Työelämäkeskustelu

En tiedä ovatko muut huomanneet, mutta itse olen viime viikkoina kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka paljon etätyötä vastustavat ja toimistolle pakottavat ovat saaneet palstatilaa milloin missäkin. On käytetty mitä mielenkiintoisempia perusteluja: ei tuu solmittua ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyys katoaa, uuden oppiminen vaikeutuu, työpaikkaruokalat ja työpaikan lähistöllä olevat ruokalat eivät saa tuloja ja innovointi vaikeutuu. Milloin mitäkin. Täälläkin on asiasta keskusteltu enemmän kuin kerran.

Ihan kiva, että asiasta keskustellaan, mutta mun mielestä on turha kuvitella mitään suuria innovointeja ja ideoita, jos ihmiset pakotetaan toimistolle. Tätäkin lankaa kun seuraa, niin ehkä se innovointien ja uusien ideoiden puute kaatuu siihen, että se työn johtaminen on vähän mitä sattuu. Tai sitä ei ole ollenkaan. Erään ison yrityksen "kehittyneestä" etätyökäytännöstä jäi käsitys, että ne työasiat hoidetaan siellä kahvikoneen edessä. Uuden oppimisesta ainakin sen verran, että ainakin itselle uuden oppiminen oli jopa helpompaa etänä. Kun ei ollut sitä vierustoveria siinä vieressä jolta kysyä ratkaisua, niin tuli enemmän kokeiltua erehdys-yritys -menetelmää ja tietääkseni firma ei tähän kaatunut. Työpaikkaruokailuista ja ravintoloista voisi muutaman sanan sanoa, että ihan sama pakotetaanko ne ihmiset sinne toimistolle vai ei, mutta jos se ruokailu maksaa vaikka 10€ ja siitä ylöspäin, niin se tulee aika kalliiksi pidemmällä tähtäimellä ja ihmiset sitten tulevat sinne toimistolle, omin eväin. Nyt on läjä tyytymättömiä työntekijöitä ja edelleenkin ruokalat ja ravintolat ihmettelevät, että missäs kaikki luuraa. Tuleeko seuraavaksi sitten kielto tuoda omat eväät töihin, jotta ihmiset menisivät työpaikkaruokalaan tai läheiseen ravintolaan?

Varmasti sohaisen ampiaispesää tällä kirjoituksella, mutta huomatkaa kellonaika ja se, että on hieman kieli poskessa kirjoitettu. Toisinaan tuntuu, että tuossa etätöiden rajoittamisessa on vaan taustalla tämä surullisen kuuluisa "aina on näin tehty ja aina tullaan näin tekemään" ja muutaman vuoden takaiset etätöiden ylistyspuheet ovat unohtuneet jo kauas menneisyyteen. Toki kaikkia töitä ei vain voi tehdä syystä tai toisesta etänä, mutta ainakin suurimman osan toimihenkilön, asiantuntijan tai ylemmän toimihenkilön töistä pystyy tekemään ihan missä vaan, paikasta riippumatta. Kunhan ne tekee.

Vastaan lyhyesti kun just menossa nukkumaan.. Meillä päin kun toimistoja on tiivistetty, ns "hybridi-mallin" takia, ettei kaikille tarvitse olla sitä paikkaa siellä officella.. Niin asiaan, kyllä minä olen tutustunut paljon enemmän työkavereihin Teamsin välityksellä, kuin siellä kahviautomaatilla.

Jotkut sopivat lounastreffejä muuten vaan, osa ei halua sosialisoida ts. syö eväät yksinään, mut mielestä tää käytäntö on ihan fine.
 
En mä huomaa isoa eroa. Samat tyypit innovoi vuodesta toiseen olivat ne sitten kotona tai toimistolla.

Missä huomaa eron on workshopeissa. Ne ovat teamsin kautta ihan perseestä verrattuna kasvotusten pidettyihin. Ylipäätänsä pienessäkin ryhmässä innovointiin tulee mun mielestä eri tavalla energiaa kasvotusten.

Joka tapauksessa, mä työskentelen paljon myös ulkomailla olevien kolleegojen kanssa, eikä etätyössä suomessa olevan kohdalla ole oikeastaan siihen eroa. Harvoin mä mietin onko se ulkomaalainenkaan kotona tai toimistolla, enkä oikein usko että sillä olisi suurta merkitystä kun virtuaalisesti pitää kuitenkin palaveerata.
 
Missä huomaa eron on workshopeissa. Ne ovat teamsin kautta ihan perseestä verrattuna kasvotusten pidettyihin. Ylipäätänsä pienessäkin ryhmässä innovointiin tulee mun mielestä eri tavalla energiaa kasvotusten.
Pahinta on sitten sellainen hybridi kokoustaminen jossa puolet on samassa huoneessa ja loput etayhteydella. Sellaisessa kokouksessa ei sitten innovoi yhtaan mitaan. Se on kuin yrittaisi koodata kannykalla.
 
Esimerkiksi HS:n pari viimeisintä juttua, joissa yritysjohtajat sanovat että etätyöt tappavat luovuuden ja nyt heti kaikki takaisin toimistolle, on sellaisia missä äänessä on ollut Technopoliksen ja Spondan toimitusjohtajat. Sitä voi miettiä, että olisiko jotain muutakin syytä haluta työntekijät takaisin toimistolle, kuin huoli luovuudesta ja tehokkuudesta.
 
...mutta aika välipitämätöntä tuntuu touhu olevan ja tunnin ruokatunnit ihan arkipäivää siellä konttorilla...
Poimin viestistäsi yksittäisen havainnon jota olen itsekin monesti pohtinut. Oman työurani aikana kaikissa työpaikoissa on ollut kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan ruokataukoon käytetään 30 min riippumatta siitä kuinka kauan aikaa ruokailemiseen oikeasti kuluu. Eli vaikka ruokatauko venähtäisi niin kotiin lähdetään silti samaan aikaan kuin muutenkin. Keskimääräisesti ruokatauon pituus lienee lähempänä tuntia ja silloin tällöin jopa pari tuntia. Missään työpaikassa ruokatauon pituutta ei ole valvottu vaikka kyseessä olisi ollut suorittavan tason kellokortilla kontrolloitua työtä. Tämän perusteella uskoisin että sama käytäntö on valloillaan useimmissa työpaikoissa ympäri Suomen. Monen moista tehostamistoimenpidettä olen oman urani aikana ehtinyt näkemään, mutta kertaakaan en ole kuullut edes ehdotettavan että ruokataukoon kuluvaa ruvettaisiin suraamaan. Itsehän en työntekjänä pidä pahana tai toivo muutosta nykyiseen vallitsevaa käytäntöön, mutta ole kyllä ihmetellyt lepsua käytäntöä ja sen alkuperää.
 
En tiedä ovatko muut huomanneet, mutta itse olen viime viikkoina kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka paljon etätyötä vastustavat ja toimistolle pakottavat ovat saaneet palstatilaa milloin missäkin. On käytetty mitä mielenkiintoisempia perusteluja: ei tuu solmittua ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyys katoaa, uuden oppiminen vaikeutuu, työpaikkaruokalat ja työpaikan lähistöllä olevat ruokalat eivät saa tuloja ja innovointi vaikeutuu. Milloin mitäkin. Täälläkin on asiasta keskusteltu enemmän kuin kerran.

Ihan kiva, että asiasta keskustellaan, mutta mun mielestä on turha kuvitella mitään suuria innovointeja ja ideoita, jos ihmiset pakotetaan toimistolle. Tätäkin lankaa kun seuraa, niin ehkä se innovointien ja uusien ideoiden puute kaatuu siihen, että se työn johtaminen on vähän mitä sattuu. Tai sitä ei ole ollenkaan. Erään ison yrityksen "kehittyneestä" etätyökäytännöstä jäi käsitys, että ne työasiat hoidetaan siellä kahvikoneen edessä. Uuden oppimisesta ainakin sen verran, että ainakin itselle uuden oppiminen oli jopa helpompaa etänä. Kun ei ollut sitä vierustoveria siinä vieressä jolta kysyä ratkaisua, niin tuli enemmän kokeiltua erehdys-yritys -menetelmää ja tietääkseni firma ei tähän kaatunut. Työpaikkaruokailuista ja ravintoloista voisi muutaman sanan sanoa, että ihan sama pakotetaanko ne ihmiset sinne toimistolle vai ei, mutta jos se ruokailu maksaa vaikka 10€ ja siitä ylöspäin, niin se tulee aika kalliiksi pidemmällä tähtäimellä ja ihmiset sitten tulevat sinne toimistolle, omin eväin. Nyt on läjä tyytymättömiä työntekijöitä ja edelleenkin ruokalat ja ravintolat ihmettelevät, että missäs kaikki luuraa. Tuleeko seuraavaksi sitten kielto tuoda omat eväät töihin, jotta ihmiset menisivät työpaikkaruokalaan tai läheiseen ravintolaan?

Varmasti sohaisen ampiaispesää tällä kirjoituksella, mutta huomatkaa kellonaika ja se, että on hieman kieli poskessa kirjoitettu. Toisinaan tuntuu, että tuossa etätöiden rajoittamisessa on vaan taustalla tämä surullisen kuuluisa "aina on näin tehty ja aina tullaan näin tekemään" ja muutaman vuoden takaiset etätöiden ylistyspuheet ovat unohtuneet jo kauas menneisyyteen. Toki kaikkia töitä ei vain voi tehdä syystä tai toisesta etänä, mutta ainakin suurimman osan toimihenkilön, asiantuntijan tai ylemmän toimihenkilön töistä pystyy tekemään ihan missä vaan, paikasta riippumatta. Kunhan ne tekee.
Ymmärtäisin itse tuon etätöiden rajoittamisen paremmin, jos ne toimistot edes olisi jollain tavalla järkeviä. Mutta ainakin meillä on avokonttori jossa on sekaisin eri asioita tekeviä ihmisiä, joka ei kyllä ole mikään kovin hyvä ympäristö jos pitäisi saada jotain vähänkään keskittymistä vaativaa aikaan.

Meillä saa tällä hetkellä valita aika vapaasti on kotona vai tuolla, mutta tuntuu tämäkin johtavan välillä kaoottisuuteen. Jotta tämä oikeasti toimisi hyvin, niin pitäisi varmaan miettiä jotain uudenlaisia työskentelytapoja, eikä niin että tieto lähinnä liikkuu jossain random kahvituokioilla.
 
Itselläni on kokemusta avokonttorista. Siellä on vaikea koodata tai tehdä syvää ajatuksellista vaativaa työtä. Jotkut Ad Hoc sähköpostiviestit ja rutiinilla menevät tehtävät voi tehdä. Tämän takia ne koodit jutut tehtiin sitten konttorilla, kun siellä oli hiljaista tai etänä kotona. Joissakin työpaikoissa on sitten ollut luksusta ja on saanut ihan oman työhuoneen. Silloin pystyi hoitamaan ne Teams/Zoom/Google meetings palaverit muita häiritsemättä ja analyyttiset työt saatiin tehtyä rauhassa.

Noita avokonttoreita vastustaa ihan opetusalalla toimivat. Olen kavereiltani saanut kuulla kuinka ahtaassa opettajahuoneessa ei pysty tekemään oman opetukseen liittyviä hommia, kun siellä on hälinää jne. Noita avokonttoreista on tehty tutkimuksia ja se heikentää työntekemistä sekä heikentää työntekijöiden työssä jaksamista [1-5].

Itselläni on vain sellainen tulkinta, että kun ne toimistotilat eivät ole ilmaisia [6], niin sinne halutaan että väki on siellä ja sitten se on joillekin johtajille helpompaa johtaa työntekijöitä, kun ne ovat samassa tilassa. Sitten uskotaan että avoimessa toimistotilassa ne uudet ideat leviävät nopeammin jne [7]. Mutta eipä tämä työssä jaksaminen oikein enää merkitse mitään, kun voidaan vain sanoa: "On niitä muidenkin firmojen haalareita, joita voi sovittaa päälle". Vielä pitäisi jaksaa eläkeikään asti tätä touhua, jossa ei ole selkeää kuka on se "oikea pahis" siellä työelämässä. kun tämä koko työelämä on julma hyvin usealle ihmisille. Osa ongelmaa ovat tuhoisat johtajat [8-9], työpaikalla tapahtuva kiusaaminen (joka on yleensä johtajasi) [10], työturvallisuusrikoksia tekevät yrittäjät [11], työntekijät jotka jäähdyttelevät ja työkuorma kasvaa [12-13], verotus joka pitää huolen että ei kannata tehdä yhtään ylimääräistä kun rahat menevät siihen yhteiseen demarilompakkoon [14-15] jne.

Suomalaisessa työelämässä on lukuisi ongelmia ja keskustelu on hyvin kapeaa, että mitä niille pitäisi tehdä. Mielestäni suurin yhteiskunnallinen ongelma on, että sanotaan koulutuksen kannattavan aina [16-19], kun se hyöty loppuu heti, jos ei ole yrityksiä jotka voivat palkata tai osaamiselle ei ole kysyntää Suomessa tai sitä on muutamalle harvalle valitulle. Tai se kysyntää vähenee/loppuu osaamiselle, kun valmistut koulusta laskukautena. Se on helppo sanoa, että muuta ulkomaille tai ryhdy yrittäjäksi. Tuntuu siltä, että tämä on vain tälläistä jota koetaan läpi ja tässä saa vain odottaa, että milloin se oma onni loppuu kesken.

Viitteet

[1] Sander E (Libby) J, Marques C, Birt J, Stead M, Baumann O. Open-plan office noise is stressful: multimodal stress detection in a simulated work environment. Journal of Management & Organization. 2021;27(6):1021-1037. Open-plan office noise is stressful: multimodal stress detection in a simulated work environment | Journal of Management & Organization | Cambridge Core

[2] Colenberg, S., Jylhä, T., & Arkesteijn, M. (2020). The relationship between interior office space and employee health and well-being – a literature review. Building Research & Information, 49(3), 352–366. https://doi.org/10.1080/09613218.2019.1710098

[3] Why open offices are bad for us

[4] A research roundup to show that your office layout is toxic (and some tips for making it better)

[5] https://www.researchgate.net/public...g_widespread_myths_about_workplace_design#pfa

[6] The High Cost of Empty Offices: Corporate Challenges and Smart Tech Solutions | Accruent

[7] How to Make Sure People Won’t Hate Your New Open Office Plan

[8] Tuhoava johtaminen vastavuoroisena johtamisprosessina - pdf

[9] https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64413/Rautava_Rasmus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[10] Työsuojeluviranomaiset penkoivat sata kiusaamistapausta: kiusaaja oli useimmiten esimies, ei työkaveri – näin tunnistat ongelmapomon

[11] Paasonen, Jyri – Lindfors, Henriikka. Työturvallisuuslainsäädännön rikkomusten rangaistuskäytännöstä. Defensor Legis 2/2021 s. 390–410. Paasonen, Jyri – Lindfors, Henriikka: Työturvallisuuslainsäädännön rikkomusten rangaistuskäytännöstä

[12] Tekniikan Maailma

[13] Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen | Aalto-yliopisto

[14] Lisätuloa 400 euroa, käteen 200 euroa - näin verotus iskee | Verkkouutiset

[15] Palkkasi nousi, mutta käteen ei jäänyt paljon mitään? Verokiila iskee ankarasti jo melko pieniinkin tuloihin - Laskuri näyttää paljonko käteesi jää palkankorotuksesta

[16] Analyysi: Koulutus ei aina kannata, jos haluaa hyvän palkan – mutta yhdessä asiassa tulee iso ero. Analyysi: Koulutus ei aina kannata, jos haluaa hyvän palkan – mutta yhdessä asiassa tulee iso ero

[17] Analyysi: Kannattaako opiskelu? Korkeakoulututkinto tuo miehelle 600 000 euroa enemmän, naiselle 400 000 euroa. Analyysi: Kannattaako opiskelu? Korkeakoulututkinto tuo miehelle 600 000 euroa enemmän, naiselle 400 000 euroa

[18] Olen surullinen esimerkki siitä, että korkeakoulutus ei takaa työpaikkaa. Lukijan mielipide | Olen surullinen esimerkki siitä, että korkeakoulutus ei takaa työpaikkaa

[19] Filosofian tohtori Arto tajusi kolmekymppisenä, että 10 vuotta työurasta meni hukkaan – Tohtoritutkinnon suorittaneet avoimina. Filosofian tohtori Arto tajusi kolmekymppisenä, että 10 vuotta työurasta meni hukkaan – Tohtoritutkinnon suorittaneet avoimina
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjut
254 144
Viestejä
4 420 454
Jäsenet
73 294
Uusin jäsen
Handels

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom