Suunnittelun kukkaset

[KiLLPaTRiCK]

Itiksessä on kaksi suoraa kadunpätkää Itäväylän molemmin puolin 30km/h (ja kamera-autoja välillä) ja sitten kun saavut liikenneympyrään, jossa on vielä suojateitä jalankulkijoille, niin nousee nopeusrajoitus 40km/h.
Aina naurattaa tuo. En edes tiedä, pystyykö nuo erittäin tiukat ympyrät ajamaan läpi 40 km/h? Kukaan ei ainakaan aja. Vauhti on yleensä jotain 10-20km/h, kun on vielä niin kauhean pelottavaa, jos vaikka joku tulee näkymättömällä autolla?

Mutta suoralla tiellä on siis pienempi rajoitus?

 

[Ekaros]

Entäs mikä tässä on rajoitus tuon taajama kyltin jälkeen 50km/h ja heti perään takas 60km/h?

Street View · Google Maps

Tutki paikkaa immersiivisemmin Google Mapsissa.

maps.app.goo.gl

"Taajamassa ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 50 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta."

Eli tässä tapauksessa on osoitettu muu nopeusrajoitus. Yleinen käytäntöhän on että taajama tai taajamapäättyy merkki eivät ole samaan aikaan nopeusrajoituksen kanssa. Eli nopeusrajoitus oman ymmäryksen mukaan voi olla myös noiden jälkeen jolloin ne pätevät jo taajama tai taajama päättyy merkistä.

 

[LaDeX]

"Taajamassa ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 50 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta."

Eli tässä tapauksessa on osoitettu muu nopeusrajoitus. Yleinen käytäntöhän on että taajama tai taajamapäättyy merkki eivät ole samaan aikaan nopeusrajoituksen kanssa. Eli nopeusrajoitus oman ymmäryksen mukaan voi olla myös noiden jälkeen jolloin ne pätevät jo taajama tai taajama päättyy merkistä.

Tuossa on kyllä niin julmetun pitkä väli että saa melkoinen haukka olla jos tuon 60km/h merkin tuolta jo katsoo ja sitten vielä tulkitsee että se on voimassa ennen sitä merkkiä.

 

[Akleksi]

Tuossa on kyllä niin julmetun pitkä väli että saa melkoinen haukka olla jos tuon 60km/h merkin tuolta jo katsoo ja sitten vielä tulkitsee että se on voimassa ennen sitä merkkiä.

Kyllä kai tuon vielä näkee jos vain näkö on kunnossa. Street viewin kuva hämää. Mutta voisivat kyllä vähän lähekkäimminkin olla.

Tuosta vasemmalle käännös niin ei ole mitään rajoitusta, jolloin taajaman 50 voimassa. Eli kyllä nuo ihan oikein on, mutta tosiaan voisi 10 metriä laittaa lähemmäs toisiaan.

 

[LaDeX]

Kyllä kai tuon vielä näkee jos vain näkö on kunnossa. Street viewin kuva hämää. Mutta voisivat kyllä vähän lähekkäimminkin olla.

Tuosta vasemmalle käännös niin ei ole mitään rajoitusta, jolloin taajaman 50 voimassa. Eli kyllä nuo ihan oikein on, mutta tosiaan voisi 10 metriä laittaa lähemmäs toisiaan.

Eikö tuossa nyt arviolta 100 metriä ole väliä merkeillä? Jos nuo valotolpat on perinteisellä noin 50m välillä?

 

[pulatunnus]

Kyllä kai tuon vielä näkee jos vain näkö on kunnossa. Street viewin kuva hämää. Mutta voisivat kyllä vähän lähekkäimminkin olla.

Tuosta vasemmalle käännös niin ei ole mitään rajoitusta, jolloin taajaman 50 voimassa. Eli kyllä nuo ihan oikein on, mutta tosiaan voisi 10 metriä laittaa lähemmäs toisiaan.

Väli liki tuplat suosituksesta, sadanmetrin pintaan, uskoisin silti että ajatus ollut se että taajamanmerkistä alkaa kuudenkympin rajoitus, mutta tuo kuudenkympin merkit jostain syystä asennettu noin kauaksi. Jos siinä tähdätty valotolppaan, niin siinä olisi ollut ihan sopivalla matkalla yksi tolppa aiemmin.

Joku joskus liikenne ketjuu postasi että tutkailla ei saa ihan rajoitus merkkiä vastaan, ja onhan vielä se varmuusvähennys ja puuttumiskynnys, eli ei tuossa tarvi liikennevirhemaksua pelätä jos kuudenkympin rajoituksen mukaan ajaa.

Taajamerkkiä on vuosien saatossa siiretty sivusuunnassa, mutta väli tikkariin pysynyt samana.

 

[Akleksi]

Eikö tuossa nyt arviolta 100 metriä ole väliä merkeillä? Jos nuo valotolpat on perinteisellä noin 50m välillä?

Näyttäisihän tuo olevan, ehkä hämäännyinkin vähän itse. Toisaalta 100m on 80 km/h vauhdilla 5 sekuntia ja eiköhän ne merkit tuollakin vauhdilla vähän kauemmin näy (toisin sanoen merkit näkyy yli 100m matkalta).

Reilusti saisi tuossa tuoda toki lähemmäs kuten @pulatunnus kirjoittikin.

 

[teppo mörkö]

Itse tiedän tällaisen tapauksen, jossa nopeusrajoitus riippuu siitä, mistä saavuit tielle.

Tässä on taustalla oletus siitä, että viimeksi nähty nopeusrajoitusmerkki kumoaisi tiellä voimassa olevan nopeusrajoituksen. Oletan että näin ei ole, mutta en tiedä mistä tähän lähtisi faktaa kaivamaan.

 

[Vaateri]

Tässä on taustalla oletus siitä, että viimeksi nähty nopeusrajoitusmerkki kumoaisi tiellä voimassa olevan nopeusrajoituksen. Oletan että näin ei ole, mutta en tiedä mistä tähän lähtisi faktaa kaivamaan.

Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

C32 Nopeusrajoitus

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja raitiovaunun suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä seuraavaan merkkiin C32–C34, E23, E24 tai E26 saakka. Merkin voimassaolo päättyy myös merkkiin E22, jollei välittömästi merkin E22 jälkeen ole liikennemerkillä osoitettu uutta nopeusrajoitusta.

 

[teppo mörkö]

… Merkki on voimassa kyseisellä tiellä seuraavaan…

Eli kuten epäilinkin, kiitos varmistuksesta.

 

[Akleksi]

Itse tiedän tällaisen tapauksen, jossa nopeusrajoitus riippuu siitä, mistä saavuit tielle.

Kuinka pitkä tuo pätkä on, missä on voimassa eri nopeusrajoitukset? Aika vekkuli kyllä.

 

[munse]

Kuinka pitkä tuo pätkä on, missä on voimassa eri nopeusrajoitukset? Aika vekkuli kyllä.

No ei mahdottoman pitkä. Mutta ei niin lyhyt, että "tuplarajoituksen" pöhköys ei koskaan realisoituisi kiihdytykseen vaadittavan matkan vuoksi.

Noin 300 metriä näyttäisi olevan olettaen, että lyhtypylväät ovat 50 metrin välein.

 

[teppo mörkö]

No ei mahdottoman pitkä. Mutta ei niin lyhyt, että "tuplarajoituksen" pöhköys ei koskaan realisoituisi kiihdytykseen vaadittavan matkan vuoksi.

Noin 300 metriä näyttäisi olevan olettaen, että lyhtypylväät ovat 50 metrin välein.

Yllä tuli jo todettua, että ei ole mitään tuplarajoitusta. Rajoitukset on tiekohtaiset.

 

[munse]

Yllä tuli jo todettua, että ei ole mitään tuplarajoitusta. Rajoitukset on tiekohtaiset.

No se olikin lainausmerkeissä.

Varmasti moni ajaa kahdeksaakymppiä, kun ei muusta voi tietää.

 

[Tinke82]

Näyttäisihän tuo olevan, ehkä hämäännyinkin vähän itse. Toisaalta 100m on 80 km/h vauhdilla 5 sekuntia ja eiköhän ne merkit tuollakin vauhdilla vähän kauemmin näy (toisin sanoen merkit näkyy yli 100m matkalta).

Reilusti saisi tuossa tuoda toki lähemmäs kuten @pulatunnus kirjoittikin.

Niin ja tuossahan tuo 60 km/h on jo ainakin 2 kilometriä ennen tuota taajama kylttiä voimassa, mutta ehkä joskus 10 vuotta sitten on voinut olla tuohon asti 80 km/h ja oisko merkkien paikat peruja siitä. En muista vaikka tuosta viimeiset 20 vuotta on tullut ajeltua vähintään kerran kuussa

 

[pulatunnus]

No ei mahdottoman pitkä. Mutta ei niin lyhyt, että "tuplarajoituksen" pöhköys ei koskaan realisoituisi kiihdytykseen vaadittavan matkan vuoksi.

Noin 300 metriä näyttäisi olevan olettaen, että lyhtypylväät ovat 50 metrin välein.

Ei tavatonta, että jossain on aika pitkän oloinen matka ennenkuin tikkari kertoo tielle tulleelle yleisrajoutusta matalammasta rajoituksesta. Jos vaikuttaa 80 tieltä niin ehkä turisti voi polkasta turhaa ennen kuin havaitsee rajoituksen.
Joskus sääntö tai jossain auto ketjussa aiheesta väännetty, voiko sakottaa, jos ei aidosti tiedä. jäänyt mielikuva että jos aidosti ei tiedä ja muuten asiallisesti ajanut niin ei voisi sakottaa. Mutta tiedossa että lappuja on jaettu paikallisille jotka sata varmasti tietää. (siis kohdissa missä pidempi matka tikkariin)

Niin ja tuossahan tuo 60 km/h on jo ainakin 2 kilometriä ennen tuota taajama kylttiä voimassa, mutta ehkä joskus 10 vuotta sitten on voinut olla tuohon asti 80 km/h ja oisko merkkien paikat peruja siitä. En muista vaikka tuosta viimeiset 20 vuotta on tullut ajeltua vähintään kerran kuussa

Silti vaikuttaa mokalta, jos taajaman merkkin on asentanut kunta niin kai se kuitenkin ELY keskuksen kanssa sovittu, tai sitä ennen tiepiirin vai mikä niitä ennen hoiti, onko sitten ollut epätarkempaa.

Se hämää kun tuota taajamerkkiä on kuitenkin siiretty sivusuunnassa, siihen on joku puuttunut.

Eihän tuo nyt vaarallista ole, mutta turistille vähän liiankaukana varsinkin jos edellä menee joku koppiauto joka peittää merkin näkyvyyden.

Ei sillä, en kuvittele että tuolla edes turisti merkille asti hiljentävät, hyvä jos edes kohdalla nostavat jalkaa, jolloin jo seuraava merkki näkyy.

 

[Tuomi0]

Nopeuksien mikromanagerointi on noin ylipäätään lähtenyt lapasesta pidemmän aikaa. Taajamanopeus on kaikkialla eteläsuomessa jo romukopassa, kun vähenevien perheiden murkkuikäisiä suojellaan kaikilta vaaroilta. Ei riitä että on maailman leveimmät tiet reunustettuna valtavilla kevyen liikenteen väylillä kymmenen metrin välein suojateineen. On lisäksi pudotettava 50km yleisrajoitus 40km tai jopa 30kmh.

Koska saadaan välinopeudet, mielestäni 35 tai 45 toisi lisää mahdollisuuksia toisten manageeraamiseen.

Heitän samaan koppaan muuttuvat nopeudet motareilla. Alkaa olemaan tavallista että insinöörismiehet sovittelevat ajonopeuksia siellä jossain nahkasohva-valvomossa. Kun on motarilla "ruuhkaa" niin rajoitus sovitetaan vastaamaan alinta nopeutta 10km pätkällä. Usein 80kmh. Tämä jätetään sitten ilmeisesti ajasteisesti päättymään joskus klo 18 kun tiellä ajelee enää muutama ajoneuvo.'

Tätä se on kun vähäjärkisille annetaan valtaa toisten tekemisiin.

 

[pulatunnus]

Nopeuksien mikromanagerointi on noin ylipäätään lähtenyt lapasesta pidemmän aikaa. Taajamanopeus on kaikkialla eteläsuomessa jo romukopassa, kun vähenevien perheiden murkkuikäisiä suojellaan kaikilta vaaroilta. Ei riitä että on maailman leveimmät tiet reunustettuna valtavilla kevyen liikenteen väylillä kymmenen metrin välein suojateineen. On lisäksi pudotettava 50km yleisrajoitus 40km tai jopa 30kmh.

Koska saadaan välinopeudet, mielestäni 35 tai 45 toisi lisää mahdollisuuksia toisten manageeraamiseen.

Heitän samaan koppaan muuttuvat nopeudet motareilla. Alkaa olemaan tavallista että insinöörismiehet sovittelevat ajonopeuksia siellä jossain nahkasohva-valvomossa. Kun on motarilla "ruuhkaa" niin rajoitus sovitetaan vastaamaan alinta nopeutta 10km pätkällä. Usein 80kmh. Tämä jätetään sitten ilmeisesti ajasteisesti päättymään joskus klo 18 kun tiellä ajelee enää muutama ajoneuvo.'

Tätä se on kun vähäjärkisille annetaan valtaa toisten tekemisiin.

Autot osiossa voisi olla ketjuja joissa keskustellaan liikenne asioista aktiivisesti, myös nopeusrajoituksista.

 

[vasu]

Heitän samaan koppaan muuttuvat nopeudet motareilla. Alkaa olemaan tavallista että insinöörismiehet sovittelevat ajonopeuksia siellä jossain nahkasohva-valvomossa. Kun on motarilla "ruuhkaa" niin rajoitus sovitetaan vastaamaan alinta nopeutta 10km pätkällä. Usein 80kmh. Tämä jätetään sitten ilmeisesti ajasteisesti päättymään joskus klo 18 kun tiellä ajelee enää muutama ajoneuvo.'

Tätä se on kun vähäjärkisille annetaan valtaa toisten tekemisiin.

Nopeuksia säädetään liikennetilanteen tai keli mukaan automaattisesti, ei niitä manuaalisesti säädetä kuin erikoistapauksissa. Esimerkiksi huoltomiehiä motarilla tms. Aika harvassa kalenteriohjaukset on nykypäivänä.

PK seudulla on yleisempää, että säädetään nopeuksia liikenteen mukaan, muualla Suomessa pudotetaan nopeuksia pääasiassa kelin perusteella.
t. Vähäjärkinen insinööri

 

[Tuomi0]

PK seudulla on yleisempää, että säädetään nopeuksia liikenteen mukaan, muualla Suomessa pudotetaan nopeuksia pääasiassa kelin perusteella.
t. Vähäjärkinen insinööri

Hyvä kun varmistit kaikki havaintoni. En kyllä painajaisissanikaan olisi uskonut, että olette räpellykset vieneet jo automaatiotasolle, mutta vain insinööri osaa käyttää aikansa automatisoimaan sen, mitä ei olisi koskaan pitänyt alun perinkään tehdä.

 

[vasu]

Hyvä kun varmistit kaikki havaintoni. En kyllä painajaisissanikaan olisi uskonut, että olette räpellykset vieneet jo automaatiotasolle, mutta vain insinööri osaa käyttää aikansa automatisoimaan sen, mitä ei olisi koskaan pitänyt alun perinkään tehdä.

Tarkennetaan aikasempaa sen verran, että kaikkialla tarkkaillaan liikenteen sujuvuutta ja keliä, mutta harvoin muualla kuin PK-seudulla on tarpeeksi liikennettä, että olisi tarvetta pudottaa nopeutta. Eihän tuota pelkästään turvallisuuden varjolla tehdä, sillä nopeuden lasku vähentää ruuhkia ja siten parantaa sujuvuutta.
Aikaisempaan kommenttin: Taajamassa on suuri vaikutus melutasoon, jos nopeuksia pudotetaan. Eli ei ole välttämättä pelkästään turvallisuus siinäkään mittarina.

ps. Insinöörit vain toteuttaa sen mitä jotkut virkamiehet päättää

 

[Antw]

Nopeuksien mikromanagerointi on noin ylipäätään lähtenyt lapasesta pidemmän aikaa. Taajamanopeus on kaikkialla eteläsuomessa jo romukopassa, kun vähenevien perheiden murkkuikäisiä suojellaan kaikilta vaaroilta. Ei riitä että on maailman leveimmät tiet reunustettuna valtavilla kevyen liikenteen väylillä kymmenen metrin välein suojateineen. On lisäksi pudotettava 50km yleisrajoitus 40km tai jopa 30kmh.

Koska saadaan välinopeudet, mielestäni 35 tai 45 toisi lisää mahdollisuuksia toisten manageeraamiseen.

Heitän samaan koppaan muuttuvat nopeudet motareilla. Alkaa olemaan tavallista että insinöörismiehet sovittelevat ajonopeuksia siellä jossain nahkasohva-valvomossa. Kun on motarilla "ruuhkaa" niin rajoitus sovitetaan vastaamaan alinta nopeutta 10km pätkällä. Usein 80kmh. Tämä jätetään sitten ilmeisesti ajasteisesti päättymään joskus klo 18 kun tiellä ajelee enää muutama ajoneuvo.'

Tätä se on kun vähäjärkisille annetaan valtaa toisten tekemisiin.

Just tämmöistä perinteistä "minä ajan nyt autolla ja haluan ajaa omilla ehdoillani ja ripeästi" -öyhöttämistä. Turvallisuuden (yleensä kevyen liikenteen kun puhutaan taajama-alueesta) lisääminen on vain ja ainoastaan hyvästä, ja sitä on järkeenkäpää hallita nopeusrajoituksin. Maanteillä se 80-100 -vaihtelu yhdistettynä kameroihin ärsyttää itseäkin, mutta noille kaikille asioille on kyllä yleisesti perustellut syynsä. Tommonrn systeemiä vastaan kiukuttelu ja "insinöörien" mollaaminen on lähinnä lapsellista. Säännöt on kaikille samat. Ja nämä "insinöörit" todennäköisesti tuntevat alansa ja osaavat ottaa asioita huomioon huomattavasti laajemmassa skaalassa kuin se, josta sinä tätä katselet.

 

[Francis Ford Mondeo]

Just tämmöistä perinteistä "minä ajan nyt autolla ja haluan ajaa omilla ehdoillani ja ripeästi" -öyhöttämistä. Turvallisuuden (yleensä kevyen liikenteen kun puhutaan taajama-alueesta) lisääminen on vain ja ainoastaan hyvästä, ja sitä on järkeenkäpää hallita nopeusrajoituksin. Maanteillä se 80-100 -vaihtelu yhdistettynä kameroihin ärsyttää itseäkin, mutta noille kaikille asioille on kyllä yleisesti perustellut syynsä. Tommonrn systeemiä vastaan kiukuttelu ja "insinöörien" mollaaminen on lähinnä lapsellista. Säännöt on kaikille samat. Ja nämä "insinöörit" todennäköisesti tuntevat alansa ja osaavat ottaa asioita huomioon huomattavasti laajemmassa skaalassa kuin se, josta sinä tätä katselet.

Juuri näin, lapsellista kiukuttelua. MINÄMINÄMINÄ-asenne yhdistettynä verrattomiin ajotaitoihin, unohtamatta alistavasta SYSTEEMISTÄ itkemistä, kun alakoulun ohi ei saakaan pyyhkiä 150km/h lasissa jollain velkarahalla hankitulla Skodalla

 

[Mikkos]

Juuri näin, lapsellista kiukuttelua. MINÄMINÄMINÄ-asenne yhdistettynä verrattomiin ajotaitoihin, unohtamatta alistavasta SYSTEEMISTÄ itkemistä, kun alakoulun ohi ei saakaan pyyhkiä 150km/h lasissa jollain velkarahalla hankitulla Skodalla

Plus ne tietyt kuskit jotka luulevat motarilla että heillä on oikeus ajaa yli 120kmh ja sitten vilkuttelevat takana valoja kun edellä ajava ajaa nopeusrajoitusten mukaan.

 

[Vepasto]

Täytyy kyllä tunnustaa omista ajamisista sen verran, että jos liikenteen muu massa vetää 80 tiellä 90 , niin menen mukana, en jää jurraamaan siihen 80. Mutta jos massa menee rajoitusten mukaan, niin menen myös mukana. Liikennevirran nopeudesta poikkeava ajonopeus molempiin suuntiin aiheuttaa vaaratilanteita.

Ja tämähän on kiinni siitä , millaisen porukan/ letkan mukaan sitä lyöttäytyy . Hyvä siinä on kuitenkin vähän mittariakin katsella

 

[Paskisti]

Nyt tartuttiin tuohon yhteen minä-minä-minä kommentoijaan mutta on hänellä kyllä totuudenkin siementä jutussaan. En ymmärrä miten Hollola-Lahti välillä on nykyyän iso pätkä molempinen kuntien puolella 60 rajoitusta valtatiellä. Minusta 60 on kyllä ylimitoitettu turvallisuusteko kun pätkällä on seuraavat asia kunnossa:

• Kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan
• Leveä keskikoroke viheralueineen
• Valaistus
• Kevyenliikenteen väylät molemmilla puolilla jotka erotettu metsäkaistaleella tiestä
• Meluvallit lähes koko matkalla
• Alikulkutunnelit, ei yhtään suojatietä tien yli
• Liikennevalot joka risteyksessä (paitsi nyt yhdessä kun tuli uusi liittymä Fazerin tehtaalle, vanha liittymä jäi vain kaupungin suuntaan käyttöön)

Tämä on siis entinen Tampereen tie josta kaikki liikenne kulki. Miksi se on pitänyt laittaa 60 rajoitukseksi jo hyvissä ajoin ennen kupunkia, vaikka edellytykset olisi nopeammalle liikenteelle. Se on vielä typerästi pätkitty moneen osaan kun Hollolassa on ensin 60, sitten tulee rajalla 70 ja hetken päästä uudelleen 60. Itse löisin 80 ja vaikka parit kamerat jos pelottaa ylinopeudet. Jos alalla työskentelevä insinööri osaa tähän vastata koska minä en tajua ja pidän tätä suunnittelun kukkasena tai kukkahattutäteilynä.

 

[pulatunnus]

Nyt tartuttiin tuohon yhteen minä-minä-minä kommentoijaan mutta on hänellä kyllä totuudenkin siementä jutussaan. En ymmärrä miten Hollola-Lahti välillä on nykyyän iso pätkä molempinen kuntien puolella 60 rajoitusta valtatiellä. Minusta 60 on kyllä ylimitoitettu turvallisuusteko kun pätkällä on seuraavat asia kunnossa:

• Kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan
• Leveä keskikoroke viheralueineen
• Valaistus
• Kevyenliikenteen väylät molemmilla puolilla jotka erotettu metsäkaistaleella tiestä
• Meluvallit lähes koko matkalla
• Alikulkutunnelit, ei yhtään suojatietä tien yli
• Liikennevalot joka risteyksessä (paitsi nyt yhdessä kun tuli uusi liittymä Fazerin tehtaalle, vanha liittymä jäi vain kaupungin suuntaan käyttöön)

Tämä on siis entinen Tampereen tie josta kaikki liikenne kulki. Miksi se on pitänyt laittaa 60 rajoitukseksi jo hyvissä ajoin ennen kupunkia, vaikka edellytykset olisi nopeammalle liikenteelle. Se on vielä typerästi pätkitty moneen osaan kun Hollolassa on ensin 60, sitten tulee rajalla 70 ja hetken päästä uudelleen 60. Itse löisin 80 ja vaikka parit kamerat jos pelottaa ylinopeudet. Jos alalla työskentelevä insinööri osaa tähän vastata koska minä en tajua ja pidän tätä suunnittelun kukkasena tai kukkahattutäteilynä.

Puhutko Hämeenlinnan tiestä ? siinä ei kai ihmeteltävää. Mutta eikö näille liikenne jutuille ole ihan omia ketjuja.

 

[pexi_]

Nyt tartuttiin tuohon yhteen minä-minä-minä kommentoijaan mutta on hänellä kyllä totuudenkin siementä jutussaan. En ymmärrä miten Hollola-Lahti välillä on nykyyän iso pätkä molempinen kuntien puolella 60 rajoitusta valtatiellä. Minusta 60 on kyllä ylimitoitettu turvallisuusteko kun pätkällä on seuraavat asia kunnossa:

• Kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan
• Leveä keskikoroke viheralueineen
• Valaistus
• Kevyenliikenteen väylät molemmilla puolilla jotka erotettu metsäkaistaleella tiestä
• Meluvallit lähes koko matkalla
• Alikulkutunnelit, ei yhtään suojatietä tien yli
• Liikennevalot joka risteyksessä (paitsi nyt yhdessä kun tuli uusi liittymä Fazerin tehtaalle, vanha liittymä jäi vain kaupungin suuntaan käyttöön)

Tämä on siis entinen Tampereen tie josta kaikki liikenne kulki. Miksi se on pitänyt laittaa 60 rajoitukseksi jo hyvissä ajoin ennen kupunkia, vaikka edellytykset olisi nopeammalle liikenteelle. Se on vielä typerästi pätkitty moneen osaan kun Hollolassa on ensin 60, sitten tulee rajalla 70 ja hetken päästä uudelleen 60. Itse löisin 80 ja vaikka parit kamerat jos pelottaa ylinopeudet. Jos alalla työskentelevä insinööri osaa tähän vastata koska minä en tajua ja pidän tätä suunnittelun kukkasena tai kukkahattutäteilynä.

Jos pilkkua viilataan, niin se pätkä ei ole enää valtatie Eteläisen kehätien käyttöönoton myötä. Tosin omastakin mielestä nopeusrajoitukset sillä tiellä on turhan alhaiset.

 

[Juha Kokkonen]

Keskittykääs pitämään se keskustelu ketjun aiheessa...

 

[otaar]

Jos pilkkua viilataan, niin se pätkä ei ole enää valtatie Eteläisen kehätien käyttöönoton myötä. Tosin omastakin mielestä nopeusrajoitukset sillä tiellä on turhan alhaiset.

Eihän sitä kehätietä käyttäisi kukaan jos kaupungin läpi pääsee nopeammin.

 

[vitalift]

Kaipa näitä sitten on sellasia narukäsiä että lasinen kansi muodostuu ylitsepääsemättömäksi esteeksi painonsa puolesta. mitenköhän selviävät maitotölkin nostamisesta vai ostaako ne vaan 2dl tetroja.

Fiskarssin paistokasari on toiminut kaikessa kananmunan ja kalan paistamisesta pussipatojen valmistamiseen. ja on lasikansi joka on kevyt (mun mielestä). Löytyy myös pari muuta paistinpannua mutta niitä tulee ehkä käytettä pari kertaa vuodessa. liitoksetkin pysyneet. nupin sijasta kahva, umpinainen. silikoni reunus niin ei edes kilise ja kolise.

Tulee todennäköisesti myös se päivä, kun sinä et jaksa enää nostaa painavaa kantta. On paljon ihmisiä, joille tuo kattilankannen nosto ja käsittely liike etenkin kuumien keittiövälineiden tapauksessa on jo oikeasti vähän vaarallista. Ikä, sairaudet yms.

 

[jetblack]

Tulee todennäköisesti myös se päivä, kun sinä et jaksa enää nostaa painavaa kantta. On paljon ihmisiä, joille tuo kattilankannen nosto ja käsittely liike etenkin kuumien keittiövälineiden tapauksessa on jo oikeasti vähän vaarallista. Ikä, sairaudet yms.

tuskin se on ongelma koska se että en jaksa nostaa pannua tulee vastaan paljon ennen kuin en jaksa nostaa kantta. Siinä vaiheessa kannataa miettiä jo sen ruuanlaiton lopettamista jos siitä tulee niin vaarallista itselleen ja ympäristölleen.

 

[aneane]

Hylly ASTRUP 6 hyllyä musta | JYSK
En ymmärrä mitä ihmeen hyötyä tuosta alimmasta hyllytasosta, alle jää vain tila johon ei pääse imurilla.
Eipä siinä mitään, porasin ylempien tasojen väliin ylimääräiset reiät ja nostin alimman tason sinne.

 

[jetblack]

Hylly ASTRUP 6 hyllyä musta | JYSK
En ymmärrä mitä ihmeen hyötyä tuosta alimmasta hyllytasosta, alle jää vain tila johon ei pääse imurilla.
Eipä siinä mitään, porasin ylempien tasojen väliin ylimääräiset reiät ja nostin alimman tason sinne.

Jos hylly on vaikka matolla niin pysyy tavarat paremmin pystyssä? Tai jos koira kusee lattialle niin ei ole tavarat lattian lisäksi kusessa. Rakenteellinen ratkaisu? Visuaalinen ratkaisu? Ja eikös melkein joka ikisessä hyllyssä ole alataso jonka alle ei mahdu imuri (ja yleensä on sokkeli niin ei edes pääse)

 

[pulatunnus]

Hylly ASTRUP 6 hyllyä musta | JYSK
En ymmärrä mitä ihmeen hyötyä tuosta alimmasta hyllytasosta, alle jää vain tila johon ei pääse imurilla.
Eipä siinä mitään, porasin ylempien tasojen väliin ylimääräiset reiät ja nostin alimman tason sinne.

Jos ei puututa siihen olisiko muutaman sentin korkeammalla parempi, niin onhan se yksi hyllytaso lisää. Ihan alaslaittaminen taasen aiheuttaisi ongelmia monilla lattioilla.
Ja voin kuvitella että mitoitus on minimit, joten tukevuuden kannalta merkitystä.

Siinä samaa mieltä että sen verran voisi olla tilaa että arki siivoaminen vaivatonta.

 

[aneane]

Jos ei puututa siihen olisiko muutaman sentin korkeammalla parempi, niin onhan se yksi hyllytaso lisää. Ihan alaslaittaminen taasen aiheuttaisi ongelmia monilla lattioilla.
Ja voin kuvitella että mitoitus on minimit, joten tukevuuden kannalta merkitystä.

Siinä samaa mieltä että sen verran voisi olla tilaa että arki siivoaminen vaivatonta.

4 cm korkeudella olevalla tasolla ei mielestäni mitään järkeä lapsiperheessä, sinne alle pyörii aina pientä kamaa ja joudut kaivamaan niitä jollain kepillä pois.
Omasta mielestäni paljon parempi ilman tuota alatasoa. En sinänsä valita, helppo homma siirtää taso ylemmäksi, mietin vain kaipaako joku oikeasti tuota alatasoa?

 

[pulatunnus]

4 cm korkeudella olevalla tasolla ei mielestäni mitään järkeä lapsiperheessä, sinne alle pyörii aina pientä kamaa ja joudut kaivamaan niitä jollain kepillä pois.
Omasta mielestäni paljon parempi ilman tuota alatasoa. En sinänsä valita, helppo homma siirtää taso ylemmäksi, mietin vain kaipaako joku oikeasti tuota alatasoa?

4cm kelpaa monelle, ei kaikki halua lattialle tavaraa laittaa, ja jos sitä kritisoitiin siivoamisen kannalta niin ei se lattialle pienominen kuullosta hyvältä.

Eli yksi idea on se että lattia pölyt ja jo mainittukin niin ei heti kosteusvahinkoa jos lattia märkä ja näin talvella tietenkin varsin yleinen lattialämmitys.

Siinä samaa mieltä että kolmen sentin rako ei ehkä ihan toivoituin, jos miettiii sieltä alta viivoamista. viis senttiä jo parempi ja jos pölyimuri niin pari senttiä lisää ei ehkä haitaksi.

Valinnan mahdollisuus kai hyvä, jos haluaa kuten kuvassa niin pois kokonaan, muille sitten säätövaraa. Sokkeli voi toimia jollekkin, mutta ei kaikille.

 

[LaDeX]

4 cm korkeudella olevalla tasolla ei mielestäni mitään järkeä lapsiperheessä, sinne alle pyörii aina pientä kamaa ja joudut kaivamaan niitä jollain kepillä pois.
Omasta mielestäni paljon parempi ilman tuota alatasoa. En sinänsä valita, helppo homma siirtää taso ylemmäksi, mietin vain kaipaako joku oikeasti tuota alatasoa?

Ainakin omat olohuoneen Lundia-hyllyt näyttäisi varsin hölmöiltä jos sitä alinta tasoa ei olisi.

 

[Mikkos]

Jos ei puututa siihen olisiko muutaman sentin korkeammalla parempi, niin onhan se yksi hyllytaso lisää. Ihan alaslaittaminen taasen aiheuttaisi ongelmia monilla lattioilla.
Ja voin kuvitella että mitoitus on minimit, joten tukevuuden kannalta merkitystä.

Siinä samaa mieltä että sen verran voisi olla tilaa että arki siivoaminen vaivatonta.

Mä luulen että se on joku turvallisuusjuttu. Noi on niin onnettomasti tehty että jos alin hylly on ylempänä niin pienikin tönäisy niin hontelo jalka taipuu ja hylly kaatuu. Eri asia tukevilla puuhyllyillä.

 

[Akleksi]

Seinäänhän nuo on joka tapauksessa kiinnitettävä. Saattaa kyllä silti olla painojakauman takia noin alhaalla.

 

[aneane]

Seinäänhän nuo on joka tapauksessa kiinnitettävä. Saattaa kyllä silti olla painojakauman takia noin alhaalla.

Metallirungossa seinäkiinnitysreiät ja mukana myös hylläseinäkiinnike eli pysyy pystyssä hätätilassa vaikka etummaiset jalat leikkaisi poikki.

 

[teppo mörkö]

4 cm korkeudella olevalla tasolla ei mielestäni mitään järkeä lapsiperheessä, sinne alle pyörii aina pientä kamaa ja joudut kaivamaan niitä jollain kepillä pois.
Omasta mielestäni paljon parempi ilman tuota alatasoa. En sinänsä valita, helppo homma siirtää taso ylemmäksi, mietin vain kaipaako joku oikeasti tuota alatasoa?

Kirjahylly alkaa näyttämään varastohyllyltä ilman alatasoa. Kts kuva.

 

[Kautium]

Kirjahylly alkaa näyttämään varastohyllyltä ilman alatasoa. Kts kuva.

Juuri näin. Tuolla alimmalla hyllytasolla saa edes vähän yritystä sitä ajatellen, että joku haluaisi sijoittaa tuollaisen peltihässäkän mihinkään näkyville. Bonuksena se auttaa hieman myös tukemaan rakennetta.

 

[aneane]

Kirjahylly alkaa näyttämään varastohyllyltä ilman alatasoa. Kts kuva.

No joo, perinteinen varastohylly oli liian brutaali jopa minun sisustusmakuuni.

 

[LaDeX]

ATK-foorumilla ehkä vaikea ymmärtää sitä että isolla joukolla ihmisiä ei ole enää tietokoneita, ja vaikka olisi ne vain kerää pölyä jossain kaapin päällä. Mahdolliset työnantajan tarjoaman työkoneet siis poislukien.

Miten tämä estää tuon toiminnallisuuden, millä voi etsiä tuotetta lähikaupastaan ja nähdä sen hyllypaikan, tekemisen myös nettisivuksi? Pitäisikö S-Pankinkin sulkea nettisivunsa koska S-Mobiili appi on olemassa?

 

[tjkoo]

Miten tämä estää tuon toiminnallisuuden, millä voi etsiä tuotetta lähikaupastaan ja nähdä sen hyllypaikan, tekemisen myös nettisivuksi? Pitäisikö S-Pankinkin sulkea nettisivunsa koska S-Mobiili appi on olemassa?

Kyllä nuo nettipankit voisi sulkea, turha maksaa niiden ylläpidosta kun melkein kaikki käyttää nykyään kännykällä pankkia. Saisi sitten ehkä tarjottua esim. parempaa talletuskorkoa.

 

[LaDeX]

Kyllä nuo nettipankit voisi sulkea, turha maksaa niiden ylläpidosta kun melkein kaikki käyttää nykyään kännykällä pankkia. Saisi sitten ehkä tarjottua esim. parempaa talletuskorkoa.

No nyt on kyllä niin typerä mielipide että huhhuh. Kyllä noita nettipankkeja edelleen käyttää todella moni koska ne nyt vain on monen asian hoitamiseen niin paljon helpompia.

 

[Hyrava]

No nyt on kyllä niin typerä mielipide että huhhuh. Kyllä noita nettipankkeja edelleen käyttää todella moni koska ne nyt vain on monen asian hoitamiseen niin paljon helpompia.

Minäkin käytän pääsääntöisesti mobiilipankkia (ehkä vähintään 90% kerroista) mutta en missään nimessä kannata selaimella toimivien nettipankkien sulkemista. Esimerkiksi jos lähettää viestejä pankille niin on niiden kirjoittaminen tavallisella näppäimistöllä noin miljoona kertaa helpompaa ja nopeampaa kuin kännykän hipellysnäytöltä, saati sitten jos tarvitsee jotain liitteitä lähetellä tms. Ja kyllähän mobiilipankissa nyt nopeasti kurkkailee jotain tiliotetta mutta jos pitää oikeasti niitä tutkailla syystä tai toisesta tarkemmin niin kyllähän selaimella toimiva verkkopankki ja iso näyttö on paljon kätevämpi tapa.

Itse en muutenkaan ymmärrä miten jotkut ylipäätään jaksavat jollakin kännykällä nykyään hoidella käytännössä kaikki asiansa. Hiiri, näppis ja iso näyttö ainakin itselleni ovat sellaisia mukavuustekijöitä että jos asian hoitoon kestää muutamaa minuuttia kauemmin niin mielelläni teen sen tietokoneella. Ihan jo kirjoitusnopeuskin ainakin itselläni on monikymmenkertainen näppiksellä verrattuna mobiililaitteen virtuaalinäppikseen.

Itseasiassa nyt tuli yksi toinenkin asia mieleen, nimittäin kaikenmaailman asiakaspalvelupisteiden, apteekkien, terveyskeskusten sun muiden vuoronumeroautomaatit. Niissä alkaa nykypäivänä olla jo jotain näyttöjäkin, miksei sitä hyödynnetä muuten kuin näyttämällä mainoksia ja näyttämällä mitä mikäkin nappi tekee? Muutaman kerran olisi ollut kätevää kun olisi vaikka siitä vuoronumeroautomaatilta suoraan nähnyt että vuorossa on numero 123 ja seuraava numero minkä laite antaa olisi 145 eli jonossa on reilu parikymmentä ihmistä.

Ajatus tuli mieleen kun kävin apteekissa ja normaalisti suurin osa asiakkaista ostaa ihan käsikauppalääkkeitä ja vain muutama jonottaa reseptitiskille. No, viime kerralla sitten olikin tuollainen tilanne että oli yli 20 ihmistä jonossa. Jos olisin tiennyt tuon ennen vuoronumeron ottamista, olisin voinut käydä hoitamassa muut asiat samaisessa kauppakeskuksessa ensin ja tulla sitten kurkkaamaan jos jono olisi ollut lyhyempi (ja olisihan se ollut... kun oma vuoro tuli niin apteekissa ei enää ollut kuin pari muuta asiakasta).

 

[Antw]

Ihan jo kirjoitusnopeuskin ainakin itselläni on monikymmenkertainen näppiksellä verrattuna mobiililaitteen virtuaalinäppikseen.

Joko olet maailmanluokan tason konekirjoittaja, tai sitten erityisen hidas kosketusnäytöillä kirjoittaja (tai sitten syystä tai toisesta kostetusnäyttöisessä laitteessa on jotain perustavanlaatuista ongelmaa, kuten näpeille liian pieni näyttökoko, huono näppäinsovellus, tai huonosti kalibroidut asetukset)

Vaikka kosketusnäytöillä virheosumia tulee toki enemmän, ihan samanlainen qwerty-järjestyshän siinäkin on, ja kirjoittaminen tapahtuu ns. lihasmuistista, ei niitä kirjaimia tarvitse tuijottaa kun kirjoittaa. "Monikymmenkertaisen" sijaan uskoisin nopeusedun eron olevan tyypillisesti n. max 1,5-2x näppäimistön eduksi - jos on kokenut ja nopea konekirjoittaja. Nuorempi sukupolvihan ei näppiksellä enää edes osaa kirjoittaa lihasmuistitasolla, vaan kosketusnäyttö on se natiivi käyttöliittymä.

Ja mitä mobiiliin tulee, niin jos vaan appi itsessään on hyvin suunniteltu ja nopeasti responsiivinen, useimmat jutut kuten pankki-/vakuutusasiointi, ajanvaraukset lääkäriin, some, pikaviestimet, www, youtube, suoratoistot, wilma.. oikeastaan ihan kaikki päivittäinen flow on erittäin, erittäin paljon nopeampaa ja smoothimpaa hoitaa appeilla kuin deskarilla tai läppärillä.

 

[LaDeX]

Joko olet maailmanluokan tason konekirjoittaja, tai sitten erityisen hidas kosketusnäytöillä kirjoittaja (tai sitten syystä tai toisesta kostetusnäyttöisessä laitteessa on jotain perustavanlaatuista ongelmaa, kuten näpeille liian pieni näyttökoko, huono näppäinsovellus, tai huonosti kalibroidut asetukset)

Vaikka kosketusnäytöillä virheosumia tulee toki enemmän, ihan samanlainen qwerty-järjestyshän siinäkin on, ja kirjoittaminen tapahtuu ns. lihasmuistista, ei niitä kirjaimia tarvitse tuijottaa kun kirjoittaa. "Monikymmenkertaisen" sijaan uskoisin nopeusedun eron olevan tyypillisesti n. max 1,5-2x näppäimistön eduksi - jos on kokenut ja nopea konekirjoittaja. Nuorempi sukupolvihan ei näppiksellä enää edes osaa kirjoittaa lihasmuistitasolla, vaan kosketusnäyttö on se natiivi käyttöliittymä.

Ja mitä mobiiliin tulee, niin jos vaan appi itsessään on hyvin suunniteltu ja nopeasti responsiivinen, useimmat jutut kuten pankki-/vakuutusasiointi, ajanvaraukset lääkäriin, some, pikaviestimet, www, youtube, suoratoistot, wilma.. oikeastaan ihan kaikki päivittäinen flow on erittäin, erittäin paljon nopeampaa ja smoothimpaa hoitaa appeilla kuin deskarilla tai läppärillä.

Kyllä sitä pitää hyvinkin aktiivisesti tuijottaa koska kosketusnäytöstä puuttuu näppituntuma. Jokainen painallus pitää katsoa ja silti näyttö voi ottaa hutipainalluksen joten pitää kumittaa ja kirjoittaa uudelleen.