Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022

Käihkö murehtii ja pohtii. Ja ihan asiasta.

"Väkevä retoriikkamme on kuitenkin todellisuudesta vieraantunutta: autamme ukrainalaisia jatkamaan sotaa, emme voittamaan sitä.

Afganistanin sodan keskeinen oppi oli, että omahyväisyys on vaarallista. Demokratian vihollisia, ja (meidän mielestämme) heidän vastenmielisen politiikkansa vetovoimaa ei pidä aliarvioida.

Toinen Afganistanin oppi on, ettei ole viisasta pitää tiukasti kaikesta kiinni, jos se lopulta johtaa vain kaiken menettämiseen.

Vahvan vakaumuksen vaara on mustavalkoisuus, todellisuudesta vieraantunut taipumattomuus. Afganistanissa se johti huonoihin päätöksiin ja lopulta fiaskoon.

Samat virheet näyttävät jatkuvan Ukrainassa. Meiltä puuttuu nytkin käsitys siitä, miltä voitto tai edes sen saavuttamisen mahdollistava strategia näyttävät.
Ukrainan tukeminen vain sodan jatkamiseksi kertoo toiveajattelusta. Siinä vain odotellaan, että jokin yllättävä käänne tulee pelastamaan meidät ja Ukrainan vaikeasta tilanteesta.

Ajatus on kuin Liisan seikkailut ihmemaassa -romaanin Irvikissalla: jos ei tiedä, minne tahtoo kulkea, ei ole väliä, minkä tien valitsee. Vastuullisen politiikan on kuitenkin perustuttava tosiasioihin – ei toiveajatteluun. Ja toisaalta – Irvikissan romaanihahmon tapaan: hyvää päämäärää ja keinot yhteen sovittavaa strategiaa on mahdoton muodostaa, ellei tiedä, mitä tahtoo.
Pelkään, että tarina Afganistanista toistuu: mahdollistamme sodan jatkamisen ilman ilmeistä loppua. Jossakin kohtaa tulee kiistämättömäksi, että olemme vaatineet enemmän, kuin mihin olemme olleet valmiit panostamaan. Jos näin käy, vedämme maton myös ukrainalaisten jalkojen alta.

On tehtävä kaikki mahdollinen, että se ei tule tapahtumaan. Jo siksi, että toisin kuin Afganistanissa, meillä on Ukrainassa huomattavasti vahvempia itsekkäitä intressejä. Ukrainan romahtamisen estäminen on sekä moraalisesti oikein että strategisesti viisasta.

Nykymenolla Ukrainan sodan lopputulos tulee olemaan huonompi, kuin se voisi olla. Parempaan lopputulokseen päästään vain tosiasiat tunnustavalla strategialla.
"

Sinä se vaan jaksat. Tosiasiat johtavat varmaan sitten tietenkin taas mitä ihmeellisimpiin ryssämyönnytyksiin... :whistling: Ja esimerkkejä nyt löytyy suuntaan jos toiseen esim. tässä taitaa käydä ryssälle ennemminkin niin kuin USA:lle Vietnamissa?
 
Eiköhän ole niin, että sotien todellisia motiiveja ei koskaan kerrota. Eri tahot katsovat hyötyvänsä niistä eri tavoilla, mutta ne myydään kansalle kuitenkin ihan toisella narratiivilla. Esimerkkinä toimii hyvin tämän ketjun sota jossa motiivina ei todellakaan ole natsien poisto vallasta.

Sijoitusyhtiöt varmasti lobbaavat taustalla samaan tapaan kuin normaalistikin. He pyrkivät maksimoimaan tulostaan, tosin en nyt tuota siltaa Nordeaan hahmota ollenkaan. Jotenkin luulisi, että aseiden valmistus olisi tällä hetkellä oleellisempaa ja kohta jälleenrakennus.

Mut ehkä kuitenkin sopisi paremmin salaliittoketjuun, joska kukaan täällä ei tule koskaan saamaan mitään varmuutta tuohon.

Tällä kyseisellä Black Rock yhtiöllä on varallisuutta about 9500 miljardia euroa. Eli siis käsittämätön yhdeksän tuhannen miljardin euron varallisuus. Nordea on pikkupankki noiden liiketoiminnalle, mutta omistaa kuitenkin siitäkin suurimman osan.

Noi on varmasti hyviksiä, mutta tarkoitin että tolla yhtiöllä on niin paljon rahaa että sanavaltaakin on kaikkeen mitä tapahtuu tällä maapallolla.

Elon Musk, maailman rikkain ihminen, 300 mrd vs Black Rock 10,000 miljardia.
 
Viimeksi muokattu:
Sinä se vaan jaksat. Tosiasiat johtavat varmaan sitten tietenkin taas mitä ihmeellisimpiin ryssämyönnytyksiin... :whistling: Ja esimerkkejä nyt löytyy suuntaan jos toiseen esim. tässä taitaa käydä ryssälle ennemminkin niin kuin USA:lle Vietnamissa?

Tosiasia on se, että Ukraina on vuotamassa kuiviin ja todennäköisempää on se, että Venäjän resurssit kestävät kauemmin kuin Ukrainan.

Tämä nykymenolla. Jonkun asian pitää muuttua, jos tämä tilanne halutaan muuttaa.
 
Käihkö murehtii ja pohtii. Ja ihan asiasta.

"Väkevä retoriikkamme on kuitenkin todellisuudesta vieraantunutta: autamme ukrainalaisia jatkamaan sotaa, emme voittamaan sitä.

Afganistanin sodan keskeinen oppi oli, että omahyväisyys on vaarallista. Demokratian vihollisia, ja (meidän mielestämme) heidän vastenmielisen politiikkansa vetovoimaa ei pidä aliarvioida.

Toinen Afganistanin oppi on, ettei ole viisasta pitää tiukasti kaikesta kiinni, jos se lopulta johtaa vain kaiken menettämiseen.

Vahvan vakaumuksen vaara on mustavalkoisuus, todellisuudesta vieraantunut taipumattomuus. Afganistanissa se johti huonoihin päätöksiin ja lopulta fiaskoon.

Samat virheet näyttävät jatkuvan Ukrainassa. Meiltä puuttuu nytkin käsitys siitä, miltä voitto tai edes sen saavuttamisen mahdollistava strategia näyttävät.
Ukrainan tukeminen vain sodan jatkamiseksi kertoo toiveajattelusta. Siinä vain odotellaan, että jokin yllättävä käänne tulee pelastamaan meidät ja Ukrainan vaikeasta tilanteesta.

Ajatus on kuin Liisan seikkailut ihmemaassa -romaanin Irvikissalla: jos ei tiedä, minne tahtoo kulkea, ei ole väliä, minkä tien valitsee. Vastuullisen politiikan on kuitenkin perustuttava tosiasioihin – ei toiveajatteluun. Ja toisaalta – Irvikissan romaanihahmon tapaan: hyvää päämäärää ja keinot yhteen sovittavaa strategiaa on mahdoton muodostaa, ellei tiedä, mitä tahtoo.
Pelkään, että tarina Afganistanista toistuu: mahdollistamme sodan jatkamisen ilman ilmeistä loppua. Jossakin kohtaa tulee kiistämättömäksi, että olemme vaatineet enemmän, kuin mihin olemme olleet valmiit panostamaan. Jos näin käy, vedämme maton myös ukrainalaisten jalkojen alta.

On tehtävä kaikki mahdollinen, että se ei tule tapahtumaan. Jo siksi, että toisin kuin Afganistanissa, meillä on Ukrainassa huomattavasti vahvempia itsekkäitä intressejä. Ukrainan romahtamisen estäminen on sekä moraalisesti oikein että strategisesti viisasta.

Nykymenolla Ukrainan sodan lopputulos tulee olemaan huonompi, kuin se voisi olla. Parempaan lopputulokseen päästään vain tosiasiat tunnustavalla strategialla.
"

Sotatieteiden desantti Käihkö. Mitäköhän taikasieniä Käihkö on vetänyt? Afganistanin vertaus on todella ontuva, kun Afganistanin operaation toteutus muistutti enemmän kristinuskon levittämistä keskiaikaiseen tyyliin ilman kattavaa tukea kansalaisilta. Lisäksi Afganistanin asetelma on päinvastainen, koska ryssät ovat tuputtamassa ideologiaansa ilman Ukrainan kansalaisten tukea. Afganistan oli toisaalta hyvä esimerkki siitä, että jos kansa ei ole sitoutunut muutokseen on se mahdoton saada pidettyä hallinnassa. Ukithan ovat itse halunneeet pois ryssien vaikutusvallan alta ja sehän ei Putlerille käynyt.

Sinikukka Saaren kertomus vastaa kyllä enemmän todellisuutta, eli pähkinän kuoressa halu länsimaistua.
 

Ihania nuo ryssät, siviilien metsästystä droneilla :/
Ihmisoikeussopimukset, ykt ja muut on aika turhia tälläisissä. Ainoa mitä isot maat saa on mainehaitta. Se voi saada usan miettimään hetken kannattaako jotain siviilikohdetta pommittaa mutta jos maine on mennyt tai sen varjeleminen ei kiinnosta, aika ongelmitta siviilejä saa teurastaa.
 
Sotatieteiden desantti Käihkö. Mitäköhän taikasieniä Käihkö on vetänyt? Afganistanin vertaus on todella ontuva, ...
Erikoisen Afganistan yhteyden rakennellut.
Afganistaniin on kyllä verrattu, mutta Neuvostoliitto/venäjä kulmasta, siihen kaatu neuvostoliitto, yhteys on myös fosiilitulojen romahtamisen osalta, jne.
Ukrainan valtio, alue, tavoitteet, ei valta tyhjiötä jne. niin ihan eri juttu kuin Afganistan. ja länsi apua organisoitu ihan toisin kuin aikanaan Afganistanissa, siitä ei jäämässä mitään tyhjiötä kun venäjä vetäytyy.
 
Sotatieteiden desantti Käihkö. Mitäköhän taikasieniä Käihkö on vetänyt? Afganistanin vertaus on todella ontuva, kun Afganistanin operaation toteutus muistutti enemmän kristinuskon levittämistä keskiaikaiseen tyyliin ilman kattavaa tukea kansalaisilta. Lisäksi Afganistanin asetelma on päinvastainen, koska ryssät ovat tuputtamassa ideologiaansa ilman Ukrainan kansalaisten tukea. Afganistan oli toisaalta hyvä esimerkki siitä, että jos kansa ei ole sitoutunut muutokseen on se mahdoton saada pidettyä hallinnassa. Ukithan ovat itse halunneeet pois ryssien vaikutusvallan alta ja sehän ei Putlerille käynyt.

Sinikukka Saaren kertomus vastaa kyllä enemmän todellisuutta, eli pähkinän kuoressa halu länsimaistua.
Saahan Ukraina tai Venäjä haluta mitä vaan. Tätä menoa kumpikaan ei saa kokonaan tahtoaan läpi, mutta Ukraina kärsii suhteellisesti enemmän eikä kestä kulutussotaa yhtä pitkään kuin Venäjä, joten jos kumpikaan ei jousta pätkääkään tavoitteistaan niin todennäköisemmin Ukrainan selkäranka katkeaa ennen kuin Venäjän.
 
Ukraina kärsii suhteellisesti enemmän eikä kestä kulutussotaa yhtä pitkään kuin Venäjä

todennäköisemmin Ukrainan selkäranka katkeaa ennen kuin Venäjän
Jostain syystä tätä narratiivia paljon toistellaan. Oman mutuni perusteella taas neukuilla alkaa loppu lähestyä. En kuitenkaan pidä itseäni niin kaikkien alojen erikoisasiantuntijana että voisin olla siitä varma.
 
Erikoisen Afganistan yhteyden rakennellut.
Afganistaniin on kyllä verrattu, mutta Neuvostoliitto/venäjä kulmasta, siihen kaatu neuvostoliitto, yhteys on myös fosiilitulojen romahtamisen osalta, jne.
Ukrainan valtio, alue, tavoitteet, ei valta tyhjiötä jne. niin ihan eri juttu kuin Afganistan. ja länsi apua organisoitu ihan toisin kuin aikanaan Afganistanissa, siitä ei jäämässä mitään tyhjiötä kun venäjä vetäytyy.

Niin, mun mielestä tuo Afganistan -yhteys toimis paremmin toisinpäin kuin miten Käihkö sitä käyttää.

Vaikka Taleban oli vuosikausia löyty nurkkaan ja joutui taistelemaan teknologisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti täysin ylivoimaista vastustajaa vastaan, niin sitkeästi pelkästään taistelua jatkamalla joutui lopulta ylivoimainen vastustaja joka ei sotinut omalla maallaan, ja jonka olemassaolo ei millään tavalla ollut riippuvainen taistelun lopputuloksesta, pistämään pillit pussiin ja häipymään. Eikä mitenkään osittain häipymään, vaan kiitti kaloista ja morjens -häipymään. Eikä se johtunut siitä että länkkäreillä olis loppunut paukut, se johtui siitä että loppui usko.

Ryssä oli Afgoissa 10 vuotta, länkkärit 20 vuotta, mutta lopulta molemmat joutuivat häipymään täysin. Ryssä on ollut Ukrainassa nyt 10 vuotta, ja iso vaihde on ollut silmässä pari vuotta.
 
Saahan Ukraina tai Venäjä haluta mitä vaan. Tätä menoa kumpikaan ei saa kokonaan tahtoaan läpi, mutta Ukraina kärsii suhteellisesti enemmän eikä kestä kulutussotaa yhtä pitkään kuin Venäjä, joten jos kumpikaan ei jousta pätkääkään tavoitteistaan niin todennäköisemmin Ukrainan selkäranka katkeaa ennen kuin Venäjän.

Tässä on nyt se perustavanlaatuinen ero, että jos Venäjä vetäytyisi Ukrainasta, niin maa tai kansa ei häviä minnekään. Jos Ukrainan selkäranka katkeaisi niin edessä on kansanmurha ja keskitysleirit. Selkärangan kestävyys on siis vähän eri tavoin koetuksella.
 
Tämä on aika hyödytön kun ei kerrota kuinka monelta on kyselty ja miten heidät on valittu.
Kuvittelisin myös että ihmiset jotka vastustavat sotaa eivät välttämättä vastaile kyselyihin rehellisesti.
Parin tuhannen vastaajan kyselyitä laajasti maan eri osista nämä ovat käsittääkseni olleet. Muistaakseni Levada on luokiteltu venäjäjällä ulkomaiseksi agentiksi jo vuosia sitten, joka kertonee mielipidemittausten luotettavuudesta tai ainakin siitä miten vääränlaisia tuloksia venäjän valtion mielestä julkaisevat. :)
 
Jostain syystä tätä narratiivia paljon toistellaan. Oman mutuni perusteella taas neukuilla alkaa loppu lähestyä. En kuitenkaan pidä itseäni niin kaikkien alojen erikoisasiantuntijana että voisin olla siitä varma.

Tuostahan on ihan turha keskustella mustavalkoisesti. Ei varmaan kukaan kuvittele skenaariota että Ukraina antautuu ilman ehtoja tai että Venäjä vetäytyy ilman ehtoja miehittämiltään Ukrainan alueilta.

Skenaario ei ole samantyyppinen kuin josain Afganistanissa tai Vietnamissa, jossa ei ollut intressiä pitää presenssiä mikäli tavoitteet eivät toteudu.

Pikemminkin kummallakin osapuolella muuttuu intressi neuvotella vastapuolen vaatimusten, sotamenestyksen, ulkoisten ja sisäisten vaikutusten puitteissa.

Ja mielestäni Venäjällä on jatkuvasti ollut suurempi into neuvotella mutta Ukrainalla on ollut heikompaa johtuen Venäjän vaatimusten lähtötasosta.
 
Niin, mun mielestä tuo Afganistan -yhteys toimis paremmin toisinpäin kuin miten Käihkö sitä käyttää.

Vaikka Taleban oli vuosikausia löyty nurkkaan ja joutui taistelemaan teknologisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti täysin ylivoimaista vastustajaa vastaan, niin sitkeästi pelkästään taistelua jatkamalla joutui lopulta ylivoimainen vastustaja joka ei sotinut omalla maallaan, ja jonka olemassaolo ei millään tavalla ollut riippuvainen taistelun lopputuloksesta, pistämään pillit pussiin ja häipymään. Eikä mitenkään osittain häipymään, vaan kiitti kaloista ja morjens -häipymään. Eikä se johtunut siitä että länkkäreillä olis loppunut paukut, se johtui siitä että loppui usko.

Ryssä oli Afgoissa 10 vuotta, länkkärit 20 vuotta, mutta lopulta molemmat joutuivat häipymään täysin. Ryssä on ollut Ukrainassa nyt 10 vuotta, ja iso vaihde on ollut silmässä pari vuotta.
Hyvä huomio. Omalla mutulla sanoisin että afgaanien kurjuudensietokyky on lähtökohtaisesti muutaman napsun vahvempi kuin ukrainalaisilla, saatika länsimaiden pullamössöillä, mutta ihan oleellinen pointti kuitenkin että niin kauan kuin Ukraina pystyy ja jaksaa jatkaa taistelua niin Venäjä ei ole mitään lopullista voittoa saamassa.
 
Hyvä huomio. Omalla mutulla sanoisin että afgaanien kurjuudensietokyky on lähtökohtaisesti muutaman napsun vahvempi kuin ukrainalaisilla, saatika länsimaiden pullamössöillä, mutta ihan oleellinen pointti kuitenkin että niin kauan kuin Ukraina pystyy ja jaksaa jatkaa taistelua niin Venäjä ei ole mitään lopullista voittoa saamassa.
Tokkopa Venäjä oikeasti mitään lopullista voittoa tyyliin kaikkien alueiden valtaamista alun jälkeen on haaveillut. Nyt taitaa olla tähtäimessä lähinnä donbassin ja luhanskin valtaus ja siihen taitaa paukut riittää. Ja tokkopa se niiltä alueilta on enää pois lähdössä hetkeen, ellei jotain sisäistä vallankaappausta tule, ja uusi hallitsija haluaisi palauttaa suhteet länteen alueiden palautuksilla. Tuolla taitaa lisäksi olla aika paskaksi pommitettuja kaupunkeja. Niiden jälleenrakennus maksaa jollekin ihan pirusti
 
Tokkopa Venäjä oikeasti mitään lopullista voittoa tyyliin kaikkien alueiden valtaamista alun jälkeen on haaveillut. Nyt taitaa olla tähtäimessä lähinnä donbassin ja luhanskin valtaus ja siihen taitaa paukut riittää. Ja tokkopa se niiltä alueilta on enää pois lähdössä hetkeen, ellei jotain sisäistä vallankaappausta tule, ja uusi hallitsija

Mä luulen että jos nyt joku oikeesti löis niille pöytään että saatte pitää mitä ootte saaneet (kv tunnustuksella), sota loppuu heti, talouspakotteet lopetetaan ja Ukraina ei pääse Natoon (mikä nyt on ihan selvää muutenkin), mutta niiden mieliksi niille voidaan antaa jotkut ihan haistapaska turvatakuut lännen puolelta, niin Kremlissä kaivettais shampanjat esiin ja todettais että väistettiin jätkät tää luoti. Vaikka eivät sais senttiäkään lisää Donbassia ja Luhanskia. Niistä vois varmaan jopa luovuttaa palan takas Ukrainalle sitä Kurskista vallattua vastaan.

Venäjähän on aika lailla saavuttanut jo kaiken mitä se on väittänytkin hakeneensa, paitsi että siellä on vielä jotain hemmetin hoholeita jotka sitkeesti ammuskelee niitä. Ukraina ei ole missään länsiliittoumassa, EUssa Natosta puhumattakaan, Donetskin ja Luhanskin oikeasti (taloudellisessa mielessä) merkittävät osat on ryssillä, maakäytävä Krimille on ryssillä ja Krim on ryssillä. Mä en millään usko että ne tuollaisella kiloörkki/pv -kulutuksella oikeasti haluais noita turhia D/L rippeitä vallata, mutta pakkohan siellä on jotain koittaa kun ukrainalaiset ei meinaa millään uskoa että ne on hävinneet.

Enkä sinänsä yhtään epäile etteikö vallanvaihto Kiovassa ollut oikeasti se niiden reach target, ja hintahan on ollut vähän kova kun saavutuksia on vain nämä, mutta tikulla silmään joka vanhoja muistelee...

Ja tuo 600k paskottua ryssää vois olla ihan perusteltavissa oleva menetys, jos se tärkein juttu tapahtuu, eli ampuminen loppuu. Sitten voidaan perustella että nää kaverit kuoli tai vammautui jotta se poloisten D/L alueiden venäläisten murhaaminen loppui. Oikeastaan julkaistuista tavoitteista olisi sort of riittänyt kansainvälinen tunnustus pre-22 status-quolle, eli Krim on venäjää, D/L separatistialueet on venäjää, nyt tuossa on vielä maakäytävä kirsikkana kakun päällä.

Paras vaihtoehto ryssille tietenkin olis se, että Zelensky heitettäis ikkunasta ja todettais että fuck this war, otetaan joku Kreml -puppetti takas, mutta en tiedä tehdäänkö Kremlissäkään niin toivotaan-toivotaan -politiikkaa että kuviteltaisi tuon toteutuvan edes Trump-skenaariossa. Toiseksi paras olisi Ukrainan romahdus sotilaallisesti, mutta en tiedä tapahtuisiko sitäkään edes Trump-skenaariossa. Ja jos Ukraina jatkaa taistelua no matter what, niin sitten kyllä ryssien pitää ymmärtää, että vaihtoehtoja on käytännössä kolme, pötkitään itse mäkeen häntä koipien välissä, oma hallinto kaatuu, ja maa taantuu Pohjois-Koreaksi, mahdollisesti kaikki kolme, vapaavalintaisessa järjestyksessä.

Ei ole väliä menettääkö Ukraina loputkin D/L, tai edes Harkovan, kunhan ampuminen ei lopu.
 
Tällä kyseisellä Black Rock yhtiöllä on varallisuutta about 9500 miljardia euroa. Eli siis käsittämätön yhdeksän tuhannen miljardin euron varallisuus. Nordea on pikkupankki noiden liiketoiminnalle, mutta omistaa kuitenkin siitäkin suurimman osan.
Vaikka suurin omistaja onkin, BlackRock omistaa Nordeasta 5,2 prosenttia joten tuskin tuolla osuudella ohjaillaan erityisesti. Esim. Pohjoismaalaiset sijoitusyhtiöt, pankit, eläkefirmat yms. omistaa suuremman siivun kuin BlackRock. Tuskin vaikka Ruotsalaisella eläkerahastolla on kovin suuria intressejä käydä sotaa Unkrainassa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 244
Viestejä
4 434 471
Jäsenet
73 533
Uusin jäsen
Nakkipakki12

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom