Yleistä keskustelua sähköautoista

Auton akkujen jannite on luokkaa 400V niin ikina et voi ladata suoraan 48V. Se DC syotto myoskaan 400V ei ole aivan niin helppa kuin ehka saatat ajatella. Helpointa ja todennakoisesti myos halvinta on katsoa etta asunnon invertterissa riittaa puhti ja sitten vain ladata AC. Jos sijoitat aurinkopaneelien lisaamiseen sen rahan minka saastat siina etta et mieti noita DC latauksia niin se 10% hyotysuhteen paraneminen jaa akkia toissijaiseksi.
Olisihan tuossa hyötysuhteen paranemisen lisäksi sekin, että aurinkosähköjärjestelmän päässä ei tarvitsisi olla omaa akkua ja silti lataus pystyisi toimimaan jatkuvasti vaikka tulisi äkisti pilvi auringon ja paneelien väliin. En tiedä että kukaan myisi suoraan aurinkopaneleista lataavaa DC-laturia, mutta ottaen huomioon että kaupalliset DC-laturit on alkaen suuruusluokkaa 10 000 euroa, niin vaikea kuvitella että tuon hintaeron perus invertteripohjaiseen ratkaisuun saisi kuoletettua. Ja vaikka tekisi itse niin kymmenien ampeerien 300-500V alueen hakkuriratkaisut ei ole kuitenkaan ihan halpoja. Puhumattakaan että ei siinä tuntipalkoille pääsisi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos pitää auringolla ladata, niin ostaisin vaan tuollaisen älylaturin johon saa säädettyä latausrajat. Eli jos auringosta tulee vähintään vaikka 80% vaaditusta tehosta niin ladataan. Jos ei tule niin ei ladata.
 
Jos pitää auringolla ladata, niin ostaisin vaan tuollaisen älylaturin johon saa säädettyä latausrajat. Eli jos auringosta tulee vähintään vaikka 80% vaaditusta tehosta niin ladataan. Jos ei tule niin ei ladata.
Ymmarisin kysyjan kysymyksen niin etta haluasi paasta eroon ylimaaraisesta AC muunnoksesta jolloinka saisi hyotusuhdetta hinattua ylospain. Tuon voi kylla tehda teollisessa mittakaavassa kannattavasti mutta ei omakotitalossa. Takaisinmaksuaika on pitempi kuin maksajan ika.
 
Itsekin ymmärsin samoin tai sitten vaihtoehtoisesti luuli, että ilman invertteriä ratkaisu olisi halvempi.

Mutta siis sellaisia AC latausasemia on olemassa, jotka osaa määrittää lataustehon aurinkopaneeleilta ja niiden perässä olevalta invertteriltä saatavan tehon mukaisesti. Jos aurinkopaneelisysteemissä on vielä omat akut (aika lailla välttämättömät muutenkin saarekekäytössä), niin auto ottaa niiltä hetkellisesti tehoa silloin, kun paneelit äkisti varjostuu -> latausta ei tarvitse katkaista ja muutenkin akut puskuroi kun auton lataus ei kuitenkaan välttämättä ihan portaattomasti säädy.
 
Joo 2t metallia ja -10°C -> +20°C on 3,75kWh. Ehkä jos se autotalli on lämmitetty vaikka maalämmöllä, niin sähköä voisi mennä vain vajaa 1 kWh.
Mites matikka menee, jos
- oleteaan autossa käytettävän lämmitystä,
- akku tuskin ajon jälkeen jäässä ja
- ainakin suorasähköllä taitaa moni pitää tallia lähempänä kymmentä astetta?

Teoreettisesti varmaankin ILPillä lämpeävät autot kannattaisi lämmittää mahdollisimman kuumaksi, jos tallissa on suora sähkö, mutta todellinen merkitys lienee aika pieni.
 
Virallinen suositus on, että tavallisesta pistorasiasta voi ladata, kunhan virta rajoitettu 8 ampeeriin. Käytännössä uudet ja kunnossa olevat rasiat eivät ole moksiskaan jatkuvasta 16 A kuormituksesta, vaan lämpenevät tuskin havaittavasti.

Se oleellisin tuosta kannattaa huomata:
Vakuutusyhtiöt voivat asettaa vakuutusehdoissaan ja suojeluohjeissaan lisävaatimuksia kotitalouspistorasian käytölle sähköauton lataamiseen.

Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen? Ymmärrän kyllä hyvin jossain mökillä ja mummolassa, että tämä on ainoa vaihtoehto, mutta omassa kämpässä penninvenyttämisen takia :asif:
 
Mites matikka menee, jos
No tossa mun esimerkissä nyt oli 30 asteen lämpötilan nousu 2 tonnille terästä. -10°C -> +20°C on sama tulos kuin -20°C -> +10°C ja toisaalta 0°C -> +10°C on kolmaosa. Jos materiaalia on vähemmän eli 2 tonnin asemesta 1 tonni niin silloin energiaa menee puolet vähemmän. Tarkoitus oli heittää jokin lukema ajattelun pohjaksi, todellinen auto varmastikin on aika sekalainen setti erilaisia materiaaleja eikä se yön aikana ehdi lämmetä kauttaaltaan huonelämpötilaan eikä toisaalta ulkona käydessään välttämät ehdi kauttaaltaan jäähtyä ulkolämpötilaan. Ilmaa siellä auton sisällä ei hirveän montaa kiloa ole, joten sen lämpötila ei ole erityisen merkittävä juttu.
 
Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen?
Puhumattakaan siitä että saako vakuutusyhtiö siitä hyvän tekosyyn evätä korvaus, jos talo palaa jostain muusta ei-ilmeisestä syystä.
 
No tossa mun esimerkissä nyt oli 30 asteen lämpötilan nousu 2 tonnille terästä. -10°C -> +20°C on sama tulos kuin -20°C -> +10°C ja toisaalta 0°C -> +10°C on kolmaosa. Jos materiaalia on vähemmän eli 2 tonnin asemesta 1 tonni niin silloin energiaa menee puolet vähemmän. Tarkoitus oli heittää jokin lukema ajattelun pohjaksi, todellinen auto varmastikin on aika sekalainen setti erilaisia materiaaleja eikä se yön aikana ehdi lämmetä kauttaaltaan huonelämpötilaan eikä toisaalta ulkona käydessään välttämät ehdi kauttaaltaan jäähtyä ulkolämpötilaan. Ilmaa siellä auton sisällä ei hirveän montaa kiloa ole, joten sen lämpötila ei ole erityisen merkittävä juttu.
Ilmalla ei toki ole merkitystä, mutta kaikki kabiinin sisäpuolella lämpenee jollakin tavalla. Mulla ei ole mitään muistikuvaa mikä on autojen akkujen lämpötila ajossa.

Halusinkin tuoda esiin sen puolen, ettei ihan koko autoa tarvitse lämmittää kylmästä lämpimään. Ja toki osa lämmityksestä siirtyy vähäisempänä akulla lämmityksenä seuraavan ajokerran pienempänä kulutuksena.
 
uli muuten mieleeni, onko Teslassasi LFP-akku?
Se voisi mielestäni selittää että pakkasella niin suuri osa latausenergiasta käytetään akun lämmittämiseen, koska käsittääkseni LFP:llä on omia erityisongelmiaan kylmänä latailussa, verrattuna NCA ja NMC-akkuihin.

On, ja varmastikin saattaa hieman vaikuttaa. Mutta ottaen huomioon LFP:n yleistymisen, se on ihan todellinen ongelma tuollaiselle pienelle latausteholle kunnon pakkasilla. Harmittaisi se paljon maksaa sähköstä samalla kun suurin osa siitä menee harakoiden lämmittämiseen (vaikka meidän pihalla ne pikku harakat oikein kivoja onkin joka vuosi katsella, syövät vaan kaikki hedelmät puista).

LFP:n vaatima lisäenergia johtuu akkukemian lisäksi myös tietysti painosta, siellä on enemmän lämmitettävää materiaalia. Sinäänsä tuollainen pieni teho taitaa mennä LFP:lläkin vaikka kuinka kylmään akkuun, mutta en tiedä miten ohjelmistot ymmärtävät - ainakaan näissä Kalifornian auringon ihmeissä - ettei sieltä enempää olisi tulossakaan.
 
Ilmalla ei toki ole merkitystä, mutta kaikki kabiinin sisäpuolella lämpenee jollakin tavalla.
Niin mutta jos nostat ilman lämpötilan korkeammaksi niin sitä lämpöä menee melko varmasti harakoille monta kertaa enemmän kuin mitä auton rakenteet ehtii lämmetä. Eli siis jos pidät siellä vaikka viimeiset 15 minuuttia 30 asteisena niin rakenteet ehtii vähän lämmitä lämpimämmiksi, mutta sitten taas ikkunoista yms. huonosti lämpöä eristävistä kohteista karkaa entistä enemmän lämpöenergiaa pihalle. Ja ellet sitten pidä ilmanvaihtoa pois päältä (ilman kierrätys sisällä) niin sitä lämmintä ilmaa karkaa pihalle.

Mutta siis useimmat mainitut seikat vähentää sitä energiankulutusta tuosta "worst case" skenaariosta. Tarkan laskelman teko olisi varmasti teoriassa mahdollista, mutta käytännössä olisi varmaankin helpompaa selvittää energiahukka kokeellisesti ja mittaamalla.
 
Se oleellisin tuosta kannattaa huomata:


Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen? Ymmärrän kyllä hyvin jossain mökillä ja mummolassa, että tämä on ainoa vaihtoehto, mutta omassa kämpässä penninvenyttämisen takia :asif:
Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
 
Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
Se latauselektroniikka ei ole se ongelma tässäkään tapauksessa tai VW eUP! autossa jossa on ihan sama kytkentälaite. Ongelma noissa on ne tavanomaiset Schuko-pistokkeet joita ei ole suunniteltu sillä ajatuksella että niistä otetaan 8+ tuntia putkeen 3,7kW ilman valvontaa. Huonolla tuurilla ne ei kestä 8+ tuntia putkeen edes 1,8kW... Siksi valmistajat laittaa tuollaisia varoituksia niihin. Eli siis jos tilapäislataus aiheuttaa tulipalon niin se palo ei luultavasti aiheudu standardienmukaisesta kytkentälaitteesta vaan standardienmukaisesta pistorasiasta tai sähköasennuksista. Niitä pistorasioita saa ihan laillisesti käyttää vaikka olisivat 40 vuotta sitten asennetut eikä koskaan tarkistettu. Aikaisemmin suuret virrat on niissä yleensä olleet lyhytaikaisia ja niin että joku on ollut paikalla, josta syystä huomaamatta syttyvän palon riski on ollut vähäinen -> ei olla nähty tarpeelliseksi sähköasennusten katsastusta määräajoin.

Siinä olet varmaan oikeassa että Espanjassa pistokkeet ja talojen sähköasennukset saattaa olla keskimääräistäkin heikommat, mutta samat tekstit on Saksan versiossakin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
Ei se vaadi kuin yhden vakuutustarkastajan tulkinnan, niin kusessa olet. Vähän löytyy kulumaa ja lämpeämisen jälkiä sukosta (ja aina niissä jotain on), niin korvauksesta saa vääntää kunnolla. Jos siis laturista tai lähialueelta lähtee palo.
 
Se latauselektroniikka ei ole se ongelma tässäkään tapauksessa tai VW eUP! autossa jossa on ihan sama kytkentälaite. Ongelma noissa on ne tavanomaiset Schuko-pistokkeet joita ei ole suunniteltu sillä ajatuksella että niistä otetaan 8+ tuntia putkeen 3,7kW ilman valvontaa.

Siinä olet varmaan oikeassa että Espanjassa pistokkeet ja talojen sähköasennukset saattaa olla keskimääräistäkin heikommat, mutta samat tekstit on Saksan versiossakin.
Suosittelen lukemaan lainaamasi keskustelun kokonaan. Kuten jo aiemmin totesin, virallinen suositus sallii suko-rasiasta pitkäänkin kestävän lataamisen 8 A virralla.
 
Ei se vaadi kuin yhden vakuutustarkastajan tulkinnan, niin kusessa olet. Vähän löytyy kulumaa ja lämpeämisen jälkiä sukosta (ja aina niissä jotain on), niin korvauksesta saa vääntää kunnolla. Jos siis laturista tai lähialueelta lähtee palo.
Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
 
Kuten jo aiemmin totesin, virallinen suositus sallii suko-rasiasta pitkäänkin kestävän lataamisen 8 A virralla.
Tiedän että se on suositus. Vastaukseni olikin viestiin, jossa hölistiin jotain erimaisten latauslaitteiden laadukkuudesta.

Ja se suositus koskee kunnossa olevaa suko-rasiaa.

Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
Schukotkin muuten on CEE-pistokkeita (CEE 7/7)
 
Viimeksi muokattu:
Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
Niin? Sitä varten se kiinteä laite on paras. Pätevä asentaja kun on pistänyt, niin vakuutusyhtiöllä ei ole mitään saumaa venkoilla. Tosin en ehkä rinnastaisi suurille virroille suunniteltuja liitäntöjä suko-liittimeen, joka todistetusti on paska pitkäaikaiseen reippaampaan kuormitukseen. Lisäksi se suko monessa kotitaloudessa on jo valmiiksi vuosikymmeniä raiskattu.
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Kilpailutin oman latausaseman asennuksen jossain kilpailutus-sivustolla. Ei muuta ihmeellistä kuin vain latausaseman asennus suko-pistokkeen paikalle. Tarjouksia tuli "Sepon sähkö" -firmoilta muutama sellaisia missä olisi 300 euroa maksanut asennus kaikkineen. Sitten yksi firma vähän reilummin halvempana ilmoitti että puolen tunnin homma, mutta minimissään tunnin veloittavat. Tartuin tähän eikä siinä tosiaan mennyt tuon kauempaa, 80e veloittivat kun otti matkoja päälle.

Kerroin noista aiemmista kolmen huntin tarjouksista ja tämä asentaja nauroi vain päälle, että ihmiset maksavat kyllä turhasta ja sokkona kun luulevat että täytyy. Kuten tässäkin keskustelussa näkee, enkä nyt viittaa lainaamaani tubbeen vaan aiemmin käytyyn keskusteluun missä pidetään tonnin latureita itsestään selvyyksinä. Tietty tässä korostuu markkinalait, jos joku asentaja noita tonnin asemia asentelee isoihin hintoihin koska voi, niin ei kai niitä kannata halvalla asennella.
 
Itse asennutin laturin uudehkon rivarin pihaan, sähkömies asensi itse aseman ja veti sähköt sähköpääkeskuksesta. Sähköpääkeskus vaati töitä jonkin verran, liittyen vikavirtasuojiin (piti tehdä jotain johdotuksia uusiksi). Kolmisen tuntia hän touhusi. Tuo 80e kuulostaa kyllä melkoisen halvalta hinnalta.
 
Kilpailutin oman latausaseman asennuksen jossain kilpailutus-sivustolla. Ei muuta ihmeellistä kuin vain latausaseman asennus suko-pistokkeen paikalle. Tarjouksia tuli "Sepon sähkö" -firmoilta muutama sellaisia missä olisi 300 euroa maksanut asennus kaikkineen. Sitten yksi firma vähän reilummin halvempana ilmoitti että puolen tunnin homma, mutta minimissään tunnin veloittavat. Tartuin tähän eikä siinä tosiaan mennyt tuon kauempaa, 80e veloittivat kun otti matkoja päälle.

Kerroin noista aiemmista kolmen huntin tarjouksista ja tämä asentaja nauroi vain päälle, että ihmiset maksavat kyllä turhasta ja sokkona kun luulevat että täytyy. Kuten tässäkin keskustelussa näkee, enkä nyt viittaa lainaamaani tubbeen vaan aiemmin käytyyn keskusteluun missä pidetään tonnin latureita itsestään selvyyksinä. Tietty tässä korostuu markkinalait, jos joku asentaja noita tonnin asemia asentelee isoihin hintoihin koska voi, niin ei kai niitä kannata halvalla asennella.
Joo meillä meni tuohon kerrostalon pihaan kun tuommoinen tolpan pää vaihdettiin niin ukolta 25min kun se vaihtoi sen ja välillä kävi sähkökeskuksella sammuttaa virrat ja uudestaan päälle. Eli matkoineen tähän 3km päähän firmalta alle tunti.
 
Itse asennutin laturin uudehkon rivarin pihaan, sähkömies asensi itse aseman ja veti sähköt sähköpääkeskuksesta. Sähköpääkeskus vaati töitä jonkin verran, liittyen vikavirtasuojiin (piti tehdä jotain johdotuksia uusiksi). Kolmisen tuntia hän touhusi. Tuo 80e kuulostaa kyllä melkoisen halvalta hinnalta.
Jos asennetaan olemassa olevan pistorasian tilalle ja keskuksessa ryhmällä on valmiina vikavirtasuoja, niin ei tuohon asennukseen kulu mittauksineen kuin se tunti. Eli tuossa tilanteessa (aika yleinenkin tilanne) se asennustyö maksaa sen 50-100€ riippuen sähköliikkeestä.
 
Mites muuten tuo vikavirtasuoja-asia, kun käytetään olemassaolevaa vetoa. Jos kiinteästi asennettavassa kytkentälaitteessa on vikavirtasuojat sisäänrakennettuina, niin tarvitseeko VVSK:ta edes olla keskuksen päässä?
 
Meneee vähän offtopikin puolelle mutta minulla kävi sähkäri kytkemässä ulkovaraston sähköt verkkoon ja lisäsi samalla keskukseen sulakkeen sekä vikavirtasuojan. Siinä meni aikaa alle tunti eli asennuksissa on eroa. Ulkovarastossa oli muutama pistorasia, katkaisija ym ja mittapöytäkirja kuului tuohon tuntiin.
 
Mites muuten tuo vikavirtasuoja-asia, kun käytetään olemassaolevaa vetoa. Jos kiinteästi asennettavassa kytkentälaitteessa on vikavirtasuojat sisäänrakennettuina, niin tarvitseeko VVSK:ta edes olla keskuksen päässä?

Ei tarvitse, kunhan siinä latausasemassa on myös DC vikavirran valvonta.
 
Kävin sitten hakemassa tuon verkkokaupan ”tarjous” laturin ja siihen 10m 3-vaihe jatkojohtoa. Kokeillaan nyt ensin 8A virralla sulaako joku.
 
Kävin sitten hakemassa tuon verkkokaupan ”tarjous” laturin ja siihen 10m 3-vaihe jatkojohtoa. Kokeillaan nyt ensin 8A virralla sulaako joku.

Wait... Kävit hakemassa sähköautolle laturin?
Joko pihassa on joku sähköpirssi? Muistelen että taannoin kyselit vinkkejä sähköauton hankintaan, mutta tämän ketjun keskustelu on taas vellonut siihen malliin että tippuu kärryiltä.
Mihin malliin sitten lopulta päädyit? Jos auto on jo hankittu.
Muistelen että vaatimukset oli kuten meillä kaikilla muillakin, eli pitää päästä kusematta lappiin ja tilaa olla seitsenhenkiselle perheelle ja kahden viikon lomavermeille, neliveto ja maavaraa niin että pääsee sen hirvenruhon viereen ajamalla sekä 15m jahtia pitää pystyä vetämään ilman kulutuksen nousua.
 
Wait... Kävit hakemassa sähköautolle laturin?
Joko pihassa on joku sähköpirssi? Muistelen että taannoin kyselit vinkkejä sähköauton hankintaan, mutta tämän ketjun keskustelu on taas vellonut siihen malliin että tippuu kärryiltä.
Mihin malliin sitten lopulta päädyit? Jos auto on jo hankittu.
Muistelen että vaatimukset oli kuten meillä kaikilla muillakin, eli pitää päästä kusematta lappiin ja tilaa olla seitsenhenkiselle perheelle ja kahden viikon lomavermeille, neliveto ja maavaraa niin että pääsee sen hirvenruhon viereen ajamalla sekä 15m jahtia pitää pystyä vetämään ilman kulutuksen nousua.
Oho aika hyvin muistettu.

Joo tosiaan siitä lähdin ettei paljoa ominaisuudet huononisi entiseen dieseliin verrattuna mutta hiukan kompromisseja joutui tekemään. Ensimmäisenä tippui pois 4x4 koska muutamme alueelle jossa sitä ei enää tarvita. Sitten pieneni tilantarve kun range noissa stellantiksen pakuissa jää todellisuudessa aika vaatimattomaksi. Jäljelle jäi enää toive 3 x isofix, koiralle tilaa ja kohtuullinen tulos tuossa TB 1000km testissä.

ID4 ja Enyaq kävin kokeilemassa. Mutta vähän intoa laski kun ei ne perinteisillä mittareilla miltään 50k€ autoilta oikein tuntunut. Vanha mersu oli tilavampi, nopeampi, varusteilla ja hiljaisempi. Lisäksi tietty nämä maasto ja range ominaisuudet. Itse olin siis tähän mennessä autoillut pääsääntöisesti 200-500tkm rullatuilla ”premiumeilla”.

Ajattelin jo jotai pienempää diesel rutkua väliajan autoksi mutta hylkäsin sitten sen korkean rekisteröintiveron vuoksi. Sitten jo harkitsin pieniä Corsa e, e C4 tms. ja melkein ostin I-Pacen kun ajattelin että kyllä se hurtta oppii makaamaan autossa. Sattumalta kuitenkin katsoin paikallisen Skoda myyjän valikoimaa ja välirahastakin päästiin yhteisymmärrykseen niin Enyaq 80 nyt pihalla seisoo.

Illalla laivalla yli ja siitä 1000 km yhteen soittoon. Hyvä crash course kun en ole kertaakaan julkisella ladannut ja sähköautolla ajetut kilometrit on yhteensä varmaan alle 200 km.
 
Alkaa olla kohta sähkösiirtymä suorittettu. BMW i4 M50 toimitettiin kuun vaihteessa ja BMW iX1 saapui tällä viikolla Hankoon. Autojen tilauspäivällä oli tasan vuosi eroa, että semmosta. Yllättävän liukkaasti liikkui toi iX1 tuotantoon.
 
Ai tuo iX1 tuli noin nopeasti tuotantoon ja toimituksiin. Tottunut siihen, että näissä kuluu reippaasti aikaa.
 
Olikin ihan sopusuhtaisen näköinen toi ix1, varsinkin kun vertaa merkin viime aikaisiin lanseerauksiin, lähinnä siis tohon möhkö-suviin. Tosin vähän piti silmiä hieraista kun esitteeseen oli auto laitettu hullut päivät pösö-värissä, luulin että olin ladannu väärän auton esitteen.
 
Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen?

Tässä tilapäisyydessä on kyse lähinnä sähköteknisen alan sanaston vuotamisesta suurelle yleisölle (jonkun käännöskukkasen kautta mitä todennäköisimmin). Mikä tahansa pistotulpalla kytketty laite on tilapäisesti kytketty (vs kiinteästi kytketty sähkölaite, esimerkiksi asunnon lämmitykset tai muut kiinteät sähkölaitteet). Ei suinkaan tarkoita sitä, että pistotulppakytkentäinen laite olisi tarkoitettu vain lyhyeen tilapäiskäyttöön ja heti vaarallinen jatkuvassa käytössä.

Et varmaan ota kotona televisiotakaan irti pistorasiasta joka käytön jälkeen ja todennäköisesti annat kahvinkeittimenkin vaan olla aina seinässä jääkaapista puhumattakaan. Silti ne ovat vain tilapäisesti kytkettyjä laitteita.
 
Tässä tilapäisyydessä on kyse lähinnä sähköteknisen alan sanaston vuotamisesta suurelle yleisölle (jonkun käännöskukkasen kautta mitä todennäköisimmin). Mikä tahansa pistotulpalla kytketty laite on tilapäisesti kytketty (vs kiinteästi kytketty sähkölaite, esimerkiksi asunnon lämmitykset tai muut kiinteät sähkölaitteet). Ei suinkaan tarkoita sitä, että pistotulppakytkentäinen laite olisi tarkoitettu vain lyhyeen tilapäiskäyttöön ja heti vaarallinen jatkuvassa käytössä.

Et varmaan ota kotona televisiotakaan irti pistorasiasta joka käytön jälkeen ja todennäköisesti annat kahvinkeittimenkin vaan olla aina seinässä jääkaapista puhumattakaan. Silti ne ovat vain tilapäisesti kytkettyjä laitteita.
Erinomaisesti sanottu. Itsekin asennutin ns. supersukon autokatokseen, ja asentaja tutki ja totesi kaapeloinnin ja kaiken olevan pristiiniläiset jatkuvaan 16A lataukseen. Silti sekin on kuitenkin tilapäisesti kytketty, koska kyseessä ei ole kiinteästi asennettu kaapeli.
 
Laitoin uuden Niron navigoimaan DC-latauspisteelle, niin aloitti akun esilämmityksen -5C lämmöissä jo 90 km ennen latauspistettä :woot:

Akun lämmitysteho 3,6 - 3,9 kW
 
Laitoin uuden Niron navigoimaan DC-latauspisteelle, niin aloitti akun esilämmityksen -5C lämmöissä jo 90 km ennen latauspistettä :woot:

Akun lämmitysteho 3,6 - 3,9 kW
No oliko lataus pisteellä sitten aika haipakkata, kun akku oli ehtinyt lämmetä oikein kunnolla sitä ennen? Vai oliko se joku Lidlin 20kW DC-laturi?

Kai tuon kanssa joutuu tasapainoilemaan, haluuako minimoida latauksiin kuluvan ajan (ja siten koko ajomatkan ajan) vaikka siihen kuluisi enemmän energiaa, vai säästää energiaa mutta tyytyä sitten pidempiin lataustaukoihin.

Asiasta sivuun, swiddu onko sekä Lidl että Espoon kauppakeskus Sello mennyt puolittamaan AC-latausasemiensa tehon 22kW -> 11kW? Aina meitä Zoe- (ja Megane E-tech ja Nissan Ariyan) kuskeja sorsitaan ja pissitään silmään...

Hyvänä uutisena puolestaan se että siinä missä toissaviikolla Sellon AC-latausasemat eivät tuntuneet enää suostuvan lataamaan Zoea (niihin oli tullut sama vika tai "ominaisuus" mitä raportoin aiemmin Verkkokauppa.com:n AC-latausasemilla, eivät aloita koskaan latausta Zoen kanssa, jäävät ikuiseen kättelyluuppiin tai jotain; molemmissa paikoissa on Enston latausasemat ja olinkin asiasta suoraan yhteydessä Enstoon), eilen Sellon latausasemat taas vaihteeksi toimivat Zoellakin. Puh!

Tosin, jostain syystä kättelyyn meni varmaan kaksi minuuttia ennenkuin lataus alkoi, mutta pääasia että alkoi lopulta (en ole havainnut tuollaista pitkää kättelyä muilla AC-latausasemilla, olivat ne sitten 22kW tai 11kW). Valitettavasti vain 11kW teholla, kun ennen puskivat 22kW... :( Tätä se energiakriisi ja sähköpula nyt sitten tarkoittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja riittääkö se 10 asteen lämmitys, vai pitäisikö lämmittää 20 astetta. Jokatapauksessa kyllä se akun lämmittäminen ottaa ihan reilusti energiaa, jos esim. 0 asteista akkua pitää kunnolla lämmittää pikalatausta varten.
 
Ja voihan se olla että se lämmitin ei edes koko aikaa lämmittänyt täydellä teholla. Ei niitä akkuja kannata yrittää minuutissa lämmittää, koska sitten vaan kennon kuori on tulikuuma ja keskeltä edelleen kylmä.

Vähän kuin joulukinkun koittaisi saada hyväksi vartissa 600 asteen uunissa.

Toisaalta tietenkään ei myöskään tunteja etukäteen kannata lämmittää, koska sitten se lämpö karkaa. Ehkä luotetaan vaan siihen, että insinöörit tietää mitä tekee.
 
Jotain muutakin "outoa" muutosta Zoessa aivan viime aikoina, tosin kai enemmän positiivishenkistä...

Tässä lähiaikoina ainoat erityiset asiat mitä autolle on tehty oli viime kuussa eka määräaikaishuolto, viime viikolla talvirenkaiden vaihto tuon saman puljun rengashotellilla, ja viime viikolla autooni tuli ilmeisesti tietämättäni ja mitään ilmoittamatta keskikonsolin softan media center tms. päivitys.

Olin just aloittanut latauksen Kaaren kauppakeskuksessa kun havaitsin ettei auton volume-nappi toimi, radio oli juuttunut yhdelle volumelle.
Muistelin saman tapahtuneen viime keväänä kun autoon oli tullut media center-päivitys ilmateitse, ja se ratkesi buuttaamalla keskikonsoli pitämällä sen käynnistysnappulaa pitkään pohjassa, joten päätin kokeilla sitä. Mitään ilmoitusta tai varoitusta päivityksestä en tosin ollut saanut, joten en voi olla varma tuliko päivitystä vai ei.

Tuo resetointi aiheutti vain sen että sen jälkeen keskikonsoli pysyi tummana eikä suostunut enää käynnistymään. Pysyi kiinni koko loppupäivän ajan vaikka käynnistin ja sammutin koko auton jne. Ajattelin että pitääkö alkaa tilata uutta huoltoaikaa (autolla voi kyllä ajaa ilman keskikonsolia mutta tietenkään sen palvelut eivät ole käytössä, edes radio), mutta kaikeksi onneksi seuraavana aamuna keskikonsoli käynnistyi ok kun lähdin ajoon.

Oli miten oli, tällä viikolla havaitsin että auton esilämmitys suostui käynnistymään puhelimesta, vaikka akkua oli jäljellä 36% tai jotain sinnepäin (auto ei ollut myöskään latausjohdossa kiinni). Aiemmin siinä oli tarkka raja että akkua pitää olla vähintään 40% tai muuten esilämmitys ei suostu alkamaan.

Nyt myös tosiaan tuo Sellon latauskin alkoi lopulta toimia kun ei viime viikolla väliaikaisesti suostunut (voi toki olla että jotain muuttui myös ko. latausasemilla tällä viikolla kannaltani parempaan suuntaan)... No, en tiedä onko noista kahdesta muutoksesta kiittämistä sitten media center päivitystä joka mahdollisesti tuli viime viikolla, mitään varoittamatta tai ilmoittamatta? En oikeasti edes tiedä onko tullut, mutta jollain ulkomaisella Zoe-sivustolla taisi olla maininta että joitakin viikkoja sitten jokin päivitys tulisi.

Oli miten oli, pääasia että jotain positiivista kehitystä, johtui mistä johtui. Ties vaikka joku päivä Zoe saisi sellaisenkin modenin ominaisuuden kuin kyky rajoittaa lataus jollekin tietylle akun lataustasolle, esim. 85% ?!? Nyt se lataa pyytämättä aina 100% ellei itse katkaise latausta kesken tai aseta ajastettua latausta vaikka puhelinäppillä. Ihanan 90-lukulaista retroa...
 
No oliko lataus pisteellä sitten aika haipakkata, kun akku oli ehtinyt lämmetä oikein kunnolla sitä ennen? Vai oliko se joku Lidlin 20kW DC-laturi?
Eikös niiden Lildin DC-latureiden max. teho pitänyt nyt maksullisuuden myötä muuttua takaisin 50kW, kun välillä laskettiin 30kW:iin?

Edit: Vaivauduin nyt rekisteröitymään tuonne Lidlin palveluun nähdäkseni lataushinnat. 24c/kWh DC ja 19c/kWh AC. Kieltämättä nykyisillä sähkönhinnoilla vallan kohtuulliset. Tarkoittanee sitä että CCS DC lataus jatkossakin aina varattu, kuten näytti lähi-Lidlissä nytkin olevan.
 
Viimeksi muokattu:
Oli miten oli, pääasia että jotain positiivista kehitystä, johtui mistä johtui. Ties vaikka joku päivä Zoe saisi sellaisenkin modenin ominaisuuden kuin kyky rajoittaa lataus jollekin tietylle akun lataustasolle, esim. 85% ?!? Nyt se lataa pyytämättä aina 100% ellei itse katkaise latausta kesken tai aseta ajastettua latausta vaikka puhelinäppillä. Ihanan 90-lukulaista retroa...
Miksi sä haluaisit sen latauksen lopettaa kesken? Renuhan ei lataa sitä akkua 100% ikinä muutenkaan.
 
Ja riittääkö se 10 asteen lämmitys, vai pitäisikö lämmittää 20 astetta. Jokatapauksessa kyllä se akun lämmittäminen ottaa ihan reilusti energiaa, jos esim. 0 asteista akkua pitää kunnolla lämmittää pikalatausta varten.
Muistelen lukeneeni että esim. Tesla pyrkii esilämmittämään akun jopa 40 asteeseen DC-pikalatausta varten. Kuvittelisin toki että ihan kivasti se latautuisi jo vaikka 20 tai 30 asteisena, mutta ehkä se optimi mahdollisimman nopealle lataukselle on sitten vieläkin korkeampi, tiedä häntää.

Sitä en tarkalleen tiedä missä lämpötiloissa autojen akut esim. talvella pyörivät ajon aikana, tai mitä ovat aamuisin pakkasyön jälkeen jos ei ole ollut yötä latauksessa. Tarkastelin oman autoni akun lämpötilaa OBD2-lukijalla kun oli jotain +4 asteen kelejä, ja aika normi oli että aamulla ajoon lähtiessä (ilman yölatausta) akku oli esim. 7 tai 8 astetta, ja lämpeni ajon aikana ehkä vähän päälle +10 asteeseen. Eli ei kovin paljoa, mutta hieman sentään, pelkän ajon ansiosta.

Mielenkiinnolla odotan -15 tai kylmempiä kelejä, silloin tarkkailen lämpötiloja uudestaan. Meneekö akku öisin oikeasti vaikka -10 lämpötiloihin, vai pitääkö itseään lämpimämpänä jos vain energiaa on?
 
Ai tuo iX1 tuli noin nopeasti tuotantoon ja toimituksiin. Tottunut siihen, että näissä kuluu reippaasti aikaa.

Joop, tilattu kesäkuun alussa. Näiden tuotanto piti alkaa marraskuussa, mut oma tilaus rullas linjalta läpi jo lokakuussa. Sitten loogisesti kuukausi saksan logistiikkalimbossa ennen kuin auto suomessa.
 
Miksi sä haluaisit sen latauksen lopettaa kesken? Renuhan ei lataa sitä akkua 100% ikinä muutenkaan.
Ei kai mikään auto lataa oikeasti 100%, paitsi ehkä LFP-akullinen Tesla ja tuskin sekään?

55kWh brutto ja 52kWh netto akku, joten nopeasti päättelen että 100% asti lataus on kuitenkin oikeasti (koko akun kapasiteettin huomioiden) selvästi yli 90% tai jopa yli 95%, koska oletan että bufferia on myös alarajalla ja siellä varsinkin koska tyhjäksi ajaminen on akulle pahempaa kuin täyteen lataaminen, varsinkin kylmässä säässä.

Joskus kerran kuukaudessa tai harvemmin kuitenkin lataan kotona hitaasti 100%:iin asti joku viikonloppu, kun olen ollut ymmärtäväni että Zoe tekee silloin jotain kennojen jännitetasojen tasausta tai mitä lie kun ladataan täyteen asti. Renaultin maahantuojan näkemys tosin oli sama kuin sinulla että ei tarvitse välittää vaikka lataisi koko ajan 100%, mutta olen luonteeltani skeptinen enkä usko ketään.

Jos Zoessakin olisi tuo latauksen rajaus, olisi se hieman elämää helpottava tekijä kun voisin aina laittaa kiinni lataukseen sen enempää miettimättä, vaikka akku olisi jo suht täynnä. Luultavasti pitäisin rajaa jossain 85% arkiajoissa, ja pidempään viikonloppuajoon valmistautuessa poistaisin rajoituksen väliaikaisesti ja antaisin ladata 100% asti.
 
Niin täyteen ladatessa tietty pakkokin tehdä kennojen jännitystason tasausta, kun eihän se muuten olisi täynnä jos osa kennoista olisi vajaita :D
 
Eikös niiden Lildin DC-latureiden max. teho pitänyt nyt maksullisuuden myötä muuttua takaisin 50kW, kun välillä laskettiin 30kW:iin?

Edit: Vaivauduin nyt rekisteröitymään tuonne Lidlin palveluun nähdäkseni lataushinnat. 24c/kWh DC ja 19c/kWh AC. Kieltämättä nykyisillä sähkönhinnoilla vallan kohtuulliset. Tarkoittanee sitä että CCS DC lataus jatkossakin aina varattu, kuten näytti lähi-Lidlissä nytkin olevan.
Juu varmaan ovatkin tehneet. Toisaalta samalla mahdollisesti ovat laskeneet AC-lataukset 22kW -> 11kW, jos oikein ymmärsin (en ole vielä itse kokeillut maksullista Lidl-latausta, pitäisi virittää Lidl-äppiin maksukortti jne., ja jossain muualla lähistöllä lataan edelleen halvemmin tai jopa ilmaiseksi, lämpimässä kauppahallissa...).

Ymmärrän toki että useimmat eivät hyödy 22kW AC-latauksesta vaan enintään 11kW, ja varmasti muutenkin suosivat Lidlillä ennemmin 50kW DC-latausta... mutta sitä suuremmalla syyllä, miksi sitten rajoittaa AC 22kW, jos kuitenkin aniharvat sitä sillä nopeudella tulevat käyttämään? Aiemmin toimivat ihan ilman ongelmia 22kW, jos auto siihen vain pystyi.

No, käydään vielä testaamassa Lidl, ehkä ovatkin palanneet takaisin 22kW.
 
Niin täyteen ladatessa tietty pakkokin tehdä kennojen jännitystason tasausta, kun eihän se muuten olisi täynnä jos osa kennoista olisi vajaita :D
Näin olen päätellytkin, mutta ainakin Renault suosittelee silloin tällöin täyteen latausta tuon takia. En muista ovatko muut valmistajat antaneet tuollaista suositusta, Tesla on tainnut LFP-akullisille Tesloilleen mutta olen ollut käsityksessä että sillä on haluttu parantaa Teslan kykyä arvioida akun todellista lataustasoa, kun se on LFP-akuissa vaikeampaa kun jännitetaso ei laske yhtä suoraviivaisesti akun tyhjentymisen myötä, kuin NCA ja NMC-akuissa.
 
jossain muualla lähistöllä lataan edelleen halvemmin tai jopa ilmaiseksi, lämpimässä kauppahallissa...).
Toi mahdollisuus ladata täydellä 22kW teholla on muuten varmaan ihan edukas monilla minuuttihintaisilla 22kW AC-pisteillä.

Edit: Jaa no näyttää AC:t useimmiten olevan kWh-perustaisia. 43kW latauspisteen löysin joka on 5,5c/minuutti eli täydellä nopeudella 7,7snt/kWh, mutta noi 43kW AC-latauskykyiset ei taida kovin yleisiä olla. Mahtaako olla muita kuin ZOE Q90 välillä 2017 - 2019

Näin olen päätellytkin, mutta ainakin Renault suosittelee silloin tällöin täyteen latausta tuon takia. En muista ovatko muut valmistajat antaneet tuollaista suositusta, Tesla on tainnut LFP-akullisille Tesloilleen mutta olen ollut käsityksessä että sillä on haluttu parantaa Teslan kykyä arvioida akun todellista lataustasoa, kun se on LFP-akuissa vaikeampaa kun jännitetaso ei laske yhtä suoraviivaisesti akun tyhjentymisen myötä, kuin NCA ja NMC-akuissa.
Käsittääkseni kaikki autovalmistajat suosittavat, että akkuja ladataan välillä hidaslatauksellakin. Tai jos joku tietää autovalmistajan joka ilmoittaa että akkujen elinikä on aivan yhtä hyvä vaikka laitaisi aina 300kW DC-latauksella, niin kertokaa pois :hmm:

Just katsoin videon jossa joku jenkkiläinen taksikäytössä Model 3 Teslaa 2,5 vuotta ja 220 000 km ajanut kertoi että joutui ostamaan uuden akun hintaan $11 000 + työt ja kerrottiin että "ihan normaalia" koska oli pelkkää DC-latausta käyttänyt. Ei niillä turhaan ole takuuraja 120 000 mailia jos 140 000 mailin kohdalla poksuu :D
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
301 955
Viestejä
5 137 659
Jäsenet
82 083
Uusin jäsen
PCOVERMAC

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom