Nettitreffit + Tinder

[Sallys]

No siis eiköhän se molemmilla mene niin, että jos mitta täyttyy, toinen on mulkero tai kusipää tai ei vaan sovita yhteen, niin on molempien aloitettava alusta. Raakattava sieltä tarjokkaiden joukosta (niitä voi tietysti olla paljon tai vähän ihan sukupuolesta riippumatta, vaikka olen valmis myöntämään, että naisilla tarjokkaita on varmasti enemmän) ne omiin arvoihin ja deal breakereihin (etäisyys, lapsihaaveet, perhestatus, yms yms) sopivat, ja sitten toivottava, että ees joku niistä herättäis mielenkiinnon. Ja sitten jos sellainen mäihä käy, että löytyy joku, jonka kanssa vois kuvitella olevansa pidempäänkin, alkaa se yhteensovittaminen taas. Ajatuksena ihan tosi kuluttava, vaikka koittaiskin olla positiivinen ja miettiä kuinka kiva on treffailla erilaisia ihmisiä yms. vaikka ne ei juuri koskaan johda mihinkään.

Jos sinulle elämän yhteensovittaminen tuottaa vaivaa ja epämiellyttäviä tunteita, et silloin ole löytänyt henkilöä jonka kanssa haluaisit yhdessä olla. Silloin on parempi jatkaa sinkkuelämää.

 

[gramma]

Jos sinulle elämän yhteensovittaminen tuottaa vaivaa ja epämiellyttäviä tunteita, et silloin ole löytänyt henkilöä jonka kanssa haluaisit yhdessä olla. Silloin on parempi jatkaa sinkkuelämää.

Nimenomaan, se oli koko kommenttini pointti. Kaikkien kanssa ei lähe sujumaan, vaikka olis kuinka kiva tyyppi ja olis sitä kemiaa ja ties mitä. Ja sit pitää taas aloittaa alusta.

 

[samsungaaja]

Tää on jotenkin armotonta touhua kun se kuuluisa kemiakaan ei riitä ja jokaisen muunkin detaljin pitäisi klikata vai riittääkö sekään ja jos ei, niin oliko sitä (oikeenlaista) kemiaa sitten kuitenkaan.. Onkohan tää todellinen ja ehkä pahin first world problem, ei kai suomalaiset muuten olisi korvautumassa.

 

[gramma]

Ei tietenkään kaikkien detaljien tarvitse klikata, mutta jos toinen on vaikka superhuoleton tuhlari ja toinen excelöi ja säästää, toinen haluaa asua keskustassa ja toinen maalla, toinen on siisteysnatsi ja toinen suttapytty, toinen valvoo yöt ja nukkuu päivät ja toinen on päivätöissä, toinen on räiskyvä ja toinen rauhaa kaipaava, toinen on koko ajan menossa ja toinen haluaisi vaan hengailla kotisohvalla jne jne jne.. onhan näitä seikkoja, jotka voi olla vaikeita sovittaa yhteen.

edit siitä puhumattakaan, että kaikki ei oo kovin hyviä ratkomaan ristiriitoja, ja jos toinen haluaa selvittää asiat heti ja toinen vasta parin päivän päästä, niin sekin voi olla aika vaikeeta ja jopa tuskallista sille toiselle, joka kärvistelee odottaessaan, että toinen olisi valmis palaamaan asian äärelle, jos hän edes ikinä on.

 

[Markqq]

Ei tietenkään kaikkien detaljien tarvitse klikata, mutta jos toinen on vaikka superhuoleton tuhlari ja toinen excelöi ja säästää, toinen haluaa asua keskustassa ja toinen maalla, toinen on siisteysnatsi ja toinen suttapytty, toinen valvoo yöt ja nukkuu päivät ja toinen on päivätöissä, toinen on räiskyvä ja toinen rauhaa kaipaava, toinen on koko ajan menossa ja toinen haluaisi vaan hengailla kotisohvalla jne jne jne.. onhan näitä seikkoja, jotka voi olla vaikeita sovittaa yhteen.

edit siitä puhumattakaan, että kaikki ei oo kovin hyviä ratkomaan ristiriitoja, ja jos toinen haluaa selvittää asiat heti ja toinen vasta parin päivän päästä, niin sekin voi olla aika vaikeeta ja jopa tuskallista sille toiselle, joka kärvistelee odottaessaan, että toinen olisi valmis palaamaan asian äärelle, jos hän edes ikinä on.

Mä sanoisin, että jos nyt arvot / elämä muuten sopii kutakuinkin yhteen siinä samalla kun kemiat kohtaa, niin se on sitten kompromissien tekoa molemminpuolin. Toki jos toinen ei oo valmis tekemään niitä, niin eihän siitä mitää voi syntyä.

 

[bahis]

Mä sanoisin, että jos nyt arvot / elämä muuten sopii kutakuinkin yhteen siinä samalla kun kemiat kohtaa, niin se on sitten kompromissien tekoa molemminpuolin. Toki jos toinen ei oo valmis tekemään niitä, niin eihän siitä mitää voi syntyä.

Kyllä, mutta ei se helppoa ole jos on isojakin eroja...

 

[samsungaaja]

Kompromisseista tuli mieleen, että näissä keskusteluissa on tullut ilmi myös että sen joka haluaa parisuhdetta enemmän (miehen) täytyy vaan yrittää (naista) enemmän (saada parisuhde). Tämäkin on jotenkin häiritsevä ajatus, pitää itse laittaa kaikki likoon ja toinen jotenkin vastahakoisesti suostuu muuttamaan jotain arkijuttujaan. Itselle ne omat arkijutut ei niin merkityksellisiä ole ettenkö niitä voisi muuttaa radikaalistikin. Onko ne arkijutut ja itse määrääminen kaikesta niin tärkeitä sitten naiselle, tärkeämpiä kuin parisuhde, sitä en oikein tajua.. Toinen juttu mitä vaikea käsittää, että parisuhde on vaan joku bonus siihen yksin elämisen arkeen, itse näen ne arki- ja muu puuhastelut enemmän ajan tappamisena.. ok voi kehittyä jossain liikuntaharrastuksessa tai vaikka taidemaalarina tms, mutta yhtä kaikki se on vaan täytettä ilman sen kummempaa merkitystä kuin ajan kuluminen silloin kun ei tee töitä tai nuku. Ainakin itse saisin varmaan potkua kaiken maailman puuhasteluihin kun olisi jotain merkityksellisempääkin elämässä (parisuhde). Ehkä lataan liikaa odotuksia sitten parisuhteeseen mutta senhän pitäisi olla maailmaa mullistavaa kemioineen ym...

 

[Markqq]

Kompromisseista tuli mieleen, että näissä keskusteluissa on tullut ilmi myös että sen joka haluaa parisuhdetta enemmän (miehen) täytyy vaan yrittää (naista) enemmän (saada parisuhde). Tämäkin on jotenkin häiritsevä ajatus, pitää itse laittaa kaikki likoon ja toinen jotenkin vastahakoisesti suostuu muuttamaan jotain arkijuttujaan. Itselle ne omat arkijutut ei niin merkityksellisiä ole ettenkö niitä voisi muuttaa radikaalistikin. Onko ne arkijutut ja itse määrääminen kaikesta niin tärkeitä sitten naiselle, tärkeämpiä kuin parisuhde, sitä en oikein tajua.

Toisaalta paikkansa pitävä ihan sillä, että mies on kyrsä ojossa nopeammin muodostamassa suhdetta. Nainen yleensä tarvii enemmän aikaa esim. luottamuksen syntymiseen mistä syystä miehen on annettava naiselle tilaa ja sopivasti vetäydyttävä. Ja nyt en tarkoita mitään pelejä ja mind trickejä vaan ettei olla rakkauslasit päällä menemässä alttarille kolmen treffien jälkeen. Ei saa olla liian siirappinen alkuun.

Mut muuten kaippa se on ihan kiinni siitä, että mielenkiinto kohtaa, jolloin molemmat oikeesti haluaa tehdä niitä kompromisseja.

Veikkaan, että ajatus tuon naisen perään "yrittäminen" kumpuaa siitä, että miehellä ei vain ole niin paljon vaihtoehtoja kuin naisilla, mikä luo toki omat haasteensa.

E: Poislukien top 1-20% miehistä, joilla sitä vientiä sitten riittää.

 

[Pretor]

Jos multa kysellään parin viikon jälkeen, et ollaanko yhdessä, niin vastaan ei.
Jos multa kysellään parin viikon jälkeen, että katsellaanko rauhassa mitä tästä tulee, niin vastaan kyllä.

Kyllä mä siis ainakin haluan rauhassa katsella, että onko siitä tapailusta parisuhteeksi asti, joten helposti siinä voi mennä jokunen kuukausi, kunnes "ollaan yhdessä" oikeasti/virallisesti.
Kyllä sitä voi silti sitoutua siihen toiseen ilman sitä parisuhdestatustakin sen parin viikon jälkeen, vaikkei olekaan "valmis parisuhteeseen" siinä vaiheessa.

 

[gramma]

Kyllä mä yhdessä ollessakin koko ajan tutkailen (en tietenkään mitenkään neuroottisesti, vaan siinä sivussa ) meidän fiiliksiä ja yhteensopivuutta ja miltä musta tuntuu olla sen toisen kanssa. Siks mulle ei tuota mitään ongelmia sitoutua helposti ja nopeesti, eihän se, että sanotaan seurustelevamme ole mikään kiveenhakattu lupaus mistään, niinkuin ei avioliittokaan lopulta. Ihan yhtä lailla ihmiset lähtee kävelemään kaikenlaisista suhteista ja "suhteista".

 

[Erkki_erikeepperi]

No siis eiköhän se molemmilla mene niin, että jos mitta täyttyy, toinen on mulkero tai kusipää tai ei vaan sovita yhteen, niin on molempien aloitettava alusta. Raakattava sieltä tarjokkaiden joukosta (niitä voi tietysti olla paljon tai vähän ihan sukupuolesta riippumatta, vaikka olen valmis myöntämään, että naisilla tarjokkaita on varmasti enemmän) ne omiin arvoihin ja deal breakereihin (etäisyys, lapsihaaveet, perhestatus, yms yms) sopivat, ja sitten toivottava, että ees joku niistä herättäis mielenkiinnon. Ja sitten jos sellainen mäihä käy, että löytyy joku, jonka kanssa vois kuvitella olevansa pidempäänkin, alkaa se yhteensovittaminen taas. Ajatuksena ihan tosi kuluttava, vaikka koittaiskin olla positiivinen ja miettiä kuinka kiva on treffailla erilaisia ihmisiä yms. vaikka ne ei juuri koskaan johda mihinkään.

Käytännössä naiset lähtee lätkimään miehiä selvästi useammin suhteesta, ja käytännössä miehillä on aika vähän valinnanvaraa seuraavan naisen suhteen, tai voi olla ettei ole ainuttakaan tarjokastakaan vuosiin. Ja todellakaan ei ole varaa kovin paljon mikromanageroida sitä seuraavan kumppanin valintaa. Otetaan se mitä satutaan saamaan ja toivotaan parasta.

Itselläni on lähinnä yksi iso kriteeri: älä ole läski. Se jo karsii heittämällä noin kaksi kolmasosaa naisista pois (tai käytännössä ehkä enemmänkin). Eipä ole paljon varaa enää sitä jäljelle jäävää osaa käydä mikromanageroimaan.

 

[Pretor]

Siks mulle ei tuota mitään ongelmia sitoutua helposti ja nopeesti, eihän se, että sanotaan seurustelevamme ole mikään kiveenhakattu lupaus mistään, niinkuin ei avioliittokaan lopulta. Ihan yhtä lailla ihmiset lähtee kävelemään kaikenlaisista suhteista ja "suhteista".

No tässä sit ilmeisesti yksi syy niihin "kevyisiin" ja lyhyisiin parisuhteisiin. Heti yhteen ja sit vasta etsitään ne viat ja lähdetäänkin kävelemään.

Kyllä se seurustelu on mulle sitten lopulta se "kiveenhakattu lupaus" yhdessäolosta.
Sen takia se toisen tutkailu tehdään tapailuvaiheessa ENNEN kuin aletaan seurustelemaan. Silloin ei pahoiteta kenenkään mieliä, jos se mieli muuttuukin, koska ei olla vielä sitouduttu yhdessä olemiseen kunnolla.

Mä just kesällä vähän kyseenalaistin yhtä naispuolista tuttua joka halusi alkaa seurustelemaan pikavauhdilla ja nyt olikin sit eronnut, koska "oltiin liian erilaisia". Siinä sai taas kiltti mies inhottavat rukkaset vähän niinku turhaan, koska toi tilanne olisi ollut täysin vältettävissä sillä "katsellaan rauhassa tuleeko tästä mitään" asenteella.
Se ns. "eroaminen" on 100x helpompaa, kun ei olla vielä virallisesti sitouduttu toiseen ihmiseen, eli se ei ole myöskään henkisesti niin raskasta, kuin parisuhteesta eroaminen johon monesti on luotu jo tulevaisuuden suunnitelmia yms.

 

[gramma]

Itselläni ei tollasia lyhyitä suhteita (tai miksi niitä sitten haluaakin kutsua) ole ollut kuin kaksi kappaletta, molemmat kesti sattumoisin noin kuukauden. Ekassa mies palasi exänsä kanssa yhteen ja toisessa mies totes haluavansa sittenkin lapsia (ja miitä ei mun kanssa saa, for obvious reasons). Sinänsä en oikeen käsitä että mikä siinä oikeasti muka muuttuu kun tapailua aletaan kutsua seurusteluksi.. mutta olen toki dinosaurus.

 

[badboybubby]

.

 

[Pretor]

Itselläni ei tollasia lyhyitä suhteita (tai miksi niitä sitten haluaakin kutsua) ole ollut kuin kaksi kappaletta, molemmat kesti sattumoisin noin kuukauden. Ekassa mies palasi exänsä kanssa yhteen ja toisessa mies totes haluavansa sittenkin lapsia (ja miitä ei mun kanssa saa, for obvious reasons). Sinänsä en oikeen käsitä että mikä siinä oikeasti muka muuttuu kun tapailua aletaan kutsua seurusteluksi.. mutta olen toki dinosaurus.

Kuukausi on aivan hiton lyhyt aika yhtään mihinkään, varsinkaan toiseen ihmiseen tutustumiseen. Hyvä jos vuoden jälkeenkään voi vielä sanoa tuntevansa toista, vaikka muuten meneekin hyvin toisen kanssa.

Sinänsähän mikään ei muutukaan, jos on tarpeeksi aikaa käytetty siihen seurustelusuhteen rakentamiseen ja se tapailu muuttuu seurusteluksi.
Tapailuvaiheessahan juuri noi tollaiset sun mainitsemat asiat tulee esiin, jolloin on helppoa sanoa, että ei tästä ole parisuhteeksi, koska intressit on niin erilaiset.
Miksi hypätä parisuhteeseen täysin tuntemattoman ihmisen kanssa ja sitten ihmetellä, kun hommat kusee reisille (nähtävästi) melko piankin?

Karkeasti sanottuna se tapailuvaihe on kuin auton koeajo. Jos ei tunnu ominaisuudet ja ajaminen hyvältä, niin sen voi palauttaa ja etsiä uuden mahdollisen kandidaatin.
Mutta ostapa suoraan ilman testaamista joku auto ja totea hetken päästä, että se onkin omiin tarpeisiin ihan huono ja vääränlainen. Sit vituttaa, kun siihen tuhlasi resursseja ja jäljelle jää paska maku, kun se on pakko myydä pois.

Mun mielestä tommonen heittäyminen (sitoituminen), mutta jalat maassa, just antaa mahdollisuuden nopeampaan syvempään tutustumiseen.
Toiset ei kukoista viestittelemällä tai treffeillä viettelemällä. Toisista ei taas huonot puolet tule esille satunnaisten tapaamisten aikana. Paremmat mahkut päästä näkemään nopeasti toisen parhaat (ja pahimmat) puolet voivatkin olla vasta seurustelemalla.
Yhtälailla aikaa vie rauhallisempikin tutustustuminen, mutta kun läheisyys ja kosketus on se mitä kaipaa, niin miksei sitten voisi vaikka sitoutuakin. Mukavampi edes muutama ihana viikko jonkun kainalossa kuin varmanpäälle mutta ilman läheisyyttä. Kuukaudet ja vuodet vierii nopsaan...
Itsellä ei sellaista FOMOa ole, että pitäisi yhtäikaa roikottaa ja tunnustella usempaa ihmistä. Jos jonkun kanssa vähänkin tuntuu alkuun hyvältä ja alkaa rullaamaan, niin tinderit ym. säädöt jäihin, kortit pöytään ja nauttimaan.
Tää on kuitenkin aivan eri asia kuin harmistus siitä, että aina pitää aloittaa alusta. Alusta pitää aina aloittaa olipa sitä ennen minkälaista olemista hyvänsä.

Miten joku kuvittelee, että tapailuvaihe olisi sitä, että nähdään vaan satunnaisesti joskus harvoin, tai että se olisi jotain pelkkää viestittelyä. Sehän voi olla viikottaista näkemistä pitkän aikaa ja sen lisäksi viestittelyä arkisin. Tottakai rauhallinen tutustuminen vie aikaa. Siinä nimenomaan niitä huonoja puolia tulee esiin ja sitä syvempää tutustumista tulee, eikä missään "mulla on kainalokaipuu, ni pakko hypätä seurusteluun, vaikka sit vähäksi aikaa" mentaliteetissa. Siinä keskitytään vain ja ainaostaan omaan "henkiseen tyydytykseen".
Kuulostaa enemmänkin epätoivoiselta, jos on "pakko saada äkkiä seurustelusuhde", ku on sitä kainalon kaipuuta.
Ei se hitaasti toiseen tutustuminen ole synonyymi sille, ettei sen toisen kanssa olisi mitään läheisyyttä.

 

[bahis]

Tapailuvaiheessahan juuri noi tollaiset sun mainitsemat asiat tulee esiin, jolloin on helppoa sanoa, että ei tästä ole parisuhteeksi, koska intressit on niin erilaiset.

Ikävä kyllä ihmisillä on monesti taipumusta yrittää miellyttää toista ja olla kertomatta todellisia mielipiteitä tärkeistäkin asioista...

 

[badboybubby]

.

 

[Boulder]

Olen alkanut oikeasti olla sitä mieltä, että omalla kohdalla vastapuolen pitäisi saada nähdä minua töissä x kuukauden ajan ennen mitään sen ihmeempää Tuntuu, että siellä tulee ne hyvät ja huonot puolet paljon nopeammin näytille.

 

[gramma]

Pääasia lienee ettei ryntää liian nopeasti muuttamaan yhteen/hankkimaan yhteistä omaisuutta ja/tai lapsia, ihan sama miksi sitä kutsuu missäkin vaiheessa

 

[Tenitsi]

... Sinänsä en oikeen käsitä että mikä siinä oikeasti muka muuttuu kun tapailua aletaan kutsua seurusteluksi.. mutta olen toki dinosaurus.

Ja vähän toisinpäin sama eli alkuvaiheessa tuli hieman väärinymmärryksiä, kun itse en halunnut määritellä suhdetta ja taisin jossain kohtaa myös heittää tyyliin "kattellaan nyt päivä kerrallaan, vaikka sitten lopun elämää" ja tästä loukkaannuttiin koska en vaikuttanut olevan tosissaan liikenteessä.

 

[Pretor]

Ikävä kyllä ihmisillä on monesti taipumusta yrittää miellyttää toista ja olla kertomatta todellisia mielipiteitä tärkeistäkin asioista...

Totta, mutta mun kokemuksella koskee nimenomaan naisia ja heidän "miellyttämishaluaan", joka tulee monelle luonnostaan.
En silti väitä etteikö joku mieskin tätä harrasta.

Tuo nyt ei ehkä ole se asia joka tulee ilmi, kuten:

Ei tietenkään kaikkien detaljien tarvitse klikata, mutta jos toinen on vaikka superhuoleton tuhlari ja toinen excelöi ja säästää, toinen haluaa asua keskustassa ja toinen maalla, toinen on siisteysnatsi ja toinen suttapytty, toinen valvoo yöt ja nukkuu päivät ja toinen on päivätöissä, toinen on räiskyvä ja toinen rauhaa kaipaava, toinen on koko ajan menossa ja toinen haluaisi vaan hengailla kotisohvalla jne jne jne.. onhan näitä seikkoja, jotka voi olla vaikeita sovittaa yhteen

Nämä kaikki aika pitkälti tulee ilmi hiljalleen. Kuitenkin osa sellaisia aika isojakin asioita olla täysin erilaisia. Parempi niistä tulla tietoiseksi ennen mitään parisuhdetta ja yhteistä tulevaisuutta.

 

[gramma]

Sitten on sitä porukkaa joiden todellinen luonne tulee ilmi vasta kun ollaan ostettu asunto/menty naimisiin/muuten sitouduttu perinpohjaisesti. EI oo yks eikä kaks tyyppiä kenen väkivaltainen käytös alkaa hääyönä.

 

[Tenitsi]

Todellisen luonteen paljastumisen vuoksi en pitäisi kovin isoa kiirettä tehdä näitä suuria peliliikkeitä (em. asunnon ostot, naimisiin menemiset). Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka näihin ryntää hormonihuuruissa muutaman kuukauden jälkeenkin. Joo voihan siinä käydä tuurikin ettei mitään ihmeellistä paljastu, mutta väittäisin, että se on poikkeus. EDIT: Mutta kuulostaa tuo silti erikoiselta, että jotenkin "paljon" on sellaisia, jotka hääyönä muuttuu maagisesti huonoon suuntaan. Eikö näissä tosiaan ole mitään merkkejä havaittavissa? Ehkä se sitoutumaan kiirehtiminen on yksi merkki.

 

[gramma]

Todellisen luonteen paljastumisen vuoksi en pitäisi kovin isoa kiirettä tehdä näitä suuria peliliikkeitä (em. asunnon ostot, naimisiin menemiset). Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka näihin ryntää hormonihuuruissa muutaman kuukauden jälkeenkin. Joo voihan siinä käydä tuurikin ettei mitään ihmeellistä paljastu, mutta väittäisin, että se on poikkeus. EDIT: Mutta kuulostaa tuo silti erikoiselta, että jotenkin "paljon" on sellaisia, jotka hääyönä muuttuu maagisesti huonoon suuntaan. Eikö näissä tosiaan ole mitään merkkejä havaittavissa? Ehkä se sitoutumaan kiirehtiminen on yksi merkki.

En tiedä onko niitä paljon, näin en ainakaan itse sanonut, mutta se on valitettavasti hyvinkin klassinen tapahtumien kulku, että jos väkivalta alkaa, se tapahtuu (vasta) samantien kun on sitouduttu.

 

[Pretor]

En tiedä onko niitä paljon, näin en ainakaan itse sanonut, mutta se on valitettavasti hyvinkin klassinen tapahtumien kulku, että jos väkivalta alkaa, se tapahtuu (vasta) samantien kun on sitouduttu.

No aika ruusunpunaiset pilvenhattara-lasit päässä saa mennä, jos ei minkäänlaista viitettä huomaa toisen persoonassa/käytöksessä/tavassa.
Pidän itseäni kohtalaisen hyvänä ihmistuntijana ja pienistäkin asioista voi alkaa omat hälytyskellot soimaan joissain asioissa. Sen jälkeen pitää osata itse oikeilla kysymyksillä/teoilla tms. saada itselleen se vahvistus omista epäilyistä.

Uskon monesti asian olevan myös sitä, että nainen nyt vaan rakkauden sokaisemana haluaa uskoa parasta toisesta ja sivuuttaa kaikki hälytysmerkit, tai sitten on se ns. hoivavietti, että kyllä se toinen muuttuu paremmaksi just mun kanssa ollessa.
Onhan myös paljon esimerkkejä olemassa, että ne hyvät ystävät näkee jo heti alkuun, että toisessa on jotain hämärää, mutta ei niitä varoituksia noteerata, koska ollaan niin rakastuneita.

 

[Boulder]

Sitten on sitä porukkaa joiden todellinen luonne tulee ilmi vasta kun ollaan ostettu asunto/menty naimisiin/muuten sitouduttu perinpohjaisesti. EI oo yks eikä kaks tyyppiä kenen väkivaltainen käytös alkaa hääyönä.

Eksän siskolle osui tällainen tapaus. Kaveri paljastui oikein kunnon narsisti-sosiopaattiyhdistelmäksi.

 

[gramma]

Kai niitä merkkejä on monissa tapauksissa ollut, mutta kyllä jotkut on ihan hirveen hyviä piilottelemaan niitä hirviömäisiä puoliaan kunnes ovat saaneet toisen nalkkiin.

Mutta helppoo se on aina jälkikäteen sanoa, että olis pitänyt tietää, kun on kaikki se tieto mitä alussa ei ollut. Itsekin olisin voinut olla haksahtamatta siihen vastaeronneeseen, joka palas exänsä luokse (se puhui siitä exästä aika paljon = merkki siitä, että asia ei todellakaan ollut tapulteltu mutta minkäs teet kun se oli niin ihana... ) tai siihen joka ei sanallakaan valittanut mun huushollin siisteydestä kun asuttiin erillään vielä, mutta heti kun muutettiin yhteen alkoi se tauoton valitus. Jne.

 

[Joku_242]

tai siihen joka ei sanallakaan valittanut mun huushollin siisteydestä kun asuttiin erillään vielä, mutta heti kun muutettiin yhteen alkoi se tauoton valitus. Jne.

Tää kuulostaa aika huvittavalta, stereotypiat päälaellaan jne.

 

[Pretor]

Tavallaan jäi kiinnostamaan, että millaisessa sikolätissä @gramma asuu
Kyllähän noikin (siivouskäsitykset) on asioita, joihin pureudutaan jo tapailuvaiheessa. Tai ainakin minä keskustelen niistä.
En silti jaksa uskoa tuon tulleen täysin yllätyksenä, koska näkeehän sen jo hyvissä ajoin (tapailuvaiheessa) millä tavalla toinen elää ja millaiset käsitykset sillä on siisteydestä. Sen sijaan oma vika, jos selkeästi (silmälläkin) eroavista asioista ei puhuta... tai mitä sitä puhumaan, kun toinen on niin ihana (ne ruusunpunaiset lasit päässä).

 

[Tenitsi]

Kyllähän noikin (siivouskäsitykset) on asioita, joihin pureudutaan jo tapailuvaiheessa.

Kyllä mä ainakin myönnän, että mä puunasin omakotitaloni keskimääräistä paremmin tapailuvaiheessa Nykyään se on sitten asettunut "normaaliksi" parin vuoden jälkeen. Mä tykkään enemmän, että tavarat on järjestyksessä, astiat laitetaan pois, roskia ei ole pisin poikin ja toinen taas näistä ei oo niin tarkka, mutta ei ole ongelma esim. imuroida päivittäin jos näkee vähän pölyä ja keittiön tasojen pitää kiiltää viimisen päälle (vaikka astioita saakin olla läjässä ). Itselle se kerta viikkoon imurointi riittää. Jne jne. Mut ehkä näissä tärkeintä on se, ettei ole äärilaitaa kumpaankaan suuntaan ja (molemmat) on hieman valmiita tulemaan vastaan. Tai jos on ääriesimerkki niin parempi sit et toinen on samanlainen

 

[Jusa101]

Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

Joo eli Nettitreffit + tinder ketju on lähtenyt vähän harhailemaan, mutta mielestäni asia ei suoraan sovi tuonne ehdotettuun ketjuun. Eli tarkoitus olis että täällä voisi jatkaa tuota yleistä keskustelua kumppanin löytämisestä. Eli siis perus jauhantaa markkina-arvoista, sukupuolien eroista...

bbs.io-tech.fi

Tämmönen pieni vinkki tähän väliin kun alkaa mennä aika rajusti offtopicin puolelle..

 

[Juustonaksu]

Vaikea aloittaa parisuhdetta jos ei sopivaa kandidaattia ole. Jos neitonen asuu Ivalossa ja mies Helsingissä niin mieskö muuttaa Ivaloon porotokkaa pitämään?

Tinderin kumilla tuuppaus ja kiertoon kulttuuri ei kyllä kehitä parisuhdetaitoja.

Yleensäkin ongelma Suomessa on että nainen haluaa nuoremman kumppanin.
Ja mies haluaa nuoremman naisen.
Yllätys yllätys on että kukaan ei pariudu.

Totuus on että 50v naisen pitää tyytyä 60v miehiin. Eikä unelmoida 20v Chadeista.
50v mies taasen voi helposti deittailla 20v naikkosia. Ja jopa siittää lapsia hautaan saakka.

 

[bahis]

Vaikea aloittaa parisuhdetta jos ei sopivaa kandidaattia ole. Jos neitonen asuu Ivalossa ja mies Helsingissä niin mieskö muuttaa Ivaloon porotokkaa pitämään?

Tinderin kumilla tuuppaus ja kiertoon ei kyllä kehitä parisuhdetaitoja.

Yleensäkin ongelma Suomessa on että nainen haluaa nuoremman kumppanin.
Ja mies haluaa nuoremman naisen.
Yllätys yllätys on että kukaan ei pariudu.

Totuus on että 50v naisen pitää tyytyä 60v miehiin. Eikä unelmoida 20v Chadeista.
50v mies taasen voi helposti deittailla 20v naikkosia. Ja jopa siittää lapsia hautaan saakka.

Ei sen välimatkan tarvitse olla ongelma. Näkee sillon kun pystyy ja sitten kun alkaa näyttää että jutusta voisi tulla jotain niin suunnittelee kuka mahdollisesti myöhemmin muuttaa...

 

[Erkki_erikeepperi]

Totuus on että 50v naisen pitää tyytyä 60v miehiin. Eikä unelmoida 20v Chadeista.
50v mies taasen voi helposti deittailla 20v naikkosia. Ja jopa siittää lapsia hautaan saakka.

Näinhän se on joskus ennen ollut ja toi on vähän niinkuin luonnonlaki, mutta nyt tämäkin on heittänyt häränpyllyä eikä nämä normaalit säännöt enää päde.

50v nainen voi panna vaikka minkä ikäisiä, jos on muodollisesti pätevä. Toki voi olla aika nihkeää saada 2-kymppistä chadia parisuhteeseen. Se on sitten eri juttu.

50v mies deittailee ketä nyt sattuu saamaan, jos sattuu ketään saamaan. Harvemmin mitään 2-kymppisiä todellakaan, vaikka se sinänsä olisikin ihan "normaalia".

Voin kyllä omasta kokemuksestani sanoa, että sitä vaikeammaksi tämä on muuttunut mitä enemmän on tullut ikää lisää, mutta vaikea sanoa onko syy minussa ja iässä vai markkinatilanteessa, joka on toki muuttunut rajusti viimeisen 10 vuoden aikana. Sitä ei oikein voi tietää. Sanoisin kyllä, että vähintään puoliksi toi jälkimmäinen.

 

[gramma]

Tavallaan jäi kiinnostamaan, että millaisessa sikolätissä @gramma asuu

En nyt kovin kaameessa, mutta sanotaan nyt näin, että siisteys ei oo mun prioriteettilistan kärjessä uskon, että suurimmaksi osaksi tämä siisteydestä nalkuttaminen on jotain kontrollintarvetta tms. Muutama mies on myös hoitanut sinkkukämppäänsä varsin hyvin, mutta jostain syystä hanskat tippuu täysin kun samaan talouteen tulee nainen. Jotkut kai olettavat, että voivat sitten itse luopua siivoushommista kokonaan?

Tästä aasinsilta takaisin Tinderiin; kyllä mäkin yritin mun tinder-kuvissa "esittää kohtuullisen siistiä" eli raivasin mahdolliset rytökasat pois ennen kuin otin kuvia kotona. Valheellista markkinointia sekin tietyllä tavalla, vaikka muuten mun kuvissa oli aika arkisia, meikittömiä otoksia niiden mintissä olevien lisäksi jne.

Puhun menneessä muodossa kun en siellä tinderissä enää ole, matkaan on tarttunut jo kuukausia sitten tyyppi, jonka tapasin vanhanaikaisesti baarissa (minä vilkuilin kutsuvasti, hän teki ekan varsinaisen liikkeen). Vähän on tuntunut asian manaamiselta mainita, mutta menköön nyt.

edit kui sattuski just nyt silmään.

 

[Joku_242]

edit kui sattuski just nyt silmään.

Ei Tinder valitettavasti ole niin helppoa, että asiallisuus ja siistit kuvat riittäisi...

 

[gramma]

Ei Tinder valitettavasti ole niin helppoa, että asiallisuus ja siistit kuvat riittäisi...

EI tietenkään, mutta astetta paremmat saumat on, jos ei kuvaa itseään siten että peilin kautta näkyy kaikki kotiin kertynyt saasta ja lattialla lainehtivat tavarat.

 

[Joku_242]

EI tietenkään, mutta astetta paremmat saumat on, jos ei kuvaa itseään siten että peilin kautta näkyy kaikki kotiin kertynyt saasta ja lattialla lainehtivat tavarat.

Ylipäätään vois kuvitella että kotona otetut kuvat on suunnilleen tylsimpiä mahdollisia.

 

[gramma]

Ylipäätään vois kuvitella että kotona otetut kuvat on suunnilleen tylsimpiä mahdollisia.

Mikä on tietysti ihan fine, jos viettää 99% ajastaan kotona kaikki ei oo kovin meneviä, se lienee ihan ok. mullahan meni tinderissä hylsyyn ne "aktiivista elämää viettävät" tai ainakin ne, kenestä tuli mielikuva, että ollaan joka päivä patikoimassa, veneilemässä, laskettelemassa, matkoilla yms. En oo yhteensopiva sellaisten ihmisten kanssa.

 

[Rokkijani]

Mikä on tietysti ihan fine, jos viettää 99% ajastaan kotona kaikki ei oo kovin meneviä, se lienee ihan ok. mullahan meni tinderissä hylsyyn ne "aktiivista elämää viettävät" tai ainakin ne, kenestä tuli mielikuva, että ollaan joka päivä patikoimassa, veneilemässä, laskettelemassa, matkoilla yms. En oo yhteensopiva sellaisten ihmisten kanssa.

Kyllä tämä. Kotona on ihmisen paras olla esim. kirjojen kanssa ja sitäkin voisi tehdä yhdessä. Toki hyvä käydä joskus jossain.

 

[Pretor]

Ylipäätään vois kuvitella että kotona otetut kuvat on suunnilleen tylsimpiä mahdollisia.

Mikään ei ole tylsempää kuin;
- Peiliselfie salilta
- Viinilasi kädessä joku juhlamekko päällä
- Ravintolasta kuva ruoka-annoksen kera
- Bikinikuva hiekkarannalta

Mikäs sen piristävämpää, kuin kuva kotisohvalta tukka pörrössä.

mullahan meni tinderissä hylsyyn ne "aktiivista elämää viettävät" tai ainakin ne, kenestä tuli mielikuva, että ollaan joka päivä patikoimassa, veneilemässä, laskettelemassa, matkoilla yms. En oo yhteensopiva sellaisten ihmisten kanssa.

Joo sama homma. Jotenkin ei tuo siitä ihmisestä mitään "arkista ja aitoa" esille.

 

[gramma]

Muistan kun kävin "miehenä" katsomassa ikäisiäni tinder-naisia ja mielestäni ne oli kaikki aivan huippukauniita, menestyviä ja fittejä ja kiinnostavia, mutta totta tosiaan kun selaili niitä samannäkösiä ja samanlaisilla kuvilla varustettuja profiileja (ne viinilasit, ulkoilut, salikuvat jne) kymmenittäin niin alkoi kieltämättä kyllästyttää, että eikö oo mitään persoonallisempaa siellä? Toistensa klooneja vaan kymmenittäin ellei sadoittain.

 

[Markqq]

Muistan kun kävin "miehenä" katsomassa ikäisiäni tinder-naisia ja mielestäni ne oli kaikki aivan huippukauniita, menestyviä ja fittejä ja kiinnostavia, mutta totta tosiaan kun selaili niitä samannäkösiä ja samanlaisilla kuvilla varustettuja profiileja (ne viinilasit, ulkoilut, salikuvat jne) kymmenittäin niin alkoi kieltämättä kyllästyttää, että eikö oo mitään persoonallisempaa siellä? Toistensa klooneja vaan kymmenittäin ellei sadoittain.

Osa näistä saattaa olla myös botteja. Mut todentotta sovellus eka mainostaa kaikki "kympin" mimmit, kuten sama on toisinpäin. Ainakin uuden profiilin kohdalla, ennenkuin se "oma taso" löytyy.

E: Tästä mun tapailemasta mimmistä vielä niin tää on just sellainen (ainakin sen mitä tunnen tähä mennessä) mitä oon ajatellut haluavani myös kumppaniksi. Näitä samankaltaisia on tullut aikasemmin vastaan, mutta asiat ei sitte edennyt, ja tämä on sitä elämää.

Mietin vaan, että kyllä ne tietyt piirteet, luonne ja ominaisuudet vetää mua puoleensa sen sijaan että katsoisin niin paljon ulkonäköä (toki se että miellyttää omaa silmää ja harrastaa myös liikuntaa).

Tietynlainen "manifestointi" siihen minkälaisen kumppanin haluaa toimii tavalla tai toisella. Ei välttis niin, että universumi heittää eteen jonku tyypin joka on juuri sitä mitä toivonut, vaan että näet ihmisessä ne piirteet mitä haluat ja arvostat, jolloin se kiinnostuminen luonnostaan tapahtuu.

 

[Juustonaksu]

Näinhän se on joskus ennen ollut ja toi on vähän niinkuin luonnonlaki, mutta nyt tämäkin on heittänyt häränpyllyä eikä nämä normaalit säännöt enää päde.

50v nainen voi panna vaikka minkä ikäisiä, jos on muodollisesti pätevä. Toki voi olla aika nihkeää saada 2-kymppistä chadia parisuhteeseen. Se on sitten eri juttu.

50v mies deittailee ketä nyt sattuu saamaan, jos sattuu ketään saamaan. Harvemmin mitään 2-kymppisiä todellakaan, vaikka se sinänsä olisikin ihan "normaalia".

Voin kyllä omasta kokemuksestani sanoa, että sitä vaikeammaksi tämä on muuttunut mitä enemmän on tullut ikää lisää, mutta vaikea sanoa onko syy minussa ja iässä vai markkinatilanteessa, joka on toki muuttunut rajusti viimeisen 10 vuoden aikana. Sitä ei oikein voi tietää. Sanoisin kyllä, että vähintään puoliksi toi jälkimmäinen.

Se on vähän eri tuleeko Chadi suorittamaan kumilla sen 5 minuutin Tinder-tuuppauksen. Vai elääkö loppuelämän sen rupsahtaneen 50v naisen kanssa. Riittävästi kun palleja pakottaa niin kaikki kelpaa.

Markkinatilanne on mikä on. Tinderin poistin kun taso naisissa oli mitä oli. Noh aina voi muuttaa paremmille laidunmaille johonkin etelään. Leijonauroskin hoitelee haaremiaan siihen saakka kunnes kuolla kopsahtaa. Täysin normaalia käytöstä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Se on vähän eri tuleeko Chadi suorittamaan kumilla sen 5 minuutin Tinder-tuuppauksen. Vai elääkö loppuelämän sen rupsahtaneen 50v naisen kanssa. Riittävästi kun palleja pakottaa niin kaikki kelpaa.

No joo, mutta on niitä muitakin miehiä kuin chadeja, ja 5-kymppiselläkin naisella voi olla vielä runsaasti valinnanvaraa, mikä on historiallisessa kontekstissa aika uskomatonta.

Ei tarvitse mennä ajassa taaksepäin kuin 10 vuotta, niin asiat oli vielä huomattavasti nihkeämmät tuolle demografialle, saati sitten kun mennään pidemmälle historiaan.

 

[Joku_242]

Mikään ei ole tylsempää kuin;
- Peiliselfie salilta
- Viinilasi kädessä joku juhlamekko päällä
- Ravintolasta kuva ruoka-annoksen kera
- Bikinikuva hiekkarannalta

Mikäs sen piristävämpää, kuin kuva kotisohvalta tukka pörrössä.

Mua ei sinänsä haittaa nuo sulle tylsät kuvat, vaikka taitaa ne tosiaan olla aika stereotyyppisiä Tinderkuvia naisilla. Kaikki taas on välillä kotisohvalla tukka pörrössä oli siitä kuvaa tai ei, joten sellaisen kuvan tuoma informaatio on tasan nolla.

 

[gramma]

Mua ei sinänsä haittaa nuo sulle tylsät kuvat, vaikka taitaa ne tosiaan olla aika stereotyyppisiä Tinderkuvia naisilla. Kaikki taas on välillä kotisohvalla tukka pörrössä oli siitä kuvaa tai ei, joten sellaisen kuvan tuoma informaatio on tasan nolla.

Jotkut meistä jopa 99% ajasta jolloin näkisin, että se on paljon informatiivisempaa kuin se mintissä oleva ravintolakuva, jos oikeen ajattelee asiaa.

 

[Joku_242]

Jotkut meistä jopa 99% ajasta jolloin näkisin, että se on paljon informatiivisempaa kuin se mintissä oleva ravintolakuva, jos oikeen ajattelee asiaa.

No joo, siinä mielessä totta että naisilla on hyvä olla joku kuva missä ei ole maksimit meikkiä naamassa, mutta sinänsä sama onko se sohva- vai eräjormailukuva. Miehillä vähän eri juttu, kun pääsääntöisesti näyttää vaatteita lukuunottamatta samalta kotisohvalla pieruverkkarit päällä kuin jossain juhlassa.

 

[gramma]

Mutta eräjormakuva viestii mulle että tyyppi on outdoorsy ja aktiivinen, sama kaveri samoissa kuteissa sohvalla viestii, että tyyppi on sohvaperuna <3

edit. perus markkinointiahan tää on. Ei tässä sillä pelata, että just minkä näkönen se tyyppi on, vaan siitä mitä se viestii itsestään ja mielenkiinnon kohteistaan, asenteestaan, elämänkatsomuksestaan niillä kuvillaan. Millanen vaikutelma tulee tyypin persoonasta? Jos on vaikka 5 kuvaa joissa kaikissa se hymyilee = hyväntuulinen tyyppi jos kaikissa vakava ilme = totinen jos kaikissa joku urheilusuoritus menossa = hengästyttävän aktiivinen kaveri. Jne.

 

[Juustonaksu]

No joo, mutta on niitä muitakin miehiä kuin chadeja, ja 5-kymppiselläkin naisella voi olla vielä runsaasti valinnanvaraa, mikä on historiallisessa kontekstissa aika uskomatonta.

Ei tarvitse mennä ajassa taaksepäin kuin 10 vuotta, niin asiat oli vielä huomattavasti nihkeämmät tuolle demografialle, saati sitten kun mennään pidemmälle historiaan.

5-kymppinen nainen joka pitää huolta itsestään. treenaa lantionpohjan lihaksia geisha-kuulilla jne. Saattaa olla yllättävän kuuma pakkaus. Yleisesti ottaen 99% asia ei näin ole. Löysää on joku puolella. Tissit on patalaput jne.
Joku 2-kymppinen nainen on saattanut levähtää jo kauan ennen. Kyllähän näille kategorioille vakka kantensa aina löytää eli se patalaiska läski Fredi.