommeja. Mazda ainakin pakottaa polttiksen päälle tietyin väliajoin välttyäkseen ongelmilta ja uskoisin näin olevan joka merkillä. Samoin akuston bruttoteho jkv suurempi, kuin netto. Monesti luvataan ainakin se 3000 lataussykliä ja jos vuoden jokaisena päivänä tulisi sykli täyteen, kestäisi se silti n. 8.2 vuotta. Vähän liikaa vouhotusta aiheen ympärillä. Katsotaan rauhassa sitten 10v päästä.

Tottakai valmistajat yrittävät arvioida niin tarkasti kuin voivat, että mahdollisimman iso akuista kestäisi akkutakuun ajan. Toisaalta mitään erityistä mielenkiintoa heillä ei siihen ole, että akku hirveän paljon sen yli kestäisi, koska mieluiten myisivät sinulle uuden auton ja muualla maailmassa tuon ikäiset autot alkavat olemaan jo paalitettavaa romurautaa muutenkin. Suomessa kuitenkin ajetaan tuon akkutakuun päättymisenkin jälkeen helposti vielä satku lisää, jolloin niiden ongelmien todennäköisyys alkaa kasvamaan. Akut eivät myöskään hajoa tai väsähdä lineaarisesti, vaan alussa ja lopussa on yleensä voimakkaammat dipit. Synteettiset testit, joilla tuo syklikestävyyttä arvioidaan, eivät myöskään ikinä vastaa tosimaailman kulumista täysin, eivätkä huomioi muita mahdollisia ongelmia, kuten nuo kosteusongelmat, jotka kumuloituvat vain ajan kanssa.

En ole väittänyt, että kaikki plugarit olisivat pommeja, mutta kyllähän tuossa aika paljon riskiä ja tuntemattomia elementtejä on. Toisaalta ihan samat riskit liittyvät myös täyssähköautoihin ja olisi kyllä varsin perseestä jos kävisi ilmi, että juurikin joku 8-10 vuotta on maksimikäyttöikä autolle (ainakin ilman akun vaihtoa). Sähkisten valmistus on muutenkin hiilari-intensiivisempää kuin polttisten ja sillä sähkiksellä pitää ensin ajaa pari vuotta ennen kuin valmistuksen korkeammat päästöt on käytönaikaisilla pienemmillä päästöillä kuitattu. Mikä lie sitten kokonaisvaikutus elinkaaripäästöihin, jos sähkis on varsin pian akkutakuun jälkeen paalikunnossa ilman uutta akkua, kun polttiksella on vielä potentiaalisesti kymmeniä vuosia käyttöikää edessä? Suomen autokannan keski-ikäkin huitelee tällä hetkellä jossain 13 vuoden tienoilla.
 
Tottakai valmistajat yrittävät arvioida niin tarkasti kuin voivat, että mahdollisimman iso akuista kestäisi akkutakuun ajan. Toisaalta mitään erityistä mielenkiintoa heillä ei siihen ole, että akku hirveän paljon sen yli kestäisi, koska mieluiten myisivät sinulle uuden auton ja muualla maailmassa tuon ikäiset autot alkavat olemaan jo paalitettavaa romurautaa muutenkin. Suomessa kuitenkin ajetaan tuon akkutakuun päättymisenkin jälkeen helposti vielä satku lisää, jolloin niiden ongelmien todennäköisyys alkaa kasvamaan. Akut eivät myöskään hajoa tai väsähdä lineaarisesti, vaan alussa ja lopussa on yleensä voimakkaammat dipit. Synteettiset testit, joilla tuo syklikestävyyttä arvioidaan, eivät myöskään ikinä vastaa tosimaailman kulumista täysin, eivätkä huomioi muita mahdollisia ongelmia, kuten nuo kosteusongelmat, jotka kumuloituvat vain ajan kanssa.

En ole väittänyt, että kaikki plugarit olisivat pommeja, mutta kyllähän tuossa aika paljon riskiä ja tuntemattomia elementtejä on. Toisaalta ihan samat riskit liittyvät myös täyssähköautoihin ja olisi kyllä varsin perseestä jos kävisi ilmi, että juurikin joku 8-10 vuotta on maksimikäyttöikä autolle (ainakin ilman akun vaihtoa). Sähkisten valmistus on muutenkin hiilari-intensiivisempää kuin polttisten ja sillä sähkiksellä pitää ensin ajaa pari vuotta ennen kuin valmistuksen korkeammat päästöt on käytönaikaisilla pienemmillä päästöillä kuitattu. Mikä lie sitten kokonaisvaikutus elinkaaripäästöihin, jos sähkis on varsin pian akkutakuun jälkeen paalikunnossa ilman uutta akkua, kun polttiksella on vielä potentiaalisesti kymmeniä vuosia käyttöikää edessä? Suomen autokannan keski-ikäkin huitelee tällä hetkellä jossain 13 vuoden tienoilla.
Jees. Reaalimaailman dataa ei vielä suomen olosuhteista välttämättä riittävästi ole. Itsekään en tästä syystä uskalla ajaa akkutakuun ulkopuolisilla autoilla. Nyt siis Mazda CX - 60 ollut vajaa pari vuotta käytössä ja tällä aika-akselilla ei voi vielä sanoa mitään muuta, kuin hyvin on toiminut. Miten sitten toimii 8-10v kuluttua, niin mahdoton sanoa. Seuraava kyllä täyssähkö ja tämäkin jo olisi ollut, mikäli koronakiiman jäljissä olisi saanut järkevillä toimitusajoilla.
 
Elinkaaripäästöt ovat isoakkuisen auton kohdalla vähän nihkeämpää kuin pieniakkuisen. Käytännössä about 30kW/h on vajaa pari vuotta ja vaikka akku jouduttaisiin uusimaan niin päästöt ovat kuitettu about 3,5 vuodessa.

Sitten taas 100kW/h akulla menee se vajaa kuutisen vuotta että ollaan nollatilanteessa. Tällöin voitaisiin sanoa, että eihän akuissa ole oikein järkeä.

Mutta noi luvut ovat siis otettu Engineering Explaided kanavalta jenkkien keskiarvojen mukaan (ajomatka, sähköstä tulevat päästöt) ja akkujen valmistuksen päästöt ottamalla arvion yläpäästä. Tällöin täkäläisesti polttis kuluttaa vähemmän, sähkö on halutessa ympäristöystävällisempää (kunhan sähköstä on nollapäästövaatimus) ja tietty akkujen valmistuksessa tulevat päästötkin ovat kehitettävissä paremmiksi. Tokihan täkäläinen ajettu kilometrimääräkin on aika paljon pienempi kuin jenkkien keskimääräinen 19000km/vuosi, joka tietty muuttaa laskukaavaa toiseen suuntaan.

Mutta sanotaanko, että pieniakkuiset aähkikset kuittaavat päästönsä todella nopeasti ja siinähän mielessä plugarit ovat erinomainen kompromissi eli kuluttavat vähän päästöjä ja akku on päästöjen osalta todella paljon parempi kuin joku isoakkuinen sähköauto.

Erittäin tärkeää tietty on jo lähtökohtaisesti että sitä autoa ladataan nollapäästöisellä sähköllä, niin tällöin päästötkin saadaan nopeammin kuoletettua (eikä siis esim. pörssi sähköllä ilman 0hiilidioksidipääästöjä -komponenttia).

Tokihan tuokin tilanne paranee sitä mukaa kun sähkön tuotannossa saadaan fossiiliset osuudet ajettua yhä vain pienempään osuuteen, mutta nykyään tarvitsee aktiivista valintaa edelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Tottakai valmistajat yrittävät arvioida niin tarkasti kuin voivat, että mahdollisimman iso akuista kestäisi akkutakuun ajan. Toisaalta mitään erityistä mielenkiintoa heillä ei siihen ole, että akku hirveän paljon sen yli kestäisi, koska mieluiten myisivät sinulle uuden auton ja muualla maailmassa tuon ikäiset autot alkavat olemaan jo paalitettavaa romurautaa muutenkin. Suomessa kuitenkin ajetaan tuon akkutakuun päättymisenkin jälkeen helposti vielä satku lisää, jolloin niiden ongelmien todennäköisyys alkaa kasvamaan. Akut eivät myöskään hajoa tai väsähdä lineaarisesti, vaan alussa ja lopussa on yleensä voimakkaammat dipit. Synteettiset testit, joilla tuo syklikestävyyttä arvioidaan, eivät myöskään ikinä vastaa tosimaailman kulumista täysin, eivätkä huomioi muita mahdollisia ongelmia, kuten nuo kosteusongelmat, jotka kumuloituvat vain ajan kanssa.

En ole väittänyt, että kaikki plugarit olisivat pommeja, mutta kyllähän tuossa aika paljon riskiä ja tuntemattomia elementtejä on. Toisaalta ihan samat riskit liittyvät myös täyssähköautoihin ja olisi kyllä varsin perseestä jos kävisi ilmi, että juurikin joku 8-10 vuotta on maksimikäyttöikä autolle (ainakin ilman akun vaihtoa). Sähkisten valmistus on muutenkin hiilari-intensiivisempää kuin polttisten ja sillä sähkiksellä pitää ensin ajaa pari vuotta ennen kuin valmistuksen korkeammat päästöt on käytönaikaisilla pienemmillä päästöillä kuitattu. Mikä lie sitten kokonaisvaikutus elinkaaripäästöihin, jos sähkis on varsin pian akkutakuun jälkeen paalikunnossa ilman uutta akkua, kun polttiksella on vielä potentiaalisesti kymmeniä vuosia käyttöikää edessä? Suomen autokannan keski-ikäkin huitelee tällä hetkellä jossain 13 vuoden tienoilla.
Eu:n autojen keski-ikä on reilu 12v, suomessa vähän yli 13. Euroopan uusimmat auton on itävallassa n. 9v
Jenkeissä keski-ikä 12.6v
Eli en ihan tiedä mikä tämä muu maailma on missä ne paalataan aikaisin ja me ajetaan loppuun?
 
Itse ajelin tuossa taannoin työn puolesta ekaa kertaa kaasuautoa, uudehko Skoda Octavia ja täytyy sanoa, että yllätyin kyllä miten surkea range siinä oli. En sitten tiedä onko tuossa jotenkin poikkeuksellisen pieni tankki, mutta ei kovin paljoa yli 300 km yhdellä tankillisella mennyt ja koska kaasuasemia on niin harvassa niin oikeasti piti vähän miettiä miten tuolla se en n. 500 km reissun ajelee.

Jos plugarissa on sähkö- ja polttisautojen huonoja JA hyviä ominaisuuksia, niin kaasuautossa on lähinnä molempien huonot puolet, eli kaikki tavallisen polttiksen vikakohteet ym. yhdistettynä sähköauton rangeen, mutta tien päällä tankkaaminen vielä hankalampaa, eikä kotonakaan voi ladata. Eipä siinä, kyllähän noillekin silti faninsa löytyy.

Mitä taas noihin isoakkuisiin plugareihin tulee, niin yhdyn edellisiin kirjoittajiin, enkä näe oikein mitään järkeä. Edelleen on kaikki plugarien heikkoudet, mutta vielä kalliimpana ja autokin vielä entistä painavampi. Ymmärrän kyllä sinänsä hyvin tuon "lähipyöritykset sähköllä ja sitten harvemmin tehtävät pidemmät reissut bensalla", mutta jos sitä pidempää siivua tulee joka tapauksessa harvakseltaan, niin olisiko se nyt oikeasti niin kauheaa lisätä joku 15-20 min lataustauko 300-500 km välein?

Vaikea kyllä nähdä miksi kukaan oikeasti tuollaista ostaisi kun tosiaan samalla rahalla saa jo isoakkuisen täyssähkönkin, mutta eiköhän niitä sähköallergisia löydy jotka tuon tai vastaavan hommaavat kun ahdistaa niin kovasti se, että ajaessa pitäisi pitää taukoa. :D

Mulla on B7 Passat, jossa maantieajossa kaasurange reilu 500 km ja sekalaisessakin pyörityksessä n. 400-450 km. Bensatankillisella pääsee n. 500 km. Tämä on vielä sitä vuosikertaa, jossa oli 21 kg tankit ja ns. iso bensatankki. Tällä ei kyllä tarvitse jännittää tankkaamisen kanssa ja Jyväskylässä asuvana asemien tarjonta on vähintäänkin riittävä.

Mutta ymmärrän harmituksen joissakin uudemmissa, missä kaasurange on tosiaan jotain 300 km ja siellä on se säälittävä 9l bensatankki. Nämä vaatimukset tulivat EU:sta kaasuautojen loppuvaiheessa. En ymmärrä miksei välitetty laittaa noihin isompia kaasupulloja, kun bensatankkia pienennettiin. Ehkä ei sitten saatu mahtumaan...

Kaasuautossa on kuitenkin muutama aika kiistaton etu:

- käytettynä merkittävästi halvempi kuin sähköauto
- ei lataushybridin monimutkaista tekniikkaa tai akkuvikoja
- polttoaine erittäin halpaa (hinta n. 1-1,10 e/L jos litroina ajatellaan)
- tankkaaminen vie n. 5 min
- kaasupuolen tekniikka pääosin yksinkertainen ja kaasupuolen vikaantuminen ei välttämättä autoa pysäytä (vrt. hybridin sähköviat), auto siirtyy automaattisesti bensalle
Olet ajanut rikkinäisellä autolla (yksi pullo rikki). Uusilla pääsee 500km kaasulla. 17,7kg säiliöt
 
Olet ajanut rikkinäisellä autolla (yksi pullo rikki). Uusilla pääsee 500km kaasulla. 17,7kg säiliöt

Vähän epäilen, että auto olisi ollut rikki kun kyseessä uudehko firman auto on. Piti ihan tarkistaa: matka lähti Pohjois-Helsingistä täydellä tankilla, siitä ajettiin tuonne Oriveden pohjoispuolelle ja takaisin tullessa Hattulan kohdilla loppui kaasu, josta mentiin sitten bensalla Hämeenlinnan Gasumille, eli range oli kaasulla vähän päälle 360 km. Toki matka oli suurimmaksi osaksi motaria ja autossa neljä matkustajaa + näiden kamat, mutta mitään hirveää kaahausta ei harrastettu koska firman autosta lähtee yli 130 mittarinopeudesta saman tien tieto firmalle.

Tämän jutun mukaan WLTP kulutus on vähän päälle 4 kg / 100 km ja oletettavasti kaasuautojen WLTP-syklit on yhtä tyhmiä kuin sähköautoillakin, joten tuo on luultavasti kohtuullisen räikeä aliarvio. Mutta pelkästään tuolla WLTP-arvolla päästään 17.7 kg säiliöllä laskettuna n. 440 km kaasurangeen ja sitten siihen tosimaailman olot päälle niin vaikuttaisi olevan about linjassa tuo 360 km. Toki siihen päälle on sitten vielä reilu sata kilsaa bensarangea.
 
Kaasuauton rangen mittaamisessa pitää huomioida myös se muuttuja, ettei kaasumittarin täysi lukema välttämättä tarkoita, että edes nimellinen maksimipaine olisi saavutettu säiliöissä, vaan tankkauksen jälkeen mittari saattaa näyttää täyttä, vaikka sinne vajaa 18 kg säiliöihin olisi mennytkin vain n. 15-16 kg kaasua. Tähän vaikuttaa aseman oma paine, mitä sillä hetkellä se sattuu olemaan ja myös vuodenaika. Talvella on mahdollista, että esim. 21 kg nimellisen tilavuuden säiliöihin voikin mennä esim. 23 kg kaasua. Tämä yksistään voi vaikuttaa rangeen +/- 50 km, ellei enemmänkin.

Myös rengaskoko ja ajo-olosuhteet vaikuttavat ja monen asian summana tuollainen n. 400 km range on täysin mahdollinen, vaikka säiliöt vetäisivät sen n. 18 kiloa.

Nimimerkillä 2019 lähtien kokemusta kaasuautoista.

Edit: viallisen kaasupullon diagnosointi on suht suoraviivainen homma, jos niin sattuisi käymään. Käytännössä selviäisi sillä, että tankkaa tyhjästä täyteen ja olettaen että asemalla paineet kunnossa, niin pulloihin pitäisi mennä karkeasti se määrä kaasua kuin on niiden tilavuus. Jos yksi pullo pois pelistä, niin tilavuudesta voi lähteä esim. kolmannes pois (toki merkistä ja mallista riippuen kaikki pullot eivät välttämättä ole samankokoisia).
 
Kaasuauton rangen mittaamisessa pitää huomioida myös se muuttuja, ettei kaasumittarin täysi lukema välttämättä tarkoita, että edes nimellinen maksimipaine olisi saavutettu säiliöissä, vaan tankkauksen jälkeen mittari saattaa näyttää täyttä, vaikka sinne vajaa 18 kg säiliöihin olisi mennytkin vain n. 15-16 kg kaasua. Tähän vaikuttaa aseman oma paine, mitä sillä hetkellä se sattuu olemaan ja myös vuodenaika. Talvella on mahdollista, että esim. 21 kg nimellisen tilavuuden säiliöihin voikin mennä esim. 23 kg kaasua. Tämä yksistään voi vaikuttaa rangeen +/- 50 km, ellei enemmänkin.

Myös rengaskoko ja ajo-olosuhteet vaikuttavat ja monen asian summana tuollainen n. 400 km range on täysin mahdollinen, vaikka säiliöt vetäisivät sen n. 18 kiloa.

Nimimerkillä 2019 lähtien kokemusta kaasuautoista.

Edit: viallisen kaasupullon diagnosointi on suht suoraviivainen homma, jos niin sattuisi käymään. Käytännössä selviäisi sillä, että tankkaa tyhjästä täyteen ja olettaen että asemalla paineet kunnossa, niin pulloihin pitäisi mennä karkeasti se määrä kaasua kuin on niiden tilavuus. Jos yksi pullo pois pelistä, niin tilavuudesta voi lähteä esim. kolmannes pois (toki merkistä ja mallista riippuen kaikki pullot eivät välttämättä ole samankokoisia).

Piti nyt ihan käydä tarkistamassa, kun tankkauksesta kuittikin löytyi matkalaskua varten: Hämeenlinnan Tiiriön Gasumilla tankkiin meni 18.61 kg kaasua. Eli todellinen kulutus oli rontti 5 kiloa satasella.
 
-21 gtec ja -20 pakkasillakin kantama 490km. Kesällä 500-600km. En ole yli 3,5kg/100km saanut 2vuoden aikana kertaakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vai olisko niin että myyvät biokaasua, se mitä se kaasu sattuu oleen riippuu vahvasti asemasta.

Tänä päivänä taitaa joutua näkemään oikein vaivaa, jos meinaa maakaasua löytää ja tankata autoon. Gasum ilmoitti alkusyksystä, että lopettaa maakaasun myynnin kokonaan ja uudistus on ollut jo hetken aikaa voimassa. Sitäkin ennen Ukrainan sodasta lähtien tuskin kukaan on maakaasua tankannut, kun se maksoi selvästi enemmän kuin biokaasu. Joskus 2020 ja sitä ennen maakaasu oli sen muutaman sentin kilolta halvempaa ja silloin varmasti osa tankkasi maakaasua biokaasun sijasta.

Gasumin asemilla, mistä sai molempia, niin ei toki sinne kahta eri linjaa tullut, vaan kaikki saivat samaa kaasua valinnasta riippumatta. Mutta tuossa oli se periaate, että kaikki myyty biokaasu oli ns. korvamerkittyä, eli Gasumin piti vähintään se määrä kaasusta hankkia markkinoilta tai omalla tuotannolla biokaasua kuin mitä sitä oli myyty. Eli se legenda, että kaikki olisi kuitenkin ollut maakaasua, oli BS:ää.

Suurin osa yksityisistä toimijoista, kuten esim. Mustankorkea Jyväskylässä ei ole koskaan muuta myynytkään kuin biokaasua, koska kaikki kaasuntuotanto tapahtuu heidän omalla reaktorillaan, joka taas toimii biojätteellä.
 
Elinkaaripäästöt ovat isoakkuisen auton kohdalla vähän nihkeämpää kuin pieniakkuisen. Käytännössä about 30kW/h on vajaa pari vuotta ja vaikka akku jouduttaisiin uusimaan niin päästöt ovat kuitettu about 3,5 vuodessa.

Sitten taas 100kW/h akulla menee se vajaa kuutisen vuotta että ollaan nollatilanteessa. Tällöin voitaisiin sanoa, että eihän akuissa ole oikein järkeä.

Mutta noi luvut ovat siis otettu Engineering Explaided kanavalta jenkkien keskiarvojen mukaan (ajomatka, sähköstä tulevat päästöt) ja akkujen valmistuksen päästöt ottamalla arvion yläpäästä. Tällöin täkäläisesti polttis kuluttaa vähemmän, sähkö on halutessa ympäristöystävällisempää (kunhan sähköstä on nollapäästövaatimus) ja tietty akkujen valmistuksessa tulevat päästötkin ovat kehitettävissä paremmiksi. Tokihan täkäläinen ajettu kilometrimääräkin on aika paljon pienempi kuin jenkkien keskimääräinen 19000km/vuosi, joka tietty muuttaa laskukaavaa toiseen suuntaan.

Mutta sanotaanko, että pieniakkuiset aähkikset kuittaavat päästönsä todella nopeasti ja siinähän mielessä plugarit ovat erinomainen kompromissi eli kuluttavat vähän päästöjä ja akku on päästöjen osalta todella paljon parempi kuin joku isoakkuinen sähköauto.

Erittäin tärkeää tietty on jo lähtökohtaisesti että sitä autoa ladataan nollapäästöisellä sähköllä, niin tällöin päästötkin saadaan nopeammin kuoletettua (eikä siis esim. pörssi sähköllä ilman 0hiilidioksidipääästöjä -komponenttia).

Tokihan tuokin tilanne paranee sitä mukaa kun sähkön tuotannossa saadaan fossiiliset osuudet ajettua yhä vain pienempään osuuteen, mutta nykyään tarvitsee aktiivista valintaa edelleen.
Suomessa keskimääräisellä sähkön tuotannon päästöillä ollaan reilussa kymmennessä grammassa kilometri (20Kwh/100km kulutus), puhdas polttis saa olla aika vähäpäästöinen että pääsee alle sadan gramman, keskiarvot taitaa siis liikku yli kymmenkertaisina vs sähkis.

Uuden sähköauton hiilireppu riippuu suuresti automallista, jos ei lasketan sähköntuotanto laitosten, jakelun, eikä foosilisen tuotannon , jalostuksen ja jakelun päästöjä. Jos miettii uusvanhan polttiksen paaliin laittamista, niin saa toki painaa kilometriä poikineen vuodessa että uuden sähkiksen valmistuksen kuolettaa.
Mutta jos kyse vanhasta polttiksesta , jos vaihtoehtona on uusi polttis, vai uusi sähkis, niin mallista riippuen se sähkis nettona kiirii nopeasti polttiksen ali päästöissä, vaikka ei mikään piirimyyjä olisi.

Jos keskimääräisen sähkön sijaan latailee päästöttömällä sähköllä, niin vielä helpompaa., enemmän ajavalla tahti toki nopeampaa.

2020 luvulla osa valmistajista on onnistunut pienentää valmistuksen päästöjä, ja meillä toki sähkö on ollut puhdasta , mutta sekin pudistunut viimevuosina. Tilanne toinen jos ajellaan merkittävästi vanhalla hiilivoimalla tuotetulla sähköllä ja autonkin sattuu olemaan valmistajalta joka ei ole yrittänyt valmistuksen päästöjä pienentää.

On toki heitä jotka aijavat vain muutama tuhansia vuodessa, jolloin voi toki polttista perustella sillä ettei sillä kymmeneen vuoteen kierry sataatuhatta mittariin.

Mainitsit isompi auto nostaa valmistuksen päästöjä, isompi akku nostaa valmistuksen päästöjä, ehkä kuttavatkin enemmän, jos yleistetään niin enemmän ajavat ehkä valitsevat isompiakkuisen auton, ja enemmän ajavat nopeammin kirivät sen polttiksen ohi isommasta akusta huolimatta. Ehkä osa heistä olisi polttiksenakin valinneet isomman.

-> Suomessa jos uutta autoa miettii päästöt edellä niin ehdottomasti sähkis. (* Jos miettii laittaako 10v vanhan suht pieni kulutuksisen auton paaliin ja vaihtaa sähkikseen, niin riippuu vähän kilometreistä.


(*
Jos nyt edes lähemmäs kympin vuoteen ajelee. eikä haeta laita esimerkkejä, vaan ihan kohtuu päästöillä tehdyt vaihtoehdot.
 
Monesti luvataan ainakin se 3000 lataussykliä ja jos vuoden jokaisena päivänä tulisi sykli täyteen, kestäisi se silti n. 8.2 vuotta. Vähän liikaa vouhotusta aiheen ympärillä. Katsotaan rauhassa sitten 10v päästä.
Siinäpä se onkin, kun helposti tulee enemmän kuin yksi sykli päivässä jos ajaa vaikka ihan tyypillistä 30 kilometrin työmatkaa ja latailee autoa töissä ja kotona. Äkkiä tippuu elinikä viiteen vuoteen jos perheen ykkösratsulla ajetaan valtaosa ajoista ja latauksia tehdään joka välissä. Ja näitä autojahan jo löytyy esim. Kokkolan Autohuollon videoista - alle 10 vuotta vanhoja autoja parisataa tonnia mittarissa ja akku yksinkertaisesti ajettu loppuun.
 
Gasumin asemilla, mistä sai molempia, niin ei toki sinne kahta eri linjaa tullut, vaan kaikki saivat samaa kaasua valinnasta riippumatta. Mutta tuossa oli se periaate, että kaikki myyty biokaasu oli ns. korvamerkittyä, eli Gasumin piti vähintään se määrä kaasusta hankkia markkinoilta tai omalla tuotannolla biokaasua kuin mitä sitä oli myyty. Eli se legenda, että kaikki olisi kuitenkin ollut maakaasua, oli BS:ää.
Ymmärtääkseni ne Gasumin asemat on edelleen samanputken varrella, eli ymmärtääkseni sama periaate edelleen. (tämä siis mielikuva)

Ja sitten on, kuten esimerkillä kerroit, niitä myyjiä(asemia) missä kaasu tuodaan biokaasulaitokselta.

Verotus, päästökauppa, yms kannalta on toki ihan sama mitä sinne säiliöön laittaa, vaan sillä on merkitys mitä myyty/ostettu.
 
Siinäpä se onkin, kun helposti tulee enemmän kuin yksi sykli päivässä jos ajaa vaikka ihan tyypillistä 30 kilometrin työmatkaa ja latailee autoa töissä ja kotona. Äkkiä tippuu elinikä viiteen vuoteen jos perheen ykkösratsulla ajetaan valtaosa ajoista ja latauksia tehdään joka välissä. Ja näitä autojahan jo löytyy esim. Kokkolan Autohuollon videoista - alle 10 vuotta vanhoja autoja parisataa tonnia mittarissa ja akku yksinkertaisesti ajettu loppuun.
Lataussyklillä taidetaan tarkoittaa tuossa 0-100%, eikä monesti käytät letkussa kiinni
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 446
Viestejä
4 522 648
Jäsenet
74 600
Uusin jäsen
GreenSocks

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom