Työelämäkeskustelu

En tiedä ovatko muut huomanneet, mutta itse olen viime viikkoina kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka paljon etätyötä vastustavat ja toimistolle pakottavat ovat saaneet palstatilaa milloin missäkin. On käytetty mitä mielenkiintoisempia perusteluja: ei tuu solmittua ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyys katoaa, uuden oppiminen vaikeutuu, työpaikkaruokalat ja työpaikan lähistöllä olevat ruokalat eivät saa tuloja ja innovointi vaikeutuu. Milloin mitäkin. Täälläkin on asiasta keskusteltu enemmän kuin kerran.

Ihan kiva, että asiasta keskustellaan, mutta mun mielestä on turha kuvitella mitään suuria innovointeja ja ideoita, jos ihmiset pakotetaan toimistolle. Tätäkin lankaa kun seuraa, niin ehkä se innovointien ja uusien ideoiden puute kaatuu siihen, että se työn johtaminen on vähän mitä sattuu. Tai sitä ei ole ollenkaan. Erään ison yrityksen "kehittyneestä" etätyökäytännöstä jäi käsitys, että ne työasiat hoidetaan siellä kahvikoneen edessä. Uuden oppimisesta ainakin sen verran, että ainakin itselle uuden oppiminen oli jopa helpompaa etänä. Kun ei ollut sitä vierustoveria siinä vieressä jolta kysyä ratkaisua, niin tuli enemmän kokeiltua erehdys-yritys -menetelmää ja tietääkseni firma ei tähän kaatunut. Työpaikkaruokailuista ja ravintoloista voisi muutaman sanan sanoa, että ihan sama pakotetaanko ne ihmiset sinne toimistolle vai ei, mutta jos se ruokailu maksaa vaikka 10€ ja siitä ylöspäin, niin se tulee aika kalliiksi pidemmällä tähtäimellä ja ihmiset sitten tulevat sinne toimistolle, omin eväin. Nyt on läjä tyytymättömiä työntekijöitä ja edelleenkin ruokalat ja ravintolat ihmettelevät, että missäs kaikki luuraa. Tuleeko seuraavaksi sitten kielto tuoda omat eväät töihin, jotta ihmiset menisivät työpaikkaruokalaan tai läheiseen ravintolaan?

Varmasti sohaisen ampiaispesää tällä kirjoituksella, mutta huomatkaa kellonaika ja se, että on hieman kieli poskessa kirjoitettu. Toisinaan tuntuu, että tuossa etätöiden rajoittamisessa on vaan taustalla tämä surullisen kuuluisa "aina on näin tehty ja aina tullaan näin tekemään" ja muutaman vuoden takaiset etätöiden ylistyspuheet ovat unohtuneet jo kauas menneisyyteen. Toki kaikkia töitä ei vain voi tehdä syystä tai toisesta etänä, mutta ainakin suurimman osan toimihenkilön, asiantuntijan tai ylemmän toimihenkilön töistä pystyy tekemään ihan missä vaan, paikasta riippumatta. Kunhan ne tekee.

Vastaan lyhyesti kun just menossa nukkumaan.. Meillä päin kun toimistoja on tiivistetty, ns "hybridi-mallin" takia, ettei kaikille tarvitse olla sitä paikkaa siellä officella.. Niin asiaan, kyllä minä olen tutustunut paljon enemmän työkavereihin Teamsin välityksellä, kuin siellä kahviautomaatilla.

Jotkut sopivat lounastreffejä muuten vaan, osa ei halua sosialisoida ts. syö eväät yksinään, mut mielestä tää käytäntö on ihan fine.
 
En mä huomaa isoa eroa. Samat tyypit innovoi vuodesta toiseen olivat ne sitten kotona tai toimistolla.

Missä huomaa eron on workshopeissa. Ne ovat teamsin kautta ihan perseestä verrattuna kasvotusten pidettyihin. Ylipäätänsä pienessäkin ryhmässä innovointiin tulee mun mielestä eri tavalla energiaa kasvotusten.

Joka tapauksessa, mä työskentelen paljon myös ulkomailla olevien kolleegojen kanssa, eikä etätyössä suomessa olevan kohdalla ole oikeastaan siihen eroa. Harvoin mä mietin onko se ulkomaalainenkaan kotona tai toimistolla, enkä oikein usko että sillä olisi suurta merkitystä kun virtuaalisesti pitää kuitenkin palaveerata.
 
Missä huomaa eron on workshopeissa. Ne ovat teamsin kautta ihan perseestä verrattuna kasvotusten pidettyihin. Ylipäätänsä pienessäkin ryhmässä innovointiin tulee mun mielestä eri tavalla energiaa kasvotusten.
Pahinta on sitten sellainen hybridi kokoustaminen jossa puolet on samassa huoneessa ja loput etayhteydella. Sellaisessa kokouksessa ei sitten innovoi yhtaan mitaan. Se on kuin yrittaisi koodata kannykalla.
 
Esimerkiksi HS:n pari viimeisintä juttua, joissa yritysjohtajat sanovat että etätyöt tappavat luovuuden ja nyt heti kaikki takaisin toimistolle, on sellaisia missä äänessä on ollut Technopoliksen ja Spondan toimitusjohtajat. Sitä voi miettiä, että olisiko jotain muutakin syytä haluta työntekijät takaisin toimistolle, kuin huoli luovuudesta ja tehokkuudesta.
 
...mutta aika välipitämätöntä tuntuu touhu olevan ja tunnin ruokatunnit ihan arkipäivää siellä konttorilla...
Poimin viestistäsi yksittäisen havainnon jota olen itsekin monesti pohtinut. Oman työurani aikana kaikissa työpaikoissa on ollut kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan ruokataukoon käytetään 30 min riippumatta siitä kuinka kauan aikaa ruokailemiseen oikeasti kuluu. Eli vaikka ruokatauko venähtäisi niin kotiin lähdetään silti samaan aikaan kuin muutenkin. Keskimääräisesti ruokatauon pituus lienee lähempänä tuntia ja silloin tällöin jopa pari tuntia. Missään työpaikassa ruokatauon pituutta ei ole valvottu vaikka kyseessä olisi ollut suorittavan tason kellokortilla kontrolloitua työtä. Tämän perusteella uskoisin että sama käytäntö on valloillaan useimmissa työpaikoissa ympäri Suomen. Monen moista tehostamistoimenpidettä olen oman urani aikana ehtinyt näkemään, mutta kertaakaan en ole kuullut edes ehdotettavan että ruokataukoon kuluvaa ruvettaisiin suraamaan. Itsehän en työntekjänä pidä pahana tai toivo muutosta nykyiseen vallitsevaa käytäntöön, mutta ole kyllä ihmetellyt lepsua käytäntöä ja sen alkuperää.
 
En tiedä ovatko muut huomanneet, mutta itse olen viime viikkoina kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka paljon etätyötä vastustavat ja toimistolle pakottavat ovat saaneet palstatilaa milloin missäkin. On käytetty mitä mielenkiintoisempia perusteluja: ei tuu solmittua ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyys katoaa, uuden oppiminen vaikeutuu, työpaikkaruokalat ja työpaikan lähistöllä olevat ruokalat eivät saa tuloja ja innovointi vaikeutuu. Milloin mitäkin. Täälläkin on asiasta keskusteltu enemmän kuin kerran.

Ihan kiva, että asiasta keskustellaan, mutta mun mielestä on turha kuvitella mitään suuria innovointeja ja ideoita, jos ihmiset pakotetaan toimistolle. Tätäkin lankaa kun seuraa, niin ehkä se innovointien ja uusien ideoiden puute kaatuu siihen, että se työn johtaminen on vähän mitä sattuu. Tai sitä ei ole ollenkaan. Erään ison yrityksen "kehittyneestä" etätyökäytännöstä jäi käsitys, että ne työasiat hoidetaan siellä kahvikoneen edessä. Uuden oppimisesta ainakin sen verran, että ainakin itselle uuden oppiminen oli jopa helpompaa etänä. Kun ei ollut sitä vierustoveria siinä vieressä jolta kysyä ratkaisua, niin tuli enemmän kokeiltua erehdys-yritys -menetelmää ja tietääkseni firma ei tähän kaatunut. Työpaikkaruokailuista ja ravintoloista voisi muutaman sanan sanoa, että ihan sama pakotetaanko ne ihmiset sinne toimistolle vai ei, mutta jos se ruokailu maksaa vaikka 10€ ja siitä ylöspäin, niin se tulee aika kalliiksi pidemmällä tähtäimellä ja ihmiset sitten tulevat sinne toimistolle, omin eväin. Nyt on läjä tyytymättömiä työntekijöitä ja edelleenkin ruokalat ja ravintolat ihmettelevät, että missäs kaikki luuraa. Tuleeko seuraavaksi sitten kielto tuoda omat eväät töihin, jotta ihmiset menisivät työpaikkaruokalaan tai läheiseen ravintolaan?

Varmasti sohaisen ampiaispesää tällä kirjoituksella, mutta huomatkaa kellonaika ja se, että on hieman kieli poskessa kirjoitettu. Toisinaan tuntuu, että tuossa etätöiden rajoittamisessa on vaan taustalla tämä surullisen kuuluisa "aina on näin tehty ja aina tullaan näin tekemään" ja muutaman vuoden takaiset etätöiden ylistyspuheet ovat unohtuneet jo kauas menneisyyteen. Toki kaikkia töitä ei vain voi tehdä syystä tai toisesta etänä, mutta ainakin suurimman osan toimihenkilön, asiantuntijan tai ylemmän toimihenkilön töistä pystyy tekemään ihan missä vaan, paikasta riippumatta. Kunhan ne tekee.
Ymmärtäisin itse tuon etätöiden rajoittamisen paremmin, jos ne toimistot edes olisi jollain tavalla järkeviä. Mutta ainakin meillä on avokonttori jossa on sekaisin eri asioita tekeviä ihmisiä, joka ei kyllä ole mikään kovin hyvä ympäristö jos pitäisi saada jotain vähänkään keskittymistä vaativaa aikaan.

Meillä saa tällä hetkellä valita aika vapaasti on kotona vai tuolla, mutta tuntuu tämäkin johtavan välillä kaoottisuuteen. Jotta tämä oikeasti toimisi hyvin, niin pitäisi varmaan miettiä jotain uudenlaisia työskentelytapoja, eikä niin että tieto lähinnä liikkuu jossain random kahvituokioilla.
 
Itselläni on kokemusta avokonttorista. Siellä on vaikea koodata tai tehdä syvää ajatuksellista vaativaa työtä. Jotkut Ad Hoc sähköpostiviestit ja rutiinilla menevät tehtävät voi tehdä. Tämän takia ne koodit jutut tehtiin sitten konttorilla, kun siellä oli hiljaista tai etänä kotona. Joissakin työpaikoissa on sitten ollut luksusta ja on saanut ihan oman työhuoneen. Silloin pystyi hoitamaan ne Teams/Zoom/Google meetings palaverit muita häiritsemättä ja analyyttiset työt saatiin tehtyä rauhassa.

Noita avokonttoreita vastustaa ihan opetusalalla toimivat. Olen kavereiltani saanut kuulla kuinka ahtaassa opettajahuoneessa ei pysty tekemään oman opetukseen liittyviä hommia, kun siellä on hälinää jne. Noita avokonttoreista on tehty tutkimuksia ja se heikentää työntekemistä sekä heikentää työntekijöiden työssä jaksamista [1-5].

Itselläni on vain sellainen tulkinta, että kun ne toimistotilat eivät ole ilmaisia [6], niin sinne halutaan että väki on siellä ja sitten se on joillekin johtajille helpompaa johtaa työntekijöitä, kun ne ovat samassa tilassa. Sitten uskotaan että avoimessa toimistotilassa ne uudet ideat leviävät nopeammin jne [7]. Mutta eipä tämä työssä jaksaminen oikein enää merkitse mitään, kun voidaan vain sanoa: "On niitä muidenkin firmojen haalareita, joita voi sovittaa päälle". Vielä pitäisi jaksaa eläkeikään asti tätä touhua, jossa ei ole selkeää kuka on se "oikea pahis" siellä työelämässä. kun tämä koko työelämä on julma hyvin usealle ihmisille. Osa ongelmaa ovat tuhoisat johtajat [8-9], työpaikalla tapahtuva kiusaaminen (joka on yleensä johtajasi) [10], työturvallisuusrikoksia tekevät yrittäjät [11], työntekijät jotka jäähdyttelevät ja työkuorma kasvaa [12-13], verotus joka pitää huolen että ei kannata tehdä yhtään ylimääräistä kun rahat menevät siihen yhteiseen demarilompakkoon [14-15] jne.

Suomalaisessa työelämässä on lukuisi ongelmia ja keskustelu on hyvin kapeaa, että mitä niille pitäisi tehdä. Mielestäni suurin yhteiskunnallinen ongelma on, että sanotaan koulutuksen kannattavan aina [16-19], kun se hyöty loppuu heti, jos ei ole yrityksiä jotka voivat palkata tai osaamiselle ei ole kysyntää Suomessa tai sitä on muutamalle harvalle valitulle. Tai se kysyntää vähenee/loppuu osaamiselle, kun valmistut koulusta laskukautena. Se on helppo sanoa, että muuta ulkomaille tai ryhdy yrittäjäksi. Tuntuu siltä, että tämä on vain tälläistä jota koetaan läpi ja tässä saa vain odottaa, että milloin se oma onni loppuu kesken.

Viitteet

[1] Sander E (Libby) J, Marques C, Birt J, Stead M, Baumann O. Open-plan office noise is stressful: multimodal stress detection in a simulated work environment. Journal of Management & Organization. 2021;27(6):1021-1037. Open-plan office noise is stressful: multimodal stress detection in a simulated work environment | Journal of Management & Organization | Cambridge Core

[2] Colenberg, S., Jylhä, T., & Arkesteijn, M. (2020). The relationship between interior office space and employee health and well-being – a literature review. Building Research & Information, 49(3), 352–366. https://doi.org/10.1080/09613218.2019.1710098

[3] Why open offices are bad for us

[4] A research roundup to show that your office layout is toxic (and some tips for making it better)

[5] https://www.researchgate.net/public...g_widespread_myths_about_workplace_design#pfa

[6] The High Cost of Empty Offices: Corporate Challenges and Smart Tech Solutions | Accruent

[7] How to Make Sure People Won’t Hate Your New Open Office Plan

[8] Tuhoava johtaminen vastavuoroisena johtamisprosessina - pdf

[9] https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64413/Rautava_Rasmus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[10] Työsuojeluviranomaiset penkoivat sata kiusaamistapausta: kiusaaja oli useimmiten esimies, ei työkaveri – näin tunnistat ongelmapomon

[11] Paasonen, Jyri – Lindfors, Henriikka. Työturvallisuuslainsäädännön rikkomusten rangaistuskäytännöstä. Defensor Legis 2/2021 s. 390–410. Paasonen, Jyri – Lindfors, Henriikka: Työturvallisuuslainsäädännön rikkomusten rangaistuskäytännöstä

[12] Tekniikan Maailma

[13] Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen | Aalto-yliopisto

[14] Lisätuloa 400 euroa, käteen 200 euroa - näin verotus iskee | Verkkouutiset

[15] Palkkasi nousi, mutta käteen ei jäänyt paljon mitään? Verokiila iskee ankarasti jo melko pieniinkin tuloihin - Laskuri näyttää paljonko käteesi jää palkankorotuksesta

[16] Analyysi: Koulutus ei aina kannata, jos haluaa hyvän palkan – mutta yhdessä asiassa tulee iso ero. Analyysi: Koulutus ei aina kannata, jos haluaa hyvän palkan – mutta yhdessä asiassa tulee iso ero

[17] Analyysi: Kannattaako opiskelu? Korkeakoulututkinto tuo miehelle 600 000 euroa enemmän, naiselle 400 000 euroa. Analyysi: Kannattaako opiskelu? Korkeakoulututkinto tuo miehelle 600 000 euroa enemmän, naiselle 400 000 euroa

[18] Olen surullinen esimerkki siitä, että korkeakoulutus ei takaa työpaikkaa. Lukijan mielipide | Olen surullinen esimerkki siitä, että korkeakoulutus ei takaa työpaikkaa

[19] Filosofian tohtori Arto tajusi kolmekymppisenä, että 10 vuotta työurasta meni hukkaan – Tohtoritutkinnon suorittaneet avoimina. Filosofian tohtori Arto tajusi kolmekymppisenä, että 10 vuotta työurasta meni hukkaan – Tohtoritutkinnon suorittaneet avoimina
 
Viimeksi muokattu:
En ole nähnyt tommosta missään, eli ehkä yleistät liikaa. Toki ylemmän johdon (johon kuulun itsekin) täysiä kalentereita olen nähnyt, mutta tuskin niissä tuommoista on.

Käytännössä mun pitää varata lounastauot jos haluan syödä. Samoin jos haluaa keskittyä johonkin yli tunnin putkeen se vaatii varauksen tai siihen tulee jotain turhaa tilalle.

Kerrompa erään tarinan. Olipa kerran yksi weekly palaveri, jossa oli myös herra iso johtaja ja tämän haaremi mukana. Agenda juostiin läpi viidessä minuutissa eikä länsirintamalta ei ollut mitään uutta kerrottavaa. Koska palaveriaikaa oli vielä 50 pitkää minuuttia, päätti herra iso johtaja kertoa oikein hauskanpuoleisen jutun sikarinhakumatkaltaan Kuubasta sisältäen kaikki mukahauskat sattumukset ja kliseet. Johtajan haaremi ja projektipäälliköt pidättelivät tekoneurua ja heittivät paskaa läppää koko palaverin mielistellen suurta johtajaa. Kellon lyödessä viittä vaille poistuttiin paikalta hierarkian mukaisessa jonossa ja pertti perusdevaaja sammutti valot ja lukitsi oven.
Kyllä se kuulkaas näin on, suomalaisessa työelämässä on paaaaljon tyhjäkäyntiä ja turhia palavereja. Läsnäolotyössä jauhetaan yhdentekevää juorupaskaa naapurin työpisteen vieressä ja vastamelukuulolekkeet on tietenkin kielletty. Lounaita saa venyttää ja kukaan ei uskalla lähteä pois ennen kuin kuin kaikki lähtyevät yhtä aikaa. Siksi otankin melkein aina eväät mukaan ja linnottaudun elämäntapaintiaanien ja syrjäytyneiden kanssa käytävältä kaukaisimpaan lounasmökkiin.

Vielä turhista palavereista. Monet YT-neuvottelut koettu jonka seurauksena välijohtajat ja erilaiset kehityspäälliköt pyrkivät täyttämään kalentereita jonninjoutavilla palavereilla ja pikkuprojekteilla joilla ei ole mitään merkitystä liiketoiminnan kannalta. Pitää näyttää isojen johtajien suuntaa että ollaan kokoajan menossa ja tehdään toooosi tärkeää työtä, eikä heitä voi korvata. Sitten haaskataan vielä muiden työntekijöiden aikaa saarnaamalla joka välissä omasta hienosta tekemisestä ja tosi cooleista sikamakeista projekteista ja uudesta mullistavasta strategiasta. Lopuksi nakitetaan nämä turhat duunit järjestelmäapinoille (kuten minulle) tai suorittavalle portaalle ja muille devaajamuurahaisille. Voin pistää melkeen pääni pantiksi, että seuraavien YT-neuvottelujen päätyttyä samat tyhjäntoimittajat jatkavat leivänsyrjässä kiinni ja lisää puuhastelua kaivetaan taikurin hatusta. Mark my words! Ps. En ole katkera, muuten vaan kyrsii kohtaamani työkulttuuri ja armoton tyhjäkäynti. Päättäjät eivät näe metsää puilta.
 
Poimin viestistäsi yksittäisen havainnon jota olen itsekin monesti pohtinut. Oman työurani aikana kaikissa työpaikoissa on ollut kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan ruokataukoon käytetään 30 min riippumatta siitä kuinka kauan aikaa ruokailemiseen oikeasti kuluu. Eli vaikka ruokatauko venähtäisi niin kotiin lähdetään silti samaan aikaan kuin muutenkin. Keskimääräisesti ruokatauon pituus lienee lähempänä tuntia ja silloin tällöin jopa pari tuntia. Missään työpaikassa ruokatauon pituutta ei ole valvottu vaikka kyseessä olisi ollut suorittavan tason kellokortilla kontrolloitua työtä. Tämän perusteella uskoisin että sama käytäntö on valloillaan useimmissa työpaikoissa ympäri Suomen. Monen moista tehostamistoimenpidettä olen oman urani aikana ehtinyt näkemään, mutta kertaakaan en ole kuullut edes ehdotettavan että ruokataukoon kuluvaa ruvettaisiin suraamaan. Itsehän en työntekjänä pidä pahana tai toivo muutosta nykyiseen vallitsevaa käytäntöön, mutta ole kyllä ihmetellyt lepsua käytäntöä ja sen alkuperää.
Suorittavassa työssä kun firmalla meni hyvin ei merkitystä kuinka paljon tauot veny. kun meni huonosti niin suunnilleen sekkarilla kyylättiin ettei mene yli kun niin kiire oli tekemään ei mitään. Mitään järkeehän tässäkään ei ollut.
 
Kyllä se kuulkaas näin on, suomalaisessa työelämässä on paaaaljon tyhjäkäyntiä ja turhia palavereja. Läsnäolotyössä jauhetaan yhdentekevää juorupaskaa naapurin työpisteen vieressä ja vastamelukuulolekkeet on tietenkin kielletty. Lounaita saa venyttää ja kukaan ei uskalla lähteä pois ennen kuin kuin kaikki lähtyevät yhtä aikaa. Siksi otankin melkein aina eväät mukaan ja linnottaudun elämäntapaintiaanien ja syrjäytyneiden kanssa käytävältä kaukaisimpaan lounasmökkiin.
Pahinta tuntuu olevan että ainakin meillä osa tuntuu vetävän nuo keskustelut ihan jatkuvasti politiikkaan. Tuntuu siltä, että olisi ehkä parempi, että työpaikalla ei kauheasti keskusteltaisi politiikasta ja turhaan luotaisi tuollaista politisoitunutta ilmapiiriä.
 
Näitä kun lukee tuntuu aina, että omalla työpaikalla ehkä kuitenkin aika hyvä meininki…

Oikotien mainokset työpaikan vaihtamisesta ovat aivan loistavia! Suorastaan koomista kuinka hyvin tulee mieleen pari entistä tiiminvetäjää tai isoa pamppua.

Edellisen työantajan lihavina vuosina meillä oli runsaasti turhanpäiväisiä koulutuksia Trainers housen vetäminä. Askarreltiin ja paskarreltiin firman sloganeja, brändiä ja asiakaslupauksia seinälle ja toistettiin niitä laulun muodossa. Näistä sekoilutyöpajoista tulee mieleen Steve Balmerin motivointipuheet Steve Balmer repeatedly says "Developers" at Windows Conference

Asiakasrajapinnassa puolestaan keskityttiin asiakkaiden psykologiseen analysointiin kuuntelemalla puheluita ja opettemalla oikeaoppista pahoittelua. Senkin ajan olisi voinut käyttää järkevemmän, vaikka keskittyen niiden epäkohtien ennaltaehkäisyyn, jotka johtivat ei toivottuihin asiakaskohtaamiseen. Rohkeana miehenä kehtasin jopa ehdottaa asiaa ja ylipalkkainen konsultti vain pyöritteli silmiään ja ohjasi meidät seuraavaan piirileikkiin. Value for society Value for life For you and me Tieto is here to stay :whistling:
 
Palaverikäytännöistä taisin mainita jo turhat palaverit. En tykkää myöskään niin sanotuista hybridipalavereista jotka ovat ihan pelleilyä. Joko ollaan kaikki paikalla tai linjojen päässä, ja niiden saatanan etäyhteyksien pitää toimia. Myös kamerapakko on jotain niin turhaa, johtajat yrittävät kyylätä ettei kukaan multitaskaa jotain tärkeämpää turhanpäiväisen palaverin aikana. Olen muutaman kerran protestoitunut ja osallistunut palaveriin Teamsin välityksellä vaikka olin toimistolla. En ole läheskään ainoa joka tekee tätä. Kamera ei onneksi toimi telakan ja ulkoisten näyttöjen kanssa. Edellisessä työpaikassa tietoturvakonsultti teippasi kaikki kannettavien työasemien kamerat teipillä umpeen, koska epäilivät kameraa käytettävän cyberhyökkäyksiin tai jopa vakoiluun. :hmm:

Avaudutaan seuraavaksi etätöistä. Muutama lusmu pilaa kaikkien maineen. Edellisessä työpaikassa oli eräs rouva, joka keskittyi etäpäivinä kodinhoitoon ja kakaroihinsa jolloin työn tuottavuus lähenteli nollaa ja skippasi palavereja kaikenlaisin tekosyin. Hyvä jos ehti vastata kahteen sähköpostiin. Lopulta eukko kärähti töiden välttelystä, ja johtajat ottivat käyttöön kollektiivisen rangaistuksen. Etätyöt kiellettiin paitsi kyseiseltä rouvalta joka jäi sattumalta pidemmälle sairaslomalle josta palattuaan jatkoi 100% etätyönä muka terveydellisin perustein, korona-altistus ja niin edelleen. Juttelin vanhan työkaverin kanssa hiljattain asiasta ja rouvan töidenvälttely jatkuu edelleen ja on onnistunut ohittamaan yhdet YT-neuvottelutkin.
Nykyisessä työpaikassa etätyökäytäntö vaihtelee melkein viikottain. Juhannuksen jälkeen sai olla etänä melkein niin paljon kuin sielu sietää mutta lomakauden päätyttyä komennettiin kaikki takaisin toimistolle. Viime viikosta lähtien sai tehdä taas 50% etätöinä jos merkitsee ne kalenteriin hyvissä ajoin. Minusta etätyöt toimivat varsin hyvin keskittymistä vaativiin töihin, jos vain saa rauhoitettua työaikaa useamman tunnin palaveriruuhkasta. Etäpalaverien aikana voi tykittää nakkilistoja ja muita pikkukorjauksia ilman että keskittyminen asiaan kärsii. Multitaskausta parhaimmillaan ;)

Minä suorastaan inhoan hälyisiä avokonttoreita, joissa työskentelen edelleen, valitettavasti. Kunnollisia vetäytymistiloja ei ole, joten 40 henkilöä voi huutaa puhelimeen tai Teams palaveriin yhtä aikaa, ja työpisteiden välissä ravaa jengiä koko ajan. Keskittymistä vaativa työ lienee monin paikoin mahdotonta kun työpisteelle tulee usein jengiä kyselemään tai pitämään epävirallisia käytäväpalavereja tai galluppeja. Sitten pitää pikaperehdyttää muita paikan päällä joka on ihan jees mutta siitä ei makseta työehtosopimuksen mukaisia lisiä. En raaski noista kieltäytyäkään, voisi tulla hankalan työntekijän kuva ja päätyä hiljalleen savustettavaksi, kuten yhden projektipäällikön kohtalaksi koitui. Ainiin, pakko mennä syömään samaan aikaan muioden kanssa ja pakko osallistua vähintään kuuntelemään mukahauskaa läppää ja turhia juoruja. Jos keskustelunaiheet eivät sivua politiikkaa tai omia kakaroita niin jauhetaan jostain Putouksesta, Temppareista, Baltian kännireissusta tai penkkiurheilusta. Välillä tuntuu että joka toinen kollega on siviilissä jonkinsortin tyhjäpää mutta nämä taitavat pitää eniten ääntä itsestään, jolloin tilastoni vääristyvät.
 
Viimeksi muokattu:
Pahinta tuntuu olevan että ainakin meillä osa tuntuu vetävän nuo keskustelut ihan jatkuvasti politiikkaan. Tuntuu siltä, että olisi ehkä parempi, että työpaikalla ei kauheasti keskusteltaisi politiikasta ja turhaan luotaisi tuollaista politisoitunutta ilmapiiriä.

Millaisia keskusteluja nuo poliittiset keskustelut ovatkaan? Mollataanko aina kulloistakin hallitusta (Sipilän säästöt, Marinin aamupalat tai Orpon linjaukset)? Vai onko keskusteluissa näkyvissä sukupuolijakauma, jossa naiset puolustuvat Vihreitä ja Vasemmistoliittoa ja miehet taas PS:ää ja Kokoomusta?

Itse en pistäisi pahitteeksi poliittisia keskusteluja, jos niihin työaikaa kuluisi. Miksi siis pelkäät politisoitunutta ilmapiiriä, koska sehän nostaa mukavasti sykettä tauoilla?


Ainiin, pakko mennä syömään samaan aikaan muioden kanssa ja pakko osallistua vähintään kuuntelemään mukahauskaa läppää ja turhia juoruja. Jos keskustelunaiheet eivät sivua politiikkaa tai omia kakaroita niin jauhetaan jostain Putouksesta, Temppareista, Baltian kännireissusta tai penkkiurheilusta. Välillä tuntuu että joka toinen kollega on siviilissä jonkinsortin tyhjäpää mutta nämä taitavat pitää eniten ääntä itsestään, jolloin tilastoni vääristyvät.

Olisiko työpaikan vieressä jotain työpaikkaruokalaa tai ravintolaa, jossa moni muu työntekijöistä ei kävisi? Mitäköhän tykkäisivät, jos hankkisit omaan työhuoneeseesi mikroaaltouunin ja sohvan? Sehän riittäisi oman rauhallisen tauon pitämiseen, kun voisi lämmittää ruuan sekä ottaa ruokalevon päälle. Ruokalevon avulla olisit tehokkaampi ja luovempi tauon jälkeisissä töissä.


Juttelin vanhan työkaverin kanssa hiljattain asiasta ja rouvan töidenvälttely jatkuu edelleen ja on onnistunut ohittamaan yhdet YT-neuvottelutkin.

Aikamoinen nainen, että on pystynyt varoituksesta huolimatta välttämään yt-neuvotteluissa potkut ja pystyy nostamaan palkkaa samalla kun välttelee töitä. Millaisella koulutustaustalla hän on töissä ja onko hän hyvä työntekijä silloin, kun oikeasti tekee töitä?


Minusta etätyöt toimivat varsin hyvin keskittymistä vaativiin töihin, jos vain saa rauhoitettua työaikaa useamman tunnin palaveriruuhkasta. Etäpalaverien aikana voi tykittää nakkilistoja ja muita pikkukorjauksia ilman että keskittyminen asiaan kärsii. Multitaskausta parhaimmillaan ;)

Tämä on vähän sama juttu kuin yliopiston luennoissa. Jos luennot ovat pakollisia, niin helposti herää se tunne siitä, että pitäisi ehtiä vielä muutakin tekemään eli lukea kirjaa ja kirjoittamaan esseetä. Kolmen tunnin luentoon kun yhdistetään matkat koululle ja takaisin, niin se voi verottaa monilta puolikkaan työpäivän verran, vaikka luento olisi vain luentokalvojen lukemista ääneen.

Etätyöskentelyä ei saisi kieltää koskaan kokonaan, koska pari tai muutama rauhallinen työpäivä viikossa antaa virtaa toimistolle ja jopa jaksaakin hälistä niitä poliittisia keskusteluja tauolla siellä.
 
Millaisia keskusteluja nuo poliittiset keskustelut ovatkaan? Mollataanko aina kulloistakin hallitusta (Sipilän säästöt, Marinin aamupalat tai Orpon linjaukset)? Vai onko keskusteluissa näkyvissä sukupuolijakauma, jossa naiset puolustuvat Vihreitä ja Vasemmistoliittoa ja miehet taas PS:ää ja Kokoomusta?

Itse en pistäisi pahitteeksi poliittisia keskusteluja, jos niihin työaikaa kuluisi. Miksi siis pelkäät politisoitunutta ilmapiiriä, koska sehän nostaa mukavasti sykettä tauoilla?
No se tuntuu pääosin olevan sellaista typerää öyhötystä milloin mistäkin, mitä ei jaksaisi jatkuvasti kuunnella jos ei tarvi.

muokkaus: niin ja sitten jos ei ole politiikkaa niin on pääsääntöisesti jotain tällaista mitä @Bigfoot007 tuossa mainitsi
Ainiin, pakko mennä syömään samaan aikaan muioden kanssa ja pakko osallistua vähintään kuuntelemään mukahauskaa läppää ja turhia juoruja. Jos keskustelunaiheet eivät sivua politiikkaa tai omia kakaroita niin jauhetaan jostain Putouksesta, Temppareista, Baltian kännireissusta tai penkkiurheilusta. Välillä tuntuu että joka toinen kollega on siviilissä jonkinsortin tyhjäpää mutta nämä taitavat pitää eniten ääntä itsestään, jolloin tilastoni vääristyvät.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko työpaikan vieressä jotain työpaikkaruokalaa tai ravintolaa, jossa moni muu työntekijöistä ei kävisi? Mitäköhän tykkäisivät, jos hankkisit omaan työhuoneeseesi mikroaaltouunin ja sohvan? Sehän riittäisi oman rauhallisen tauon pitämiseen, kun voisi lämmittää ruuan sekä ottaa ruokalevon päälle. Ruokalevon avulla olisit tehokkaampi ja luovempi tauon jälkeisissä töissä.




Aikamoinen nainen, että on pystynyt varoituksesta huolimatta välttämään yt-neuvotteluissa potkut ja pystyy nostamaan palkkaa samalla kun välttelee töitä. Millaisella koulutustaustalla hän on töissä ja onko hän hyvä työntekijä silloin, kun oikeasti tekee töitä?




Tämä on vähän sama juttu kuin yliopiston luennoissa. Jos luennot ovat pakollisia, niin helposti herää se tunne siitä, että pitäisi ehtiä vielä muutakin tekemään eli lukea kirjaa ja kirjoittamaan esseetä. Kolmen tunnin luentoon kun yhdistetään matkat koululle ja takaisin, niin se voi verottaa monilta puolikkaan työpäivän verran, vaikka luento olisi vain luentokalvojen lukemista ääneen.

Etätyöskentelyä ei saisi kieltää koskaan kokonaan, koska pari tai muutama rauhallinen työpäivä viikossa antaa virtaa toimistolle ja jopa jaksaakin hälistä niitä poliittisia keskusteluja tauolla siellä.

Valitettavasti avokonttori joten meillä ei ole omia työhuoneita, eikä ole henkilökohtaisia työpisteitä. Samassa tilassa toimii 40 eri henkilöä neljästä eri organisaatiosta, ja tehdään ihan erilaista duunia, joten pitäisi olla turha huudella innovoinnin ja verkoinnin perään :hmm:
Alakerrasta löytyy pari mikroa ja lounasmökkejä, joihin voi mennä syömään omia eväitään. Toimistokanttiinin tarjontaan verrattuna syön aika yksipuoleisesti, enkä jaksa tehjdä töiden jälkeen lämmintä ruokaa. Huomiseksi olisi luvassa ylijäänyttä makaroonilaatikkoa ja sen sellaista. Ostarille on pari kilsaa matkaa, josta löytyy kebab-paikka ja muutama pikaruokamesta. Edestakaisin kävelyyn kuluu runsaasti aikaa, joten jos on palaverislotit molemmin puolin ruokataukoa, voi tehdä tiukkaa ehtiä 40 minuuttiin (30 minuutin lounas + 5 + 5 minuutin tauot). Lounasaikojen kestoa myös vahditaan toimistopäivinä toisin kuin monen muun kanssakeskustelijan työpaikalla :hmm:

Edellisen työpaikan sankaritar osaa vetää oikeista naruista. Tämän lähiesimies välttelee tai suorastaan pelkää konflikteja, joten hankalimmat työntekijät voivat saada tahtonsa läpi. Pohdittuani pidemmältä aikajänteeltä, tunnistan monen esimiehen olleen sopimaton tai suorastaan epäpätevä tehtäväänsä. Omalla uralla eteneminen on ollut varmaan kaikilla yhdistävä tekijä, jolloin epämieluisa esimies tehtävä on hoidettu pakkopullana pois alta, kunnes seuraavan levelin pesti on tullut tarjolle. Epäpätevimmät ovat käyttäneet voimavaransa jopa alaisten töiden sabotointiin, kyttäämällä selän takana, mikromanageroimalla ja sekaantumalla operatiiviseen työhön, ja tappaneet järkevää pienkehitystä. Yhdellä välijohtajalla oli erittäin kapeakatseinen näkemys asioihin. Jos speksattiin kehitysprojektin johtavan tehokkuuden kasvuun, jonka myötä muutama työtehtävä saataisiin kokonaan automatisoitua, jolloin neljä henkilötyövuotta vähenisi vuosittain, mutta hetkellisenä varjopuolena piti käyttää näiden työpanosta 2 henkilötyövuoden edestä kehitykseen. Esimiehen mielestä yhtälö olisi mahdoton, koska jättämää kertyisi liikaa kehityksen aikana ja Excelit menisivät pakkaselle. Ehdotus määräaikaisista rekryistä kehityksen ajaksi suljettiin myös pois, koska se tarkoittaisi ylimääräisiä kuluja, jolloin toinen exceli menisi pakkaselle. Lopputulemana tarvitaan edelleen neljä henkilöä tekemään niin sanottua palikkatyötä, joka olisi voitu korvata inhouse kehityksellä sataprosenttisesti :whistling:
 
Pahinta tuntuu olevan että ainakin meillä osa tuntuu vetävän nuo keskustelut ihan jatkuvasti politiikkaan. Tuntuu siltä, että olisi ehkä parempi, että työpaikalla ei kauheasti keskusteltaisi politiikasta ja turhaan luotaisi tuollaista politisoitunutta ilmapiiriä.
Toi on kyllä raivostuttavaa. Varsinkin kun jutut on aina tasoa tuulipuku ja "mielipiteet" on perusteluineen on tasoa Iltasnomat. Juttu luistaa niin kauan kuin jokainen taputtaa toista selkään ja päästään yhdessä haukkumaan kaikki. Mutta jos ihan oikeaa keskustelua haluat ja sanot sinne väliin vaikka "entä jos" tai "oletteko ajatelleet että.." nii sitten vedetään naamat norsun vituille ja mökötetään ja sanotaan että miks pitää olla hankala ja väittää aina vastaan. Se siistä keskustelusta.

Oonkin katsonu parhaimmaks laittaa napit korviin ja musan täysille joka kerta kun tommosista asioista alkaavat puhua. Pääsee helpommalla. Samoin tauot pidän omalla työpisteellä ettei tarvii kuulla sitä paskanjauhantaa enää tauollakin missä ei saa nappeja korviin.
 
Toi on kyllä raivostuttavaa. Varsinkin kun jutut on aina tasoa tuulipuku ja "mielipiteet" on perusteluineen on tasoa Iltasnomat. Juttu luistaa niin kauan kuin jokainen taputtaa toista selkään ja päästään yhdessä haukkumaan kaikki. Mutta jos ihan oikeaa keskustelua haluat ja sanot sinne väliin vaikka "entä jos" tai "oletteko ajatelleet että.." nii sitten vedetään naamat norsun vituille ja mökötetään ja sanotaan että miks pitää olla hankala ja väittää aina vastaan. Se siistä keskustelusta.
Et olisi voinut tuota paljoa paremmin kuvailla. Tai sitten jos ei vedetä hernettä nenään niin vain naureskellaan. Pääsee tosiaankin helpommalla kun ei vain osallistu ollenkaan.
 
Pohdittuani pidemmältä aikajänteeltä, tunnistan monen esimiehen olleen sopimaton tai suorastaan epäpätevä tehtäväänsä. Omalla uralla eteneminen on ollut varmaan kaikilla yhdistävä tekijä
Usein esimies positiot ovat se ylennys hyvin hoidetusta asiantuntijatyöstä. Tuohan ei tietenkään tarkoita että osaisi olla esimies, tai edes että koulutettaisiin miten eri asia esimiestyö vs asiantuntijatyö on.

Eli ei se epäpätevyys välttämättä aina johdu siitä, että tyypit itse haluisivat positioon.

Tähän päälle vielä, esimiehen tavoitteet eivät välttämättä liity mitenkään esimiehenä olemiseen. Tämmöisessä organisaatiossa ehkä herkemmin on sitten huonompia…
 
Hyvä työntekijä ei ole aina kykenevä olemaan hyvä esimies [1]. Ihmisten johtajaminen vaatii kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa eri tavalla ja elämää eri vaatimuksien viidakossa. Joskus on niin, että hyvästä työntekijästä tulee hyvä johtaja. Kun on haittatyöntekijöitä, niin on myös haittajohtajia [2]. Jotka omalla johtamistyylillänsä tuhoavat työmotivaation työyhteisössä, tuhoavat työn tehokkuuden sekä sotkevat asiat. Haittapalaverit joita pidetään ilman suurempaa syytä ovat kyllä työnteon hidasteena [3]. Se on surullista että meillä Suomessa on näitä ankaria työpaikkoja (draconian workplaces) [4]. Ongelmia riittää ja draamaa työpaikoilla. Sitten on se yksi ilmiö, joka on vaikea, että työpaikalla tehdään asioita jotka eivät ole lainmukaisia esim. jotkut työntekijät ja johtajat yhdessä tai itsenäisesti sitten saavat firmaan ongelmia, kun tekevät esim. talousrikoksia [5]. Joskus kauan aikaa sitten Iso-Britaniassa eräs treidaaja sai omalla toiminnallansa pankin menemään konkurssiin ja pankissa tehtiin myös virhe, kun ei valvottu toisen toimintaa että oltaisiin selvitetty epäselvyydet juurta jaksaen.

Nämä työelämän ongelmat ovat moninaiset ja kompleksia, koska ihmisten asiat harvemmin ovat mustavalkoisia. Eikä helppoja ratkaisuja tähän oikein ole.

Viitteet

[1] Why the Most Productive People Don’t Always Make the Best Managers
[2] Einarsen, S., Aasland, M. S., & Skogstad, A. (2007). Destructive leadership behaviour: A definition and conceptual model. The Leadership Quarterly, 18(3), 207–216. Redirecting
[3] Työelämän haittapalaverit työnteon hidasteena | Uusi Suomi Puheenvuoro
[4] Draconian Workplaces / Ankarat Työpaikat | Uusi Suomi Puheenvuoro
[5] Sisäinen tarkastus takaa laadun organisaatioissa: ehkä? | Uusi Suomi Puheenvuoro
 
Haittapalaveri on kyllä loistava termi. Jokanen palaveri pitäisi käsitellä juuri noin. Itsellä on ollut vaikeaa yhtyä siihen hyggeilyyn palaverin jälkeen monasti "hienosti saatiin eteenpöin näitä" kun oma ajatus on, että kukaan ei tehnyt mitään muuta kuin "sihteeri" 3 A4 liuskaa muistiota. Se on aika vähän aikaansaannosta ja kalliita liuskoja jos vaikka 6 ihmistä palaveerasi. Palavereja on pakko olla, mutta niiden määrä ja niissä vietetty aika pitäisi olla minimoitu mm. tehokkaalla koordinaatiolla ja sellaisten asioiden käsittelyllä mitkä koskee kaikkia palaveriin osallistuvia. Water cooler talk on toki erikseen.
 
Haittapalaveri on kyllä loistava termi. Jokanen palaveri pitäisi käsitellä juuri noin. Itsellä on ollut vaikeaa yhtyä siihen hyggeilyyn palaverin jälkeen monasti "hienosti saatiin eteenpöin näitä" kun oma ajatus on, että kukaan ei tehnyt mitään muuta kuin "sihteeri" 3 A4 liuskaa muistiota. Se on aika vähän aikaansaannosta ja kalliita liuskoja jos vaikka 6 ihmistä palaveerasi. Palavereja on pakko olla, mutta niiden määrä ja niissä vietetty aika pitäisi olla minimoitu mm. tehokkaalla koordinaatiolla ja sellaisten asioiden käsittelyllä mitkä koskee kaikkia palaveriin osallistuvia. Water cooler talk on toki erikseen.

Tärkeintä olisi, että palavereissa olisi selvä agenda mitä keskustellaan ja siellä oikeasti jotain päätetään. Kun näitä esim. esimiesten harrastuskuvien katselupalaverit ja muut jorina palaverit alkavat jossain kohtaa olla työnteon hidasteena, kun osalla työpaikoista on hukutettu töihin muutenkin, niin ne eivät valmistu varmastikkaan ajallaan jos pitää mennä Teams/Zoom tasohyppelyyn katsomaan jotain full of shit kuvia, kun pitäisi saada ne esim. asiakasprojektit tehtyä.
 

Statistiikka

Viestiketjut
254 341
Viestejä
4 427 564
Jäsenet
73 320
Uusin jäsen
Linde_8

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom