Näin se on. Mutta koska näillekin on kysyntää niin ihmiset ehkä pelkää vanhemman talon mahdollista korjausvelkaa, tai 10v sisällä tulevia korjauksia. Vaikka ei niissä mitään pelättävää ole.
Vahdontie on susipaska, mutta ysitien kautta tuolta ajaa vartin kauppatorille, mitä en pidä pahana. Toisaalta tuolla hinnalla saisi jo jotain muutakin ja toisesta sijainnista.
www.etuovi.com
Oma spekulointini koski vanhempia ok-taloja, joissa isäntä (tai emäntä) päättää mitä korjataan ja millä kustannuksella.
Vauhdilla kyllä tippuu, nyt jo 3,349%.
12kk EB ennakoi vuoden päähän korkotasoa. 3kk EB kolmen kuukauden.
12kk EB laskuista myös hyötyy keskimäärin vasta 6kk päästä kun on uusi korontarkistus.
Nousuissa taas 12kk vastaavasti toisinpäi. Toisaalta 12kk yleensä on jonkin verran korkeammalla kuin 3kk. Eli kun korkotasossa ei ole odottevissa isompia muutoksia.
Isohko lainannosto tulossa parin viikon sisään. Laskee laskee
Onhan siinä jo hetken aikaa tuuletettu mutta täysin varmaksi ei formaldehydin poistumista voi tietää.
Tämä juuri. Olen käynyt taloa katsomassa, en ainakaan havainnut mitään ylimääräistä hajua tms.
Pari viikkoa sanoi pankki meilläkin. Meni 3. Kait tuo on varmuudeksi noin pitkä.
Peruspaketti (tili, nettipankki, kortti) on OP:lla normaalisti 3,95€/kk (omistaja-asiakkaalle, saattaa vaihdella osuuskunnittain), mutta lokakuusta 2023 ainakin vuoden 2024 loppuun kaikki peruspavelut ovat ilmaisia, jopa Platinum -kortti. Bonuksilla voi tuon maksaa pois.
www.op.fi
Miksei vakuuta? Tarpeeksi OP-bonuksia niin saa ilmaiset palvelumaksut ja huomattavasti pienemmät vakuutusmaksut. Tapauskohtaistahan se tietysti on että mikä kannattaa, mutta ei huono diili mielestäni.
Ei vakuuta siksi, että muilla pankeilla ne kuukausikulut ovat nollaa jo lähtökohtaisesti (no ainakin Nordealla asuntolaina-asiakkaalle siis). Eli siis tämä nimenomainen syy, että saa kuukausimaksut nollaan, ei ole mikään erityisen hyvä peruste bonuksille tai siirtymiselle OP:hen koska sen saa ilman bonuksia myös muilta pankeilta. Rahallisesti nuo kk-maksut toki ovat vain osa bonusten käytöstä, ei siinä mitään. Muuten minulla ei ole lisättävää tähän bonuskeskusteluun, kattava keskustelu jo käyty.
Oma perintöprosessi meni jouhevasti paikallispankin kanssa, eli ensin piti itse hankkia kaikki virkatodistukset ja vastaavat ja sitten pankki hoiti kuolinpesän paperit kuntoon ja lähetti verottajalle (pientä sekoilua alkuperäisten lappujen kanssa, joten kannattaa varmistaa että lähettävät kopion ja/tai saavat alkuperäisen takaisin eivätkä ainakaan tuhoa niitä; alkuperäisiä lappuja saattaa joskus tarvita, esim. Euroclear Finland vaati alkuperäisen testamentin ja perukirjan, eikä suostunut kopioilla tekemään mitään arvo-osuustilin siirtoja). Eli siis jos on joku virallisempi taho mukana prosessissa, pankki tai muu, niin ei luulisi tulevan ongelmia noilla spekseillä. Hallintaoikeus kannattaa tietenkin laskea oikein ja se 76% arvosta (eli määrittää käypä arvo lähtökohtaisesti oikein kiinteistövälittäjällä tai pankilla). Mahdollisesti muilta kuolinpesän osakkailta jonkinlainen lappu ettei heillä ole vaatimuksia, se varmaan tulee lappuun toki kaikkien allekirjoituksilla. Verottajahan tekee perintöverotuspäätöksen, jos se ei miellytä niin varmaan siihen voi hakea muutosta myöhemmin.
Muutama tuon ikäinen +- 2vuotta käytiin katsomassa ja psh saumaukset, lämminvesivaraaja (varmaan alkuperäinen), katon kunto ja maalipinta (jos puutalo) nousivat aina ns seuraaviksi hommiksi. Kannattaa ainakin varmistaa mitä huoltotoimenpiteitä tehty vai onko tehty.Omakotitaloa oltaisiin etsimässä, ja näyttö olisi eräästä mielenkiintoisesta 2006 rakennetusta talosta. Talossa sähkölämmitys leivinuuni-takalla sekä ilpillä ja ilmanvaihtokoneella missä lämmön talteenotto (uusittu 2018). Fiksun oloisella pohjalla ja yleisilmeeltään siisti. Suurelta osin alkuperäisessä kunnossa oleva talo.
Katselin vanhan kuntotarkastusraportin läpi (missä oli tiivistyskehotuksia, psh saumojen uusimista, aluskatteen tiivistäminen piipun juuresta jne). Keittiöstä oli maininta, että ”kylmäkoneiden seinä- ja kalustelevyissä on kosteuden aiheuttamia turpoamia. Syntyneet mahdollista laitteen käytönaikaisista roiske-, sulatus- tai kondenssivesistä.” Tosin mittauksista ei ollut löytynyt mitään kohonneita lukemia. Tuskinpa noista tarvitsee isommin olla huolissaan?
Energiatodistuksessa oli sellainen mielenkiintoinen juttu, että 2018 raporttia laatiessa sähkönkulutus oli ollut 19000kWh (ilman ilppiä). Viime vuonna ilmoituksen mukaan vuosikulutus oli ollut reilu 10000kWh. Aika iso muutos. Voiko pelkästään ilppi ja säännöllinen uuninkäyttö vaikuttaa noin paljon?
Tuleeko palstaveljillä mieleen mitä pitäisi syynäillä/kysellä, kun paikan päälle menee? Riskirakenteita vanhan raportin mukaan ei talosta ilmennyt, toki ennen kauppoja täytyy olla uusi raportti tehtynä.
Täällä korkoa tarkisteltiin juhannuksen alla. Reilu puoli prosenttia laskua sen jälkeen. Jos lainan kilpailuttaisi nyt samoille ehdoille, olisi 200k€ lainaan tulossa ~1000 € "vuosialennus" (-kulut).
Onhan se mahdollista jos yhtään miettii miten kannattaa lämmittää. Omassa tuvassa edellisillä oli 18 Mw ja itse lämmitin vähän vissiin enemmän kun ekana vuonna tippui 14 Mw lukemaan ja toisena 11 Mw kun lisäsin selluvillaa yläpohjaan. Vastaavat systeemit kun mainitsemassasi talossa.
Huoltomaalaus on varmastikin jossain vaiheessa ajankohtainen nytkin. Ei ainakaan ole viime kuntorapsan jälkeen mainintaa maalauksesta. Yhden talon maalanneena ei mikään mahoton homma tee-itse-itse mentaliteetilla, kunhan vaan saa hyvät telineet ja nosturin räystäiden alusia varten. Voisin olettaa että perusjuttuja tämänkin kanssa edessä.
Niin. Pohjahan tässä on hyvinkin avoin ja uuni kutakuinkin keskellä taloa. Eli kuntiheään lämmittää, pitää ovia huoneista auki, ilppi edesauttaa lämmönlevitystä eikä sauna ole päällä joka ilta, niin äkkiähän sitä sähkössä tulee säästöä pakkasillakin.
Salaojat, onko tarkistettavissa vai pätkäisty kaivot maan alle? Onko IV-putket eristetty yläpohjassa vai menevätkö paljaina puhallusvillan seassa? Onko muut aluskatteen läpiviennit tehty kunnolla?Omakotitaloa oltaisiin etsimässä, ja näyttö olisi eräästä mielenkiintoisesta 2006 rakennetusta talosta. Talossa sähkölämmitys leivinuuni-takalla sekä ilpillä ja ilmanvaihtokoneella missä lämmön talteenotto (uusittu 2018). Fiksun oloisella pohjalla ja yleisilmeeltään siisti. Suurelta osin alkuperäisessä kunnossa oleva talo.
Katselin vanhan kuntotarkastusraportin läpi (missä oli tiivistyskehotuksia, psh saumojen uusimista, aluskatteen tiivistäminen piipun juuresta jne). Keittiöstä oli maininta, että ”kylmäkoneiden seinä- ja kalustelevyissä on kosteuden aiheuttamia turpoamia. Syntyneet mahdollista laitteen käytönaikaisista roiske-, sulatus- tai kondenssivesistä.” Tosin mittauksista ei ollut löytynyt mitään kohonneita lukemia. Tuskinpa noista tarvitsee isommin olla huolissaan?
Energiatodistuksessa oli sellainen mielenkiintoinen juttu, että 2018 raporttia laatiessa sähkönkulutus oli ollut 19000kWh (ilman ilppiä). Viime vuonna ilmoituksen mukaan vuosikulutus oli ollut reilu 10000kWh. Aika iso muutos. Voiko pelkästään ilppi ja säännöllinen uuninkäyttö vaikuttaa noin paljon?
Tuleeko palstaveljillä mieleen mitä pitäisi syynäillä/kysellä, kun paikan päälle menee? Riskirakenteita vanhan raportin mukaan ei talosta ilmennyt, toki ennen kauppoja täytyy olla uusi raportti tehtynä.
Taitaa suunta olla herkästi hieman takaisin ylöspäin, kun taas pahin panikointi rauhoittuu. Näyttö kovemman taantuman puolesta on vähän heikohkoa edelleen ja viikonvaihteen sekoilun laukaisi lähinnä Japanin keskuspankin yllätyskoronnosto.
Hyviä pointteja, kiitos tästä! Silmämääräisesti ja viiden vuoden takaisen kuntorapsan pohjalta voikin muutamaan jo vastata (lähinnä itselle)
Jos ei nyt parissa vuodessa ole juuri muuttunut, niin Danskelta taitaa halvimmasta päästä olla, jos on Akavan liiton jäsen, eli noin 0,40-0,45% tienoilla (toki liiton jäsenyydellä myös hintansa on).
S-pankista viime vuonna irtosi 0,44% kun muut yritti aluksi 0,6% tienoilla. OP ei suostunut vastaamaan tuohon marginaaliin, mutta Nordea laittoi sitten saman.
Eikös toi ole Lyhennysjousto ja sen saa vain jos ei ole valtiontakausta?
Jos jätät lyhennykset maksamatta niin se on tuo lyhennysjousto, ja ei taida olla ASP-lainaan saatavilla.
Sisko sai Nordealta ~kuukausi takaperin 0.42%, itsellä on reilu vuosi sitten tarkistettu 0.49% OP:lla.
Kunnan nettisivuilta pitäisi löytyä karttapalvelu jossa ajantasakaava tai vireillään olevat kaavamuutokset.
Sanoisin, että menee. Itse kyselin puolihuvikseni mökkilainaa, joka on pääasiassa vähän kalliimpaa kuin oman vakituisen asunnon laina, niin S-pankki vastasi samana päivänä ja antoi ensimmäisenä tarjouksena 0,7 marginaalin. Tuntuisi siltä, että mielellään myöntävät lainoja juuri nyt, eli kilpailuttamalla vakituisen asunnon lainaa marginaalin pitäisi kyllä mennä alle 0,5%, jos tulot ja vakuudet suhteessa lainan kokoon ovat kunnossa.
Voikohan ilmankosteus tulla ongelmaksi? Ainakin kesällä sisäilma on yleensä aika kosteaa ja talvella se on lämmintä jolloin tuleeko kondensio tai muita ongelmia? Vai onko kellarissa mitään lämmitystä?
