Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Tuo 12 kk euriborin lasku tuntuu järkyttävän nopealta omaan mutuun. Jos ei tule korjausliikettä niin pitää harkita 12 kk euriboria uuteen lainaan, vaikka aiemmin olen ollut "markkinamies" ja niin lyhyttä korkoa kuin vain on saanut (eli 3 kk). Mutta nyt tuo ero on aika suuri ja oma uskomus korkojen laskusta on pessimistisempi kuin markkinaodotus, vaikka esim. Danske taitaa povata seuraavaa laskua vasta joulukuuhun. Kohta ollaan tilanteessa että pitää tulla kolme koronlaskua jotta päästään tuohon 12 kk euriborin nykyarvoon...

Onko kenelläkään kokemusta aiheeseen, ennekuin otan yhteyttä verottajaan.
Tilanteena kotitilan osto mihin isäni jäisi asumaan.
Omistajana isä ja jakamaton kuolinpesä mihin itsekkin kuulun.
Omalta vanhemmalta saa ostaa 76% hintaan käyvästä arvosta. Myös tuo, että isälle jää asumisoikeus pudottaa asunnon arvoa.
Kuolinpesän muut osalliset haluavat vain pois, eikä heillä ole vaatimuksia.
Mitä vielä ottaa huomioon, että tilasta ei tulisi lahjaveroja tai muita seuraamuksia?
Oma perintöprosessi meni jouhevasti paikallispankin kanssa, eli ensin piti itse hankkia kaikki virkatodistukset ja vastaavat ja sitten pankki hoiti kuolinpesän paperit kuntoon ja lähetti verottajalle (pientä sekoilua alkuperäisten lappujen kanssa, joten kannattaa varmistaa että lähettävät kopion ja/tai saavat alkuperäisen takaisin eivätkä ainakaan tuhoa niitä; alkuperäisiä lappuja saattaa joskus tarvita, esim. Euroclear Finland vaati alkuperäisen testamentin ja perukirjan, eikä suostunut kopioilla tekemään mitään arvo-osuustilin siirtoja). Eli siis jos on joku virallisempi taho mukana prosessissa, pankki tai muu, niin ei luulisi tulevan ongelmia noilla spekseillä. Hallintaoikeus kannattaa tietenkin laskea oikein ja se 76% arvosta (eli määrittää käypä arvo lähtökohtaisesti oikein kiinteistövälittäjällä tai pankilla). Mahdollisesti muilta kuolinpesän osakkailta jonkinlainen lappu ettei heillä ole vaatimuksia, se varmaan tulee lappuun toki kaikkien allekirjoituksilla. Verottajahan tekee perintöverotuspäätöksen, jos se ei miellytä niin varmaan siihen voi hakea muutosta myöhemmin.
 
10.8. olisi toisen sijoitusasuntolainan korontarkistuspäivä, joten toivotaan nyt, ettei tule taas yllättävää hyppäystä ylöspäin tässä loppuviikon aikana.
 
Miltä betonisen kellarin, joka on rakentamatonta kylmää tilaa tulisi "haista" jos se on kunnossa?

Kyseessä rinteeseen perustettu 90-luvun alun talo jonka perustus on osin kellari, osin laatalle perustettu. Rakennekuvissa näkyy joku styroxtyyppinen eriste kellarin ulkoseinien sisällä (sokkelihalkaisu).


E: Koneellinen ilmanvaihto, joskin en tajunnut kysyä vaihtuuko ilma myös kellarissa. Kyllä luulisi koska iv-konekin on siellä.
 
Viimeksi muokattu:
Omakotitaloa oltaisiin etsimässä, ja näyttö olisi eräästä mielenkiintoisesta 2006 rakennetusta talosta. Talossa sähkölämmitys leivinuuni-takalla sekä ilpillä ja ilmanvaihtokoneella missä lämmön talteenotto (uusittu 2018). Fiksun oloisella pohjalla ja yleisilmeeltään siisti. Suurelta osin alkuperäisessä kunnossa oleva talo.

Katselin vanhan kuntotarkastusraportin läpi (missä oli tiivistyskehotuksia, psh saumojen uusimista, aluskatteen tiivistäminen piipun juuresta jne). Keittiöstä oli maininta, että ”kylmäkoneiden seinä- ja kalustelevyissä on kosteuden aiheuttamia turpoamia. Syntyneet mahdollista laitteen käytönaikaisista roiske-, sulatus- tai kondenssivesistä.” Tosin mittauksista ei ollut löytynyt mitään kohonneita lukemia. Tuskinpa noista tarvitsee isommin olla huolissaan?

Energiatodistuksessa oli sellainen mielenkiintoinen juttu, että 2018 raporttia laatiessa sähkönkulutus oli ollut 19000kWh (ilman ilppiä). Viime vuonna ilmoituksen mukaan vuosikulutus oli ollut reilu 10000kWh. Aika iso muutos. Voiko pelkästään ilppi ja säännöllinen uuninkäyttö vaikuttaa noin paljon? :hmm:

Tuleeko palstaveljillä mieleen mitä pitäisi syynäillä/kysellä, kun paikan päälle menee? Riskirakenteita vanhan raportin mukaan ei talosta ilmennyt, toki ennen kauppoja täytyy olla uusi raportti tehtynä.
 
Omakotitaloa oltaisiin etsimässä, ja näyttö olisi eräästä mielenkiintoisesta 2006 rakennetusta talosta. Talossa sähkölämmitys leivinuuni-takalla sekä ilpillä ja ilmanvaihtokoneella missä lämmön talteenotto (uusittu 2018). Fiksun oloisella pohjalla ja yleisilmeeltään siisti. Suurelta osin alkuperäisessä kunnossa oleva talo.

Katselin vanhan kuntotarkastusraportin läpi (missä oli tiivistyskehotuksia, psh saumojen uusimista, aluskatteen tiivistäminen piipun juuresta jne). Keittiöstä oli maininta, että ”kylmäkoneiden seinä- ja kalustelevyissä on kosteuden aiheuttamia turpoamia. Syntyneet mahdollista laitteen käytönaikaisista roiske-, sulatus- tai kondenssivesistä.” Tosin mittauksista ei ollut löytynyt mitään kohonneita lukemia. Tuskinpa noista tarvitsee isommin olla huolissaan?

Energiatodistuksessa oli sellainen mielenkiintoinen juttu, että 2018 raporttia laatiessa sähkönkulutus oli ollut 19000kWh (ilman ilppiä). Viime vuonna ilmoituksen mukaan vuosikulutus oli ollut reilu 10000kWh. Aika iso muutos. Voiko pelkästään ilppi ja säännöllinen uuninkäyttö vaikuttaa noin paljon? :hmm:

Tuleeko palstaveljillä mieleen mitä pitäisi syynäillä/kysellä, kun paikan päälle menee? Riskirakenteita vanhan raportin mukaan ei talosta ilmennyt, toki ennen kauppoja täytyy olla uusi raportti tehtynä.
Muutama tuon ikäinen +- 2vuotta käytiin katsomassa ja psh saumaukset, lämminvesivaraaja (varmaan alkuperäinen), katon kunto ja maalipinta (jos puutalo) nousivat aina ns seuraaviksi hommiksi. Kannattaa ainakin varmistaa mitä huoltotoimenpiteitä tehty vai onko tehty.

Minusta sähkölämmittäisessä talossa tuo kulutuksen tiputus kuullostaa todella suurelta pelkällä ilpillä, tosin asunnon koko ja pohja merkkaa paljon. Lisäksi onko viim vuosi asunnut 4hlöä vai yksi ja niin edelleen. 2000 luvun talot on omasta mielestä ainakin siistejä ja isommat ongelmat huomioitu ja korjailtu.
 
Tuo 12 kk euriborin lasku tuntuu järkyttävän nopealta omaan mutuun. Jos ei tule korjausliikettä niin pitää harkita 12 kk euriboria uuteen lainaan, vaikka aiemmin olen ollut "markkinamies" ja niin lyhyttä korkoa kuin vain on saanut (eli 3 kk). Mutta nyt tuo ero on aika suuri ja oma uskomus korkojen laskusta on pessimistisempi kuin markkinaodotus, vaikka esim. Danske taitaa povata seuraavaa laskua vasta joulukuuhun. Kohta ollaan tilanteessa että pitää tulla kolme koronlaskua jotta päästään tuohon 12 kk euriborin nykyarvoon...

Itse allekirjoitus lainapaperit juuri tänään ja sitten huomasin tuon laskeneen 12kk Euribor koron... Otin siis itse 3kk koron ja olisihan tuo 12kk korko ollut nyt 52€ kuussa halvempi ja puolisolle peräti 67€ kuussa halvempi... Toki 3kk euriborin pitäisi sitten laskea selvästi nopeammin mikäli edessä on pieni taantuma, mutta ehkä se 12kk olisi saattanut olla tässä vaiheessa paremp.
 
tänään 12kk euribor tippunut peräti 0,1%-yks. eli on nyt 3,138%. 4 viikon päästä itsellä tarkistus, joten tämä tahti on oikein hyvä.
Täällä korkoa tarkisteltiin juhannuksen alla. Reilu puoli prosenttia laskua sen jälkeen. Jos lainan kilpailuttaisi nyt samoille ehdoille, olisi 200k€ lainaan tulossa ~1000 € "vuosialennus" (-kulut).
 
Energiatodistuksessa oli sellainen mielenkiintoinen juttu, että 2018 raporttia laatiessa sähkönkulutus oli ollut 19000kWh (ilman ilppiä). Viime vuonna ilmoituksen mukaan vuosikulutus oli ollut reilu 10000kWh. Aika iso muutos. Voiko pelkästään ilppi ja säännöllinen uuninkäyttö vaikuttaa noin paljon?
Onhan se mahdollista jos yhtään miettii miten kannattaa lämmittää. Omassa tuvassa edellisillä oli 18 Mw ja itse lämmitin vähän vissiin enemmän kun ekana vuonna tippui 14 Mw lukemaan ja toisena 11 Mw kun lisäsin selluvillaa yläpohjaan. Vastaavat systeemit kun mainitsemassasi talossa.

Edit. Ilppi ollut siis koko ajan mutta uunin käyttö vissiin parempi itsellä.
 
Muutama tuon ikäinen +- 2vuotta käytiin katsomassa ja psh saumaukset, lämminvesivaraaja (varmaan alkuperäinen), katon kunto ja maalipinta (jos puutalo) nousivat aina ns seuraaviksi hommiksi. Kannattaa ainakin varmistaa mitä huoltotoimenpiteitä tehty vai onko tehty.

Minusta sähkölämmittäisessä talossa tuo kulutuksen tiputus kuullostaa todella suurelta pelkällä ilpillä, tosin asunnon koko ja pohja merkkaa paljon. Lisäksi onko viim vuosi asunnut 4hlöä vai yksi ja niin edelleen. 2000 luvun talot on omasta mielestä ainakin siistejä ja isommat ongelmat huomioitu ja korjailtu.
Huoltomaalaus on varmastikin jossain vaiheessa ajankohtainen nytkin. Ei ainakaan ole viime kuntorapsan jälkeen mainintaa maalauksesta. Yhden talon maalanneena ei mikään mahoton homma tee-itse-itse mentaliteetilla, kunhan vaan saa hyvät telineet ja nosturin räystäiden alusia varten. Voisin olettaa että perusjuttuja tämänkin kanssa edessä.

Nähtävästi talo on ollut ilman isäntää viimeiset pari vuotta (eron takia?), ja välittäjä vihjaili että sen myötä huoltohommia olisi tiedossa. Noh, näytössähän ne sitten selviää mitä hän mahtoi tarkoittaa. Eli voi olla että pienempi ihmismäärä on vaikuttanut sähkönkulutukseen. Yks mikä kanssa voisi olla on joidenkin huoneiden pito viileämpänä talvella - mene ja tiedä.

Onhan se mahdollista jos yhtään miettii miten kannattaa lämmittää. Omassa tuvassa edellisillä oli 18 Mw ja itse lämmitin vähän vissiin enemmän kun ekana vuonna tippui 14 Mw lukemaan ja toisena 11 Mw kun lisäsin selluvillaa yläpohjaan. Vastaavat systeemit kun mainitsemassasi talossa.

Edit. Ilppi ollut siis koko ajan mutta uunin käyttö vissiin parempi itsellä.
Niin. Pohjahan tässä on hyvinkin avoin ja uuni kutakuinkin keskellä taloa. Eli kuntiheään lämmittää, pitää ovia huoneista auki, ilppi edesauttaa lämmönlevitystä eikä sauna ole päällä joka ilta, niin äkkiähän sitä sähkössä tulee säästöä pakkasillakin.

Pitää siis mennä paikalle avoimin mutta mahd. kriittisin silmin. Ois kyllä hyvä jos tuosta tärppäis asunto, vaikka tarkoittaisikin muuttoa toiselle paikkakunnalle ja kahden auton ”loukkua” ennen pitkää :D
 
Olen holdannut okt:n ostoa 7 vuotta odottaen hyvää hetkeä niin asuntomarkkinoiden kun henk.koht. elämänkin suhteen.
Viime viikolla tehtiin kaupat ja euriboriksi valittiin 12 kk.
Hyvä muistutus itselle, etten omista kristallipalloa.
 
Omakotitaloa oltaisiin etsimässä, ja näyttö olisi eräästä mielenkiintoisesta 2006 rakennetusta talosta. Talossa sähkölämmitys leivinuuni-takalla sekä ilpillä ja ilmanvaihtokoneella missä lämmön talteenotto (uusittu 2018). Fiksun oloisella pohjalla ja yleisilmeeltään siisti. Suurelta osin alkuperäisessä kunnossa oleva talo.

Katselin vanhan kuntotarkastusraportin läpi (missä oli tiivistyskehotuksia, psh saumojen uusimista, aluskatteen tiivistäminen piipun juuresta jne). Keittiöstä oli maininta, että ”kylmäkoneiden seinä- ja kalustelevyissä on kosteuden aiheuttamia turpoamia. Syntyneet mahdollista laitteen käytönaikaisista roiske-, sulatus- tai kondenssivesistä.” Tosin mittauksista ei ollut löytynyt mitään kohonneita lukemia. Tuskinpa noista tarvitsee isommin olla huolissaan?

Energiatodistuksessa oli sellainen mielenkiintoinen juttu, että 2018 raporttia laatiessa sähkönkulutus oli ollut 19000kWh (ilman ilppiä). Viime vuonna ilmoituksen mukaan vuosikulutus oli ollut reilu 10000kWh. Aika iso muutos. Voiko pelkästään ilppi ja säännöllinen uuninkäyttö vaikuttaa noin paljon? :hmm:

Tuleeko palstaveljillä mieleen mitä pitäisi syynäillä/kysellä, kun paikan päälle menee? Riskirakenteita vanhan raportin mukaan ei talosta ilmennyt, toki ennen kauppoja täytyy olla uusi raportti tehtynä.
Salaojat, onko tarkistettavissa vai pätkäisty kaivot maan alle? Onko IV-putket eristetty yläpohjassa vai menevätkö paljaina puhallusvillan seassa? Onko muut aluskatteen läpiviennit tehty kunnolla?

Kylppärin kaadot kannattaa tarkistaa vaikka valuttelemalla vettä siihen lattialle, ellei ole ajatus tehdä uusiksi.

Katolla kattoikkunoita, kattolyhtyjä tai jiirejä? Alkavat vuotaa ennen pitkää.

Ulkoverhouksessa kunnon tuuletusrako ja tuholaisverkot asennettuna?

Ei noin uusissa yleensä isompia ongelmia taida olla, mutta kaikenlaista ranen keksimää pikkukiusaa ja kulumaa alkanee löytyä.
 
tänään 12kk euribor tippunut peräti 0,1%-yks. eli on nyt 3,138%. 4 viikon päästä itsellä tarkistus, joten tämä tahti on oikein hyvä.
Taitaa suunta olla herkästi hieman takaisin ylöspäin, kun taas pahin panikointi rauhoittuu. Näyttö kovemman taantuman puolesta on vähän heikohkoa edelleen ja viikonvaihteen sekoilun laukaisi lähinnä Japanin keskuspankin yllätyskoronnosto.
 
Salaojat, onko tarkistettavissa vai pätkäisty kaivot maan alle? Onko IV-putket eristetty yläpohjassa vai menevätkö paljaina puhallusvillan seassa? Onko muut aluskatteen läpiviennit tehty kunnolla?

Kylppärin kaadot kannattaa tarkistaa vaikka valuttelemalla vettä siihen lattialle, ellei ole ajatus tehdä uusiksi.

Katolla kattoikkunoita, kattolyhtyjä tai jiirejä? Alkavat vuotaa ennen pitkää.

Ulkoverhouksessa kunnon tuuletusrako ja tuholaisverkot asennettuna?

Ei noin uusissa yleensä isompia ongelmia taida olla, mutta kaikenlaista ranen keksimää pikkukiusaa ja kulumaa alkanee löytyä.
Hyviä pointteja, kiitos tästä! Silmämääräisesti ja viiden vuoden takaisen kuntorapsan pohjalta voikin muutamaan jo vastata (lähinnä itselle) :D
  • Salaojissa ei ole tarkistuskaivoja, vedet johdettu tontin taakse
  • Iv-putket eristetty, joskin eristämistä voisi parantaa
  • Aluskatteen muitakin läpivientejä tulisi tiivistää
  • Siitä kiva kohde, että pelkkää tasaista peltiä pl. läpiviennit iv-kanavalle ja savupiipulle. Ei ikkunoita, ei jiirejä
  • Tuuletus on ok tasolla, tuholaisverkko puuttuu
 
Mitä luokkaa marginaalit on tätä nykyä? Mennäänkö paljon alle 1%?
Jos ei nyt parissa vuodessa ole juuri muuttunut, niin Danskelta taitaa halvimmasta päästä olla, jos on Akavan liiton jäsen, eli noin 0,40-0,45% tienoilla (toki liiton jäsenyydellä myös hintansa on).
Oman lainan otin OP:sta, jossa ensimmäisen kilpailutuskierroksen marginaali oli hieman päältä 0,7%, mutta toisella kierroksella vastasivat kilpailijoiden tarjouksiin 0,52% ja hieman taisi saada perustamiskulustakin pois.
Tosin lainoissa on niin monta muuttujaa kuten itse ostettava asunto, paikkakunta, lainanottajan/-jien tulot jne., että kilpailuttamallahan tuo vain selviää.
 
Mitä luokkaa marginaalit on tätä nykyä? Mennäänkö paljon alle 1%?
S-pankista viime vuonna irtosi 0,44% kun muut yritti aluksi 0,6% tienoilla. OP ei suostunut vastaamaan tuohon marginaaliin, mutta Nordea laittoi sitten saman.
Ja koska Nordealla voi itse kätevästi päättää joka kuukausi maksuerän suuruuden niin sinne laina meni.

Itsellä oli aika suuri omarahoitusosuus n. 20%
 
Olemme vaimon kanssa harkitsemassa asunnon vaihtoa vähän isompaan. Nykyisessä paritalossa on asuntolainaa vielä n. 90k€ jäljellä ja talo mitä olemme menossa katsomaan maksaa noin 129k€. Miten tässä tilanteessa olette saaneet uutta asuntolainaa? Pitääkö meidän saada myytyä tämä nykyinen asunto ensin pois ennenkuin voimme saada uutta asuntolainaa? Vaimoni on vakituisessa työsuhteessa ja minä opiskelen vakituisesti. Ja kyllä, olen laittanut viestiä pankkiimme.
 
S-pankista viime vuonna irtosi 0,44% kun muut yritti aluksi 0,6% tienoilla. OP ei suostunut vastaamaan tuohon marginaaliin, mutta Nordea laittoi sitten saman.
Ja koska Nordealla voi itse kätevästi päättää joka kuukausi maksuerän suuruuden niin sinne laina meni.

Itsellä oli aika suuri omarahoitusosuus n. 20%
Eikös toi ole Lyhennysjousto ja sen saa vain jos ei ole valtiontakausta?
 
Eikös toi ole Lyhennysjousto ja sen saa vain jos ei ole valtiontakausta?
Jos jätät lyhennykset maksamatta niin se on tuo lyhennysjousto, ja ei taida olla ASP-lainaan saatavilla.
Itse otin siis sen pisimmän 35v tms. lainan, ja olen vain maksanut sitten isompaa erää. Tarvittaessa voi pudottaa siis kuukausierän todella pieneksi ilman että edes käyttää sitä lyhennysjoustoa, ja jos oikein supertiukkaa tulee niin lyhennysjoustoakin voi käyttää.
 
Juuri tänään tein OP:lle 140k€ asuntolainahakemuksen lunastaakseni kiinteistönpuolikkaan tulevalta eksältä. Tekoäly arpoi alustavan marginaalin 0,463%.

Nyt on ihan mielenkiintoista nähdä, miten pankin mainostama Omistaja Plus-statuksen lainahakemusten nopeampi käsittely toimii. Sain nimittäin viestin, että lainahakemusten käsittelyssä on paljon ruuhkaa ja voi kestää, että pääsee neuvotteluun asti. Aiemmin on saanut ajan parin viikon sisälle ja lopullisen tarjouksen viimeistään seuraavaksi päiväksi.
 
Mistäs näkikään kiinteistön ympäriltä kaavakartan tai onko tulossa muutoksia kaavaan? Ei nyt äkkiseltään löydy.
 
Mitä luokkaa marginaalit on tätä nykyä? Mennäänkö paljon alle 1%?
Sanoisin, että menee. Itse kyselin puolihuvikseni mökkilainaa, joka on pääasiassa vähän kalliimpaa kuin oman vakituisen asunnon laina, niin S-pankki vastasi samana päivänä ja antoi ensimmäisenä tarjouksena 0,7 marginaalin. Tuntuisi siltä, että mielellään myöntävät lainoja juuri nyt, eli kilpailuttamalla vakituisen asunnon lainaa marginaalin pitäisi kyllä mennä alle 0,5%, jos tulot ja vakuudet suhteessa lainan kokoon ovat kunnossa.
 
Voiko olla toimiva ratkaisu: koneellisen ilmanvaihdon poistoilma johdetaan kellariin ja sieltä hormin kautta ulos? Poistoilma ämmittää samalla kellaria, ei liene siis lämmön talteenottoa. Yleensähän poistoilma johdetaan katon kautta pihalle.
 
Voiko olla toimiva ratkaisu: koneellisen ilmanvaihdon poistoilma johdetaan kellariin ja sieltä hormin kautta ulos? Poistoilma ämmittää samalla kellaria, ei liene siis lämmön talteenottoa. Yleensähän poistoilma johdetaan katon kautta pihalle.
Voikohan ilmankosteus tulla ongelmaksi? Ainakin kesällä sisäilma on yleensä aika kosteaa ja talvella se on lämmintä jolloin tuleeko kondensio tai muita ongelmia? Vai onko kellarissa mitään lämmitystä?
 
Olemme vaimon kanssa harkitsemassa asunnon vaihtoa vähän isompaan. Nykyisessä paritalossa on asuntolainaa vielä n. 90k€ jäljellä ja talo mitä olemme menossa katsomaan maksaa noin 129k€. Miten tässä tilanteessa olette saaneet uutta asuntolainaa? Pitääkö meidän saada myytyä tämä nykyinen asunto ensin pois ennenkuin voimme saada uutta asuntolainaa? Vaimoni on vakituisessa työsuhteessa ja minä opiskelen vakituisesti. Ja kyllä, olen laittanut viestiä pankkiimme.
Riippu paljolti paljonko on käsirahaa saatavilla ja millaiset teidän tulot ovat. Talon hinnasta päätellen puhuttaneen ei-kasvukeskuksen talosta (tai remonttikohteesta), jolloin vakuuksien kanssa voi tulla haasteita. Esim. itselle paljastui eilen, että sellainen 170k€ taloon Oulun alueella rahoitus järjestyy helpostikin garantian avulla, mutta jos aikoo ostaa talon vaikka Iistä tai Muhokselta niin eipä enää onnistukaan garantian takaus samalla lailla.

Paljon nykyisestä osakkeesta arviolta tulisi rahaa, jos möisitte sen? Jos sieltä arviolta tulee vaikka 20-30k€ rahaa velan kuittauksen jälkeen, niin olette paljon paremmassa asemassa kun olette vuokralla ja teillä on tuo raha heittää nettona taloon.
 
Voikohan ilmankosteus tulla ongelmaksi? Ainakin kesällä sisäilma on yleensä aika kosteaa ja talvella se on lämmintä jolloin tuleeko kondensio tai muita ongelmia? Vai onko kellarissa mitään lämmitystä?
Tätä myös mietin. Ei ole erikseen lämmitystä, takan sinne saisi, tai miksei lämpöpatterin halutessaan. Mahtaakohan hormi sitten miten hyvin vetää tuon poistoilman. Sais kai tuonkin muutettua erilaiseksi mutta talo on yli 30v vanha jo että onkohan jo myöhäistä.

Kun kävin katsomassa ei kondensoitumista ollut havaittavissa. Kellarissa lievä "kellarin haju".
 
Juuri tänään tein OP:lle 140k€ asuntolainahakemuksen lunastaakseni kiinteistönpuolikkaan tulevalta eksältä. Tekoäly arpoi alustavan marginaalin 0,463%.

Nyt on ihan mielenkiintoista nähdä, miten pankin mainostama Omistaja Plus-statuksen lainahakemusten nopeampi käsittely toimii. Sain nimittäin viestin, että lainahakemusten käsittelyssä on paljon ruuhkaa ja voi kestää, että pääsee neuvotteluun asti. Aiemmin on saanut ajan parin viikon sisälle ja lopullisen tarjouksen viimeistään seuraavaksi päiväksi.
Mistä tämä johtuu? Eikö asuntokaupoissa ole juuri nyt aika hiljaista? Ainakin puhutaan että asunnon myyminen on haastavaa. Toki jos ihmiset kilpailuttaa lainojaan jatkuvasti (tottahan tätä tapahtuu) niin se selittää osin miksi laina-ihmiset on kiireisiä.
 
Mistä tämä johtuu? Eikö asuntokaupoissa ole juuri nyt aika hiljaista? Ainakin puhutaan että asunnon myyminen on haastavaa. Toki jos ihmiset kilpailuttaa lainojaan jatkuvasti (tottahan tätä tapahtuu) niin se selittää osin miksi laina-ihmiset on kiireisiä.
Näin minäkin luulin, että asunnot ei ihan hirveästi liiku edelleenkään ja kiinteistön arvioimassa käynyt kokenut välittäjäkin sanoi ihan samaa kun katsottiin jonkunlainen todennäköinen kauppahinta ositussopimusta varten. Pakko olla siis lainojen uudelleenjärjestelyjä sekä näitä vastaavia kuvioita kuin itsellä.

OP:lla kyllä näyttää ajanvaraus vähän samalta kuin Poliisin lupapalveluissa, eli jos lähdet hakemaan aikaa omatoimisesti, sieltä saattaa löytyä nopeastikin aika ihan päivästä riippuen. Viime viikolla katsoin huvikseni vapaita aikoja ja ekan olisi saanut parin viikon päähän ja silloin oli useampikin slotti samalle päivälle. Toissapäivänä näytti ensimmäisen vapaan ajan 30.9. ja siinä oli selkeästi koko päivä avattu ko. henkilön kalenteriin. Nyt kun tein lainahakemuksen niin olen ikään kuin jonotusnumerolla odottelemassa vuoroa. Onneksi ei ole mikään kiire vaan hommat hoituu ihan sovussa. Itse toki haluaisin asian pakettiin mahdollisimman pian niin saan omat finanssit taas järjestykseen.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mistä tämä johtuu? Eikö asuntokaupoissa ole juuri nyt aika hiljaista? Ainakin puhutaan että asunnon myyminen on haastavaa. Toki jos ihmiset kilpailuttaa lainojaan jatkuvasti (tottahan tätä tapahtuu) niin se selittää osin miksi laina-ihmiset on kiireisiä.

Varmaan myös käytetään pankissa enemmän aikaa per asiakas. Eli syynätään asiakkaan tilanne + kohde huomattavasti tarkemmin.
 
Mistä tämä johtuu? Eikö asuntokaupoissa ole juuri nyt aika hiljaista? Ainakin puhutaan että asunnon myyminen on haastavaa. Toki jos ihmiset kilpailuttaa lainojaan jatkuvasti (tottahan tätä tapahtuu) niin se selittää osin miksi laina-ihmiset on kiireisiä.
Varmaan siitä että on niin hiljaista että on pitänyt lomauttaa/irtisanoa/siirtää toisiin tehtäviin noita asiakaspalvelijoita jolloin vähempi ihmisiä tekee enemmän hommaa ja näin ollen vie enemmän aikaa.
 
Varmaan siitä että on niin hiljaista että on pitänyt lomauttaa/irtisanoa/siirtää toisiin tehtäviin noita asiakaspalvelijoita jolloin vähempi ihmisiä tekee enemmän hommaa ja näin ollen vie enemmän aikaa.

Ei ole kyllä uutisoitu? OP:llä vasta tulossa. Ja pankit takoneet ennätystuloksia korkojen nousuun jälkeen. Aika herkästi jonkun ison pankin yt:t olisi uutiskynnyksen ylittäneet...
 
S-Pankilla homma on ratkaistu niin, että tekoäly ei yksinkertaisesti myönnä lainaa. Kokeilin huvikseni eilen samoilla spekseillä lainahakemuksen jättämistä, ja sain hylsyn (ja tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun näin käy heidän kanssaan). Jos katsoo tuota OP:n tekoälyn tarjoamaa alustavaa marginaalia, en ole ainakaan riskialtteimpia asiakkaita.
 
Mistä tämä johtuu? Eikö asuntokaupoissa ole juuri nyt aika hiljaista? Ainakin puhutaan että asunnon myyminen on haastavaa. Toki jos ihmiset kilpailuttaa lainojaan jatkuvasti (tottahan tätä tapahtuu) niin se selittää osin miksi laina-ihmiset on kiireisiä.
Korot on tippuneet nyt ennätysvauhtia, niin aiheuttanut piikkiä hakemuksiin? Kaikista otollisin aika ostaa asunto on juuri ennen kuin koronlaskut kerkeää normalisoitua ja hinnat lähtee kipuamaan ylös.

Ja koska korot on tippuneet ihan parin viikon aikana, niin eihän se vielä myynneissä voi näkyä, kun ensin pitää saada lainalupaukset alle.
 
S-Pankilla homma on ratkaistu niin, että tekoäly ei yksinkertaisesti myönnä lainaa. Kokeilin huvikseni eilen samoilla spekseillä lainahakemuksen jättämistä, ja sain hylsyn (ja tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun näin käy heidän kanssaan). Jos katsoo tuota OP:n tekoälyn tarjoamaa alustavaa marginaalia, en ole ainakaan riskialtteimpia asiakkaita.

Joo toi on aika takaperoinen toi s-pankin lainahakemus. Itse en päässy neuvotteluihin asti kun en päässyt siitä botin tarkastuksesta läpi, soitin toki aspaan jos neuvottelut voisi silti varata ja tsekata siellä tilanteen mutta kuulemma ei jollei pääse botista läpi. Yritin sitten täyttää hakemuksen varmaan 20 kertaa kun siihen ilmeisesti piti itse arvata paljonko s-pankki voisi edes lainaa myöntää suhteessa tuloihin mutta hakemus ei mennyt läpi edes 10000e lainamäärällä.
 
Ei ole kyllä uutisoitu? OP:llä vasta tulossa. Ja pankit takoneet ennätystuloksia korkojen nousuun jälkeen. Aika herkästi jonkun ison pankin yt:t olisi uutiskynnyksen ylittäneet...
Ei sitä jokaista lomautusta ja tehtävän siirtoa julkisuudessa käsitellä. Plus eläköitymiset jne. eikä palkata porukkaa tilalle.
 
Ei sitä jokaista lomautusta ja tehtävän siirtoa julkisuudessa käsitellä. Plus eläköitymiset jne. eikä palkata porukkaa tilalle.
Mistä tämä tieto, että asiakaspalvelijoita on lomautettu, irtisanottu ja siirretty muualle sitten tulee?
 
Mistä tämä tieto, että asiakaspalvelijoita on lomautettu, irtisanottu ja siirretty muualle sitten tulee?
En ole väittänyt että on tieto, vaan ihan yleistä käytäntöä alalla kuin alalla, joten on tässäkin tapauksessa mahdollista.
 
Mistä tämä tieto, että asiakaspalvelijoita on lomautettu, irtisanottu ja siirretty muualle sitten tulee?
Ei se mihinkään muuhun perustu kuin mutuun.

Tälle jonolle on myös looginen selitys, nimittäin kesälomat. Pankeissa (kuten paljon muuallakin) lomakausi jatkuu elokuun loppupuolelle asti, jolloin tietenkään ei ole käytössä täyttä henkilöstöä hoitamassa hakemuksia. Ja kuten varmasti OmaSP:n casesta on käynyt selville, niin oikeat pankit käyttävät aikaa tekemällä taustaselvitykset tarkasti.

edit. asuntolainojen myöntäminen on sen verran monimutkainen- ja vaiheinen prosessi, että siihen ei kesäapulaisista ole hyötyä.
 
Toisaalta ihan normaali lomatkin on ihan oletettava mahdollisuus tähän aikaan vuodesta. Päästetty porukkaa lomalle ja satumalta kyselyjä tullut enemmän kuin odotettu.
 
Omakotitaloa oltaisiin etsimässä, ja näyttö olisi eräästä mielenkiintoisesta 2006 rakennetusta talosta. Talossa sähkölämmitys leivinuuni-takalla sekä ilpillä ja ilmanvaihtokoneella missä lämmön talteenotto (uusittu 2018). Fiksun oloisella pohjalla ja yleisilmeeltään siisti. Suurelta osin alkuperäisessä kunnossa oleva talo.

Katselin vanhan kuntotarkastusraportin läpi (missä oli tiivistyskehotuksia, psh saumojen uusimista, aluskatteen tiivistäminen piipun juuresta jne). Keittiöstä oli maininta, että ”kylmäkoneiden seinä- ja kalustelevyissä on kosteuden aiheuttamia turpoamia. Syntyneet mahdollista laitteen käytönaikaisista roiske-, sulatus- tai kondenssivesistä.” Tosin mittauksista ei ollut löytynyt mitään kohonneita lukemia. Tuskinpa noista tarvitsee isommin olla huolissaan?

Energiatodistuksessa oli sellainen mielenkiintoinen juttu, että 2018 raporttia laatiessa sähkönkulutus oli ollut 19000kWh (ilman ilppiä). Viime vuonna ilmoituksen mukaan vuosikulutus oli ollut reilu 10000kWh. Aika iso muutos. Voiko pelkästään ilppi ja säännöllinen uuninkäyttö vaikuttaa noin paljon? :hmm:

Tuleeko palstaveljillä mieleen mitä pitäisi syynäillä/kysellä, kun paikan päälle menee? Riskirakenteita vanhan raportin mukaan ei talosta ilmennyt, toki ennen kauppoja täytyy olla uusi raportti tehtynä.

Mistä tulee korvausilma leivinuuni-takalle lämmittäessä? Omassa v-2005 ei ollut tuotu leivinuunin alle korvausilmaputkea vaan jouduttiin alkuperäiseen iv koneeseen laittamaan takkakytkin kun leivinuuni veti huonosti. Tämä ei ole paras ratkaisu mutta nyt mennään sillä ja parin vuoden ajan on toiminut. Puusauna kyllä veti ilman takkakytkintäkin mutta leivinuunissa ei riittänyt veto millään.
Kylmäkoneiden kondenssivesiä tuli meilläkin seinustalle, ei ollut muoviallasta alkuperäisen jääkaapin alla aiemmin. Eipä siitä ongelmia tullut kun oli laattalattia ja alue oli melko pieni mihin kondenssivettä tuli.
Tuon ajan rakennustyyli oli että piipun juurta ei eristetty aluskatteella, meilläkin edellinen omistaja teki sen vasta kuntotarkastuksen jälkeen.
Sähkönkulutus voi vaihdella todella paljon. Edellisillä omistajilla oli 18 000kwh/v. Meillä 23 000kwh seuraavana vuonna.
Olen tykännyt avoimesta keittiö-olohuoneesta missä yhdellä seinustalla on leivinuunitakka ja ilp viilentää/lämmittää makuuhuonekäytävän päästä lähes koko asuntoa.
 
Mistä tulee korvausilma leivinuuni-takalle lämmittäessä? Omassa v-2005 ei ollut tuotu leivinuunin alle korvausilmaputkea vaan jouduttiin alkuperäiseen iv koneeseen laittamaan takkakytkin kun leivinuuni veti huonosti. Tämä ei ole paras ratkaisu mutta nyt mennään sillä ja parin vuoden ajan on toiminut. Puusauna kyllä veti ilman takkakytkintäkin mutta leivinuunissa ei riittänyt veto millään.
Kylmäkoneiden kondenssivesiä tuli meilläkin seinustalle, ei ollut muoviallasta alkuperäisen jääkaapin alla aiemmin. Eipä siitä ongelmia tullut kun oli laattalattia ja alue oli melko pieni mihin kondenssivettä tuli.
Tuon ajan rakennustyyli oli että piipun juurta ei eristetty aluskatteella, meilläkin edellinen omistaja teki sen vasta kuntotarkastuksen jälkeen.
Sähkönkulutus voi vaihdella todella paljon. Edellisillä omistajilla oli 18 000kwh/v. Meillä 23 000kwh seuraavana vuonna.
Olen tykännyt avoimesta keittiö-olohuoneesta missä yhdellä seinustalla on leivinuunitakka ja ilp viilentää/lämmittää makuuhuonekäytävän päästä lähes koko asuntoa.
Erinomaisen hyvä pointti, enpä hoksannut tuota ajatella ollenkaan kun näytössä käytiin. Kyseisessä kohteessa on parkettilattia, ja turvotusta näytti olevan vaan keittiökalusteessa. Ei tullut tosin jääkaappia ja pakastinta liikuteltua mihinkään, kattoo sitten kuntotarkastuksen yhteydessä jos sinne asti päästään.

Joo, niin se taitaa sähkön osalta olla. Nähtävästi autotallia on pidetty viileänä, joten se osaltaan voi selittää vähäistä sähkön menekkiä. Lisäksi saunan kiuas uusittu, mutta ei kytketty. Jonkun verran sähköhommia tuolla olisi muutenkin edessä, rasioiden uusimisia/korjauksia jne. Osan pystyy itse tekemään, mutta kokonaisuutena sen verran hommia tarjolla että paras kun ammattiukko käy katsomassa. Kaikki puutteet kuitenkin toimii vipuvartena hinnan neuvotteluissa, vaikka osaltaan niitä onkin jo huomioitu pyyntihinnassa.

Pohja oli kyllä todella hyvä, ja talo yleisesti hyvässä kunnossa kun ottaa huomioon erillistä vessaa lukuunottamatta alkuperäiset pinnat ja lapsiperhearjen. Tässäkinolohuone/keittiön välissä leivinuunitakka, ja toisella puolella missä kolme makkaria on ilppi.

Sanotaanko näin, että vaikeaa olla innostumatta kohteesta, kokonaisuutena jäi positiivinen fiilis. Omat säätönsä tuo kaikki lasten hoitopaikkojen siirrot jne kun menee toiselle paikkakunnalle, mutta pitkässä juoksussa tulee sellainen fiilis että ko. paikka on just sitä mitä lääkäri määrää. Teknistä käyttöikää pitäisi vielä olla ”kalliilla jutskilla” vielä se 10-15 vuotta ainakin (pesutilat, vesikatto), niin sen suhteen ei pitäisi hirveästi tarvita vielä stressata.
 
Erinomaisen hyvä pointti, enpä hoksannut tuota ajatella ollenkaan kun näytössä käytiin. Kyseisessä kohteessa on parkettilattia, ja turvotusta näytti olevan vaan keittiökalusteessa. Ei tullut tosin jääkaappia ja pakastinta liikuteltua mihinkään, kattoo sitten kuntotarkastuksen yhteydessä jos sinne asti päästään.

Joo, niin se taitaa sähkön osalta olla. Nähtävästi autotallia on pidetty viileänä, joten se osaltaan voi selittää vähäistä sähkön menekkiä. Lisäksi saunan kiuas uusittu, mutta ei kytketty. Jonkun verran sähköhommia tuolla olisi muutenkin edessä, rasioiden uusimisia/korjauksia jne. Osan pystyy itse tekemään, mutta kokonaisuutena sen verran hommia tarjolla että paras kun ammattiukko käy katsomassa. Kaikki puutteet kuitenkin toimii vipuvartena hinnan neuvotteluissa, vaikka osaltaan niitä onkin jo huomioitu pyyntihinnassa.

Pohja oli kyllä todella hyvä, ja talo yleisesti hyvässä kunnossa kun ottaa huomioon erillistä vessaa lukuunottamatta alkuperäiset pinnat ja lapsiperhearjen. Tässäkinolohuone/keittiön välissä leivinuunitakka, ja toisella puolella missä kolme makkaria on ilppi.

Sanotaanko näin, että vaikeaa olla innostumatta kohteesta, kokonaisuutena jäi positiivinen fiilis. Omat säätönsä tuo kaikki lasten hoitopaikkojen siirrot jne kun menee toiselle paikkakunnalle, mutta pitkässä juoksussa tulee sellainen fiilis että ko. paikka on just sitä mitä lääkäri määrää. Teknistä käyttöikää pitäisi vielä olla ”kalliilla jutskilla” vielä se 10-15 vuotta ainakin (pesutilat, vesikatto), niin sen suhteen ei pitäisi hirveästi tarvita vielä stressata.
Itsellä autotalli veti sähköä valtavasti ennenkuin laitoin digitaalisen termostaattipatterin vesipisteen viereen ja kovilla pakkasjaksoilla teippasin nosto-oven reunat pakkausteipillä umpeen pariksi viikoksi kun kulkuovea ei ole (säästöä 400 kwh/kk talvikuukausina).

Jos sijainti tulevaisuudessa säilyvien koulujen, päiväkotien, kauppojen ja muiden palveluiden suhteen on hyvä niin ei varmaan kovin hutiostos ole.
 
Mistä tämä johtuu? Eikö asuntokaupoissa ole juuri nyt aika hiljaista? Ainakin puhutaan että asunnon myyminen on haastavaa. Toki jos ihmiset kilpailuttaa lainojaan jatkuvasti (tottahan tätä tapahtuu) niin se selittää osin miksi laina-ihmiset on kiireisiä.
Kuka puhuu? Haastavimmat ajat on jo takana.
 
Kuka puhuu? Haastavimmat ajat on jo takana.
Sanoisin, että aika monella on työpaikkansa puolesta pientä epävarmuutta, eikä korkotasojenkaan asettumisesta voi sanoa oikein mitään varmaa. Toki raha on nyt selkeästi halvempaa kuin vaikka vuosi sitten.

OP:lla alkoi heti näkymään yt-ilmoituksen jälkeinen elämä. Asioin chatissa pidemmän tovin ja asiakaspalvelija pyysi erikseen vielä lopuksi, että laitan palautteen chatin jälkeiseen kyselyyn kun hommat sujui oikein hyvin.
 
Lainojen käsittelyruuhkaan saattaa vaikuttaa myös pankin organisaatio. Jossain peräkylän pankissa voi olla vain pari käsittelijää ja jono mitä mainioin. Toisessa pankissa maanlaajuinen systeemi, josta napsitaan asiakkaita ekalle vapautuvalle virkailijalle. Ja nyt kun ilmeisesti oli kyse OP:sta, niin siellä taitaa tosissaan olla aika jäykät rajat jopa saman OP:n sisällä(?) Viitateen omaan kokemukseen, kun en päässyt kuin pankkia vaihtamalla eroon ei-toivotusta "oma"virkailijasta.
 
Ja kuten varmasti OmaSP:n casesta on käynyt selville, niin oikeat pankit käyttävät aikaa tekemällä taustaselvitykset tarkasti.
OmaSP:ssähän ei tästä ollut kyse, lainat myönnettiin hyvinkin harkitusti omalle henkilökunnalle, kun he ostivat toimitusjohtajan + varatoimitusjohtajan (ja kumppaneiden) rakennuttamia uudisasuntoja sijoituskohteiksi. Eli kyseinen luototus oli hyvinkin harkittua ja hyödytti vain näitä henkilöitä, jotka oli homman takana. Samoja asuntoja kaupiteltiin myös varmasti asiakkaille (tiskin alta) joilla oli kassa kunnossa tai muuten intoa sijoittaa lainalla. Joten siinä mielessä OmaSP casea ei voi verrata lainan myöntämiseen pankkien kesken, jos asiakas menee lainatiskille ja aikoo ostaa rintamamiestalon.
 
Lainojen käsittelyruuhkaan saattaa vaikuttaa myös pankin organisaatio. Jossain peräkylän pankissa voi olla vain pari käsittelijää ja jono mitä mainioin. Toisessa pankissa maanlaajuinen systeemi, josta napsitaan asiakkaita ekalle vapautuvalle virkailijalle. Ja nyt kun ilmeisesti oli kyse OP:sta, niin siellä taitaa tosissaan olla aika jäykät rajat jopa saman OP:n sisällä(?) Viitateen omaan kokemukseen, kun en päässyt kuin pankkia vaihtamalla eroon ei-toivotusta "oma"virkailijasta.
Päijät-Hämeessä (nykyisin OP Häme) on ollut ainakin omalla kohdalla lainaneuvoja aina sattumanvaraisesti jostain paikallisesta konttorista. Ei ole tainnut kertaakaan edes olla sama henkilö, vaikka neuvotteluja on tullut käytyä aika monet.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 938
Viestejä
5 057 399
Jäsenet
81 008
Uusin jäsen
karvaranne

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom