- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 669
E-Tap alennuksessa jos se 16A kolmivaihepistoke riittää laturintarpeeseen: Matkalataus
Itselläni myös tämä.
Itselläni myös tämä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Lähinnä siis sitä tarkoitin, että tuskin volkkarilla on mitään 400 V viritelmää, kun tuo tripletin 2x16A on se "vanha" ratkaisu joka oli myös e-Golfissa.Tuo on kuitenkin 2x 230v nollaa vasten, eikä 400v vaiheiden välillä, jos 7,2kW ottaa.
Mikäs on ketjulaisten näkemys tämän auton hintatasosta?
![]()
Volkswagen ID.3 1ST Max 150 kW, akku 58 kWh *Huippuvarusteet/Ilmalämpöpumppu/IQ LIGHT/HUD/Navi/Panoraamakatto YM!* FPR-404 | Hedin Automotive
Laakkonen on nyt Hedin Automotive. Edustamme 8 automerkkiä ja palvelemme teitä kaikissa autoiluun liittyvissä asioissa 15 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.www.hedinautomotive.fi
Tarjosivat ihan mainiota vaihtohintaa ja rahoituskin oli (nyky-ympäristössä) varsin kohtuullinen. Mietin, josko tuosta saisi luoetettavan pelin pariksi, kolmeksi vuodeksi.
EDIT: Pahus, nyt taisi tulla väärään ketjuun. Pahoittelut.
Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Vajaat 300€ maksoin tarvikkeineen kahden 3-vaihe pistorasian asennuksesta + tarvikkeista (vikavirtasuojaa yms). Toinen rasia tuli ulos ja toinen sisälle, useita metrejä veti kaapelia + läpivientiin seinästä meni aikaa.Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Virallinen suositus on, että tavallisesta pistorasiasta voi ladata, kunhan virta rajoitettu 8 ampeeriin. Käytännössä uudet ja kunnossa olevat rasiat eivät ole moksiskaan jatkuvasta 16 A kuormituksesta, vaan lämpenevät tuskin havaittavasti.Joku voisi sanoa, että se vasta typerää onkin, että polttaa talonsa ja menettää (vakuutus)rahansa, kun tietentahtoen tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla laturilla latailee pistokkeesta, jota jatkuvaan kuormitukseen ei ole tarkoitettu![]()
Kyllähän tuo aika tuuhea hinta on, ellei tuon takia tuntikaupalla matkaa tule.Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Tuli muuten mieleeni, onko Teslassasi LFP-akku?Pitää paikkansa näillä lämpötiloilla, mutta ei oikein kylmemmällä. Itse jouduin auton ostaessa tuolla 13A:lla pärjäämään (ennen kuin sain itse latausaseman asennettuksi), ja vaikka teoriassa sen pitäisi pystyä yössä lataamaan täyteen niin kylminä viikkoina (-15C keskiarvolla) se ei toteutunut. Akun lämmitykseen meni niin suuri osa, että itse lataamiseen ei oikein riittänyt potkua vaan auto ilmoitteli että 1kW teholla meni akkuun, loput lämmitykseen. Viikonloppu pelasti, koska joka päivä jäätiin hieman jälkeen. Puhumattakaan Teslan kanssa siitä että autoa pitää esilämmittää jotta pääsee edes sisään sinne ja sehän ei helpota alkuunkaan kylminä päivinä.
Mitenkään kovin energiataloudellista se ei ollut että akkua lämmitettiin 12h yössä. 11kW laturilla tuota akkua ei tarvitse lämmittää niin pitkään, jolloin hyötysuhde latauksessa kasvaa ja sen huomaa varsinkin erittäin kylminä päivinä.
Auton akkujen jannite on luokkaa 400V niin ikina et voi ladata suoraan 48V. Se DC syotto myoskaan 400V ei ole aivan niin helppa kuin ehka saatat ajatella. Helpointa ja todennakoisesti myos halvinta on katsoa etta asunnon invertterissa riittaa puhti ja sitten vain ladata AC. Jos sijoitat aurinkopaneelien lisaamiseen sen rahan minka saastat siina etta et mieti noita DC latauksia niin se 10% hyotysuhteen paraneminen jaa akkia toissijaiseksi.Onkos kellään mitään ajatuksia siitä, josko latailisi sähköautoa suoraan 48v DC järjestelmästä? Vai kannattaako säätää akustot ja aurinkopneelit niin, että auto saa vaikka sen 300-400V DC syötön silloin kun virtaa löytyy?
Olisihan tuossa hyötysuhteen paranemisen lisäksi sekin, että aurinkosähköjärjestelmän päässä ei tarvitsisi olla omaa akkua ja silti lataus pystyisi toimimaan jatkuvasti vaikka tulisi äkisti pilvi auringon ja paneelien väliin. En tiedä että kukaan myisi suoraan aurinkopaneleista lataavaa DC-laturia, mutta ottaen huomioon että kaupalliset DC-laturit on alkaen suuruusluokkaa 10 000 euroa, niin vaikea kuvitella että tuon hintaeron perus invertteripohjaiseen ratkaisuun saisi kuoletettua. Ja vaikka tekisi itse niin kymmenien ampeerien 300-500V alueen hakkuriratkaisut ei ole kuitenkaan ihan halpoja. Puhumattakaan että ei siinä tuntipalkoille pääsisi.Auton akkujen jannite on luokkaa 400V niin ikina et voi ladata suoraan 48V. Se DC syotto myoskaan 400V ei ole aivan niin helppa kuin ehka saatat ajatella. Helpointa ja todennakoisesti myos halvinta on katsoa etta asunnon invertterissa riittaa puhti ja sitten vain ladata AC. Jos sijoitat aurinkopaneelien lisaamiseen sen rahan minka saastat siina etta et mieti noita DC latauksia niin se 10% hyotysuhteen paraneminen jaa akkia toissijaiseksi.
Ymmarisin kysyjan kysymyksen niin etta haluasi paasta eroon ylimaaraisesta AC muunnoksesta jolloinka saisi hyotusuhdetta hinattua ylospain. Tuon voi kylla tehda teollisessa mittakaavassa kannattavasti mutta ei omakotitalossa. Takaisinmaksuaika on pitempi kuin maksajan ika.Jos pitää auringolla ladata, niin ostaisin vaan tuollaisen älylaturin johon saa säädettyä latausrajat. Eli jos auringosta tulee vähintään vaikka 80% vaaditusta tehosta niin ladataan. Jos ei tule niin ei ladata.
Mites matikka menee, josJoo 2t metallia ja -10°C -> +20°C on 3,75kWh. Ehkä jos se autotalli on lämmitetty vaikka maalämmöllä, niin sähköä voisi mennä vain vajaa 1 kWh.
Se oleellisin tuosta kannattaa huomata:Virallinen suositus on, että tavallisesta pistorasiasta voi ladata, kunhan virta rajoitettu 8 ampeeriin. Käytännössä uudet ja kunnossa olevat rasiat eivät ole moksiskaan jatkuvasta 16 A kuormituksesta, vaan lämpenevät tuskin havaittavasti.
![]()
Sähköajoneuvojen lataussuositus - SESKO ry
Sähköajoneuvojen (täyssähköautot, lataushybridit ja kevyet sähköajoneuvot) lataamiseen käytettävissä sähköverkoissa ja niiden suunnittelussa on noudatettava pienjänniteasennuksia käsittelevässä standardisarjassa SFS 6000 esitettyjä perusvaatimuksia.sesko.fi
Vakuutusyhtiöt voivat asettaa vakuutusehdoissaan ja suojeluohjeissaan lisävaatimuksia kotitalouspistorasian käytölle sähköauton lataamiseen.
No tossa mun esimerkissä nyt oli 30 asteen lämpötilan nousu 2 tonnille terästä. -10°C -> +20°C on sama tulos kuin -20°C -> +10°C ja toisaalta 0°C -> +10°C on kolmaosa. Jos materiaalia on vähemmän eli 2 tonnin asemesta 1 tonni niin silloin energiaa menee puolet vähemmän. Tarkoitus oli heittää jokin lukema ajattelun pohjaksi, todellinen auto varmastikin on aika sekalainen setti erilaisia materiaaleja eikä se yön aikana ehdi lämmetä kauttaaltaan huonelämpötilaan eikä toisaalta ulkona käydessään välttämät ehdi kauttaaltaan jäähtyä ulkolämpötilaan. Ilmaa siellä auton sisällä ei hirveän montaa kiloa ole, joten sen lämpötila ei ole erityisen merkittävä juttu.Mites matikka menee, jos
Puhumattakaan siitä että saako vakuutusyhtiö siitä hyvän tekosyyn evätä korvaus, jos talo palaa jostain muusta ei-ilmeisestä syystä.Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen?
Ilmalla ei toki ole merkitystä, mutta kaikki kabiinin sisäpuolella lämpenee jollakin tavalla. Mulla ei ole mitään muistikuvaa mikä on autojen akkujen lämpötila ajossa.No tossa mun esimerkissä nyt oli 30 asteen lämpötilan nousu 2 tonnille terästä. -10°C -> +20°C on sama tulos kuin -20°C -> +10°C ja toisaalta 0°C -> +10°C on kolmaosa. Jos materiaalia on vähemmän eli 2 tonnin asemesta 1 tonni niin silloin energiaa menee puolet vähemmän. Tarkoitus oli heittää jokin lukema ajattelun pohjaksi, todellinen auto varmastikin on aika sekalainen setti erilaisia materiaaleja eikä se yön aikana ehdi lämmetä kauttaaltaan huonelämpötilaan eikä toisaalta ulkona käydessään välttämät ehdi kauttaaltaan jäähtyä ulkolämpötilaan. Ilmaa siellä auton sisällä ei hirveän montaa kiloa ole, joten sen lämpötila ei ole erityisen merkittävä juttu.
uli muuten mieleeni, onko Teslassasi LFP-akku?
Se voisi mielestäni selittää että pakkasella niin suuri osa latausenergiasta käytetään akun lämmittämiseen, koska käsittääkseni LFP:llä on omia erityisongelmiaan kylmänä latailussa, verrattuna NCA ja NMC-akkuihin.
Niin mutta jos nostat ilman lämpötilan korkeammaksi niin sitä lämpöä menee melko varmasti harakoille monta kertaa enemmän kuin mitä auton rakenteet ehtii lämmetä. Eli siis jos pidät siellä vaikka viimeiset 15 minuuttia 30 asteisena niin rakenteet ehtii vähän lämmitä lämpimämmiksi, mutta sitten taas ikkunoista yms. huonosti lämpöä eristävistä kohteista karkaa entistä enemmän lämpöenergiaa pihalle. Ja ellet sitten pidä ilmanvaihtoa pois päältä (ilman kierrätys sisällä) niin sitä lämmintä ilmaa karkaa pihalle.Ilmalla ei toki ole merkitystä, mutta kaikki kabiinin sisäpuolella lämpenee jollakin tavalla.
Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.Se oleellisin tuosta kannattaa huomata:
Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen? Ymmärrän kyllä hyvin jossain mökillä ja mummolassa, että tämä on ainoa vaihtoehto, mutta omassa kämpässä penninvenyttämisen takia![]()
Se latauselektroniikka ei ole se ongelma tässäkään tapauksessa tai VW eUP! autossa jossa on ihan sama kytkentälaite. Ongelma noissa on ne tavanomaiset Schuko-pistokkeet joita ei ole suunniteltu sillä ajatuksella että niistä otetaan 8+ tuntia putkeen 3,7kW ilman valvontaa. Huonolla tuurilla ne ei kestä 8+ tuntia putkeen edes 1,8kW... Siksi valmistajat laittaa tuollaisia varoituksia niihin. Eli siis jos tilapäislataus aiheuttaa tulipalon niin se palo ei luultavasti aiheudu standardienmukaisesta kytkentälaitteesta vaan standardienmukaisesta pistorasiasta tai sähköasennuksista. Niitä pistorasioita saa ihan laillisesti käyttää vaikka olisivat 40 vuotta sitten asennetut eikä koskaan tarkistettu. Aikaisemmin suuret virrat on niissä yleensä olleet lyhytaikaisia ja niin että joku on ollut paikalla, josta syystä huomaamatta syttyvän palon riski on ollut vähäinen -> ei olla nähty tarpeelliseksi sähköasennusten katsastusta määräajoin.Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
Ei se vaadi kuin yhden vakuutustarkastajan tulkinnan, niin kusessa olet. Vähän löytyy kulumaa ja lämpeämisen jälkiä sukosta (ja aina niissä jotain on), niin korvauksesta saa vääntää kunnolla. Jos siis laturista tai lähialueelta lähtee palo.Hyundai ainakaan ei puhu mitään "tilapäisestä" lataamisesta, vaan siirrettävästä latauslaitteesta. Ehkä Espanjan ladalla on herkemmin tuleen syttyvää elektroniikkaa.
Suosittelen lukemaan lainaamasi keskustelun kokonaan. Kuten jo aiemmin totesin, virallinen suositus sallii suko-rasiasta pitkäänkin kestävän lataamisen 8 A virralla.Se latauselektroniikka ei ole se ongelma tässäkään tapauksessa tai VW eUP! autossa jossa on ihan sama kytkentälaite. Ongelma noissa on ne tavanomaiset Schuko-pistokkeet joita ei ole suunniteltu sillä ajatuksella että niistä otetaan 8+ tuntia putkeen 3,7kW ilman valvontaa.
Siinä olet varmaan oikeassa että Espanjassa pistokkeet ja talojen sähköasennukset saattaa olla keskimääräistäkin heikommat, mutta samat tekstit on Saksan versiossakin.
Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.Ei se vaadi kuin yhden vakuutustarkastajan tulkinnan, niin kusessa olet. Vähän löytyy kulumaa ja lämpeämisen jälkiä sukosta (ja aina niissä jotain on), niin korvauksesta saa vääntää kunnolla. Jos siis laturista tai lähialueelta lähtee palo.
Tiedän että se on suositus. Vastaukseni olikin viestiin, jossa hölistiin jotain erimaisten latauslaitteiden laadukkuudesta.Kuten jo aiemmin totesin, virallinen suositus sallii suko-rasiasta pitkäänkin kestävän lataamisen 8 A virralla.
Schukotkin muuten on CEE-pistokkeita (CEE 7/7)Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
Niin? Sitä varten se kiinteä laite on paras. Pätevä asentaja kun on pistänyt, niin vakuutusyhtiöllä ei ole mitään saumaa venkoilla. Tosin en ehkä rinnastaisi suurille virroille suunniteltuja liitäntöjä suko-liittimeen, joka todistetusti on paska pitkäaikaiseen reippaampaan kuormitukseen. Lisäksi se suko monessa kotitaloudessa on jo valmiiksi vuosikymmeniä raiskattu.Ja tämä pätee aivan samoin esimerkiksi CEE-pistokkeisiin ja niihin liitettäviin latauslaitteisiin.
Kilpailutin oman latausaseman asennuksen jossain kilpailutus-sivustolla. Ei muuta ihmeellistä kuin vain latausaseman asennus suko-pistokkeen paikalle. Tarjouksia tuli "Sepon sähkö" -firmoilta muutama sellaisia missä olisi 300 euroa maksanut asennus kaikkineen. Sitten yksi firma vähän reilummin halvempana ilmoitti että puolen tunnin homma, mutta minimissään tunnin veloittavat. Tartuin tähän eikä siinä tosiaan mennyt tuon kauempaa, 80e veloittivat kun otti matkoja päälle.Paikallinen sähköhessu tarjosi sähköauton latausaseman asennusta "Asennus 350€ + vikavirtasuoja 80€ + 16A sulakkeet 30€", kun asennusmatkaa on noin metri sähkökaapilta ja aukko seinässä jo valmiina. Vähän kuulostaa omaan korvaan tyyriiltä latausaseman laitosta vai onko tuo jotenkin aikavievää hommaa?
Joo meillä meni tuohon kerrostalon pihaan kun tuommoinen tolpan pää vaihdettiin niin ukolta 25min kun se vaihtoi sen ja välillä kävi sähkökeskuksella sammuttaa virrat ja uudestaan päälle. Eli matkoineen tähän 3km päähän firmalta alle tunti.Kilpailutin oman latausaseman asennuksen jossain kilpailutus-sivustolla. Ei muuta ihmeellistä kuin vain latausaseman asennus suko-pistokkeen paikalle. Tarjouksia tuli "Sepon sähkö" -firmoilta muutama sellaisia missä olisi 300 euroa maksanut asennus kaikkineen. Sitten yksi firma vähän reilummin halvempana ilmoitti että puolen tunnin homma, mutta minimissään tunnin veloittavat. Tartuin tähän eikä siinä tosiaan mennyt tuon kauempaa, 80e veloittivat kun otti matkoja päälle.
Kerroin noista aiemmista kolmen huntin tarjouksista ja tämä asentaja nauroi vain päälle, että ihmiset maksavat kyllä turhasta ja sokkona kun luulevat että täytyy. Kuten tässäkin keskustelussa näkee, enkä nyt viittaa lainaamaani tubbeen vaan aiemmin käytyyn keskusteluun missä pidetään tonnin latureita itsestään selvyyksinä. Tietty tässä korostuu markkinalait, jos joku asentaja noita tonnin asemia asentelee isoihin hintoihin koska voi, niin ei kai niitä kannata halvalla asennella.
Jos asennetaan olemassa olevan pistorasian tilalle ja keskuksessa ryhmällä on valmiina vikavirtasuoja, niin ei tuohon asennukseen kulu mittauksineen kuin se tunti. Eli tuossa tilanteessa (aika yleinenkin tilanne) se asennustyö maksaa sen 50-100€ riippuen sähköliikkeestä.Itse asennutin laturin uudehkon rivarin pihaan, sähkömies asensi itse aseman ja veti sähköt sähköpääkeskuksesta. Sähköpääkeskus vaati töitä jonkin verran, liittyen vikavirtasuojiin (piti tehdä jotain johdotuksia uusiksi). Kolmisen tuntia hän touhusi. Tuo 80e kuulostaa kyllä melkoisen halvalta hinnalta.
Mites muuten tuo vikavirtasuoja-asia, kun käytetään olemassaolevaa vetoa. Jos kiinteästi asennettavassa kytkentälaitteessa on vikavirtasuojat sisäänrakennettuina, niin tarvitseeko VVSK:ta edes olla keskuksen päässä?
Kävin sitten hakemassa tuon verkkokaupan ”tarjous” laturin ja siihen 10m 3-vaihe jatkojohtoa. Kokeillaan nyt ensin 8A virralla sulaako joku.
Oho aika hyvin muistettu.Wait... Kävit hakemassa sähköautolle laturin?
Joko pihassa on joku sähköpirssi? Muistelen että taannoin kyselit vinkkejä sähköauton hankintaan, mutta tämän ketjun keskustelu on taas vellonut siihen malliin että tippuu kärryiltä.
Mihin malliin sitten lopulta päädyit? Jos auto on jo hankittu.
Muistelen että vaatimukset oli kuten meillä kaikilla muillakin, eli pitää päästä kusematta lappiin ja tilaa olla seitsenhenkiselle perheelle ja kahden viikon lomavermeille, neliveto ja maavaraa niin että pääsee sen hirvenruhon viereen ajamalla sekä 15m jahtia pitää pystyä vetämään ilman kulutuksen nousua.
Mitäs luulet käyvän vakuutusturvalle, kun esim. Miin lapuissa ko. laite esitetään tilapäiseen käyttöön ja laite polttaa talon sanotaanko vaikka 2 vuoden säännöllisen käytön jälkeen?
Erinomaisesti sanottu. Itsekin asennutin ns. supersukon autokatokseen, ja asentaja tutki ja totesi kaapeloinnin ja kaiken olevan pristiiniläiset jatkuvaan 16A lataukseen. Silti sekin on kuitenkin tilapäisesti kytketty, koska kyseessä ei ole kiinteästi asennettu kaapeli.Tässä tilapäisyydessä on kyse lähinnä sähköteknisen alan sanaston vuotamisesta suurelle yleisölle (jonkun käännöskukkasen kautta mitä todennäköisimmin). Mikä tahansa pistotulpalla kytketty laite on tilapäisesti kytketty (vs kiinteästi kytketty sähkölaite, esimerkiksi asunnon lämmitykset tai muut kiinteät sähkölaitteet). Ei suinkaan tarkoita sitä, että pistotulppakytkentäinen laite olisi tarkoitettu vain lyhyeen tilapäiskäyttöön ja heti vaarallinen jatkuvassa käytössä.
Et varmaan ota kotona televisiotakaan irti pistorasiasta joka käytön jälkeen ja todennäköisesti annat kahvinkeittimenkin vaan olla aina seinässä jääkaapista puhumattakaan. Silti ne ovat vain tilapäisesti kytkettyjä laitteita.
No jos 500kg litiumia haluaa lämmittää 10 astetta lämpimämmäksi, niin siihen tarvitsee 5 kWh.Laitoin uuden Niron navigoimaan DC-latauspisteelle, niin aloitti akun esilämmityksen -5C lämmöissä jo 90 km ennen latauspistettä
Akun lämmitysteho 3,6 - 3,9 kW