Yleistä keskustelua sähköautoista

Tripleteissä latauslaite on 2x16A eli auto ottaa 7,2 kW tehlla maksimissaan. 400 V en tiedä, ihan normaalilla 3x16A latauslaitteella tuota latailen kotona.
Tuo on kuitenkin 2x 230v nollaa vasten, eikä 400v vaiheiden välillä, jos 7,2kW ottaa.
 
Tuo on kuitenkin 2x 230v nollaa vasten, eikä 400v vaiheiden välillä, jos 7,2kW ottaa.
Lähinnä siis sitä tarkoitin, että tuskin volkkarilla on mitään 400 V viritelmää, kun tuo tripletin 2x16A on se "vanha" ratkaisu joka oli myös e-Golfissa.
 
En tietenkään pidä täysin mahdottomana että jossain euroautossakin olisi vaiheiden välistä lataus, mutta kyllä tuo 6kW vaiheiden välistä kuulostaa tyypilliseltä jenkkijutulta. Siellähän vaiheet on tyypillisessä asuintalossa 180 asteen erolla eli vastakkaiset ja niitä on kaksi. Eli yksi vaihe 120V ja kaksi vaihetta 240V. 6kW on siellä tyypillinen lataustehto eli 25A * 240V.

Toki sit taas siellä ei olisi 3,7kW yhdestä vaiheesta :hmm:
 
Mikäs on ketjulaisten näkemys tämän auton hintatasosta?


Tarjosivat ihan mainiota vaihtohintaa ja rahoituskin oli (nyky-ympäristössä) varsin kohtuullinen. Mietin, josko tuosta saisi luoetettavan pelin pariksi, kolmeksi vuodeksi.

EDIT: Pahus, nyt taisi tulla väärään ketjuun. Pahoittelut.
 
Mikäs on ketjulaisten näkemys tämän auton hintatasosta?


Tarjosivat ihan mainiota vaihtohintaa ja rahoituskin oli (nyky-ympäristössä) varsin kohtuullinen. Mietin, josko tuosta saisi luoetettavan pelin pariksi, kolmeksi vuodeksi.

EDIT: Pahus, nyt taisi tulla väärään ketjuun. Pahoittelut.

Ei tuo nyt omiin silmiin ainakaan edulliselta vaikuta. 2020 ja 50k rullattu, keskikoon akku. About samalla rahalla saa saman ikäistä Tessua.
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?

Työn osuuden saa laitettua kotitalousvähennyksiin ja sieltä saa takaisin 40-60%. Se on kyllä totta että sitä myöten hinnat ovat vähän nousseet.
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Vajaat 300€ maksoin tarvikkeineen kahden 3-vaihe pistorasian asennuksesta + tarvikkeista (vikavirtasuojaa yms). Toinen rasia tuli ulos ja toinen sisälle, useita metrejä veti kaapelia + läpivientiin seinästä meni aikaa.
Kai nämä hinnat vähän paikkakuntakohtaisia, PK-seudulla saa varmaan kertoa maakuntien hinnat jopa kahdella...
 
Joku voisi sanoa, että se vasta typerää onkin, että polttaa talonsa ja menettää (vakuutus)rahansa, kun tietentahtoen tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla laturilla latailee pistokkeesta, jota jatkuvaan kuormitukseen ei ole tarkoitettu :kahvi:
Virallinen suositus on, että tavallisesta pistorasiasta voi ladata, kunhan virta rajoitettu 8 ampeeriin. Käytännössä uudet ja kunnossa olevat rasiat eivät ole moksiskaan jatkuvasta 16 A kuormituksesta, vaan lämpenevät tuskin havaittavasti.

 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Kyllähän tuo aika tuuhea hinta on, ellei tuon takia tuntikaupalla matkaa tule.
 
Pitää paikkansa näillä lämpötiloilla, mutta ei oikein kylmemmällä. Itse jouduin auton ostaessa tuolla 13A:lla pärjäämään (ennen kuin sain itse latausaseman asennettuksi), ja vaikka teoriassa sen pitäisi pystyä yössä lataamaan täyteen niin kylminä viikkoina (-15C keskiarvolla) se ei toteutunut. Akun lämmitykseen meni niin suuri osa, että itse lataamiseen ei oikein riittänyt potkua vaan auto ilmoitteli että 1kW teholla meni akkuun, loput lämmitykseen. Viikonloppu pelasti, koska joka päivä jäätiin hieman jälkeen. Puhumattakaan Teslan kanssa siitä että autoa pitää esilämmittää jotta pääsee edes sisään sinne ja sehän ei helpota alkuunkaan kylminä päivinä.

Mitenkään kovin energiataloudellista se ei ollut että akkua lämmitettiin 12h yössä. 11kW laturilla tuota akkua ei tarvitse lämmittää niin pitkään, jolloin hyötysuhde latauksessa kasvaa ja sen huomaa varsinkin erittäin kylminä päivinä.
Tuli muuten mieleeni, onko Teslassasi LFP-akku?

Se voisi mielestäni selittää että pakkasella niin suuri osa latausenergiasta käytetään akun lämmittämiseen, koska käsittääkseni LFP:llä on omia erityisongelmiaan kylmänä latailussa, verrattuna NCA ja NMC-akkuihin.

EDIT: Niin joo autoni akku oli aamuun klo 6:45 mennessä ehtinyt latautua jo 87% tasolle mikä riitti taas enemmän kuin hyvin tämän päivän ajoihini, yöllä oli kai jotain -4 astetta pakkasta, ja siis 1x10A lataus käynnissä. En tiedä näkisinkö esim. OBD2-lukijalla millaisella teholla autoni oikeasti lataa eri lämpötiloissa ja paljonko menee muuhun (esim. mahdolliseen akun lämmitykseen). Nyt yritin vain karkeasti päätellä ja laskella siitä kuinka paljon auto oli vielä vajaa 100%:sta ja paljonko auto itse arvioi vielä menevän aikaa täyteen lataukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Onkos kellään mitään ajatuksia siitä, josko latailisi sähköautoa suoraan 48v DC järjestelmästä? Vai kannattaako säätää akustot ja aurinkopneelit niin, että auto saa vaikka sen 300-400V DC syötön silloin kun virtaa löytyy?

Taustalla siis tavoite täyteen sähköverkkoriippumattomuuteen akustoilla ja erilaisilla omavaraisilla energian generointiratkaisuilla.
 
Onkos kellään mitään ajatuksia siitä, josko latailisi sähköautoa suoraan 48v DC järjestelmästä? Vai kannattaako säätää akustot ja aurinkopneelit niin, että auto saa vaikka sen 300-400V DC syötön silloin kun virtaa löytyy?
Auton akkujen jannite on luokkaa 400V niin ikina et voi ladata suoraan 48V. Se DC syotto myoskaan 400V ei ole aivan niin helppa kuin ehka saatat ajatella. Helpointa ja todennakoisesti myos halvinta on katsoa etta asunnon invertterissa riittaa puhti ja sitten vain ladata AC. Jos sijoitat aurinkopaneelien lisaamiseen sen rahan minka saastat siina etta et mieti noita DC latauksia niin se 10% hyotysuhteen paraneminen jaa akkia toissijaiseksi.
 
85D oli eka ässä, 13A virralla normi töpöstä pärjättiin eka talvi hyvin. Latasi -30 pakkasilla myös riittävästi. 30-40% yössä riippuen mihin aikaa illasta johto kiinni. Lähtö 7:00 arkisin ja 60km ajoa yleensä päivässä. Nykyne 100D lataa myös 10A virralla talvella ihan ok mummola reissuilla. Toki vauhti ei huimaa päätä mut lämmittää akkua 30min ja taas lataa tunnin pari ja taas lämmittää. Jos pakkasta siis -20 tai enempi.

Ässät ainakin lämmittää sykleissä pakkasella. En ota kantaa rauta akku perus kolmosiin.
 
Auton akkujen jannite on luokkaa 400V niin ikina et voi ladata suoraan 48V. Se DC syotto myoskaan 400V ei ole aivan niin helppa kuin ehka saatat ajatella. Helpointa ja todennakoisesti myos halvinta on katsoa etta asunnon invertterissa riittaa puhti ja sitten vain ladata AC. Jos sijoitat aurinkopaneelien lisaamiseen sen rahan minka saastat siina etta et mieti noita DC latauksia niin se 10% hyotysuhteen paraneminen jaa akkia toissijaiseksi.
Olisihan tuossa hyötysuhteen paranemisen lisäksi sekin, että aurinkosähköjärjestelmän päässä ei tarvitsisi olla omaa akkua ja silti lataus pystyisi toimimaan jatkuvasti vaikka tulisi äkisti pilvi auringon ja paneelien väliin. En tiedä että kukaan myisi suoraan aurinkopaneleista lataavaa DC-laturia, mutta ottaen huomioon että kaupalliset DC-laturit on alkaen suuruusluokkaa 10 000 euroa, niin vaikea kuvitella että tuon hintaeron perus invertteripohjaiseen ratkaisuun saisi kuoletettua. Ja vaikka tekisi itse niin kymmenien ampeerien 300-500V alueen hakkuriratkaisut ei ole kuitenkaan ihan halpoja. Puhumattakaan että ei siinä tuntipalkoille pääsisi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos pitää auringolla ladata, niin ostaisin vaan tuollaisen älylaturin johon saa säädettyä latausrajat. Eli jos auringosta tulee vähintään vaikka 80% vaaditusta tehosta niin ladataan. Jos ei tule niin ei ladata.
 
Jos pitää auringolla ladata, niin ostaisin vaan tuollaisen älylaturin johon saa säädettyä latausrajat. Eli jos auringosta tulee vähintään vaikka 80% vaaditusta tehosta niin ladataan. Jos ei tule niin ei ladata.
Ymmarisin kysyjan kysymyksen niin etta haluasi paasta eroon ylimaaraisesta AC muunnoksesta jolloinka saisi hyotusuhdetta hinattua ylospain. Tuon voi kylla tehda teollisessa mittakaavassa kannattavasti mutta ei omakotitalossa. Takaisinmaksuaika on pitempi kuin maksajan ika.
 
Itsekin ymmärsin samoin tai sitten vaihtoehtoisesti luuli, että ilman invertteriä ratkaisu olisi halvempi.

Mutta siis sellaisia AC latausasemia on olemassa, jotka osaa määrittää lataustehon aurinkopaneeleilta ja niiden perässä olevalta invertteriltä saatavan tehon mukaisesti. Jos aurinkopaneelisysteemissä on vielä omat akut (aika lailla välttämättömät muutenkin saarekekäytössä), niin auto ottaa niiltä hetkellisesti tehoa silloin, kun paneelit äkisti varjostuu -> latausta ei tarvitse katkaista ja muutenkin akut puskuroi kun auton lataus ei kuitenkaan välttämättä ihan portaattomasti säädy.
 
Joo 2t metallia ja -10°C -> +20°C on 3,75kWh. Ehkä jos se autotalli on lämmitetty vaikka maalämmöllä, niin sähköä voisi mennä vain vajaa 1 kWh.
Mites matikka menee, jos
- oleteaan autossa käytettävän lämmitystä,
- akku tuskin ajon jälkeen jäässä ja
- ainakin suorasähköllä taitaa moni pitää tallia lähempänä kymmentä astetta?

Teoreettisesti varmaankin ILPillä lämpeävät autot kannattaisi lämmittää mahdollisimman kuumaksi, jos tallissa on suora sähkö, mutta todellinen merkitys lienee aika pieni.
 
Virallinen suositus on, että tavallisesta pistorasiasta voi ladata, kunhan virta rajoitettu 8 ampeeriin. Käytännössä uudet ja kunnossa olevat rasiat eivät ole moksiskaan jatkuvasta 16 A kuormituksesta, vaan lämpenevät tuskin havaittavasti.

Se oleellisin tuosta kannattaa huomata:
Vakuutusyhtiöt voivat asettaa vakuutusehdoissaan ja suojeluohjeissaan lisävaatimuksia kotitalouspistorasian käytölle sähköauton lataamiseen.

Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen? Ymmärrän kyllä hyvin jossain mökillä ja mummolassa, että tämä on ainoa vaihtoehto, mutta omassa kämpässä penninvenyttämisen takia :asif:
 
Mites matikka menee, jos
No tossa mun esimerkissä nyt oli 30 asteen lämpötilan nousu 2 tonnille terästä. -10°C -> +20°C on sama tulos kuin -20°C -> +10°C ja toisaalta 0°C -> +10°C on kolmaosa. Jos materiaalia on vähemmän eli 2 tonnin asemesta 1 tonni niin silloin energiaa menee puolet vähemmän. Tarkoitus oli heittää jokin lukema ajattelun pohjaksi, todellinen auto varmastikin on aika sekalainen setti erilaisia materiaaleja eikä se yön aikana ehdi lämmetä kauttaaltaan huonelämpötilaan eikä toisaalta ulkona käydessään välttämät ehdi kauttaaltaan jäähtyä ulkolämpötilaan. Ilmaa siellä auton sisällä ei hirveän montaa kiloa ole, joten sen lämpötila ei ole erityisen merkittävä juttu.
 
Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen?
Puhumattakaan siitä että saako vakuutusyhtiö siitä hyvän tekosyyn evätä korvaus, jos talo palaa jostain muusta ei-ilmeisestä syystä.
 
No tossa mun esimerkissä nyt oli 30 asteen lämpötilan nousu 2 tonnille terästä. -10°C -> +20°C on sama tulos kuin -20°C -> +10°C ja toisaalta 0°C -> +10°C on kolmaosa. Jos materiaalia on vähemmän eli 2 tonnin asemesta 1 tonni niin silloin energiaa menee puolet vähemmän. Tarkoitus oli heittää jokin lukema ajattelun pohjaksi, todellinen auto varmastikin on aika sekalainen setti erilaisia materiaaleja eikä se yön aikana ehdi lämmetä kauttaaltaan huonelämpötilaan eikä toisaalta ulkona käydessään välttämät ehdi kauttaaltaan jäähtyä ulkolämpötilaan. Ilmaa siellä auton sisällä ei hirveän montaa kiloa ole, joten sen lämpötila ei ole erityisen merkittävä juttu.
Ilmalla ei toki ole merkitystä, mutta kaikki kabiinin sisäpuolella lämpenee jollakin tavalla. Mulla ei ole mitään muistikuvaa mikä on autojen akkujen lämpötila ajossa.

Halusinkin tuoda esiin sen puolen, ettei ihan koko autoa tarvitse lämmittää kylmästä lämpimään. Ja toki osa lämmityksestä siirtyy vähäisempänä akulla lämmityksenä seuraavan ajokerran pienempänä kulutuksena.
 
uli muuten mieleeni, onko Teslassasi LFP-akku?
Se voisi mielestäni selittää että pakkasella niin suuri osa latausenergiasta käytetään akun lämmittämiseen, koska käsittääkseni LFP:llä on omia erityisongelmiaan kylmänä latailussa, verrattuna NCA ja NMC-akkuihin.

On, ja varmastikin saattaa hieman vaikuttaa. Mutta ottaen huomioon LFP:n yleistymisen, se on ihan todellinen ongelma tuollaiselle pienelle latausteholle kunnon pakkasilla. Harmittaisi se paljon maksaa sähköstä samalla kun suurin osa siitä menee harakoiden lämmittämiseen (vaikka meidän pihalla ne pikku harakat oikein kivoja onkin joka vuosi katsella, syövät vaan kaikki hedelmät puista).

LFP:n vaatima lisäenergia johtuu akkukemian lisäksi myös tietysti painosta, siellä on enemmän lämmitettävää materiaalia. Sinäänsä tuollainen pieni teho taitaa mennä LFP:lläkin vaikka kuinka kylmään akkuun, mutta en tiedä miten ohjelmistot ymmärtävät - ainakaan näissä Kalifornian auringon ihmeissä - ettei sieltä enempää olisi tulossakaan.
 
Ilmalla ei toki ole merkitystä, mutta kaikki kabiinin sisäpuolella lämpenee jollakin tavalla.
Niin mutta jos nostat ilman lämpötilan korkeammaksi niin sitä lämpöä menee melko varmasti harakoille monta kertaa enemmän kuin mitä auton rakenteet ehtii lämmetä. Eli siis jos pidät siellä vaikka viimeiset 15 minuuttia 30 asteisena niin rakenteet ehtii vähän lämmitä lämpimämmiksi, mutta sitten taas ikkunoista yms. huonosti lämpöä eristävistä kohteista karkaa entistä enemmän lämpöenergiaa pihalle. Ja ellet sitten pidä ilmanvaihtoa pois päältä (ilman kierrätys sisällä) niin sitä lämmintä ilmaa karkaa pihalle.

Mutta siis useimmat mainitut seikat vähentää sitä energiankulutusta tuosta "worst case" skenaariosta. Tarkan laskelman teko olisi varmasti teoriassa mahdollista, mutta käytännössä olisi varmaankin helpompaa selvittää energiahukka kokeellisesti ja mittaamalla.
 
Se oleellisin tuosta kannattaa huomata:


Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen? Ymmärrän kyllä hyvin jossain mökillä ja mummolassa, että tämä on ainoa vaihtoehto, mutta omassa kämpässä penninvenyttämisen takia :asif:
Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
 
Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
Se latauselektroniikka ei ole se ongelma tässäkään tapauksessa tai VW eUP! autossa jossa on ihan sama kytkentälaite. Ongelma noissa on ne tavanomaiset Schuko-pistokkeet joita ei ole suunniteltu sillä ajatuksella että niistä otetaan 8+ tuntia putkeen 3,7kW ilman valvontaa. Huonolla tuurilla ne ei kestä 8+ tuntia putkeen edes 1,8kW... Siksi valmistajat laittaa tuollaisia varoituksia niihin. Eli siis jos tilapäislataus aiheuttaa tulipalon niin se palo ei luultavasti aiheudu standardienmukaisesta kytkentälaitteesta vaan standardienmukaisesta pistorasiasta tai sähköasennuksista. Niitä pistorasioita saa ihan laillisesti käyttää vaikka olisivat 40 vuotta sitten asennetut eikä koskaan tarkistettu. Aikaisemmin suuret virrat on niissä yleensä olleet lyhytaikaisia ja niin että joku on ollut paikalla, josta syystä huomaamatta syttyvän palon riski on ollut vähäinen -> ei olla nähty tarpeelliseksi sähköasennusten katsastusta määräajoin.

Siinä olet varmaan oikeassa että Espanjassa pistokkeet ja talojen sähköasennukset saattaa olla keskimääräistäkin heikommat, mutta samat tekstit on Saksan versiossakin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
Ei se vaadi kuin yhden vakuutustarkastajan tulkinnan, niin kusessa olet. Vähän löytyy kulumaa ja lämpeämisen jälkiä sukosta (ja aina niissä jotain on), niin korvauksesta saa vääntää kunnolla. Jos siis laturista tai lähialueelta lähtee palo.
 
Se latauselektroniikka ei ole se ongelma tässäkään tapauksessa tai VW eUP! autossa jossa on ihan sama kytkentälaite. Ongelma noissa on ne tavanomaiset Schuko-pistokkeet joita ei ole suunniteltu sillä ajatuksella että niistä otetaan 8+ tuntia putkeen 3,7kW ilman valvontaa.

Siinä olet varmaan oikeassa että Espanjassa pistokkeet ja talojen sähköasennukset saattaa olla keskimääräistäkin heikommat, mutta samat tekstit on Saksan versiossakin.
Suosittelen lukemaan lainaamasi keskustelun kokonaan. Kuten jo aiemmin totesin, virallinen suositus sallii suko-rasiasta pitkäänkin kestävän lataamisen 8 A virralla.
 
Ei se vaadi kuin yhden vakuutustarkastajan tulkinnan, niin kusessa olet. Vähän löytyy kulumaa ja lämpeämisen jälkiä sukosta (ja aina niissä jotain on), niin korvauksesta saa vääntää kunnolla. Jos siis laturista tai lähialueelta lähtee palo.
Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
 
Kuten jo aiemmin totesin, virallinen suositus sallii suko-rasiasta pitkäänkin kestävän lataamisen 8 A virralla.
Tiedän että se on suositus. Vastaukseni olikin viestiin, jossa hölistiin jotain erimaisten latauslaitteiden laadukkuudesta.

Ja se suositus koskee kunnossa olevaa suko-rasiaa.

Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
Schukotkin muuten on CEE-pistokkeita (CEE 7/7)
 
Viimeksi muokattu:
Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
Niin? Sitä varten se kiinteä laite on paras. Pätevä asentaja kun on pistänyt, niin vakuutusyhtiöllä ei ole mitään saumaa venkoilla. Tosin en ehkä rinnastaisi suurille virroille suunniteltuja liitäntöjä suko-liittimeen, joka todistetusti on paska pitkäaikaiseen reippaampaan kuormitukseen. Lisäksi se suko monessa kotitaloudessa on jo valmiiksi vuosikymmeniä raiskattu.
 
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Kilpailutin oman latausaseman asennuksen jossain kilpailutus-sivustolla. Ei muuta ihmeellistä kuin vain latausaseman asennus suko-pistokkeen paikalle. Tarjouksia tuli "Sepon sähkö" -firmoilta muutama sellaisia missä olisi 300 euroa maksanut asennus kaikkineen. Sitten yksi firma vähän reilummin halvempana ilmoitti että puolen tunnin homma, mutta minimissään tunnin veloittavat. Tartuin tähän eikä siinä tosiaan mennyt tuon kauempaa, 80e veloittivat kun otti matkoja päälle.

Kerroin noista aiemmista kolmen huntin tarjouksista ja tämä asentaja nauroi vain päälle, että ihmiset maksavat kyllä turhasta ja sokkona kun luulevat että täytyy. Kuten tässäkin keskustelussa näkee, enkä nyt viittaa lainaamaani tubbeen vaan aiemmin käytyyn keskusteluun missä pidetään tonnin latureita itsestään selvyyksinä. Tietty tässä korostuu markkinalait, jos joku asentaja noita tonnin asemia asentelee isoihin hintoihin koska voi, niin ei kai niitä kannata halvalla asennella.
 
Itse asennutin laturin uudehkon rivarin pihaan, sähkömies asensi itse aseman ja veti sähköt sähköpääkeskuksesta. Sähköpääkeskus vaati töitä jonkin verran, liittyen vikavirtasuojiin (piti tehdä jotain johdotuksia uusiksi). Kolmisen tuntia hän touhusi. Tuo 80e kuulostaa kyllä melkoisen halvalta hinnalta.
 
Kilpailutin oman latausaseman asennuksen jossain kilpailutus-sivustolla. Ei muuta ihmeellistä kuin vain latausaseman asennus suko-pistokkeen paikalle. Tarjouksia tuli "Sepon sähkö" -firmoilta muutama sellaisia missä olisi 300 euroa maksanut asennus kaikkineen. Sitten yksi firma vähän reilummin halvempana ilmoitti että puolen tunnin homma, mutta minimissään tunnin veloittavat. Tartuin tähän eikä siinä tosiaan mennyt tuon kauempaa, 80e veloittivat kun otti matkoja päälle.

Kerroin noista aiemmista kolmen huntin tarjouksista ja tämä asentaja nauroi vain päälle, että ihmiset maksavat kyllä turhasta ja sokkona kun luulevat että täytyy. Kuten tässäkin keskustelussa näkee, enkä nyt viittaa lainaamaani tubbeen vaan aiemmin käytyyn keskusteluun missä pidetään tonnin latureita itsestään selvyyksinä. Tietty tässä korostuu markkinalait, jos joku asentaja noita tonnin asemia asentelee isoihin hintoihin koska voi, niin ei kai niitä kannata halvalla asennella.
Joo meillä meni tuohon kerrostalon pihaan kun tuommoinen tolpan pää vaihdettiin niin ukolta 25min kun se vaihtoi sen ja välillä kävi sähkökeskuksella sammuttaa virrat ja uudestaan päälle. Eli matkoineen tähän 3km päähän firmalta alle tunti.
 
Itse asennutin laturin uudehkon rivarin pihaan, sähkömies asensi itse aseman ja veti sähköt sähköpääkeskuksesta. Sähköpääkeskus vaati töitä jonkin verran, liittyen vikavirtasuojiin (piti tehdä jotain johdotuksia uusiksi). Kolmisen tuntia hän touhusi. Tuo 80e kuulostaa kyllä melkoisen halvalta hinnalta.
Jos asennetaan olemassa olevan pistorasian tilalle ja keskuksessa ryhmällä on valmiina vikavirtasuoja, niin ei tuohon asennukseen kulu mittauksineen kuin se tunti. Eli tuossa tilanteessa (aika yleinenkin tilanne) se asennustyö maksaa sen 50-100€ riippuen sähköliikkeestä.
 
Mites muuten tuo vikavirtasuoja-asia, kun käytetään olemassaolevaa vetoa. Jos kiinteästi asennettavassa kytkentälaitteessa on vikavirtasuojat sisäänrakennettuina, niin tarvitseeko VVSK:ta edes olla keskuksen päässä?
 
Meneee vähän offtopikin puolelle mutta minulla kävi sähkäri kytkemässä ulkovaraston sähköt verkkoon ja lisäsi samalla keskukseen sulakkeen sekä vikavirtasuojan. Siinä meni aikaa alle tunti eli asennuksissa on eroa. Ulkovarastossa oli muutama pistorasia, katkaisija ym ja mittapöytäkirja kuului tuohon tuntiin.
 
Mites muuten tuo vikavirtasuoja-asia, kun käytetään olemassaolevaa vetoa. Jos kiinteästi asennettavassa kytkentälaitteessa on vikavirtasuojat sisäänrakennettuina, niin tarvitseeko VVSK:ta edes olla keskuksen päässä?

Ei tarvitse, kunhan siinä latausasemassa on myös DC vikavirran valvonta.
 
Kävin sitten hakemassa tuon verkkokaupan ”tarjous” laturin ja siihen 10m 3-vaihe jatkojohtoa. Kokeillaan nyt ensin 8A virralla sulaako joku.
 
Kävin sitten hakemassa tuon verkkokaupan ”tarjous” laturin ja siihen 10m 3-vaihe jatkojohtoa. Kokeillaan nyt ensin 8A virralla sulaako joku.

Wait... Kävit hakemassa sähköautolle laturin?
Joko pihassa on joku sähköpirssi? Muistelen että taannoin kyselit vinkkejä sähköauton hankintaan, mutta tämän ketjun keskustelu on taas vellonut siihen malliin että tippuu kärryiltä.
Mihin malliin sitten lopulta päädyit? Jos auto on jo hankittu.
Muistelen että vaatimukset oli kuten meillä kaikilla muillakin, eli pitää päästä kusematta lappiin ja tilaa olla seitsenhenkiselle perheelle ja kahden viikon lomavermeille, neliveto ja maavaraa niin että pääsee sen hirvenruhon viereen ajamalla sekä 15m jahtia pitää pystyä vetämään ilman kulutuksen nousua.
 
Wait... Kävit hakemassa sähköautolle laturin?
Joko pihassa on joku sähköpirssi? Muistelen että taannoin kyselit vinkkejä sähköauton hankintaan, mutta tämän ketjun keskustelu on taas vellonut siihen malliin että tippuu kärryiltä.
Mihin malliin sitten lopulta päädyit? Jos auto on jo hankittu.
Muistelen että vaatimukset oli kuten meillä kaikilla muillakin, eli pitää päästä kusematta lappiin ja tilaa olla seitsenhenkiselle perheelle ja kahden viikon lomavermeille, neliveto ja maavaraa niin että pääsee sen hirvenruhon viereen ajamalla sekä 15m jahtia pitää pystyä vetämään ilman kulutuksen nousua.
Oho aika hyvin muistettu.

Joo tosiaan siitä lähdin ettei paljoa ominaisuudet huononisi entiseen dieseliin verrattuna mutta hiukan kompromisseja joutui tekemään. Ensimmäisenä tippui pois 4x4 koska muutamme alueelle jossa sitä ei enää tarvita. Sitten pieneni tilantarve kun range noissa stellantiksen pakuissa jää todellisuudessa aika vaatimattomaksi. Jäljelle jäi enää toive 3 x isofix, koiralle tilaa ja kohtuullinen tulos tuossa TB 1000km testissä.

ID4 ja Enyaq kävin kokeilemassa. Mutta vähän intoa laski kun ei ne perinteisillä mittareilla miltään 50k€ autoilta oikein tuntunut. Vanha mersu oli tilavampi, nopeampi, varusteilla ja hiljaisempi. Lisäksi tietty nämä maasto ja range ominaisuudet. Itse olin siis tähän mennessä autoillut pääsääntöisesti 200-500tkm rullatuilla ”premiumeilla”.

Ajattelin jo jotai pienempää diesel rutkua väliajan autoksi mutta hylkäsin sitten sen korkean rekisteröintiveron vuoksi. Sitten jo harkitsin pieniä Corsa e, e C4 tms. ja melkein ostin I-Pacen kun ajattelin että kyllä se hurtta oppii makaamaan autossa. Sattumalta kuitenkin katsoin paikallisen Skoda myyjän valikoimaa ja välirahastakin päästiin yhteisymmärrykseen niin Enyaq 80 nyt pihalla seisoo.

Illalla laivalla yli ja siitä 1000 km yhteen soittoon. Hyvä crash course kun en ole kertaakaan julkisella ladannut ja sähköautolla ajetut kilometrit on yhteensä varmaan alle 200 km.
 
Alkaa olla kohta sähkösiirtymä suorittettu. BMW i4 M50 toimitettiin kuun vaihteessa ja BMW iX1 saapui tällä viikolla Hankoon. Autojen tilauspäivällä oli tasan vuosi eroa, että semmosta. Yllättävän liukkaasti liikkui toi iX1 tuotantoon.
 
Ai tuo iX1 tuli noin nopeasti tuotantoon ja toimituksiin. Tottunut siihen, että näissä kuluu reippaasti aikaa.
 
Olikin ihan sopusuhtaisen näköinen toi ix1, varsinkin kun vertaa merkin viime aikaisiin lanseerauksiin, lähinnä siis tohon möhkö-suviin. Tosin vähän piti silmiä hieraista kun esitteeseen oli auto laitettu hullut päivät pösö-värissä, luulin että olin ladannu väärän auton esitteen.
 
Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen?

Tässä tilapäisyydessä on kyse lähinnä sähköteknisen alan sanaston vuotamisesta suurelle yleisölle (jonkun käännöskukkasen kautta mitä todennäköisimmin). Mikä tahansa pistotulpalla kytketty laite on tilapäisesti kytketty (vs kiinteästi kytketty sähkölaite, esimerkiksi asunnon lämmitykset tai muut kiinteät sähkölaitteet). Ei suinkaan tarkoita sitä, että pistotulppakytkentäinen laite olisi tarkoitettu vain lyhyeen tilapäiskäyttöön ja heti vaarallinen jatkuvassa käytössä.

Et varmaan ota kotona televisiotakaan irti pistorasiasta joka käytön jälkeen ja todennäköisesti annat kahvinkeittimenkin vaan olla aina seinässä jääkaapista puhumattakaan. Silti ne ovat vain tilapäisesti kytkettyjä laitteita.
 
Tässä tilapäisyydessä on kyse lähinnä sähköteknisen alan sanaston vuotamisesta suurelle yleisölle (jonkun käännöskukkasen kautta mitä todennäköisimmin). Mikä tahansa pistotulpalla kytketty laite on tilapäisesti kytketty (vs kiinteästi kytketty sähkölaite, esimerkiksi asunnon lämmitykset tai muut kiinteät sähkölaitteet). Ei suinkaan tarkoita sitä, että pistotulppakytkentäinen laite olisi tarkoitettu vain lyhyeen tilapäiskäyttöön ja heti vaarallinen jatkuvassa käytössä.

Et varmaan ota kotona televisiotakaan irti pistorasiasta joka käytön jälkeen ja todennäköisesti annat kahvinkeittimenkin vaan olla aina seinässä jääkaapista puhumattakaan. Silti ne ovat vain tilapäisesti kytkettyjä laitteita.
Erinomaisesti sanottu. Itsekin asennutin ns. supersukon autokatokseen, ja asentaja tutki ja totesi kaapeloinnin ja kaiken olevan pristiiniläiset jatkuvaan 16A lataukseen. Silti sekin on kuitenkin tilapäisesti kytketty, koska kyseessä ei ole kiinteästi asennettu kaapeli.
 
Laitoin uuden Niron navigoimaan DC-latauspisteelle, niin aloitti akun esilämmityksen -5C lämmöissä jo 90 km ennen latauspistettä :woot:

Akun lämmitysteho 3,6 - 3,9 kW
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 924
Viestejä
4 561 035
Jäsenet
75 065
Uusin jäsen
Winter

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom