Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022

Käihkö murehtii ja pohtii. Ja ihan asiasta.

"Väkevä retoriikkamme on kuitenkin todellisuudesta vieraantunutta: autamme ukrainalaisia jatkamaan sotaa, emme voittamaan sitä.

Afganistanin sodan keskeinen oppi oli, että omahyväisyys on vaarallista. Demokratian vihollisia, ja (meidän mielestämme) heidän vastenmielisen politiikkansa vetovoimaa ei pidä aliarvioida.

Toinen Afganistanin oppi on, ettei ole viisasta pitää tiukasti kaikesta kiinni, jos se lopulta johtaa vain kaiken menettämiseen.

Vahvan vakaumuksen vaara on mustavalkoisuus, todellisuudesta vieraantunut taipumattomuus. Afganistanissa se johti huonoihin päätöksiin ja lopulta fiaskoon.

Samat virheet näyttävät jatkuvan Ukrainassa. Meiltä puuttuu nytkin käsitys siitä, miltä voitto tai edes sen saavuttamisen mahdollistava strategia näyttävät.
Ukrainan tukeminen vain sodan jatkamiseksi kertoo toiveajattelusta. Siinä vain odotellaan, että jokin yllättävä käänne tulee pelastamaan meidät ja Ukrainan vaikeasta tilanteesta.

Ajatus on kuin Liisan seikkailut ihmemaassa -romaanin Irvikissalla: jos ei tiedä, minne tahtoo kulkea, ei ole väliä, minkä tien valitsee. Vastuullisen politiikan on kuitenkin perustuttava tosiasioihin – ei toiveajatteluun. Ja toisaalta – Irvikissan romaanihahmon tapaan: hyvää päämäärää ja keinot yhteen sovittavaa strategiaa on mahdoton muodostaa, ellei tiedä, mitä tahtoo.
Pelkään, että tarina Afganistanista toistuu: mahdollistamme sodan jatkamisen ilman ilmeistä loppua. Jossakin kohtaa tulee kiistämättömäksi, että olemme vaatineet enemmän, kuin mihin olemme olleet valmiit panostamaan. Jos näin käy, vedämme maton myös ukrainalaisten jalkojen alta.

On tehtävä kaikki mahdollinen, että se ei tule tapahtumaan. Jo siksi, että toisin kuin Afganistanissa, meillä on Ukrainassa huomattavasti vahvempia itsekkäitä intressejä. Ukrainan romahtamisen estäminen on sekä moraalisesti oikein että strategisesti viisasta.

Nykymenolla Ukrainan sodan lopputulos tulee olemaan huonompi, kuin se voisi olla. Parempaan lopputulokseen päästään vain tosiasiat tunnustavalla strategialla.
"

Sinä se vaan jaksat. Tosiasiat johtavat varmaan sitten tietenkin taas mitä ihmeellisimpiin ryssämyönnytyksiin... :whistling: Ja esimerkkejä nyt löytyy suuntaan jos toiseen esim. tässä taitaa käydä ryssälle ennemminkin niin kuin USA:lle Vietnamissa?
 
Eiköhän ole niin, että sotien todellisia motiiveja ei koskaan kerrota. Eri tahot katsovat hyötyvänsä niistä eri tavoilla, mutta ne myydään kansalle kuitenkin ihan toisella narratiivilla. Esimerkkinä toimii hyvin tämän ketjun sota jossa motiivina ei todellakaan ole natsien poisto vallasta.

Sijoitusyhtiöt varmasti lobbaavat taustalla samaan tapaan kuin normaalistikin. He pyrkivät maksimoimaan tulostaan, tosin en nyt tuota siltaa Nordeaan hahmota ollenkaan. Jotenkin luulisi, että aseiden valmistus olisi tällä hetkellä oleellisempaa ja kohta jälleenrakennus.

Mut ehkä kuitenkin sopisi paremmin salaliittoketjuun, joska kukaan täällä ei tule koskaan saamaan mitään varmuutta tuohon.

Tällä kyseisellä Black Rock yhtiöllä on varallisuutta about 9500 miljardia euroa. Eli siis käsittämätön yhdeksän tuhannen miljardin euron varallisuus. Nordea on pikkupankki noiden liiketoiminnalle, mutta omistaa kuitenkin siitäkin suurimman osan.

Noi on varmasti hyviksiä, mutta tarkoitin että tolla yhtiöllä on niin paljon rahaa että sanavaltaakin on kaikkeen mitä tapahtuu tällä maapallolla.

Elon Musk, maailman rikkain ihminen, 300 mrd vs Black Rock 10,000 miljardia.
 
Viimeksi muokattu:
Sinä se vaan jaksat. Tosiasiat johtavat varmaan sitten tietenkin taas mitä ihmeellisimpiin ryssämyönnytyksiin... :whistling: Ja esimerkkejä nyt löytyy suuntaan jos toiseen esim. tässä taitaa käydä ryssälle ennemminkin niin kuin USA:lle Vietnamissa?

Tosiasia on se, että Ukraina on vuotamassa kuiviin ja todennäköisempää on se, että Venäjän resurssit kestävät kauemmin kuin Ukrainan.

Tämä nykymenolla. Jonkun asian pitää muuttua, jos tämä tilanne halutaan muuttaa.
 
Käihkö murehtii ja pohtii. Ja ihan asiasta.

"Väkevä retoriikkamme on kuitenkin todellisuudesta vieraantunutta: autamme ukrainalaisia jatkamaan sotaa, emme voittamaan sitä.

Afganistanin sodan keskeinen oppi oli, että omahyväisyys on vaarallista. Demokratian vihollisia, ja (meidän mielestämme) heidän vastenmielisen politiikkansa vetovoimaa ei pidä aliarvioida.

Toinen Afganistanin oppi on, ettei ole viisasta pitää tiukasti kaikesta kiinni, jos se lopulta johtaa vain kaiken menettämiseen.

Vahvan vakaumuksen vaara on mustavalkoisuus, todellisuudesta vieraantunut taipumattomuus. Afganistanissa se johti huonoihin päätöksiin ja lopulta fiaskoon.

Samat virheet näyttävät jatkuvan Ukrainassa. Meiltä puuttuu nytkin käsitys siitä, miltä voitto tai edes sen saavuttamisen mahdollistava strategia näyttävät.
Ukrainan tukeminen vain sodan jatkamiseksi kertoo toiveajattelusta. Siinä vain odotellaan, että jokin yllättävä käänne tulee pelastamaan meidät ja Ukrainan vaikeasta tilanteesta.

Ajatus on kuin Liisan seikkailut ihmemaassa -romaanin Irvikissalla: jos ei tiedä, minne tahtoo kulkea, ei ole väliä, minkä tien valitsee. Vastuullisen politiikan on kuitenkin perustuttava tosiasioihin – ei toiveajatteluun. Ja toisaalta – Irvikissan romaanihahmon tapaan: hyvää päämäärää ja keinot yhteen sovittavaa strategiaa on mahdoton muodostaa, ellei tiedä, mitä tahtoo.
Pelkään, että tarina Afganistanista toistuu: mahdollistamme sodan jatkamisen ilman ilmeistä loppua. Jossakin kohtaa tulee kiistämättömäksi, että olemme vaatineet enemmän, kuin mihin olemme olleet valmiit panostamaan. Jos näin käy, vedämme maton myös ukrainalaisten jalkojen alta.

On tehtävä kaikki mahdollinen, että se ei tule tapahtumaan. Jo siksi, että toisin kuin Afganistanissa, meillä on Ukrainassa huomattavasti vahvempia itsekkäitä intressejä. Ukrainan romahtamisen estäminen on sekä moraalisesti oikein että strategisesti viisasta.

Nykymenolla Ukrainan sodan lopputulos tulee olemaan huonompi, kuin se voisi olla. Parempaan lopputulokseen päästään vain tosiasiat tunnustavalla strategialla.
"

Sotatieteiden desantti Käihkö. Mitäköhän taikasieniä Käihkö on vetänyt? Afganistanin vertaus on todella ontuva, kun Afganistanin operaation toteutus muistutti enemmän kristinuskon levittämistä keskiaikaiseen tyyliin ilman kattavaa tukea kansalaisilta. Lisäksi Afganistanin asetelma on päinvastainen, koska ryssät ovat tuputtamassa ideologiaansa ilman Ukrainan kansalaisten tukea. Afganistan oli toisaalta hyvä esimerkki siitä, että jos kansa ei ole sitoutunut muutokseen on se mahdoton saada pidettyä hallinnassa. Ukithan ovat itse halunneeet pois ryssien vaikutusvallan alta ja sehän ei Putlerille käynyt.

Sinikukka Saaren kertomus vastaa kyllä enemmän todellisuutta, eli pähkinän kuoressa halu länsimaistua.
 

Ihania nuo ryssät, siviilien metsästystä droneilla :/
Ihmisoikeussopimukset, ykt ja muut on aika turhia tälläisissä. Ainoa mitä isot maat saa on mainehaitta. Se voi saada usan miettimään hetken kannattaako jotain siviilikohdetta pommittaa mutta jos maine on mennyt tai sen varjeleminen ei kiinnosta, aika ongelmitta siviilejä saa teurastaa.
 
Sotatieteiden desantti Käihkö. Mitäköhän taikasieniä Käihkö on vetänyt? Afganistanin vertaus on todella ontuva, ...
Erikoisen Afganistan yhteyden rakennellut.
Afganistaniin on kyllä verrattu, mutta Neuvostoliitto/venäjä kulmasta, siihen kaatu neuvostoliitto, yhteys on myös fosiilitulojen romahtamisen osalta, jne.
Ukrainan valtio, alue, tavoitteet, ei valta tyhjiötä jne. niin ihan eri juttu kuin Afganistan. ja länsi apua organisoitu ihan toisin kuin aikanaan Afganistanissa, siitä ei jäämässä mitään tyhjiötä kun venäjä vetäytyy.
 
Sotatieteiden desantti Käihkö. Mitäköhän taikasieniä Käihkö on vetänyt? Afganistanin vertaus on todella ontuva, kun Afganistanin operaation toteutus muistutti enemmän kristinuskon levittämistä keskiaikaiseen tyyliin ilman kattavaa tukea kansalaisilta. Lisäksi Afganistanin asetelma on päinvastainen, koska ryssät ovat tuputtamassa ideologiaansa ilman Ukrainan kansalaisten tukea. Afganistan oli toisaalta hyvä esimerkki siitä, että jos kansa ei ole sitoutunut muutokseen on se mahdoton saada pidettyä hallinnassa. Ukithan ovat itse halunneeet pois ryssien vaikutusvallan alta ja sehän ei Putlerille käynyt.

Sinikukka Saaren kertomus vastaa kyllä enemmän todellisuutta, eli pähkinän kuoressa halu länsimaistua.
Saahan Ukraina tai Venäjä haluta mitä vaan. Tätä menoa kumpikaan ei saa kokonaan tahtoaan läpi, mutta Ukraina kärsii suhteellisesti enemmän eikä kestä kulutussotaa yhtä pitkään kuin Venäjä, joten jos kumpikaan ei jousta pätkääkään tavoitteistaan niin todennäköisemmin Ukrainan selkäranka katkeaa ennen kuin Venäjän.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 211
Viestejä
4 433 467
Jäsenet
73 529
Uusin jäsen
Teppo28

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom