Kyllä kai tuon vielä näkee jos vain näkö on kunnossa. Street viewin kuva hämää. Mutta voisivat kyllä vähän lähekkäimminkin olla.
Eikö tuossa nyt arviolta 100 metriä ole väliä merkeillä? Jos nuo valotolpat on perinteisellä noin 50m välillä?
Väli liki tuplat suosituksesta, sadanmetrin pintaan, uskoisin silti että ajatus ollut se että taajamanmerkistä alkaa kuudenkympin rajoitus, mutta tuo kuudenkympin merkit jostain syystä asennettu noin kauaksi. Jos siinä tähdätty valotolppaan, niin siinä olisi ollut ihan sopivalla matkalla yksi tolppa aiemmin.
Näyttäisihän tuo olevan, ehkä hämäännyinkin vähän itse. Toisaalta 100m on 80 km/h vauhdilla 5 sekuntia ja eiköhän ne merkit tuollakin vauhdilla vähän kauemmin näy (toisin sanoen merkit näkyy yli 100m matkalta).
Tässä on taustalla oletus siitä, että viimeksi nähty nopeusrajoitusmerkki kumoaisi tiellä voimassa olevan nopeusrajoituksen. Oletan että näin ei ole, mutta en tiedä mistä tähän lähtisi faktaa kaivamaan.Itse tiedän tällaisen tapauksen, jossa nopeusrajoitus riippuu siitä, mistä saavuit tielle.
www.finlex.fi
Kuinka pitkä tuo pätkä on, missä on voimassa eri nopeusrajoitukset? Aika vekkuli kyllä.Itse tiedän tällaisen tapauksen, jossa nopeusrajoitus riippuu siitä, mistä saavuit tielle.
No ei mahdottoman pitkä. Mutta ei niin lyhyt, että "tuplarajoituksen" pöhköys ei koskaan realisoituisi kiihdytykseen vaadittavan matkan vuoksi.
Yllä tuli jo todettua, että ei ole mitään tuplarajoitusta. Rajoitukset on tiekohtaiset.
No se olikin lainausmerkeissä.
Silti vaikuttaa mokalta, jos taajaman merkkin on asentanut kunta niin kai se kuitenkin ELY keskuksen kanssa sovittu, tai sitä ennen tiepiirin vai mikä niitä ennen hoiti, onko sitten ollut epätarkempaa.
Autot osiossa voisi olla ketjuja joissa keskustellaan liikenne asioista aktiivisesti, myös nopeusrajoituksista.
Nopeuksia säädetään liikennetilanteen tai keli mukaan automaattisesti, ei niitä manuaalisesti säädetä kuin erikoistapauksissa. Esimerkiksi huoltomiehiä motarilla tms. Aika harvassa kalenteriohjaukset on nykypäivänä.
Tarkennetaan aikasempaa sen verran, että kaikkialla tarkkaillaan liikenteen sujuvuutta ja keliä, mutta harvoin muualla kuin PK-seudulla on tarpeeksi liikennettä, että olisi tarvetta pudottaa nopeutta. Eihän tuota pelkästään turvallisuuden varjolla tehdä, sillä nopeuden lasku vähentää ruuhkia ja siten parantaa sujuvuutta.
Just tämmöistä perinteistä "minä ajan nyt autolla ja haluan ajaa omilla ehdoillani ja ripeästi" -öyhöttämistä. Turvallisuuden (yleensä kevyen liikenteen kun puhutaan taajama-alueesta) lisääminen on vain ja ainoastaan hyvästä, ja sitä on järkeenkäpää hallita nopeusrajoituksin. Maanteillä se 80-100 -vaihtelu yhdistettynä kameroihin ärsyttää itseäkin, mutta noille kaikille asioille on kyllä yleisesti perustellut syynsä. Tommonrn systeemiä vastaan kiukuttelu ja "insinöörien" mollaaminen on lähinnä lapsellista. Säännöt on kaikille samat. Ja nämä "insinöörit" todennäköisesti tuntevat alansa ja osaavat ottaa asioita huomioon huomattavasti laajemmassa skaalassa kuin se, josta sinä tätä katselet.
Plus ne tietyt kuskit jotka luulevat motarilla että heillä on oikeus ajaa yli 120kmh ja sitten vilkuttelevat takana valoja kun edellä ajava ajaa nopeusrajoitusten mukaan.Juuri näin, lapsellista kiukuttelua. MINÄMINÄMINÄ-asenne yhdistettynä verrattomiin ajotaitoihin, unohtamatta alistavasta SYSTEEMISTÄ itkemistä, kun alakoulun ohi ei saakaan pyyhkiä 150km/h lasissa jollain velkarahalla hankitulla Skodalla
Puhutko Hämeenlinnan tiestä ? siinä ei kai ihmeteltävää. Mutta eikö näille liikenne jutuille ole ihan omia ketjuja.
Jos pilkkua viilataan, niin se pätkä ei ole enää valtatie Eteläisen kehätien käyttöönoton myötä. Tosin omastakin mielestä nopeusrajoitukset sillä tiellä on turhan alhaiset.
Eihän sitä kehätietä käyttäisi kukaan jos kaupungin läpi pääsee nopeammin.
Tulee todennäköisesti myös se päivä, kun sinä et jaksa enää nostaa painavaa kantta. On paljon ihmisiä, joille tuo kattilankannen nosto ja käsittely liike etenkin kuumien keittiövälineiden tapauksessa on jo oikeasti vähän vaarallista. Ikä, sairaudet yms.
tuskin se on ongelma koska se että en jaksa nostaa pannua tulee vastaan paljon ennen kuin en jaksa nostaa kantta. Siinä vaiheessa kannataa miettiä jo sen ruuanlaiton lopettamista jos siitä tulee niin vaarallista itselleen ja ympäristölleen.
Jos hylly on vaikka matolla niin pysyy tavarat paremmin pystyssä? Tai jos koira kusee lattialle niin ei ole tavarat lattian lisäksi kusessa. Rakenteellinen ratkaisu? Visuaalinen ratkaisu? Ja eikös melkein joka ikisessä hyllyssä ole alataso jonka alle ei mahdu imuri (ja yleensä on sokkeli niin ei edes pääse)
4 cm korkeudella olevalla tasolla ei mielestäni mitään järkeä lapsiperheessä, sinne alle pyörii aina pientä kamaa ja joudut kaivamaan niitä jollain kepillä pois.
Jos ei puututa siihen olisiko muutaman sentin korkeammalla parempi, niin onhan se yksi hyllytaso lisää. Ihan alaslaittaminen taasen aiheuttaisi ongelmia monilla lattioilla.
Ja voin kuvitella että mitoitus on minimit, joten tukevuuden kannalta merkitystä.
Siinä samaa mieltä että sen verran voisi olla tilaa että arki siivoaminen vaivatonta.
Ainakin omat olohuoneen Lundia-hyllyt näyttäisi varsin hölmöiltä jos sitä alinta tasoa ei olisi.4 cm korkeudella olevalla tasolla ei mielestäni mitään järkeä lapsiperheessä, sinne alle pyörii aina pientä kamaa ja joudut kaivamaan niitä jollain kepillä pois.
Omasta mielestäni paljon parempi ilman tuota alatasoa. En sinänsä valita, helppo homma siirtää taso ylemmäksi, mietin vain kaipaako joku oikeasti tuota alatasoa?
Mä luulen että se on joku turvallisuusjuttu. Noi on niin onnettomasti tehty että jos alin hylly on ylempänä niin pienikin tönäisy niin hontelo jalka taipuu ja hylly kaatuu. Eri asia tukevilla puuhyllyillä.
Jos ei puututa siihen olisiko muutaman sentin korkeammalla parempi, niin onhan se yksi hyllytaso lisää. Ihan alaslaittaminen taasen aiheuttaisi ongelmia monilla lattioilla.
Ja voin kuvitella että mitoitus on minimit, joten tukevuuden kannalta merkitystä.
Siinä samaa mieltä että sen verran voisi olla tilaa että arki siivoaminen vaivatonta.
Metallirungossa seinäkiinnitysreiät ja mukana myös hylläseinäkiinnike eli pysyy pystyssä hätätilassa vaikka etummaiset jalat leikkaisi poikki.
Kirjahylly alkaa näyttämään varastohyllyltä ilman alatasoa. Kts kuva.4 cm korkeudella olevalla tasolla ei mielestäni mitään järkeä lapsiperheessä, sinne alle pyörii aina pientä kamaa ja joudut kaivamaan niitä jollain kepillä pois.
Omasta mielestäni paljon parempi ilman tuota alatasoa. En sinänsä valita, helppo homma siirtää taso ylemmäksi, mietin vain kaipaako joku oikeasti tuota alatasoa?
Juuri näin. Tuolla alimmalla hyllytasolla saa edes vähän yritystä sitä ajatellen, että joku haluaisi sijoittaa tuollaisen peltihässäkän mihinkään näkyville. Bonuksena se auttaa hieman myös tukemaan rakennetta.
Miten tämä estää tuon toiminnallisuuden, millä voi etsiä tuotetta lähikaupastaan ja nähdä sen hyllypaikan, tekemisen myös nettisivuksi? Pitäisikö S-Pankinkin sulkea nettisivunsa koska S-Mobiili appi on olemassa?
No nyt on kyllä niin typerä mielipide että huhhuh. Kyllä noita nettipankkeja edelleen käyttää todella moni koska ne nyt vain on monen asian hoitamiseen niin paljon helpompia.
Minäkin käytän pääsääntöisesti mobiilipankkia (ehkä vähintään 90% kerroista) mutta en missään nimessä kannata selaimella toimivien nettipankkien sulkemista. Esimerkiksi jos lähettää viestejä pankille niin on niiden kirjoittaminen tavallisella näppäimistöllä noin miljoona kertaa helpompaa ja nopeampaa kuin kännykän hipellysnäytöltä, saati sitten jos tarvitsee jotain liitteitä lähetellä tms. Ja kyllähän mobiilipankissa nyt nopeasti kurkkailee jotain tiliotetta mutta jos pitää oikeasti niitä tutkailla syystä tai toisesta tarkemmin niin kyllähän selaimella toimiva verkkopankki ja iso näyttö on paljon kätevämpi tapa.
Joko olet maailmanluokan tason konekirjoittaja, tai sitten erityisen hidas kosketusnäytöillä kirjoittaja
(tai sitten syystä tai toisesta kostetusnäyttöisessä laitteessa on jotain perustavanlaatuista ongelmaa, kuten näpeille liian pieni näyttökoko, huono näppäinsovellus, tai huonosti kalibroidut asetukset)
Kyllä sitä pitää hyvinkin aktiivisesti tuijottaa koska kosketusnäytöstä puuttuu näppituntuma. Jokainen painallus pitää katsoa ja silti näyttö voi ottaa hutipainalluksen joten pitää kumittaa ja kirjoittaa uudelleen.Joko olet maailmanluokan tason konekirjoittaja, tai sitten erityisen hidas kosketusnäytöillä kirjoittaja
Vaikka kosketusnäytöillä virheosumia tulee toki enemmän, ihan samanlainen qwerty-järjestyshän siinäkin on, ja kirjoittaminen tapahtuu ns. lihasmuistista, ei niitä kirjaimia tarvitse tuijottaa kun kirjoittaa. "Monikymmenkertaisen" sijaan uskoisin nopeusedun eron olevan tyypillisesti n. max 1,5-2x näppäimistön eduksi - jos on kokenut ja nopea konekirjoittaja. Nuorempi sukupolvihan ei näppiksellä enää edes osaa kirjoittaa lihasmuistitasolla, vaan kosketusnäyttö on se natiivi käyttöliittymä.
Ja mitä mobiiliin tulee, niin jos vaan appi itsessään on hyvin suunniteltu ja nopeasti responsiivinen, useimmat jutut kuten pankki-/vakuutusasiointi, ajanvaraukset lääkäriin, some, pikaviestimet, www, youtube, suoratoistot, wilma.. oikeastaan ihan kaikki päivittäinen flow on erittäin, erittäin paljon nopeampaa ja smoothimpaa hoitaa appeilla kuin deskarilla tai läppärillä.
Meitä on varmasti moneksi. Muistan, että itsellä oli tällaisia fiiliksiä silloin, kun sain ensimmäisen kosketusnäytöllisen puhelimeni 15v sitten...
Kyllä se on nimenomaan fyysisestä palautteesta kiinni. Ei niitä nappien paikkoja muuten sormilla tunne.
