Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[BongisKhan]

Ihan mielenkiinnolla kyselen. Ollaan etsimässä puolison kanssa omakotitaloa espoosta. Asuntomarkkina tilannetta ei oo kauheesti tullu seurattua.
Jos asunto hinta pyynti on esim 450ke, millä hinnalla lähtisitte antamaan ensimmäisen tarjouksen?

Monien kämppien hinnoissa on edelleen aika reilusti ilmaa ja varsinkin Espoon kämpät tuntuu olevan aivan järjettömän hintaisia suhteessa kämppien sijaintiin ja laatuun. Toisaalta jos jonkun juuri kämpän oikeasti haluaa ja epäilys on, että joku muukin haluaa, niin vanha viisaus on, että ainoa tapa varmistua sen saannista on tehdä tarjous heti ja maksaa se mitä pyydetään. Tai enemmänkin, jos joku toinen ehtii tarjoamaan ensin.

Sitten taas jos ei ole pakkomiellettä mihinkään tiettyyn kämppään, niin kannattaa tarjota niin paljon alakanttiin kuin kehtaa. Toki jos tarjous on ihan liian alhainen niin silloin välittäjä ei toki luultavasti pistä sitä edes eteenpäin, mutta kyllä joku kymmenen tai vielä viisitoistakin pinnaa alle pyynnin on ihan vielä "etiketin" mukaisia tarjouksia.

Ei ole Espoota, mutta itse asun yhdellä Vantaan "vähän paremmalla" alueella ja yhdellä naapurilla oli just 450k€ pyynti -2016 OKT kämpästä (150m2, maalämpö, muutenkin varsin fiksu ja siisti kämppä) ja kaupat syntyi heti ekan näytön jälkeen 405k€ hinnalla. En ole kyllä ihan ymmärrä miksi hän myi noin halvalla kun tarjouksia ilmeisesti tuli useampikin, eikä käsittääkseni myyjillä mitään isompaa hoppua ollut. Toisaalta demonstroi sitä, että aina kannattaa tarjota edes se alapallo, jos kämppä kiinnostaa.

 

[pokkus]

Ei ole Espoota, mutta itse asun yhdellä Vantaan "vähän paremmalla" alueella ja yhdellä naapurilla oli just 450k€ pyynti -2016 OKT kämpästä (150m2, maalämpö, muutenkin varsin fiksu ja siisti kämppä) ja kaupat syntyi heti ekan näytön jälkeen 405k€ hinnalla. En ole kyllä ihan ymmärrä miksi hän myi noin halvalla kun tarjouksia ilmeisesti tuli useampikin, eikä käsittääkseni myyjillä mitään isompaa hoppua ollut. Toisaalta demonstroi sitä, että aina kannattaa tarjota edes se alapallo, jos kämppä kiinnostaa.

Niin tai useampi tarjous oman kämpän myyntiehdolla ja sitten se yksi alhaisempi tarjous ilman kyseistä ehtoa niin se varmasti houkuttaa alhaisemmasta hinnasta huolimatta.

 

[BongisKhan]

Niin tai useampi tarjous oman kämpän myyntiehdolla ja sitten se yksi alhaisempi tarjous ilman kyseistä ehtoa niin se varmasti houkuttaa alhaisemmasta hinnasta huolimatta.

Jotain tämmöistä varmaan. Olivat ilmeisesti myös saaneet tinkaistua about saman verran seuraavasta kämpästään, niin ukko oli ihan tyytyväinen ja koki että meni kuitenkin aika +-0.

 

[Jerkkub]

Tässä se pihvi - eri ostajilla ja myyjillä on eri kriteerit. Jos tarjous on tehty ehdollisena kuntotarkastukselle, niin melkein sanon että kaupasta voi vetäytyä millä tahansa kuntotarkastuksessa löytyvällä "vialla", oli se sitten riskirakenne tai pesutilojen kosteus, mikä tahansa mikä pelästyttää tai on ostajalle "uutta tietoa". Jossain varmaan menee raja, että ostajalta voi edellyttää jotain ymmärrystä, mutta noissa se tuskin on. (Ja myönnän että toivottavasti en joudu kiinteistöä koskaan ostamaan. Yhden asunto-osakkeen omistan pk-seudulta ja pian toisen.)

Todellisuudessa kannattaa varmaan käyttää se laina-kortti myös, eli jos pankki on antanut lainatarjouksen jollain kriteereillä (esim. marginaali 0,75%), niin "neuvottelee" sen niin, että pankki ei enää tulekaan vastaan, eli pyytää esim. marginaaliksi 0,30% jota pankki ei myönnä. Näillä korkotasoilla kaikki pankkilaina on kallista, ja jos puhutaan sadoista tuhansista, niin pienikin marginaaliero vaikuttaa paljon. Vähän kikkailua, mutta eipä sitäkään voi kukaan muu kuin ostaja määrittää, millainen laina omaan talouteen sopii.

Toivottavasti saadaan päivitys että miten asia sitten lopulta meni.

Tämä selvisi nytten ja kaveri ei joutunut mitään kuluja kustantamaan myyjille / välittäjälle. Myyjät ymmärsivät tilanteen vaikka vähän olivat harmissaan mutta asunto taas myynnissä!

 

[allunteri]

Spoileri

Ensin ne yleisimmät riskirakenteet:
"
10 tyypillistä ongelmaa 1980-luvun talossa

• Puuttuva tai toimimaton salaojitus
• Aluskatteen epätiiveys ja kattoikkunat vesikatoissa
• Puutteellinen vedeneristys kosteissa tiloissa
• Valesokkelirakenteesta johtuvat alajuoksun kosteus/ homeongelmat
• Betonilaatan päälle puukoolatut lattiat
• Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät
• Maanvastaisten seinien sisäpuoliset lämmöneristykset kellarikerroksissa
• Puutteellinen ilmanvaihto
• Ikkunoiden ja ulko-ovien puutteellinen toimivuus tai tiiveys
• Ilmanvaihtoputkien puutteellinen eristys

"
- Katsoisin onko kellaritiloja, jos ei niin ne aikoinaan puuttuneet salaojitukset eivät välttämättä ole ongelma.
- Miten kasvillisuus / kukat / puskat / puut jne. onko ihan kiinni seinustassa vai metrin/parin väliä?
- Katsoisin myös millaiseen maastoon tuo on rakennettu. Eli onko kallioista maastoa, pääseekö vesi valumaan poispäin talosta vai onko pahimmillaan "kuopassa" ja vedet kertyvät talon ympärille aina kun lumet sulavat / vettä sataa.

- Miten katto? Onko pahimmillaan se alkuperäinen "hieno" tasakatto ehkä huopapinnoitteella ja muutama kupumallinen kattoikkuna (juu, voi näyttää kivalta ja jos esim. 2½ kerrosta antaa valoa huoneisiin mutta aika riskirakenne kuitenkin ja voi valuttaa vettä)?

Muutenkin ympäristö, onko miten lähellä keskustaa / muuta asutusta (mikä olisi tietysti bonus) mutta myös onko miten äänekäs ympäristö ja mahdolliset välillä tulevat haju & äänihaitat (onko vastapäätä baaria, koulua, lastentarhaa, junarataa sellutehdasta, kumi/rengas tehdasta, lentokenttää yms)
Siihen liittyen ympäröivät tontit ja kaavoitus, onko paljon kerros / vuokrataloja, onko virkistyskäyttöön varattuja tontteja missä ei asukkaita, onko esim. päättyvän kadun viimeinen asunto joka päättyykö esim. metsään/puistoon jne.

Itse kun katselin kämppää (juurikin 80-luvulla tehtyä rivarinpätkää) lueskelin tämän tyyppisiä juttuja:

1970- ja 1980-luvun rivitalo voi olla jopa korjauskelvoton | Rakennuslehti

Rakennuslehti selvitti, mitkä ovat 1970- ja 1980-luvun rivitalojen tyyppiviat. Osa niistä voi tehdä rakennuksen lähes korjauskelvottomaksi. Aikoinaan ongelmalliset tasakatot on yleensä jo korjattu.

www.rakennuslehti.fi

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/145067/Latva-Kayra_Tarja.pdf

Eli ihan katsomalla vaikka miten sisälle astuminen on toteutettu. Onko rappusia (itsellä kolmisen kappaletta), onko kellaria (ei ole tässä kokonaisuudessa), miten sisälattian pinta vs ulkona oleva maan pinta (tässä korotettu, huomaa hyvin esim. takapihan terassista mikä on "ilmassa" ja sille kohtaa nurmelta pienet portaat)? Samaten tietysti onko useampia kerroksia vaikka rivitalosta puhutaankin, silloin helposti (varsinkin jos on ns. 2½ kerrosta) se alin kerros on puolittain tai jopa kokonaan maan sisällä mistä tulee sitten ongelmia ja kulku sisälle rappusia "alaspäin".

Valesokkelista:
"
Valesokkelin tunnistaa helpoiten sokkelin yläpinnasta useita kymmeniä senttejä alempana olevasta ulko-ovesta.
"
Onneksi itselläni ei moista ole mutta aika yleinen tuo oli 70-80-luvun rakennuksissa.

Yksi mikä voi olla ongelma on radon, eli onko radon mittaus tehty? Maan alta tuleva ilmavuoto esim. Tampereella Pispalassa oli aika yleistä. Ei siis pelkästään se että asutaan "kalliolla kukkulan päällä" välttämättä riitä.

EDIT: jos on tiiliverhoiltu puurunkoinen rakennus niin kannattaa katsoa onko siihen jätetty ilmarakoja. Eli "putkenpätkiä" tiilimuurauksen väleihin. Niitä kuuluu näkyä.
Ikkunat ja ovet ovat sellaisia että ainakin ikkunat alkavat tulla tiensä päähän, se keskimääräinen käyttöikä on ehkä 30-50 vuotta ja ne kannattaa uusia jos ovat vielä alkuperäiset (sellaisiakin näkee, täällä uusittiin noin 4v sitten)

Kiitos kattavasta vastauksesta. Pitääpä perehtyä niin tietää mitä katsoa näytössä

 

[Kissabussi]

Mites käytännössä tapahtuu osakekirjojen siirto / MML:n sähköiseen rekisteriin vienti asuntoa myydessä, kun kämpästä ei ole koskaan osakekirjoja painettu vaan oman asuntolainani panttina pankilla on pelkkä väliaikaistodistus? Taloyhtiön osakeluettelo on kyllä siirretty tuonne rekisteriin, mutta jos myyn kämpän niin miten noiden välaik. todistusten kanssa hoituu homma? Ostajan tehtävähän se rekisteröinti on hoitaa kai, mutta onko tässä riskiä että jomman kumman pankki vetää herneen nenään, kun ei ole fyysistä osakekirjaa eikä myöskään sähköistä rekisterimerkintää tällä hetkellä?

Tähän olisin vielä kaivannut jeesiä jos joku asiasta tietävä on paikalla. Vai pitääkö mun kysellä pankista? Ylipäätään tähän kaupantekotilaisuuteen löytyy huonosti netistä ohjeita, kun kaikki on vaan tyyliin "välittäjä huolehtii tarvittavat asiakirjat" mutta kun ilman välittäjää pitäis myydä ja missään ei sanota mitä ne asiakirjat ovat...

 

[seppohovinhaamu]

Tähän olisin vielä kaivannut jeesiä jos joku asiasta tietävä on paikalla. Vai pitääkö mun kysellä pankista? Ylipäätään tähän kaupantekotilaisuuteen löytyy huonosti netistä ohjeita, kun kaikki on vaan tyyliin "välittäjä huolehtii tarvittavat asiakirjat" mutta kun ilman välittäjää pitäis myydä ja missään ei sanota mitä ne asiakirjat ovat...

Onko kyseessä uudiskohde, vai joku vanha kohde jossa osakekirja on kadonnut? Jos uudiskohde, niin rakennuttajan olisi pitänyt hoitaa osakekirjat kuntoon (eli kysele rakennuttajalta). Jos vanha kohde ja kadonnut osakekirja, se pitäisi mitätöidä käräjäoikeudessa ja siirtoa varten pitäisi väliaikaistodistuksen lisäksi olla käräjäoikeuden dokumentti siitä, että osakekirjaa ollaan mitätöimässä. Jomman kumman pankki vetää herneen noin sadan prosentin varmuudella nenään, jos pelkällä väliaikaistodistuksella yrittää.

 

[Kissabussi]

Onko kyseessä uudiskohde, vai joku vanha kohde jossa osakekirja on kadonnut? Jos uudiskohde, niin rakennuttajan olisi pitänyt hoitaa osakekirjat kuntoon (eli kysele rakennuttajalta). Jos vanha kohde ja kadonnut osakekirja, se pitäisi mitätöidä käräjäoikeudessa ja siirtoa varten pitäisi väliaikaistodistuksen lisäksi olla käräjäoikeuden dokumentti siitä, että osakekirjaa ollaan mitätöimässä. Jomman kumman pankki vetää herneen noin sadan prosentin varmuudella nenään, jos pelkällä väliaikaistodistuksella yrittää.

Vanha kohde tämä on, mutta silloin kun kauppa tehtiin niin mentiin väliaikaistodistuksella eikä siitä kummankaan pankki mitään nikotellut. Tai sitten olen ymmärtänyt jotain väärin.

Kuulostaa siltä että laitan omaan pankkiin kyselyä, että mikä paperi heidän mielestään heillä on holvissa jemmassa ja onko kaikki ok.

 

[iippoo]

Mistäs nykyään pk seudulla irtoilee parhaimpia marginaaleja? Nordeasta ja popista venaillaan nyt tarkempia tarjouksia, mutta mistä niitä semmoisia 0.3-0.4 oikein on saatu? (asuntolaina siis, koitetaan vaihtaa vähän isompi neliöiseen ettei tenavat hypi seinillä).

 

[chrisekh]

Danskesta kannattaa aina kysya.

 

[kjns]

Mistäs nykyään pk seudulla irtoilee parhaimpia marginaaleja? Nordeasta ja popista venaillaan nyt tarkempia tarjouksia, mutta mistä niitä semmoisia 0.3-0.4 oikein on saatu? (asuntolaina siis, koitetaan vaihtaa vähän isompi neliöiseen ettei tenavat hypi seinillä).

Siinä on aika monta muuttujaa mukana joten kannattaa kilpailuttaa ”kaikki” pankit koska painotukset pankkien välillä voi vaihdella ja sama henkilö(t) saada toisesta pankista paremmat ehdot kuin toisesta. Sitten kun on useampi tarjous niin vielä uutta kierrosta sisään.

Jos kuuluu (yhteisessä lainassa vähintään toinen) akavalaiseen liittoon niin Danskelta saa jo senkin perusteella marginaalia alas ja lainan nostokulut nollaan + alennusta päivittäispalveluista.

 

[mopnex]

Mistäs nykyään pk seudulla irtoilee parhaimpia marginaaleja? Nordeasta ja popista venaillaan nyt tarkempia tarjouksia, mutta mistä niitä semmoisia 0.3-0.4 oikein on saatu? (asuntolaina siis, koitetaan vaihtaa vähän isompi neliöiseen ettei tenavat hypi seinillä).

Jos joku toinen on saanut 0,3—0,4 väliin eri lähtökohdista, niin ei siitä voi suoraan verrata omaan tilanteeseen. Kuitenkin marginaaliin vaikuttaa niin moni tekijä tuon PK-seudun lisäksi.

Otatte vaan useita tarjouksia alkuun, ja niiden perusteella koittaa pyytää vielä parilta pankilta paremmat. Danske Bank tarjoaa tiettyjen liittojen jäsenille "alemman marginaalin" kuin samassa tilanteessa liittoon kuulumattomalle.

 

[iippoo]

Hyvä pointti tuo danske + liitto, ei suoraan sanottuna tullut mieleenkään. Täytyypä tsekata se vielä tarkemmin. No ensi viikolla varmaan viisampi ainakin nordean ja popin suhteen.

 

[kolistelija]

Dansken liittotarjouksessa oli ainakin muutama vuosi sitten alaraja marginaalille. Meillä marginaali oli normitarjouksessa sama kuin insinööriliiton lisällä, koska lisätarjouksella olisi mennyt "lasilattian" läpi.

 

[_pete_]

Hyvä pointti tuo danske + liitto, ei suoraan sanottuna tullut mieleenkään. Täytyypä tsekata se vielä tarkemmin.

Kun liittyy Suomen Osakesäästäjiin (20€ loppuvuoden jäsenmaksu), niin saa Danskelta asuntolainan ilman toimitus- tai järjestelypalkkiota ja saa muitakin etuja.

 

[Kvarkki]

Liittotarjouksessa oli kyllä nuo samat edut Danskella, jos eivät ole muuttaneet.

e: Joku vuosi sitten Dansken liittotarjouksen marginaali ei ollut kyllä mitenkään kilpailukykyinen. Ehkä väärä aluekin heille.

 

[kjns]

Ei tuo dansken liittoalennus marginaaliin mikään mahdottoman iso ollut, mutta kaikki on tietty kotiinpäin. Me saatiin joskus 5v sitten akava-marginaaliksi 0,42% ja ilman olis ollut 0,47%, molemmat luki tarjouksessa. Mukavaa tuossa oli toki sekin että järjestelypalkkio oli 0 eur suoraan ja tappelematta, ja muutenkin noiden kanssa sai homman hoidettua nopeasti ja suoraviivaisesti ilman säätöä.

 

[Grizzle]

Löytyi kiinnostava 90-luvun ok-talo. Ennen kuin menen toiselle näytölle ja alan tosissaan harkita tarjouksen tekemistä, haluaisin sulkea pois piilosokkelin mahdollisuuden. Omasta mielestä sitä ei ole, mutta en ole rakennusalan ammattilainen. Talo on rinteessä, ylärinteen puoli on mäen päällä. Aiheuttaako tuo millaisia riskejä?

Tässä pala leikkauskuvasta, sen perusteella varmaankin voi sanoa, onko talossa piilosolkkeli? Muitakin kommentteja rakenteesta saa antaa. Kellarikerroksessa on maanvastaisen seinän puolella sauna ja kh.

.

 

[Harvey]

Löytyi kiinnostava 90-luvun ok-talo. Ennen kuin menen toiselle näytölle ja alan tosissaan harkita tarjouksen tekemistä, haluaisin sulkea pois piilosokkelin mahdollisuuden. Omasta mielestä sitä ei ole, mutta en ole rakennusalan ammattilainen. Talo on rinteessä, ylärinteen puoli on mäen päällä. Aiheuttaako tuo millaisia riskejä?

Tässä pala leikkauskuvasta, sen perusteella varmaankin voi sanoa, onko talossa piilosolkkeli? Muitakin kommentteja rakenteesta saa antaa. Kellarikerroksessa on maanvastaisen seinän puolella sauna ja kh.

.

Leikkauksen perusteella ei ole kyseessä valesokkeli rakenne. Helpoiten valesokkelin tunnistaa ulko-ovelta, jos oven alareuna on alempana kuin sokkelin yläpinta on lähtökohtaisesti kyseessä valesokkeli. Kellarillisessa kohteessa olisin enemmän huolissani ja tarkkana kellarinseinien vedeneristyksestä ja miten ulkopuolen kallistukset/salaojat on toteutettu.

 

[iippoo]

"Koronmääräytymisjakso" - sanooko kellekään mitään?
Ihmettelen tässä paria ensimmäistä lainatarjousta ja Nordealla maksuerätaulukon kärjessä on ensimmäinen kuukaisi pelkkää korkoa. Teksteissä puhutaan "koronmääräytymisjaksosta", mutta minusta tuo kuulostaa kyllä yhdeltä ilmaiselta täyden lainan summan kk erältä pankin eduksi "koska koronmääräytymisjakso". Ainakaan popilla ei tuollaista taida olla, muista pankeista en tiedä.

Meinasin kyllä kysyä että mikäs maksu tämä on, meinaan jos on lainan nostokulu, "lainopilliset kulut" (?!) ja vähän ympäripyöreästi todettu että jotain muutakin saattaa olla + sitten tuollainen eka kk mikä ei lyhennä mitään - niin onhan tossa noita sivukuluja aika reilusti.

 

[uggeli]

"Koronmääräytymisjakso" - sanooko kellekään mitään?
Ihmettelen tässä paria ensimmäistä lainatarjousta ja Nordealla maksuerätaulukon kärjessä on ensimmäinen kuukaisi pelkkää korkoa. Teksteissä puhutaan "koronmääräytymisjaksosta", mutta minusta tuo kuulostaa kyllä yhdeltä ilmaiselta täyden lainan summan kk erältä pankin eduksi "koska koronmääräytymisjakso". Ainakaan popilla ei tuollaista taida olla, muista pankeista en tiedä.

Meinasin kyllä kysyä että mikäs maksu tämä on, meinaan jos on lainan nostokulu, "lainopilliset kulut" (?!) ja vähän ympäripyöreästi todettu että jotain muutakin saattaa olla + sitten tuollainen eka kk mikä ei lyhennä mitään - niin onhan tossa noita sivukuluja aika reilusti.

Se on se jakso mille korko lukittuu. Esimerkiksi 12kk euriborissa se on lainan nostopäivästä seuraavat 12kk jne.
Kysyt mitä siihen kuuluu, kyllä ne pystyy kertomaan sen ihan tarkasti. Muistaakseni jos jotain kuluja oli, niin ne ympättiin siihen ensimmäiseen maksuun.

 

[iippoo]

Se on se jakso mille korko lukittuu. Esimerkiksi 12kk euriborissa se on lainan nostopäivästä seuraavat 12kk jne.
Kysyt mitä siihen kuuluu, kyllä ne pystyy kertomaan sen ihan tarkasti. Muistaakseni jos jotain kuluja oli, niin ne ympättiin siihen ensimmäiseen maksuun.

Juu meinasin tässä kohta kirjoitella aikas paljonkin tarkentavia kysymyksiä - mutta lainojen järjestelykulut ja sitten nuo "lainopilliset kulut" on kyllä ihan eri kuluja kuin mikä se maksutaulukon ensimmäinen kk:n "koronmääräytymisjakso" joka olisi molemmissa lainoissa (ts uusi + yhden vanhan siirto). Tuo "koronmääräytymisjakso" eka kuukausi on selvästi ihan pelkkää korkoa molempien lainojen maksuerätaulukoissa, toisin kuin popin maksuerätaulukoissa, missä on alusta asti korkoa ja lyhennystä eikä mainintaa mistään "koronmääräytymisjaksoista".

Tosiaan ihan maalikko, mutta tulee fiilis että pankki koitaa vetäistä molemmista lainoista 1kk täyttä korkoa kutsumalla sitä ekaa kuukautta raflaavalla termillä. ...mutta katsotaan nyt sitten miten muut pankit hoitavat tämän, kun saan tarjouksia hieman lisää.

 

[uggeli]

Juu meinasin tässä kohta kirjoitella aikas paljonkin tarkentavia kysymyksiä - mutta lainojen järjestelykulut ja sitten nuo "lainopilliset kulut" on kyllä ihan eri kuluja kuin mikä se maksutaulukon ensimmäinen kk:n "koronmääräytymisjakso" joka olisi molemmissa lainoissa (ts uusi + yhden vanhan siirto). Tuo "koronmääräytymisjakso" eka kuukausi on selvästi ihan pelkkää korkoa molempien lainojen maksuerätaulukoissa, toisin kuin popin maksuerätaulukoissa, missä on alusta asti korkoa ja lyhennystä eikä mainintaa mistään "koronmääräytymisjaksoista".

Tosiaan ihan maalikko, mutta tulee fiilis että pankki koitaa vetäistä molemmista lainoista 1kk täyttä korkoa kutsumalla sitä ekaa kuukautta raflaavalla termillä. ...mutta katsotaan nyt sitten miten muut pankit hoitavat tämän, kun saan tarjouksia hieman lisää.

Ei ne mitään yritä vetää välistä.... Voit vähentää vaikka tuplasumman ekalla maksulla, jos niin pahalta tuntuu. Oppiipahan pankki sitten siinä kun laina-aika lyhenee kuukaudella... vai mitä.

 

[iippoo]

Ei ne mitään yritä vetää välistä.... Voit vähentää vaikka tuplasumman ekalla maksulla, jos niin pahalta tuntuu. Oppiipahan pankki sitten siinä kun laina-aika lyhenee kuukaudella... vai mitä.

Kuten sanoin, ammattilainen en ole, mutta kunnon konsulttina tajuan sen verran että jos yhdeltä pankilta tulee siisti maksutaulukko ja toisella vastaavasta puuttuu lyhennys ja ko kk:lle on annettu joku erikoisnimi, niin kyllä siinä mielenkiinto herää mistä on kyse.

Voihan se olla että antavat jonkun ihan järkiselityksen miksi on kuten on: Esim koska 1. kk on tod näk vajaa, niin ehkä siinä on joku erityiskäytäntö miten haluavat esittää sen ...Mutta sopimuspapereista en pääse perille mistä on kyse, eikä tosiaan nykyisellä pankilla ole mitään ongelmaa kirjata sitä taulukkoon järkevästi.

Sitten se pikku juttu, jos haluan raha-asiani jonnekin pankkiin siirtää, niin kyllä oletan että jostain mahdollisesta 2500€ "extra pikkukulusta" mainitaan suoraan, eikä jätetä asiaa sen varaan että löydänkö minä sen sieltä sopimuspapereista itse vai en. Maksan vaikka sitten isompaa marginaalia ja muita kustannuksia, kunhan oikeasti saan hyvää asiakaspalvelua, ilman että pitää erillinen lakimies ja tilinpitäjä palkata omaa etua varmistamaan -_-

 

[Vaateri]

Mulla on ollut laina Danskessa, OP:ssa ja Nordealla ja jokaisella ensimmäinen lyhennys tehtiin vasta seuraavan kuun eräpäivänä. OP:lla näin myös kun otin uuden lainan ja maksoin vanhan pois. Eli jos nostat lainan esim 7.7. ja eräpäivä on kuun viimeinen, niin ensimmäinen lyhennys on 31.8. Varmaan mahdollista, että 31.7. maksettaisiin siihen asti kertyneet korot, mutta sama kai se vaikka nekin maksaisi vasta 31.8. Olisiko tästä kyse @iippoo ?

 

[elmo]

Kuten sanoin, ammattilainen en ole, mutta kunnon konsulttina tajuan sen verran että jos yhdeltä pankilta tulee siisti maksutaulukko ja toisella vastaavasta puuttuu lyhennys ja ko kk:lle on annettu joku erikoisnimi, niin kyllä siinä mielenkiinto herää mistä on kyse.

Voihan se olla että antavat jonkun ihan järkiselityksen miksi on kuten on: Esim koska 1. kk on tod näk vajaa, niin ehkä siinä on joku erityiskäytäntö miten haluavat esittää sen ...Mutta sopimuspapereista en pääse perille mistä on kyse, eikä tosiaan nykyisellä pankilla ole mitään ongelmaa kirjata sitä taulukkoon järkevästi.

Sitten se pikku juttu, jos haluan raha-asiani jonnekin pankkiin siirtää, niin kyllä oletan että jostain mahdollisesta 2500€ "extra pikkukulusta" mainitaan suoraan, eikä jätetä asiaa sen varaan että löydänkö minä sen sieltä sopimuspapereista itse vai en. Maksan vaikka sitten isompaa marginaalia ja muita kustannuksia, kunhan oikeasti saan hyvää asiakaspalvelua, ilman että pitää erillinen lakimies ja tilinpitäjä palkata omaa etua varmistamaan -_-

Onko sun kuukauden korot 2500€ vai mistä toi tuli?

Aattele, että sait ekaan kuukauteen ilmaisen lyhennysvapaan niin tuntuu paremmalta tai sitten maksat manuaalisesti sen verran lyhennystä lisää kun haluat ja ongelma ratkaistu?

Jos tässä jotain pitäisi arpoa niin korothan lähtee juoksemaan heti. Lyhennykset sitten varmaan pankin puolesta helpompi jotenkin tasakuukausilta tjsp. Lainanhan voi maksaa vaikka heti pois ja tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä jos normi anniuteetti.

 

[iippoo]

Mulla on ollut laina Danskessa, OP:ssa ja Nordealla ja jokaisella ensimmäinen lyhennys tehtiin vasta seuraavan kuun eräpäivänä. OP:lla näin myös kun otin uuden lainan ja maksoin vanhan pois. Eli jos nostat lainan esim 7.7. ja eräpäivä on kuun viimeinen, niin ensimmäinen lyhennys on 31.8. Varmaan mahdollista, että 31.7. maksettaisiin siihen asti kertyneet korot, mutta sama kai se vaikka nekin maksaisi vasta 31.8. Olisiko tästä kyse @iippoo ?

Pistelin jo asiasta kyselyn, niin eiköhän tuo selviä. Mutta aikas erikoisen näköistä että 1. maksuerä on merkattu pelkkää korkoa ja tosiaan enemmän kuin se varsinainen kk maksuerä pitäisi olla. Äkkiseltään en ainakaan keksinyt mitä siihen oli lisätty ko luvan saamiseksi, mutta kuten tuossa aiemmin totesin, voi olla että eri pankeilla on eri käytännöt ja tuohon joku fiksu syy mitä en kylmitään keksi.

 

[iippoo]

Onko sun kuukauden korot 2500€ vai mistä toi tuli?

Aattele, että sait ekaan kuukauteen ilmaisen lyhennysvapaan niin tuntuu paremmalta tai sitten maksat manuaalisesti sen verran lyhennystä lisää kun haluat ja ongelma ratkaistu?

Jos tässä jotain pitäisi arpoa niin korothan lähtee juoksemaan heti. Lyhennykset sitten varmaan pankin puolesta helpompi jotenkin tasakuukausilta tjsp. Lainanhan voi maksaa vaikka heti pois ja tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä jos normi anniuteetti.

Ei ole todellakaan korko noin suuri, se on tässä yksi ihmetyksen aihe. Alleviivataan nyt vähän.

Eli normaalisti sinulla on kuukausittainen maksuerä, jossa on lyhennys + korko. Jos otat lyhennysvaapata, maksat maksuerästä vain koron osuuden -> eli vähemmän kuin se maksuerä normaalisti olisi. Tuossa minun saamassani laskemassani ensimmäisen kuukauden maksuerä on paitsi normaalia maskuerää (lyhennys+korko) suurempi, niin se on myös puhtaasti 100% pelkkää korkoa. Eli eihän se silloin mikään lyhennysvapaa kk ole. Maksan tavallista kuukausi erää enemmän ja raha menee täysin pankin taskuun.

Lyhennysvapaassa se kuukausittainen maksu olisi reilusti pienempi - sehän sen pointtikin on että maksuerästä säästetään ja rahaa käytetään johonkin muuhun. Eli jos vaikka normaalisti maksuerä olisi 1000€, niin mikä logiikka olisi maksaa 1200€ pelkkää korkoa ilman lyhennystä? (luvat hatusta).

Minun amatööri silmään tuo laskelma näyttää nyt siltä, että kk alussa otetaan laina, kuun lopussa pimahtaa ensimmäinen korko ja minun olisi maksettava tuolloin 100% puhtaasti korkoa ilman lyhennystä (miksi?), yli normaalin kuukausittaisen maksuerän. Sitten toisen kuukauden lopusta alkaen "saan" alkaa lyhentämään lainaa normaalisti. Tämä ei nyt käy järkeen.

Mutta katsotaan, tässä on nyt kuitenkin useampi laina ja kaikenlaista muuta puljaamista, niin voi olla että tässä on taas joko lisätty joku ihme kustannus mitä en löydä tuolta luvuista tai laskelma on taas niin suuntaa-antava, että ensimmäisen kuukauden kustannus heittää häränpyllyä. Ensi viikolla selvinnee.

 

[tootsi]

Onko tavanomaista, että kuntokartoitus maksetaan 50:50 myyjän ja ostajan välillä vaikka tarkastuksessa löytyisi jotain minkä vuoksi ehdollinen kauppa ei toteudu?

 

[Mikkos]

Onko tavanomaista, että kuntokartoitus maksetaan 50:50 myyjän ja ostajan välillä vaikka tarkastuksessa löytyisi jotain minkä vuoksi ehdollinen kauppa ei toteudu?

Kyllä.

 

[stabbulamus]

Onko tavanomaista, että kuntokartoitus maksetaan 50:50 myyjän ja ostajan välillä vaikka tarkastuksessa löytyisi jotain minkä vuoksi ehdollinen kauppa ei toteudu?

Tämä on täysin sovittavissa oleva asia. Lähtökohtaisesti en ostajana osallistuisi mut tilanteen mukaan.

 

[Taneli-]

Onko tavanomaista, että kuntokartoitus maksetaan 50:50 myyjän ja ostajan välillä vaikka tarkastuksessa löytyisi jotain minkä vuoksi ehdollinen kauppa ei toteudu?

Yleensä kyllä, koska silloin ostaja saa (ja yleensä vaatii) valita sen liikkeen joka tarkistuksen suorittaa sekä saa olla mukana ja esittää tarkentavia kysymyksiä jne. Vastaan se että jos myyjä tekee sen itse hän voi vetää vaan "takataskusta" lapun luokkaa "Rane, Pena ja Jarmo teki tän pari vuotta sitten, ei ne asiat mihinkään ole muuttuneet, ihan hyvä kämppä on".

 

[mikkot]

Onko tavanomaista, että kuntokartoitus maksetaan 50:50 myyjän ja ostajan välillä vaikka tarkastuksessa löytyisi jotain minkä vuoksi ehdollinen kauppa ei toteudu?

Kun aikanaan tehtiin tarjousta, niin kysyin välittäjältä miten on tapana tehdä. Ainakin tämän välittäjän mukaan yleisin tapa oli pistää kulut puoliksi, paitsi jos tarkastuksessa löytyy syy perua kaupat. Näin myös meidän tarjoukseen kirjattiin.

 

[timpsu]

aina kannattaa tarjota edes se alapallo, jos kämppä kiinnostaa.

Tämä.

Aina voi korottaa, muttei laskea.

Tai voi jos olet jättänyt tarjouksen, jossa on voimassaoloaika ja voimassaoloajan jälkeen jätät uuden tarjouksen alennetulla hinnalla

 

[tootsi]

Näyttää siis olevan kaikenkirjavaa käytäntöä kuntokartoituksen maksujen osalta.

Kysymys nousi itsellä vastikään esille. Jätin vapaa-ajan asunnosta ehdollisen tarjouksen liudalla ehtoja, joista yksi oli että myyjä maksaa kuntokartoituksen. Välittäjä siirsi tarjouksen omalle "viralliselle" pohjalleen ja siinä yhteydessä kartoitus oli muuttunut 50/50 maksettavaksi ilman mitään ehtoja, eli vaikka jotain löytyisi ja kauppa ei toteutuisi niin silti puolet jäisi minulle maksettavaa. Samalla välittäjä oli ottanut muita asettamiani ehtoja pois tai muokannut niitä ja mm. muutti tarjouksen voimassaoloaikaa ilman että infosi näistä muutoksista mitenkään. Tuli vähän kusetuksen maku tuosta enkä allekirjoittanut tarjousta.

Ehdotankin siis sunnuntaina kun näen välittäjää, että kustannukset puoleksi seuraavin ehdoin: i) minä valitsen kartoittajan ii) minä ja myyjä ollaan paikalla iii) jos löytyy syy perua kaupat niin kustannukset menevät täysimääräisenä myyjälle. Eikös tämä ole ihan reilu peli?

Saa nähdä suostuuko välittäjä tuohon, tuntuu suhtautuvan nuivasti kaikkeen mikä poikkeaa vakiopohjastaan. Asia ratkeaa sitten tarvittaessa sillä, että en jätä tarjousta.

 

[Mikkos]

Näyttää siis olevan kaikenkirjavaa käytäntöä kuntokartoituksen maksujen osalta.

Kysymys nousi itsellä vastikään esille. Jätin vapaa-ajan asunnosta ehdollisen tarjouksen liudalla ehtoja, joista yksi oli että myyjä maksaa kuntokartoituksen. Välittäjä siirsi tarjouksen omalle "viralliselle" pohjalleen ja siinä yhteydessä kartoitus oli muuttunut 50/50 maksettavaksi ilman mitään ehtoja, eli vaikka jotain löytyisi ja kauppa ei toteutuisi niin silti puolet jäisi minulle maksettavaa. Samalla välittäjä oli ottanut muita asettamiani ehtoja pois tai muokannut niitä ja mm. muutti tarjouksen voimassaoloaikaa ilman että infosi näistä muutoksista mitenkään. Tuli vähän kusetuksen maku tuosta enkä allekirjoittanut tarjousta.

Ehdotankin siis sunnuntaina kun näen välittäjää, että kustannukset puoleksi seuraavin ehdoin: i) minä valitsen kartoittajan ii) minä ja myyjä ollaan paikalla iii) jos löytyy syy perua kaupat niin kustannukset menevät täysimääräisenä myyjälle. Eikös tämä ole ihan reilu peli?

Saa nähdä suostuuko välittäjä tuohon, tuntuu suhtautuvan nuivasti kaikkeen mikä poikkeaa vakiopohjastaan. Asia ratkeaa sitten tarvittaessa sillä, että en jätä tarjousta.

Onhan toi aika rankkaa että sä voit vittuillakses hankkia jonkun 5000e maksavan kuntokartoituksen ja perut kaupat jos jääkaappi on joskus laskenut alleen ja kustannukset menee myyjälle. Vähintäänkin pitäis olla lauseke että minkä hintainen vika pitää olla että kaupan voi perua.

 

[Oksa]

Välittäjä siirsi tarjouksen omalle "viralliselle" pohjalleen ja siinä yhteydessä kartoitus oli muuttunut 50/50 maksettavaksi ilman mitään ehtoja, eli vaikka jotain löytyisi ja kauppa ei toteutuisi niin silti puolet jäisi minulle maksettavaa. Samalla välittäjä oli ottanut muita asettamiani ehtoja pois tai muokannut niitä ja mm. muutti tarjouksen voimassaoloaikaa ilman että infosi näistä muutoksista mitenkään.

Siis tällaisiako ihmisiä on olemassa ja toimii välittäjinä? Ihan ehtaa kusettamista ja kun puhutaan niin suurista summista niin nostaisin ainakin itse isomman haloon aiheesta. Jos on jokin suurempi välitysketju niin yhteys sinne tämän henkilön toiminnasta.

 

[timpsu]

Näyttää siis olevan kaikenkirjavaa käytäntöä kuntokartoituksen maksujen osalta.

Kysymys nousi itsellä vastikään esille. Jätin vapaa-ajan asunnosta ehdollisen tarjouksen liudalla ehtoja, joista yksi oli että myyjä maksaa kuntokartoituksen. Välittäjä siirsi tarjouksen omalle "viralliselle" pohjalleen ja siinä yhteydessä kartoitus oli muuttunut 50/50 maksettavaksi ilman mitään ehtoja, eli vaikka jotain löytyisi ja kauppa ei toteutuisi niin silti puolet jäisi minulle maksettavaa. Samalla välittäjä oli ottanut muita asettamiani ehtoja pois tai muokannut niitä ja mm. muutti tarjouksen voimassaoloaikaa ilman että infosi näistä muutoksista mitenkään. Tuli vähän kusetuksen maku tuosta enkä allekirjoittanut tarjousta.

Ehdotankin siis sunnuntaina kun näen välittäjää, että kustannukset puoleksi seuraavin ehdoin: i) minä valitsen kartoittajan ii) minä ja myyjä ollaan paikalla iii) jos löytyy syy perua kaupat niin kustannukset menevät täysimääräisenä myyjälle. Eikös tämä ole ihan reilu peli?

Saa nähdä suostuuko välittäjä tuohon, tuntuu suhtautuvan nuivasti kaikkeen mikä poikkeaa vakiopohjastaan. Asia ratkeaa sitten tarvittaessa sillä, että en jätä tarjousta.

Jos välittäjä on mennyt ronkkimaan jättämääsi tarjousta niin silloin se ei enää ole sinun jättämäsi tarjous, eikä velvoita sinua mihinkään. Olettaen siis että olet säilyttänyt alkuperäisen tarjouksen johon voit raastuvassa vedota.

 

[tootsi]

Onhan toi aika rankkaa että sä voit vittuillakses hankkia jonkun 5000e maksavan kuntokartoituksen ja perut kaupat jos jääkaappi on joskus laskenut alleen ja kustannukset menee myyjälle. Vähintäänkin pitäis olla lauseke että minkä hintainen vika pitää olla että kaupan voi perua.

No tämähän tässä. Vaikka tämä ei ole ostajana tarkoitus, niin myyjän asemassa haluaisin ehdottomasti jonkinlaisen suojan tähän. Tarjouksessani kirjoitin seuraavasti: "Jos edellä mainitussa ilmenee asunnon ikä tai vastaavat seikat huomioon ottaen sellaisia merkittäviä vikoja tai puutteellisuuksia, joista ostaja ei ole aiemmin ollut tietoinen, on ostajalla oikeus vetäytyä kaupasta ilman seuraamuksia." Tämä siis määrittää samalla kustannusten jakautumisen.

MUTTA, miten tuo "merkittävä" sitten yleensä määritetään? 200€ jääkaapin hajoaminen ei ole sellainen, mutta missä raja menee?

 

[tootsi]

Jos välittäjä on mennyt ronkkimaan jättämääsi tarjousta niin silloin se ei enää ole sinun jättämäsi tarjous, eikä velvoita sinua mihinkään. Olettaen siis että olet säilyttänyt alkuperäisen tarjouksen johon voit raastuvassa vedota.

Ei ole ei. Jättämäni tarjous ei ole heidän mielestään tarjous ennen kuin se siirretään heidän pohjalleen. Ja kun näin tuon ronklauksen, en allekirjoittanut sitä. Tarjousta ei siis ole sisässä. Olen sunnuntaina menossa paikanpäälle neuvottelemaan tarjouksen jättämisestä ja noista ehdoista. Siksi tässä varaudun sunnuntain tapaamiseen selvittelemällä näitä asioita kun luotto ei ole korkealla välittäjää kohtaa.

 

[kolistelija]

Kiinteistöä ostaessa tarkastus oli ehtona. Tarkastajan piti olla molemman osapuolen hyväksymä ja jos jotain löytyisi sai myyjä valita korjaako virheet vai keskustellaanko tarjouksen raukeamisesta. Tarkastuksen kulut puoliksi jos kaupat syntyy, muuten myyjälle.

Meni niin että myyjä korjautti omalla kustannuksellaan kaikki löytyneet huomiot ja n. 2000 € tarkastuskulut puoliksi.

 

[stabbulamus]

Ei ole ei. Jättämäni tarjous ei ole heidän mielestään tarjous ennen kuin se siirretään heidän pohjalleen. Ja kun näin tuon ronklauksen, en allekirjoittanut sitä. Tarjousta ei siis ole sisässä. Olen sunnuntaina menossa paikanpäälle neuvottelemaan tarjouksen jättämisestä ja noista ehdoista. Siksi tässä varaudun sunnuntain tapaamiseen selvittelemällä näitä asioita kun luotto ei ole korkealla välittäjää kohtaa.

Kunhan pysyt kaukana niistä sähköisistä esisopimuksista/ allekirjoituksista. Tarjous on tarjous olipa se suullinen tai kirjallinen.

 

[timpsu]

Kunhan pysyt kaukana niistä sähköisistä esisopimuksista/ allekirjoituksista. Tarjous on tarjous olipa se suullinen tai kirjallinen.

Kiinteistökaupoissa (omakotitalo) suullisesta tarjouksesta vetäytyminen ei johda mihinkään. Osakekaupoissa (rivitalo, kerrostalo jne) suullisesta tarjouksesta vetäytyminen oikeuttaa vahingonkorvauksiin, jotka sovitellaan käräjillä.

 

[Sallys]

Kiinteistökaupoissa (omakotitalo) suullisesta tarjouksesta vetäytyminen ei johda mihinkään. Osakekaupoissa (rivitalo, kerrostalo jne) suullisesta tarjouksesta vetäytyminen oikeuttaa vahingonkorvauksiin, jotka sovitellaan käräjillä.

Jos vetoaa suulliseen sopimukseen, tulisi siitä olla jotain konkreettista näyttöä. "Se sanoi noin" ei käytännössä riitä, jos toinen osapuoli kiistää asian. Esim. keskustelun nauhoittaminen on hyvä todiste.

 

[Kvarkki]

Kiinteistökaupoissa (omakotitalo) suullisesta tarjouksesta vetäytyminen ei johda mihinkään. Osakekaupoissa (rivitalo, kerrostalo jne) suullisesta tarjouksesta vetäytyminen oikeuttaa vahingonkorvauksiin, jotka sovitellaan käräjillä.

Kiinteistössäkin tais jotain kuluja voida joutua maksamaan. Muistelen että tästä oli keskustelua jossain ketjussa hiljattain.

 

[_Tee]

Tästä on nyt yli 10v aikaa, tuhmuus lienee jo vanhentunut.

Meillä oli osake myynnissä, yli puoli vuotta oli jo ollut eikä sen suurempaa kiinnostusta, muutamia renkaan potkijoita näytöillä, ei muuta.
Sitten tuli ehdollinen tarjous 5% alle pyynnin, välittäjä soitti ja puhelimessa sanottiin että ok, kun muutakaan ei ollut näkyvillä. Tarjouksessa oli ehtoina lainan saanti ja asunnon myynti. Välittäjä oli tarjouksen hyväksymisen jollain tasolla suullisesti viestinyt ostajalle.
Muutaman päivän päästä tuli kaksi täyden pyynnin tarjousta samana päivänä. Harmiteltiin välittäjälle tilannetta, tonnikaupalla rahaa näytti jäävän saamatta, mutta pelin henki lienee selvä. Välittäjä veti ässän hihasta ja ajoi tarjouksen hyväksymislapun kanssa meille, täytti lapun ja kirjaili jotakuinkin "myyjä hyväksyy tarjouksen mutta pidättää oikeuden ottaa muita tarjouksia vastaan tarjouksen ehdollisuudesta johtuen". Päivämäärä muutaman päivän taakse ja nimet alle.

Kaupat tehtiin täydellä hinnalla, emmekä saaneet mitään penaltia. Ensimmäinen tarjoaja ymmärrettävästi hiukan poroja nokkaansa otti ja teki AVI:lle kantelun huonosta välitystavasta. Mutta kun kirjallinen hyväksymislappu oli olemassa ja siinä sopiva kirjaus niin kantelu ei johtanut mihinkään. Suullinen ilmoitus jäi toiseksi. Sitä en tiedä mitä kaikkea välittäjä oli minnekin selostanut ja millä tavalla kommunikoinut, ei jäänyt meidän ongelmaksi.

Myöhemmin näin välittäjän ja kysyin koituiko tuhmuudesta mitään seurauksia tai jälkipuheita, ei koitunut.

 

[renee]

Tästä on nyt yli 10v aikaa, tuhmuus lienee jo vanhentunut.

Meillä oli osake myynnissä, yli puoli vuotta oli jo ollut eikä sen suurempaa kiinnostusta, muutamia renkaan potkijoita näytöillä, ei muuta.
Sitten tuli ehdollinen tarjous 5% alle pyynnin, välittäjä soitti ja puhelimessa sanottiin että ok, kun muutakaan ei ollut näkyvillä. Tarjouksessa oli ehtoina lainan saanti ja asunnon myynti. Välittäjä oli tarjouksen hyväksymisen jollain tasolla suullisesti viestinyt ostajalle.
Muutaman päivän päästä tuli kaksi täyden pyynnin tarjousta samana päivänä. Harmiteltiin välittäjälle tilannetta, tonnikaupalla rahaa näytti jäävän saamatta, mutta pelin henki lienee selvä. Välittäjä veti ässän hihasta ja ajoi tarjouksen hyväksymislapun kanssa meille, täytti lapun ja kirjaili jotakuinkin "myyjä hyväksyy tarjouksen mutta pidättää oikeuden ottaa muita tarjouksia vastaan tarjouksen ehdollisuudesta johtuen". Päivämäärä muutaman päivän taakse ja nimet alle.

Kaupat tehtiin täydellä hinnalla, emmekä saaneet mitään penaltia. Ensimmäinen tarjoaja ymmärrettävästi hiukan poroja nokkaansa otti ja teki AVI:lle kantelun huonosta välitystavasta. Mutta kun kirjallinen hyväksymislappu oli olemassa ja siinä sopiva kirjaus niin kantelu ei johtanut mihinkään. Suullinen ilmoitus jäi toiseksi. Sitä en tiedä mitä kaikkea välittäjä oli minnekin selostanut ja millä tavalla kommunikoinut, ei jäänyt meidän ongelmaksi.

Myöhemmin näin välittäjän ja kysyin koituiko tuhmuudesta mitään seurauksia tai jälkipuheita, ei koitunut.

Rikos on vanhentunut, mutta tosiaan rikokseltahan tuo kuulostaa ja ostotarjouksen tehneen olisi pitänyt ottaa yhteyttä poliisiin eikä AVIin. Sopimusta on muutettu taloudellisen intressin saamiseksi, eikös se aika selvä rikos ole? Mut joo, mun luotto kiintsareita kohtaan ei koskaan ole ollut korkealla, vähän kuin autojobbareita

Toki tossa ostaja ei ole varmaan missään vaiheessa tajunnut joutuneensa väärennöksen uhriksi, eli on valittanut aviin lähinnä huonosta kohtelusta...

 

[_Tee]

Rikos on vanhentunut, mutta tosiaan rikokseltahan tuo kuulostaa ja ostotarjouksen tehneen olisi pitänyt ottaa yhteyttä poliisiin eikä AVIin. Sopimusta on muutettu taloudellisen intressin saamiseksi, eikös se aika selvä rikos ole? Mut joo, mun luotto kiintsareita kohtaan ei koskaan ole ollut korkealla, vähän kuin autojobbareita

Toki tossa ostaja ei ole varmaan missään vaiheessa tajunnut joutuneensa väärennöksen uhriksi, eli on valittanut aviin lähinnä huonosta kohtelusta...

Aika selvä rikos jos välittäjä on suoraan ilmoittanut että tarjous hyväksytty. En tosiaan tiedä mitä on viestinyt, niin ihan suoraan tuomiota ei pysty antamaan.

Sikäli kyllä välittäjältä kovan luokan palvelua että meni omalle riskille tuollaisen ottamaan. Hänen provikkansa ei tuosta alemmasta hinnasta olisi ihan mahdottomasti muuttunut.

 

[Taikatossut]

Varmaan ihan typerä kysymys, mutta hain tuossa noin 50k lisälainaa asunnon vaihtoon. Sain neuvotteluajan vasta tämän kuun lopulle. Onko kokemuksia, että merkitseekö tuo neuvotteluajan saaminen jo itsessään, että lainaa olisi kenties luvassa? Tuleeko hylky normaalisti jo heti kättelyssä jos ei lainaa saisi?

 

[_pete_]

Sain neuvotteluajan vasta tämän kuun lopulle. Onko kokemuksia, että merkitseekö tuo neuvotteluajan saaminen jo itsessään, että lainaa olisi kenties luvassa?

Kysy toisestakin pankista, ja kolmannesta! Varmasti se hidaskin pankki lainaa myöntää, mutta ehdoissa on isoja eroja. Auttaa neuvotteluissa, kun on jo toinen tarjous.