Lihavuusepidemia

Ongelmahan monella ei ole siinä, että lihomiseen vaadittaisiin sairaalloista mättämistä, vaan ainoastaan tasainen määrä plussakaloreita ja paljon aikaa. Vuosikymmenten aikana opitusta ruokailutavasta onkin vaikea päästä eroon. Lisäksi vaikeuskerroin kasvaa vuosi vuodelta aineenvaihdunnan hidastumisen myötä. Toki tuloksia saa halutessaan nopeasti aikaan tuolla herkkujen mättämisellä.
Juu näinhän se on toki monella. Toisaalta tätä Wolt kansaa alkaa vaan olemaan enemmän ja enemmän, jotka tilaa ruoat ja muut syötävät useampaan kertaan päivässä suoraan kotiovelle. Ei ole ikinä kokannut mitään ja hellan napit on täysin outoja.

Ensinnäkin olit valinnut tuossa melko reippaan kävelyn (5,5km/h), mikä todennäköisesti jää tekemättä 125kg köriläältä. Toisekseen reippaastakin kävelystä tulisi 538kcal, eli ei aivan mene 4000kcal viikossa. Kolmanneksi tuo laskuri antaa selvästi isompia lukuja kuin esim. Terveyskirjaston laskuri, joka antaa reippaalle (6km/h) kävelylle 506kcal/h. 125kg köriläälle rauhallinen kävely 388kcal/h kulutuksella olis ehkä uskottavampi, jolloin joka päivä tunnin kävelylenkki kuluttaisi vaan 2709kcal viikossa.
Tuolla 2709kcal viikossa pääsisi kuitenkin jo lähelle 400kcal vajetta, joka sekin tekisi kuitenkin sen 0,4kg viikossa -> 1,6 kg kuussa. Ihan järjellinen tahti painonpudotukseen (100kcal voisi vielä poistaa ruoasta). Tolla mennään kuitenkin vielä tasolla, että riittävällä proteiinilla pitäisi lähteä käytännössä kaikki rasvasta pois.

No vaikeaa on tietenkin elää energiavajeessa päivästä ja viikosta toiseen. Jos se ei olisi sitä isolle osalle ihmisistä, niin lihavuus ei olisi sellainen ongelma kuin se on.
Niin tässäkin tullaan toki siihen, että jos on totuttanut itsensä syömään joka väliin jotain, kun on edes pienikin nälkä, niin toki se on vaikeeta. Toisaalta jos hommaa jaksaa tehdä, vaikka sen 10 viikkoa, niin elimistö alkaakin jo tottua uuteen normiin, säännölliset ruokarytmit, joka aterialla ravitsevaa ruokaa jne. Pieni nälkä ei olekaan niin hirveää (vaan se kertoo, että homma etenee ja aineenvaihdunta on hyvin käynnissä) ja jos/kun paino on pudonnut, senttejä lähtenyt, niin se yllättäen motivoi jatkamaan. Itse en usko, että kukaan lihava haluaa olla lihava. Kaikki tämä itku siitä, että mä oon hyvä tällaisena on vaan sitä samaa teatteria, missä sporttisia tyyppejä nykyään haukutaan "sairaiksi", kun yritetään nostaa itseään johonkin ylemmäs läskiensä kanssa.
 
Itse en usko, että kukaan lihava haluaa olla lihava. Kaikki tämä itku siitä, että mä oon hyvä tällaisena on vaan sitä samaa teatteria, missä sporttisia tyyppejä nykyään haukutaan "sairaiksi", kun yritetään nostaa itseään johonkin ylemmäs läskiensä kanssa.
Lihavana olosta tuskin on mitään hyötyä verrattuna siihen, että olisi normaalipainoinen, joten tuskin kukaan tosiaan haluaa olla lihava, varsinkin kun se on iso terveysriski sekä rajoittaa monen asian tekemistä. Tietysti sitten kokonaan eri asia, että pitääkö lihavia syyllistää jne. ja jos sitten on itse tyytyväinen vaikka onkin lihava ja laihdutus vaan on itselle liian iso pala purtavaksi niin ei kai siinäkään sitten mitään pahaa ole ajatella, että on ihan hyvä näin?

Toki tulee kalliiksi jos kaikki ovat kovin lihavia, joten jotain olisi hyvä tehdä että lihavia olisi vähemmän, mutta en kyllä tiedä mitä se jokin on.
 
Itse en usko, että kukaan lihava haluaa olla lihava. Kaikki tämä itku siitä, että mä oon hyvä tällaisena on vaan sitä samaa teatteria, missä sporttisia tyyppejä nykyään haukutaan "sairaiksi", kun yritetään nostaa itseään johonkin ylemmäs läskiensä kanssa.
Kyllä niitäkin on. Tietysti on loputtoman filosofisen pohdinnan ja määrittelyn paikka, mitä ihminen todella haluaa. Jotkut kuitenkin ihan aktiivisesti pyrkivät lihavuuteen. Se voi olla suojamekanismi tai jopa aatteellinen asia.
 
Tuolla 2709kcal viikossa pääsisi kuitenkin jo lähelle 400kcal vajetta, joka sekin tekisi kuitenkin sen 0,4kg viikossa -> 1,6 kg kuussa. Ihan järjellinen tahti painonpudotukseen (100kcal voisi vielä poistaa ruoasta). Tolla mennään kuitenkin vielä tasolla, että riittävällä proteiinilla pitäisi lähteä käytännössä kaikki rasvasta pois.

On siitä toki apua, mutta 7 tuntia viikossa on jo melko iso ajankäyttö ja suhteessa siihen kulutettu energiamäärä aika pieni. Se vastaa ehkä kolmea annosta kotiruokaa?

Niin tässäkin tullaan toki siihen, että jos on totuttanut itsensä syömään joka väliin jotain, kun on edes pienikin nälkä, niin toki se on vaikeeta. Toisaalta jos hommaa jaksaa tehdä, vaikka sen 10 viikkoa, niin elimistö alkaakin jo tottua uuteen normiin, säännölliset ruokarytmit, joka aterialla ravitsevaa ruokaa jne. Pieni nälkä ei olekaan niin hirveää (vaan se kertoo, että homma etenee ja aineenvaihdunta on hyvin käynnissä) ja jos/kun paino on pudonnut, senttejä lähtenyt, niin se yllättäen motivoi jatkamaan. Itse en usko, että kukaan lihava haluaa olla lihava. Kaikki tämä itku siitä, että mä oon hyvä tällaisena on vaan sitä samaa teatteria, missä sporttisia tyyppejä nykyään haukutaan "sairaiksi", kun yritetään nostaa itseään johonkin ylemmäs läskiensä kanssa.

Mistä tämä 10 viikkoa oikein tulee?
 
On siitä toki apua, mutta 7 tuntia viikossa on jo melko iso ajankäyttö ja suhteessa siihen kulutettu energiamäärä aika pieni. Se vastaa ehkä kolmea annosta kotiruokaa?
Juu ymmärrän mitä tarkoitat, mutta sillä liikunnalla on toki muutakin vaikutusta, eli keho pyrkii edes pitämään lihaksesta kiinni tai lihakset voi jopa kasvaa. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta nämä "rasvaprosentti 90" pystyy kasvattamaan lihasta jopa sillä kävelyllä. Myös se kävely polttaa tehokkaasti rasvaa muutenkin.

Mistä tämä 10 viikkoa oikein tulee?
Tämä oli enemmänkin oma arvio siitä, että milloin alkaa se eka vitonen olla pois jokaiselta ja senteissä tässä kohtaa varmasti näkyy enemmän. Eli tämä ei perustu mihinkään muuhun, kuin siihen, että jos tulosta tulee, niin mieli jaksaa jo paljon paremmin. Myös kaupassa karkkihylly on ohitettu jo monta kertaa, niin siitäkin alkaa tulla tapa.
 
Osaatko arvella paljon se sitten kuluttaa? Itse laskin asian tällä (reipas kävely, 125kg, 60 min):

Monesti vaan miettii, että onko se nyt todella niin, että möhis ehtii katsoa neljä tuntia Netflixiä illassa herkkuja ahtaen, mutta tunnin tai vähän yli reipas kävely ei millään mahdu päivään?


Mikä on vaikeaa toteuttaa? Energiavaje vai siinä eläminen?

Jos liikunnan lisääminen tuntuu vaikealta tai sillä ei saa järkevää energiavajetta, niin sitten se on pakko ottaa ruokaa veke.

Kyllä se sairaalloinen mättäminenkin pahalta tuntuu. Jokainen on varmaan joskus syönyt liikaa? Vetänyt herkkuja liikaa? Sitten kun samaa toistaa viikkoja, kuukausia, vuosia, niin sillä pääsee tilastoon. Jos tästä loopista haluaa pois, niin asialle on varmaan tehtävä jotain. Alkuun voi tuntua, että se toiseen suuntaan tekeminen ei olekaan niin kivaa ja sitten alkaa se perus lässytys, kun tämä ei ole kaikille sama. Minä on pysty koska [tähän jokaisen oma tekosyy]. Olen bodypositiivinen, minun pitää saada olla juuri tällainen, sairaalloinen ylipaino ja lihavuus tuntuu mahtavalta jne.
Itsellä laskuri piti suht hyvin paikkansa kun vertasi kellolla tehtyyn kävelylenkkiin ja sen arvioon. Laskurissa on kuitenkin mukana myös lepokulutus, sinähän puhuit ylimääräisestä 4k kcal kulutuksesta. Kello erottelee nuo ja itselläni aktiivinen kulutus oli noin 3/4 kokonaisuudesta.

Tolla samalla tahdilla mun tulisi kävellä viikossa 2,5 h päivässä kuluttaakseni reippaalla kävelyllä (=hiki) 4k ylimääräistä kaloria. Tämä siis kaiken arkiliikunnan päälle. Tuli nälkä jo ajatuksestakin. Hesarissa oli taas uusi juttu siitä, miksei laihdutus ole helppoa. Sitä olen sanonutkin: ei meitä ole tehty olemaan vajeessa. Energiaa on saatava. Emme poikkea muista lajeista.

Sun mielestä syy kaikkeen on laiskuus ja lässytys. Syy kaikkeen on herkuttelu. Jotenkin aivan käsittämätöntä yksinkertaisestamista. Kuulostaa vaan typerältä kiukuttelulta, jokin taitaa mättää omassa elossa ja ainoa keino käsitellä tunteitaan on purkaa sitä vihana muihin. Itseäni vituttaa lukea, kuinka ihmisellä on huono olo ja hän ei edes yritä tehdä mitään muuta, kuin etsiä nopeaa ratkaisua, mutta jos ihmisellä on kaikki ok niin siinäpä on.

Ei elämä ole mitään työtä, jossa pitää jatkuvasti kehittyä, olla parhaimmassa kunnossa, ikuisesti nuorekas, älykkäin, menestyvin... Täällä ollaan, eletään, kuollaan. Osa(a) ihmisistä vituttaa, osa(a) ei.

Eta. Eniten naurettavinta on, että jos on tätä mieltä, mitä minä olen, saa kuulla, miten mielipide ei ole validi, koska on selkeästi itse läski. En voi kuin huvittua.
 
Itsellä laskuri piti suht hyvin paikkansa kun vertasi kellolla tehtyyn kävelylenkkiin ja sen arvioon. Laskurissa on kuitenkin mukana myös lepokulutus, sinähän puhuit ylimääräisestä 4k kcal kulutuksesta. Kello erottelee nuo ja itselläni aktiivinen kulutus oli noin 3/4 kokonaisuudesta.

Tolla samalla tahdilla mun tulisi kävellä viikossa 2,5 h päivässä kuluttaakseni reippaalla kävelyllä (=hiki) 4k ylimääräistä kaloria. Tämä siis kaiken arkiliikunnan päälle. Tuli nälkä jo ajatuksestakin. Hesarissa oli taas uusi juttu siitä, miksei laihdutus ole helppoa. Sitä olen sanonutkin: ei meitä ole tehty olemaan vajeessa. Energiaa on saatava. Emme poikkea muista lajeista.

Sun mielestä syy kaikkeen on laiskuus ja lässytys. Syy kaikkeen on herkuttelu. Jotenkin aivan käsittämätöntä yksinkertaisestamista. Kuulostaa vaan typerältä kiukuttelulta, jokin taitaa mättää omassa elossa ja ainoa keino käsitellä tunteitaan on purkaa sitä vihana muihin. Itseäni vituttaa lukea, kuinka ihmisellä on huono olo ja hän ei edes yritä tehdä mitään muuta, kuin etsiä nopeaa ratkaisua, mutta jos ihmisellä on kaikki ok niin siinäpä on.

Ei elämä ole mitään työtä, jossa pitää jatkuvasti kehittyä, olla parhaimmassa kunnossa, ikuisesti nuorekas, älykkäin, menestyvin... Täällä ollaan, eletään, kuollaan. Osa(a) ihmisistä vituttaa, osa(a) ei.

Eta. Eniten naurettavinta on, että jos on tätä mieltä, mitä minä olen, saa kuulla, miten mielipide ei ole validi, koska on selkeästi itse läski. En voi kuin huvittua.
Hienosti sanottu. Olet täysin oikeassa, ikinä ei pitäisi yleistää sen pohjalta mitä itse on nähnyt tai kuullut. Kaikki ei silti tietenkään osu samaan laariin, vaikka lopputulos olisi sama.

Myöskään kirjoitukseni ei ollut sinulle, olet sitten laiha tai lihava tai mitä vaan, en edes ajatellut asiaa ennen, kuin luin viimeisen lauseesi. Kirjoitukseni oli tarkoitettu näille, jotka avoimesti kertoo, että syön aamupalaksi suklaalevyn ja lounaaksi tilaan Woltista kebabia, sitten siinä välissä syön jotain hyvää ja iltapalaksi toisen suklaalevyn. Eli syödään täysin muuta, kuin sitä, mitä ihmisen pitäisi syödä. Ravintona menee siis rasvaa, sokeria, suolaa, rasvaa, sokeria, suolaa, rasvaa, sokeria, rasvaa jne.

Sydänliitto vielä suosittelee tällaista:
Terveytensä hyväksi aikuisen (18-64-vuotiaat) tavoitteena on liikkua viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia reipasta liikkumista tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikkumista. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja sen tulisi tapahtua mahdollisimman monena päivänä, ainakin kolme kertaa viikossa.

Yllä mainittu siis koskee ihan jokaista ja jää helposti nykyään tekemättä todella monelta, vaikka olisi normaalipainoinen, ylipainoinen tai lihava.

Tosiaan energiavajeessa eläminen ei ole helppoa. Hyvä puoli siinä kuitenkin on, että elimistö alkaa ottamaan energiaa ylimääräisestä rasvasta ja lihaksesta (ilman reilua proteiinia+liikuntaa). Joten elimistollä ei ole mitään hätää, se saa kyllä riittävän määrän ravintoa, vaikka aivot muuta väittääkin. Eli se vaatii tottakai aina mielenlujuutta, ihan samalla tavalla, kuin se lihominen ilman herkkuja ja roskaruokaa. "Pakko ottaa vielä kolme perunaa ja pari isoa kauhallista kermakastiketta, vaikka ei ole enää edes yhtään nälkä." tai "otanpa mahdollisimman vähän kasviksia, niin mahtuu lautaselle helpommin 600g makaronilaatikkoa ja laitan siihen varmuudeksi 2dl ketsuppia päälle." Näillä tarkoitan sitä, että aina löytyy se syy miksi ihminen lihoaa. Lihominen ilman mitään syytä, ilman ylimääräisiä kaloreita, kun ei ole mahdollista. Niitä ylimääräisiä kaloreita pitää tulla vielä jatkuvasti tai muuten paino ei jatka nousuaan.
 
Tosiaan energiavajeessa eläminen ei ole helppoa. Hyvä puoli siinä kuitenkin on, että elimistö alkaa ottamaan energiaa ylimääräisestä rasvasta ja lihaksesta (ilman reilua proteiinia+liikuntaa).
Tuon takia laihdutus pitäisi tehdä hitaasti. Lihaksia lähtee dieetillä aina, mutta maltillinen laihtuminen ja riittävä proteiini auttaa niitä säilymään. Varsinkin mitä enemmän ikää tulee, sen tärkeämmäksi muodostuu erityisesti vatsa- ja selkälihasten kunto. Ja tietenkin säännöllisellä lihasharjoittelulla saadaan dieetilläkin ehkäistyä lihaskatoa.
 
Hienosti sanottu. Olet täysin oikeassa, ikinä ei pitäisi yleistää sen pohjalta mitä itse on nähnyt tai kuullut. Kaikki ei silti tietenkään osu samaan laariin, vaikka lopputulos olisi sama.

Myöskään kirjoitukseni ei ollut sinulle, olet sitten laiha tai lihava tai mitä vaan, en edes ajatellut asiaa ennen, kuin luin viimeisen lauseesi. Kirjoitukseni oli tarkoitettu näille, jotka avoimesti kertoo, että syön aamupalaksi suklaalevyn ja lounaaksi tilaan Woltista kebabia, sitten siinä välissä syön jotain hyvää ja iltapalaksi toisen suklaalevyn. Eli syödään täysin muuta, kuin sitä, mitä ihmisen pitäisi syödä. Ravintona menee siis rasvaa, sokeria, suolaa, rasvaa, sokeria, suolaa, rasvaa, sokeria, rasvaa jne.

Eiköhän tämä juuri kerro miten syöminen on valtaosa painonhallintaa, liikunnan ollessa sivuosassa? Esim. yksi levy Fazerin sinistä sisältää näemmä 1100kcal energiaa. Toisin sanottuna jättämällä esimerkin päivän suklaalevyt pois vaikutus painoon olisi melko lähellä kuin että kävelisi joka päivä tunnin viikon ajan.
 
Eiköhän tämä juuri kerro miten syöminen on valtaosa painonhallintaa, liikunnan ollessa sivuosassa? Esim. yksi levy Fazerin sinistä sisältää näemmä 1100kcal energiaa. Toisin sanottuna jättämällä esimerkin päivän suklaalevyt pois vaikutus painoon olisi melko lähellä kuin että kävelisi joka päivä tunnin viikon ajan.
Raa'asti kaloreja katsomalla asia on juuri näin, miten kirjoitit ja sillä on täysin sama vaikutus. @Neuvostoliitto :n kirjoitus vastaa juuri siihen syyhyn, miksi pitäisi harrastaa myös liikuntaa. Muutenkin se passiivisuus ja makaaminen on vähintään yhtä haitallista, kuin ylipaino. Myös se laihduttaminen nopeasti pelkällä ravinnolla (syöt 500kcal päivässä, vaikka tarve on 2500kcal) on haitallista, koska se lihas muuntuu energiaksi helpommin, kuin se rasva. Kuitenkin se mitä ylipainoisesta kehosta pitäisi saada pois on juuri rasva, eikä missään nimessä lihas.
 
Muutenkin se passiivisuus ja makaaminen on vähintään yhtä haitallista, kuin ylipaino.
Haitallista siis varmaan lihaksistolle, mutta eikös tämä ole jo tutkittu pois, että se liikunta ainakaan elinikää pidentäisi.

 
Haitallista siis varmaan lihaksistolle, mutta eikös tämä ole jo tutkittu pois, että se liikunta ainakaan elinikää pidentäisi.

Aika raflaava otsikko versus mitä sisällössä oli. Attia mihin paljon tuossa jutussa viitattiin pyrkii liikuntajutuillaan elämänlaadun parantamiseen etenkin viimeisellä vuosikymmenellä. Voi kysyä, että vaikka eläisi saman ajan liikkui tai ei niin haluaako viimeiset vuodet viettää pyörätuolissa läskinä/amputoidaan raajoja diabeteksen vuoksi versus pystyt vielä harrastamaan ja matkustamaan. Iso pointti myös riskien vähentäminen tyyliin kuinka iso riski kaatua ja lonkka rikki ja siitä kierre mikä päätyy pyörätuoliin.

Elämää paljon helpompi lyhentää kuin pidentää. Lyhentäminen onnistuu kätevästi sydän&verisuonisairauksilla, kakkostyypin diabetes, onnettomuusalttius, syöpäseulontojen välttäminen(peräsuolisyöpä aina hoidettavissa, jos löydetään ajoissa) jne.

Attian kirja mitä jutussa paljon lainattiin on oikeasti asiaa sisältävä. Outlive: The Science and Art of Longevity
 
Läskit pohtimassa kikkoja, ruokavalioita ja lääkitystä että näläntunne on pienempi on hyvä läpileikkaus nykyisestä yhteiskunnasta.
 
Läskit pohtimassa kikkoja, ruokavalioita ja lääkitystä että näläntunne on pienempi on hyvä läpileikkaus nykyisestä yhteiskunnasta.

Sitähän se painonhallinta taitaa useimmille olla. :smoke:

Raa'asti kaloreja katsomalla asia on juuri näin, miten kirjoitit ja sillä on täysin sama vaikutus. @Neuvostoliitto :n kirjoitus vastaa juuri siihen syyhyn, miksi pitäisi harrastaa myös liikuntaa. Muutenkin se passiivisuus ja makaaminen on vähintään yhtä haitallista, kuin ylipaino. Myös se laihduttaminen nopeasti pelkällä ravinnolla (syöt 500kcal päivässä, vaikka tarve on 2500kcal) on haitallista, koska se lihas muuntuu energiaksi helpommin, kuin se rasva. Kuitenkin se mitä ylipainoisesta kehosta pitäisi saada pois on juuri rasva, eikä missään nimessä lihas.

Liikunnasta on toki hyötyä, mutta pääasiallisesti muissa asioissa kuin painonhallinnassa, jossa se on toissijaista.
 
Sitähän se painonhallinta taitaa useimmille olla. :smoke:

Nykytiedolla yksinkertaisinta ikinä. 60-80l ei ollut tälläistä tietoa kun nykyisin ja läskit olivat huomattavasti harvinaisempia kun nykyisin. Öö.. onko ihmisistä tullut noin paljon tyhmempiä? Arkiliikunta ja syö kun on nälkä sen verran että nälkä menee pois, pääosin kasviksia- jätä eläinrasvat ja sokerit pl hedelmät kokonaan pois. Ja sit seuraa taikatemppu, et liho. Voit jopa laihtua.
 
Nykytiedolla yksinkertaisinta ikinä. 60-80l ei ollut tälläistä tietoa kun nykyisin ja läskit olivat huomattavasti harvinaisempia kun nykyisin. Öö.. onko ihmisistä tullut noin paljon tyhmempiä? Arkiliikunta ja syö kun on nälkä sen verran että nälkä menee pois, pääosin kasviksia- jätä eläinrasvat ja sokerit pl hedelmät kokonaan pois. Ja sit seuraa taikatemppu, et liho. Voit jopa laihtua.

Yksinkertaista mutta ilmeisesti vaikeasti toteutettavaa, kuten jo sanottu moneen kertaan. Eihän läskiys olisi muuten mikään ongelma. :D

Mullekin tuo että syö kun on nälkä on pääsääntöisesti toiminut, mutta taidetaan olla melko pienessä vähemmistössä. Lisäksi olen joku kummajainen jolle mässy ei edes maistu, niin ei ole tarvinnut rautaista tahdonlujuutta. :D
 
Yksinkertaista mutta ilmeisesti vaikeasti toteutettavaa, kuten jo sanottu moneen kertaan. Eihän läskiys olisi muuten mikään ongelma. :D

No sillä sanoin että kuvastaa hyvin nyky-yhteiskuntaa länsimaissa, kun ainut juttu ois se ettei syö liikaa. Ja se mikä on liikaa, on parhaiten ja helpoiten selvitettävissä ikinä.

Eli ensin vastoin ohjeita halutaan oma-aloitteisesti maksaa siitä että on läski, ja sitten mietitään lääkehoidollisia ratkaisuja sille ettei halua olla läski- ja valitetaan että se on kallista.

Tarvittaisiin kait joku julkinen paheksuntakampanja vastalauseena "kehopositiivisuudelle". Ihan kun sketseissä vanhoina hyvinä aikoina naureskeltiin juopoille, niin pitäs saada mainoksia ja komediaa missä nauretaan läskeille täysin avoimesti. Et lapsesta asti ois selvää että en ainakaan halua olla rapajuoppo tai läski.
 
Nykytiedolla yksinkertaisinta ikinä. 60-80l ei ollut tälläistä tietoa kun nykyisin ja läskit olivat huomattavasti harvinaisempia kun nykyisin. Öö.. onko ihmisistä tullut noin paljon tyhmempiä? Arkiliikunta ja syö kun on nälkä sen verran että nälkä menee pois, pääosin kasviksia- jätä eläinrasvat ja sokerit pl hedelmät kokonaan pois. Ja sit seuraa taikatemppu, et liho. Voit jopa laihtua.

Nykytiedolla kuvittelisi ymmärtävän asioita jo hieman laajemmin. Mutta varmaan alkaa olemaan jo hieman jäljillä, jos tietää että 60-80 luvulla ei ollut vielä lihavuus näin yleistä.
Miesten painoindeksi on noussut Suomessa 70-luvulta ja naisten painoindeksi 80-luvulta lähtien. Suomalaisten älykkyys taas noussut 90-luvun puoleenväliin asti ja lähtenyt siitä laskemaan.

Isossa kuvassa laihduttaminen on helppoa lyhyellä aikavälillä ja etenkin Suomessa laihduttaminen on todella yleistä ja on jo oma kulttuurinsa. Esikoululaisetkin tietävät laihduttamisesta.

Ongelma on pysyvien muutosten tekeminen. Tehokkainta olisi ehkäistä lihoamista jo alkuunsa ja tähän varmaan olisi tehokkainta luoda vaikka juuri 60-luvun ympäristö takaisin, mutta se ei taida olla kovinkaan realistista. Kuitenkin muutoksia tarvitaan isoon kuvaan, eli sellaisia jotka vaikuttavat väestötasolla eli epidemiaan.

Tarvittaisiin kait joku julkinen paheksuntakampanja vastalauseena "kehopositiivisuudelle". Ihan kun sketseissä vanhoina hyvinä aikoina naureskeltiin juopoille, niin pitäs saada mainoksia ja komediaa missä nauretaan läskeille täysin avoimesti. Et lapsesta asti ois selvää että en ainakaan halua olla rapajuoppo tai läski.

Tästähän meillä on jo paljon kokemusta, eli lihavien syyllistämisestä, mutta se ei ole estänyt kansakuntaa lihomasta.
 
Ei se paheksunta ja syyllistäminenkään kaikenkattava ratkaisu ole. Toisille toimii ja toisille lisää sitten pahaa oloa senkin edestä.

Nykyään kaikenlainen kehopositiivisuus jne ovat varmasti jaloa alkuperää, mutta monet vaikuttavat piiloutuvan aatteiden taakse. Ikään kuin glorifioidaan ylipainoa ja ei tunnusteta siihen liittyviä haittoja. Lihavuudesta -tai painosta ylipäänsä- puhuminen on muodostunut tabuksi. Lääkärikään ei saa huomauttaa painosta, jos potilas on tullut valittelemaan polvia tai vaikka verenpaineita.

Mitä yritän siis sanoa, on että lihavuus herättää kaikissa tunteita (joka näkyy myös tällä palstalla) ja jokaisen tulisi löytää oma motivaationsa laihduttamiseen. Fakta kuitenkin on, että väestötasolla ylipaino on terveydelle haitallista. Painonlasku ei onnistu pakottamalla tai syyllistämällä.
 
Tuossa kehopositiivisuudessa on myös muistettava se aspekti että siellä pyörii myös raha ja maine joten läheskään kaikki kehopositiivisuus, mitä varsinkaan sosiaalisessa on, ei ole kovin "aatteellista"
 
Eiköhän tämä juuri kerro miten syöminen on valtaosa painonhallintaa, liikunnan ollessa sivuosassa? Esim. yksi levy Fazerin sinistä sisältää näemmä 1100kcal energiaa. Toisin sanottuna jättämällä esimerkin päivän suklaalevyt pois vaikutus painoon olisi melko lähellä kuin että kävelisi joka päivä tunnin viikon ajan.

Silloin, kun itsellä paino nousi, niin en kyllä syönyt koskaan suklaalevyjä, enkä myöskään mässyttänyt koko ajan jotakin. Se on yllättävän salakavalaa se painonnousu, tapahtuu kuukausien kuluessa. Ja ihan normaalina pidettävän ruokarytmin puitteissa se tapahtuu. On minusta jotenkin outo se ajatus, että jos lihoo, niin automaattisesti koko ajan täytyisi mässyttää jotakin.

Itsellä painonpudotus lähti liikkeelle ihan muutaman päivän paastolla. Sitä aina paheksutaan, eikä se mikään autuaaksi tekevä asia varmaan ole. Mutta se antaa mahdollisuuden muuttaa elintapoja ja etenkin syömisen tapoja. Itse siirryin syömään vain kolmesti päivässä ja jätin iltapalan ja muun iltasyömisen illallisen jälkeen pois kokonaan.

Ihminen on tapojensa orja ja ainoa pysyvä tapa laihtua omasta mielestäni on yrittää muuttaa niitä tapoja. Etenkin liikunnan osalta pitää miettiä, että milloin aikoo liikkua. Jos ei ole tästä selkeää suunnitelmaa, niin silloin epäonnistumisen mahdollisuudet kasvavat huomattavasti. Jostakin pitää luopua, jotta ehtii liikkumaan. Itse aloin heräämään aikaisemmin, jotta ehdin juoksemaan aamulla. Lihaskuntotreenit tosin pitää tehdä iltapäivällä tai illalla, aamulla syke ei nouse riittävästi.

Kaikille se liikunta ei ole tärkein painonhallinnan keino, mutta itselle se on. 4000-5000 kilokaloria ainakin viikossa on tavoite.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa kehopositiivisuudessa on myös muistettava se aspekti että siellä pyörii myös raha ja maine joten läheskään kaikki kehopositiivisuus, mitä varsinkaan sosiaalisessa on, ei ole kovin "aatteellista"
Nykyään hössötetään tosiaan kaikenlaisten "muka-mahtavien" oivallusten perään, läskiintymisen ihannointi on seurausta ulkonäkökeskeisen sosiaalisen median ja mukavuudenhaluisen mässäilyn liitosta. Juuri uutisointiin myös että tulevaisuudessa Kela saatetaan polvilleen jopa miljardin(!!!) vuositasolla ylittävän lihavuuslääkkeiden korvauksilla jos meno jatkuu tällaisena. Aatteellisestihan löytyy jo niitä jotka kuuluttaa oikeutta tehdä kehollaan mitä vaan ja että lihavuus on kaunista (mikä on suurinta itsensä pettämistä), ja sinällään kaikki tämähän on tietysti aivan totta, jokaisen oma asia ja oikeus elää ja syödä miten haluaa. Kunnes siitä tulee helvetin kallista yhteiskunnalle lääkitysten kautta pelkästään, unohtamatta muita kansantaloudelle negatiivisia asioita kuten työkyvyttömyyttä koska sairauksien pitkä lista ylipainoisilla on jo työikäisilläkin.

"Liian hyvää ruokaa" on naurettava syytös. Ruoka oli jo hyvää silloin kun olin lapsi. Mutta koululiikuntaa oli moninkertaisesti viikossa kuin nykyään (olen tehnyt alan töitä joten tuttua), kotonta käsin rajoitettiin herkkujen syömistä (lauantai oli karkkipäivä) eli malli mitä kotona saadaan. Koulussa emme saaneet välitunnilla mennä ostelemaan kauppaan karkkeja tai luonnollisesti se johti siihen että se kouluruoka maistui. Sokeroituja energiajuomia ei ollut, nykyään sokeroidut energiajuomat on vakiokalustoa nuorilla. Noh nämä nyt oli sellaisia nuoruuteen liittyviä vain mutta sieltähän ne perustat elämään luodaan.

Eli liikunnan väheneminen jo kouluasteella, ei rajoituksia kouluajan mässäilyissä, energiajuomat, vanhempien antama malli eli jos vanhemmat lihoo sen tekee suurella todennäköisyydellä lapsetkin. Siitä päästäänkin sitten aikuisuuteen jolloin ruokailutapojen muutosten kanssa on haastetta, kun sitä on aina syönyt tarpeettoman suuria annoksia, liiallisella sokerilla ja liikkumattomuudella.

Edit: Jotain positiivistakin eli on ilo huomata kuinka paljon kuntosalillani on parikymppisiä nuoria harjoittelemassa, eli ei sosiaalinen media pelkästään negatiivinen puoli ole, sieltä seuraavat monia fitness- ja liikuntalan vaikuttajia, olen huomannut. Eli kyllä osaa nuoremmista selvästi oma terveys kiinnostaa. Mutta meitä keski-ikäisiä saisi saleilla näkyä enemmänkin, ollaan monen ikäiseni kanssa tätä mietitty treenien lomassa...
 
Viimeksi muokattu:
Muutamaan kohtaan pikaiset huomiot

Juuri uutisointiin myös että tulevaisuudessa Kela saatetaan polvilleen jopa miljardin ylittävän lihavuuslääkkeiden korvauksilla jos meno jatkuu tällaisena.

Jos ennaltaehkäiseviin lääkkeisiin menee miljardi, niin ilman niitä lääkkeitä aiheutuvien sairauksien hoitoon sitä menee suurella todennäköisyydellä vielä enemmän. Ellei sitten päätetä lopettaa kaikkien itseaiheutettujen sairauksien ja loukkaantumisten hoitamista ja terveydenhoito keskittyy hoitamaan tartuntatauteja, syöpiä, vanhustenhoitua ja neuvolatoimintaa. Muut saa sitten hoitaa omalla rahalla tai vakuutuksella.

Tällä hetkellähän kela ei korvaa senttiäkään lihavuuslääkkeistä, ainakaan näistä uusista ja tehokkaista, sitä en tiedä saako niistä vanhoista tehottomista jotain korvauksia.

jokaisen oma asia ja oikeus elää ja syödä miten haluaa. Kunnes siitä tulee helvetin kallista yhteiskunnalle lääkitysten kautta pelkästään, unohtamatta muita kansantaloudelle negatiivisia asioita kuten työkyvyttömyyttä koska sairauksien pitkä lista ylipinoisilla on jo työikäisilläkin.

Edelliseen viitaten, jos ylipainon myötä lääkkeillä poistuu myös tuottavuusongelmat, työkyvyttömyys ja sairaslomat niin nettovaikutus lääkehoidoistahan tulee olemaan ihan huikeasti positiivinen kansantalouden tasolla!

"Liian hyvää ruokaa" on naurettava syytös. Ruoka oli jo hyvää silloin kun olin lapsi.

En tiedä millon olit lapsi ja missä päin maailmaa, mutta ainakin silloin kun mä olin lapsi 90-luvulla niin ruoka oli todella paljon aneemisempaa ja yksipuolisempaa kuin nykyisin. Niin kotona kuin koulussa sekä ravintoloissa. Näyttää koulujen ruokalistatkin nykyään vähän erilaiselta kuin omana kouluaikana.

Edit: Mutta ruoka, normaali ruoka siis, tuskin on kokonaiskuvassa isokaan osa tässä ongelmassa. Ennemmin "kaikki muu" korkeakalorinen mitä ihmiset syö.

Mutta koululiikuntaa oli moninkertaisesti viikossa kuin nykyään (olen tehnyt alan töitä joten tuttua),

Mulla on lapsi alakoulussa, niillä on tasan saman verran liikuntaa koulussa kuin mulla oli 90-luvulla, 2 tuntia viikossa ellei käy erikseen jossain vapaaehtoisissa lisäkerhoissa, mikäli koulussa sellaisia järjestetään.

kotonta käsin rajoitettiin herkkujen syömistä (lauantai oli karkkipäivä) eli malli mitä kotona saadaan. Koulussa emme saaneet välitunnilla mennä ostelemaan kauppaan karkkeja tai luonnollisesti se johti siihen että se kouluruoka maistui. Sokeroituja energiajuomia ei ollut, nykyään sokeroidut energiajuomat on vakiokalustoa nuorilla. Noh nämä nyt oli sellaisia nuoruuteen liittyviä vain mutta sieltähän ne perustat elämään luodaan.

Tässä on kyllä yksi selkeä ongelmakohta; Monet aikuisetkaan "ei osaa syödä oikein" ja opettavat/kasvattavat tämän saman epäonnistuneen ruokailumallin sitten myös lapsilleen. Sokerijuomista kerää kyllä huomaamattaan kaloreita ihan järjettömästi, mutta ei sitä silloin ajatellut kun yläasteella osti koulun limsa-automaatista cocista. Ja vain homot joi ysärillä light-kokista, ei sitä valkosen heteromiehe(alun) passannut mitään sokerittomia mennä juomaan tai olis kaverit haukkunu homoks välitunnilla. Kaveriksi sitten sai ostaa vaikka karkkipussin oppilaskunnan pitämältä kioskilta, jos ei sattunut sen päivän kouluruoka maistumaan. Eli osattiin sitä ysärilläkin.

Koulussa emme saaneet välitunnilla mennä ostelemaan kauppaan karkkeja tai luonnollisesti se johti siihen että se kouluruoka maistui.

Alakouluikäiset ei nykyäänkään saa poistua koulusta koulupäivän aikana, se varmaan kielletään kaikkien alakoulujen järjestyssäännöissä, mutta yläkouluikäiset poistuu vaikkei saiskaan jos tahtovat, eikä niitä voi kukaan estää eikä järkevästi valvoa koska niillä on hyppytunteja sun muuta mitkä on omaa aikaa joka tapauksessa. Mitään rajoituksia koulusta poistumiselle taukojen puitteissa ei ollut ainakaan omissa kouluissani kun olin 90/00 taitteessa yläasteella. Kunhan oli oppitunneilla paikalla niin koulun puolesta kaikki oli ihan fine. Luulen siis ettei tilanne ole mainittavasti muuttunut tässä muutaman kymmenen vuoden aikana.
 
Ihminen on tapojensa orja ja ainoa pysyvä tapa laihtua omasta mielestäni on yrittää muuttaa niitä tapoja. Etenkin liikunnan osalta pitää miettiä, että milloin aikoo liikkua. Jos ei ole tästä selkeää suunnitelmaa, niin silloin epäonnistumisen mahdollisuudet kasvavat huomattavasti. Jostakin pitää luopua, jotta ehtii liikkumaan. Itse aloin heräämään aikaisemmin, jotta ehdin juoksemaan aamulla. Lihaskuntotreenit tosin pitää tehdä iltapäivällä tai illalla, aamulla syke ei nouse riittävästi.
Tämä on juurikin näin!

Millaista sykettä tavoittelet lihaskuntotreeniin? Itse tulee sarjojen välissä hypättyä narua, nostaa itsellä sykettä paremmin, kuin juoksu. Parantaa myös huikeasti koordinaatiota, josta on hitosti iloa, etenkin jos ulkona juoksee ja tiet on peilijäässä.

Kaikille se liikunta ei ole tärkein painonhallinnan keino, mutta itselle se on. 4000-5000 kilokaloria ainakin viikossa on tavoite.
Samoja lukuja tulee itsellä viikkotasolla tauluun, välillä saattaa olla enemmänkin jos juoksee muutaman pidemmän lenkin ja sattuu muutakin kuluttavaa tekemistä viikolle. Itse syön nämä ruokana täyteen, kun ei ole tarkoitus pudottaa painoa.
 
Mutta koululiikuntaa oli moninkertaisesti viikossa kuin nykyään..

No ei ollut. 6lk taitaa yleensä olla 3h/vko liikuntaa. Moninkertaisesti olisi siis vähintään 9h koulun järjestämiä liikuntatunteja. En usko.

Mutta vapaa-aikana sitä liikuttiin sitten senkin edestä. Ja olen aivan varma että vapaa-ajan liikunta on romahtanut ja lapset läskistyneet.
 
Lasten ja nuorten liikkumiseen liittyen yksi merkittävä ero ainakin omaan lapsuuteen on se että lähes kaikki leikkipuistot ja vastaavat on purettu. Varsinkin kaupunkien pitämät Lisäksi monia pieniä urheilukenttiä mitä oli ennen joka paikassa on kans poistettu käytöstä, jyrätty ja rakennettu taloja tilalle. Ja ne mitä on jäljellä niin eipä siellä juuri ruuhkaa näy. Muutenkin tuntuu että urheilusta ja liikunnasta on saatu sellainen suoritus johon pitää syytää paljon rahaa jotta on vermeet ja puitteet vimosen päälle ennenkuin voi tehdä mitään. Ei enää riitä hiekkakenttä, hyvin käytetty pesäpallomaila ja pallo.
 
Tämä on juurikin näin!

Millaista sykettä tavoittelet lihaskuntotreeniin? Itse tulee sarjojen välissä hypättyä narua, nostaa itsellä sykettä paremmin, kuin juoksu. Parantaa myös huikeasti koordinaatiota, josta on hitosti iloa, etenkin jos ulkona juoksee ja tiet on peilijäässä.

Itse tykkään vetää lihaskunnossa aika maksimisykkeisiin, sitten erikseen core-treeniä. Aamulla ei vaan lähde, iltapäivällä irtoaa paljon paremmin.


]
 
Minulla ei ole koskaan ollut paljon ylipainoa, mutta laitan tähän pari neuvoa kuinka sitä ei tule tai sen saa pysymään poissa.
- Ruoan ostaminen on kaiken A ja O. Älä osta herkkuja tai helppoja ja kalorirunsaita ruokia.
- Nälkä on normaali tunne. Ennen kuin syöt, niin olisi hyvä tuntea edes pientä nälkää. Ainakin kerran päivässä.
- Älä syö enempää kuin kylläiseksi. Vatsalaukku voi venyä muuten pitkän ajan kuluessa.
- Vielä ensimmäiseen liittyen, jos sinulla ei ole aikaa tehdä ruokaa niin sinulla ei ole oikeasti nälkä.

Lapsettomille nämä vinkit ovat helppoja, mutta muille hieman vaikeampia. Muistakaa kuitenkin silti samat säännöt, niistä on toivottavasti apua.
 
Silloin, kun itsellä paino nousi, niin en kyllä syönyt koskaan suklaalevyjä, enkä myöskään mässyttänyt koko ajan jotakin. Se on yllättävän salakavalaa se painonnousu, tapahtuu kuukausien kuluessa. Ja ihan normaalina pidettävän ruokarytmin puitteissa se tapahtuu. On minusta jotenkin outo se ajatus, että jos lihoo, niin automaattisesti koko ajan täytyisi mässyttää jotakin.

Itsellä painonpudotus lähti liikkeelle ihan muutaman päivän paastolla. Sitä aina paheksutaan, eikä se mikään autuaaksi tekevä asia varmaan ole. Mutta se antaa mahdollisuuden muuttaa elintapoja ja etenkin syömisen tapoja. Itse siirryin syömään vain kolmesti päivässä ja jätin iltapalan ja muun iltasyömisen illallisen jälkeen pois kokonaan.

Mainitsin suklaalevyt kun lainaamassani esimerkissä oli puhuttu niistä. Mutta eihän lihomiseen välttämättä tarvi mässyä, riittävä syöminen riittää vaikka söisi tavallista kotiruokaa. Esim. jo mainitsemasi kolme ruokaa päivässä + iltapala kuulostaa musta aika paljolta, saati sitten jos söit aiemmin vielä useammin.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Esim. jo mainitsemasi kolme ruokaa päivässä + iltapala kuulostaa musta aika paljolta

Mjaa, mä syön aamulla puuroa pikkulautasen kahvia ennen. Sit välipalan ennen puolenpäivän lounasta, lounaan, välipalan, päivällisen sekä iltapalan. Joskus huvikseen laskenut niin toi määrä on joku 2500kcal. Jos käy puntilla tai urheilee muuten enemmän kun arkiliikkuminen, niin sitten joku raejuusto/rahka jonnekin väliin et saa ne extraenergiat ja proteiinilisät jos alkaa olla oikeasti näläntunnetta. Yleensä ei tarvitse, eikä päivällä varsinaisesti ole koskaan nälkä kun muistaa aina syödä välillä. Harvoin aamullakaan on.
 
Mjaa, mä syön aamulla puuroa pikkulautasen kahvia ennen. Sit välipalan ennen puolenpäivän lounasta, lounaan, välipalan, päivällisen sekä iltapalan. Joskus huvikseen laskenut niin toi määrä on joku 2500kcal. Jos käy puntilla tai urheilee muuten enemmän kun arkiliikkuminen, niin sitten joku raejuusto/rahka jonnekin väliin et saa ne extraenergiat ja proteiinilisät jos alkaa olla oikeasti näläntunnetta. Yleensä ei tarvitse, eikä päivällä varsinaisesti ole nälkä. Harvoin aamullakaan.
Itse vedän yleensä neljällä ruoalla, aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala + treenipäivinä vielä esim. vitargoa, maltoa, banaania ja protskua rahkasta tai herasta. Kaloreita syön sinne 2500kcal paikkeille, joka on yli peruskulutuksen lepopäivinä, mutta kompensoi treenipäiviä ja toki niinä päivinä tulee sitten lisät ja niistä energiaa tarpeen mukaan.
 
Mainitsin suklaalevyt kun lainaamassani esimerkissä oli puhuttu niistä. Mutta eihän lihomiseen välttämättä tarvi mässyä, riittävä syöminen riittää vaikka söisi tavallista kotiruokaa. Esim. jo mainitsemasi kolme ruokaa päivässä + iltapala kuulostaa musta aika paljolta, saati sitten jos söit aiemmin vielä useammin.

Syöt siis vähemmän kuin kolme kertaa päivässä? Itsellä alkaisi vähemmässä jo verensokeri laskemaan ruokien välillä niin alas, että tulisi syötyä välipaloja. Ja se ei johda mihinkään hyvään.
 
Syöt siis vähemmän kuin kolme kertaa päivässä? Itsellä alkaisi vähemmässä jo verensokeri laskemaan ruokien välillä niin alas, että tulisi syötyä välipaloja. Ja se ei johda mihinkään hyvään.
Jos syö "aterioita" ja "välipaloja", niin silloinhan syö päivässä niin monta kertaa kuin syö näitä yhteensä. Rajan määrittely näille on aika vaikeaa ja turhahkoa.

Sehän on yksilöllistä missä vaiheessa verensokerin lasku tulee ongelmaksi vai tuleeko käytännössä lainkaan. Ja yksilön varsinaisia ominaisuuksia suurempi(jos nyt jätetään pois laskuista D1 sun muut) vaikutin monelle on se, kuinka rehevässä kunnossa kullakin hetkellä on ja millaista ravintoa syö, ja toki millaista treeniä tai fyysistä työtä harjoittaa. Joillakin ei ole mitään ongelmaa syödä kaikki tai lähes kaikki päivän ravinto esimerkiksi neljän tai kuuden tunnin aikana.
 
Mjaa, mä syön aamulla puuroa pikkulautasen kahvia ennen. Sit välipalan ennen puolenpäivän lounasta, lounaan, välipalan, päivällisen sekä iltapalan. Joskus huvikseen laskenut niin toi määrä on joku 2500kcal. Jos käy puntilla tai urheilee muuten enemmän kun arkiliikkuminen, niin sitten joku raejuusto/rahka jonnekin väliin et saa ne extraenergiat ja proteiinilisät jos alkaa olla oikeasti näläntunnetta. Yleensä ei tarvitse, eikä päivällä varsinaisesti ole koskaan nälkä kun muistaa aina syödä välillä. Harvoin aamullakaan on.

Syöt siis vähemmän kuin kolme kertaa päivässä? Itsellä alkaisi vähemmässä jo verensokeri laskemaan ruokien välillä niin alas, että tulisi syötyä välipaloja. Ja se ei johda mihinkään hyvään.

Siis kaksi varsinaista ateriaa eli lounas ja illallinen, ja tarpeen mukaan iltapäivällä tai illalla jotain välipalaa tyyliin omena tai leipä. Aamulla ei vaan ole nälkä, enkä myöskään silleen huomaa verensokerin laskua muuten kuin sitä kautta että alkaa jossain vaiheessa tulla nälkä.

Mutta mikä ongelma välipaloissa siis on, kunhan ne ei ole mässyä?
 
Jos syö "aterioita" ja "välipaloja", niin silloinhan syö päivässä niin monta kertaa kuin syö näitä yhteensä. Rajan määrittely näille on aika vaikeaa ja turhahkoa.

Sehän on yksilöllistä missä vaiheessa verensokerin lasku tulee ongelmaksi vai tuleeko käytännössä lainkaan. Ja yksilön varsinaisia ominaisuuksia suurempi(jos nyt jätetään pois laskuista D1 sun muut) vaikutin monelle on se, kuinka rehevässä kunnossa kullakin hetkellä on ja millaista ravintoa syö, ja toki millaista treeniä tai fyysistä työtä harjoittaa. Joillakin ei ole mitään ongelmaa syödä kaikki tai lähes kaikki päivän ravinto esimerkiksi neljän tai kuuden tunnin aikana.

Joo, toki. Ihmettelen vain, että onko se, että syö kolme kertaa päivässä jonkun mielestä jotenkin paljon. Pahinta itselle on se, jos verensokeri laskee alas, niin alkaa tehdä mieli niitä helppoja kaloreita ja napostelua. Asiaa auttaa toki se, jos kotona ei ole mitä napostella.
 
Siis kaksi varsinaista ateriaa eli lounas ja illallinen, ja tarpeen mukaan iltapäivällä tai illalla jotain välipalaa tyyliin omena tai leipä. Aamulla ei vaan ole nälkä, enkä myöskään silleen huomaa verensokerin laskua muuten kuin sitä kautta että alkaa jossain vaiheessa tulla nälkä.

Mutta mikä ongelma välipaloissa siis on, kunhan ne ei ole mässyä?

Niin no, minä tarkoitan sitä, että en syö yleensäkään mitään kuin kolme kertaa päivässä. Kun on selkeät rajat, niin niistä on helppo pitää kiinni.
 
Siis kaksi varsinaista ateriaa eli lounas ja illallinen, ja tarpeen mukaan iltapäivällä tai illalla jotain välipalaa tyyliin omena tai leipä. Aamulla ei vaan ole nälkä, enkä myöskään silleen huomaa verensokerin laskua muuten kuin sitä kautta että alkaa jossain vaiheessa tulla nälkä.

Mutta mikä ongelma välipaloissa siis on, kunhan ne ei ole mässyä?
Jos saan kysyä, niin millaisia kaloreita syöt ja millaisella kulutuksella? Ja toki oletko menossa johonkin suuntaan painon suhteen?
 
Jos saan kysyä, niin millaisia kaloreita syöt ja millaisella kulutuksella? Ja toki oletko menossa johonkin suuntaan painon suhteen?

Kutakuinkin 2000kcal tai jonkin verran yli se taitaa olla useimpina päivinä, mikä on hieman alle kulutuksen. Mutta toisaalta jos on silloin tällöin esim. viettämässä iltaa jossain ja ottaa muutaman oluen, niin siitä tulee yllättävän paljon energiaa jolloin ei haittaa että normipäivinä on pikkasen miinuksella.

Painon suhteen ei oikeastaan ole tarvetta mennä mihinkään suuntaan.

Niin no, minä tarkoitan sitä, että en syö yleensäkään mitään kuin kolme kertaa päivässä. Kun on selkeät rajat, niin niistä on helppo pitää kiinni.

Tarkoitatko että jos ei ole, niin niistä ei ole myöskään helppoa pitää kiinni?
 
Kutakuinkin 2000kcal tai jonkin verran yli se taitaa olla useimpina päivinä, mikä on hieman alle kulutuksen. Mutta toisaalta jos on silloin tällöin esim. viettämässä iltaa jossain ja ottaa muutaman oluen, niin siitä tulee yllättävän paljon energiaa jolloin ei haittaa että normipäivinä on pikkasen miinuksella.

Painon suhteen ei oikeastaan ole tarvetta mennä mihinkään suuntaan.
Mietin vaan, päivän kaloreita jaettuna ~2 aterialle. Mutta juu eipä siitä mitään haittaa ole, jos sen noin 1000kcal syö kerralla. Kyllähän sitä jotkut vetää omadiakin toki. Yleensä useammat ateriat ja oikein ajoitettu syöminen tulee kysymykseen vasta, jos sitä treeniin tarvitsee.
 
.
Tarkoitatko että jos ei ole, niin niistä ei ole myöskään helppoa pitää kiinni?

Sehän riippuu toki ihan ihmisestä. Mutta tutkimus kertoo, että ihminen asettaa itselleen etuläteen rajat (on kyse sitten syömisestä tai jostakin muusta), niin niistä on helpompi pitää kiinni, kuin että mietit rajat joka päivä uudestaan.

Liiallisessa syömisessähän on kyse usein itsekontrollista, oman käytöksen ohjaamisesta. Ja tätä itsekontrollia kannattaa auttaa, kun voi. Jos ongelmana on mässyn syöminen, niin on aika hankala syödä mässyä, jos sitä ei kotona ole. Siksi kauppaan kannattaa tehdä lista etukäteen ja mennä kauppaan kylläisenä ja pirteänä, kiusauksia on helpompi vastustaa. Jos ei ole onnistunut olemaan ostamatta sitä mässyä, niin kotona se kannatta laittaa piiloon ja hankalaan paikkaan, jotta se ei ole koko ajan näkyvillä paikassa, josta sitä on helppo ottaa.

Vaikkei itselle syöminen nykyään ainakaan ole ongelma, niin aikaisemmalla syömisellä paino selvästi nousi. Siksi rajaan syömisen kolmeen kertaan päivässä. Kun olen etukäteen tämän päättänyt, on paljon helpompi toimia sen mukaan. Ja nykyään keho on siihen tottunut, joten kun syö riittävästi, niin ei tule nälkä ruokien välilläkään. Tällä paino on pysynyt aikalailla samana, pari kolme kiloa se elää molempiin suuntiin, mutta en ole siitä stressannut.


Henkilölle, jolla on tai on ollut vaikeuksia oman painonsa kanssa suosittelen John Tierneyn ja Roy Baumeisterin kirjaa Willpower: Rediscovering the Greatest Human Strength.
 
Pätkäpaasto voi olla hyvä sellaiselle jolla ei ole itsekuria. Kiistanalainen laihdutuskeino kuitenkin; juuri tuli tutkimus jossa sen todettiin lisäävän sydän- ja verisuonitauteja. Se taitaa myös boostata kasvuhormonia joka on kait hyvä juttu; nenä ja korvat kasvaa.
 
Tässäkin on nyt puhuttu hyvin ruokavaliosta ja näyttää olevan kovin erilaisia asioita. Itse mietin jos söisin enemmän kuin kahdesti päivässä, niin mihin ihmeeseen ne kalorit menisi? Herään, syön lounaan 12 paikkeilla, illallisen 18 paikkeilla ja se riittää. Jotain hedelmiä tulee otettua illasta. En ikinä ole tajunnut näitä tyyppejä jotka vetää kahdeksan välipalaa ja ties mitä - tämä näyttää olevan kovin suomalainen tapa et pitää olla aamupala, aamiainen, välipala, lounas, välipala, illallinen, iltapala. Ihmekö jos porukka lihoaa, kun mättää itteensä ja opettaa ittensä siihen, että ruokaa pitää saada tunnin välein. Adam Bornsteinin kirja, You Can't Screw This Up on ihan jees teos mitä tulee ruokailuun ja ruokailutottumuksiin.
 
Pätkäpaasto voi olla hyvä sellaiselle jolla ei ole itsekuria. Kiistanalainen laihdutuskeino kuitenkin;
Pätkäpaasto auttaa toisiaan niitä joilla ei ole itsekuria. Toki pätkäpaasto itsessään ei laihduta ketään. Eli jos syö, vaikka kuuden tunnin syönti-ikkunan aikana 4000kcal ja kulutus päivälle on 2000kcal, niin sillä toki lihoaa.

Nykyään ihmiset (ja en viittaa tämän foorumin ihmisiin) ei vaan ymmärrä edes ihan perusteita tälle, että jos haluat laihduttaa, niin syö vähemmän, kuin kulutat.

Muutaman kerran nähnyt nyt juuri pätkäpaastoon liittyen kysymyksiä, että oon nyt 3kk noudattanut tarkasti jotain mallia (mitä niitä nyt sitten onkaan) ja en silti ole laihtunut yhtään vaan paino on noussut. Eli näissä ollaan selkeästi menty sillä ajatuksella, että pätkäpaasto itsessään laihduttaa, vaikka söisi mitä.
 
luin töissä tulleen odotusajan aikana kolme päivää vanhan jutun Lehti: Koko Kelan korvausjärjestelmä vaarassa romahtaa jossa lääkärilehti yrittää ajaa keskustelua, miten lihavuuslääkkeiden Kela-korvaukseen tulisi suhtautua, koska sen myönteinen korvattavuus ajaisi siihen, mitä otsikossa/linkissä lukee.

Pysähdyin miettimään, korvaako Kela yleensäkkään mitään lääkettä vaivaan, joka "ei ole sairaus" tai "sairauden oire" (esim. epilepsia ei ole itsessään sairaus, vaan oire sairaudesta)?
 
Tässäkin on nyt puhuttu hyvin ruokavaliosta ja näyttää olevan kovin erilaisia asioita. Itse mietin jos söisin enemmän kuin kahdesti päivässä, niin mihin ihmeeseen ne kalorit menisi? Herään, syön lounaan 12 paikkeilla, illallisen 18 paikkeilla ja se riittää. Jotain hedelmiä tulee otettua illasta. En ikinä ole tajunnut näitä tyyppejä jotka vetää kahdeksan välipalaa ja ties mitä - tämä näyttää olevan kovin suomalainen tapa et pitää olla aamupala, aamiainen, välipala, lounas, välipala, illallinen, iltapala. Ihmekö jos porukka lihoaa, kun mättää itteensä ja opettaa ittensä siihen, että ruokaa pitää saada tunnin välein. Adam Bornsteinin kirja, You Can't Screw This Up on ihan jees teos mitä tulee ruokailuun ja ruokailutottumuksiin.
Jos sä söisit kaksi mun ateriaa, niin kituisit nälkäkuolemassa jo ekana yönä. Eihän ateria ja niiden määrä kerro mitään. Mä syön aamupalan, lounaan ja päiväruuan, ja saan nippanappa 1600 kcal (laskettu useita kertoja niin, että punnitsen muutaman päivän normaalit syömiseni ja lasken vasta sitten, jolloin päivän aikana kumuloituva kalorimäärä ei vaikuta). Kaikki muu syöminen on pakkopullaa, ja pakko se on puputtaa tai en jaksa, jos aion olla työ- ja liikuntakykyinen.

Ongelman lähtökohta ihmisillä on kehon kuuntelu, eikä sinällään ruoka. Tai no huono ruoka on jo sotkenut sitä kehon viestintää. Tää on se yksi syy, miksi "ennen oli paremmin". Ei ollut liuennutta sokeria ja makeutusaineita, teollisia rasvoja ja makuja sotkemassa kehoa. Nykyajan ihminen ei tiedä mitä on nälkä, vaan hän sekoittaa ne mielitekoihin, väsymykseen jne.

Yksi influensseri nosti juuri esille paistopisteet. Eli mitä tapahtui? Ennen haettiin nopea välipala hedelmäosastolta, nyt paistopisteeltä. Paistopisteet ovat yleistyneet, koska ne myyvät: hyvä haju aiheuttaa mielitekoja, mikä tulkitaan näläksi. Karkit ym. eivät haise, vaan miellyttävät silmää väreillään, muodoillaan, ja mieltä nimillään, yhdistelmillään sekä uutuuksillaan.

Paasto tai jotain kieltävä ruokavalio voi auttaa juuri noiden viettien nollaamisessa, mutta toisaalta itseltään kieltäminen ihan vain kieltämisen takia ei toimi. Ei se suklaakaan ole yksistään mikään paha, vaan voi olla kokonaishyvinvointia edistävä tekijä tiettyyn annoskokoon asti. Itse pidän suolaisista herkuista ja ostan silloin tällöin sipsipussin. Syön sitä pari viikkoa. (Herkut olisivat hyvä tapa lisätä kaloreita, mutta mieluusti pysyn sellaisissa, joista saa vitamiineja ja kuituja.)

Ja kaikkia teitä ärsyttääkseni kerron vielä, että kehopositiivisuuteen nimenomaan "kuuluu" kehon kuuntelu ja viestien tunnistaminen, ja häiriötilojen korjaaminen. Lainausmerkit siksi, että se ei ole mitään laki, vaan toteuttajia on niin paljon kuin on yksilöitäkin. Mutta alkaa väsyttää tuosta jankkaaminen. Haukkukaa läskejä, mutta jättäkää ihan oikeasti monelle hyvää tekevä ajattelutapa rauhaan. Nimim. ysärin lapsi, aina normaalipainoinen, ekaa kertaa piti itseään läskinä 6-vuotiaana.
 
Ongelman lähtökohta ihmisillä on kehon kuuntelu, eikä sinällään ruoka.
Kehon kuuntelu on huono tapa, jollei ole melko passiivisessa elämäntilanteessa rasitteiden ohella.
Jos teet esim. rasittavaa työtä, syöt helposti myös vatsasi kyllääksi, koska a) nälkä iskee ja yliarvioit tulevatkin tarpeesi tai b) syöt liikaa välipaloja pitääksesi nälän loitolla, ohi tulevat tarpeesi.

Silloin paras tapa olisi ehkä arvioida kulutus päivälle, sitten jälkiarvioida kulutusta ja laskea miinusta sen varaan, että voi nälkätilastaan suurimman osan nukkumalla hoitaa pois.
Itse ainakin nukahdan paremmin hivenen nälkäisenä, kuin yltäkylläisenä, energisenä...

1600kcal on valitettavasti tietyille pituus/paino(ei rasva)-tasoille oikea kulutus. Heidän onnekseen heittäisin sen, että heidän suunsa on myös sen verran tilavuudeltaan pienempi, kuin meikäläisen (191cm/89-93kg) tapauksen, että suklaat ja karjalanpiirakat maistavat useamman kerran kuin itse.
 
Ongelman lähtökohta ihmisillä on kehon kuuntelu, eikä sinällään ruoka.

Luulisin että useammalla ongelma on päinvastoin se, että keho kiljuu ruokaa ja sitä myös kuunnellaan. Ihminen kun on evoluutiossa sopeutunut ympäristöön, jossa ruokaa on tarjolla niukasti ja satunnaisesti. Tällöin kannatti vetää napa täyteen aina kun siihen vaan oli tilaisuus, mikä on elinympäristön muututtua ongelma. Esim. tässä hesarin artikkelissa selitettiin asiasta.

Kivikautinen fysiologia on rasite yltäkylläisyyden maailmassa.

Nykyihminen on miljoonia vuosia vanha evoluution tuote. Ruoansulatus ja ruokahalun säätely ovat perua ajoilta, jolloin esivanhempamme elivät keräten ja metsästäen. Fysiologia virittyi tukemaan hengissä pysymistä, koska nälkä oli ainainen vieras. Silloin kun ruokaa satuttiin saamaan runsaasti, sitä kannatti myös syödä. Ahmiminen oli arvossaan. Mitä enemmän kaloreita mahaan painui, sen parempi. Seuraavina päivinä tai viikkoina ruokaa saattoi olla vähemmän.

Yhtä lailla mielekästä oli syödä kaikkea, mitä vain oli tarjolla. Monipuolisuus varmisti proteiinien, vitamiinien, hivenaineiden ja välttämättömien rasvahappojen saannin.

Nämä ominaisuudet pelittivät kohtalaisen hyvin vielä paleoliittisen ajan jälkeen, mutta jo maatalousyhteiskunta synnytti aiemmin tuntemattoman ilmiön. Osa ihmisistä alkoi lihoa.

Enää kivikautinen ruoansulatuselimistö ja ruokahalu eivät pysty varmistamaan meille sopivaa ravitsemusta. Ennen niin hyödylliset ominaisuudet aiheuttavat vakavia ongelmia. Kivikautinen koneisto johtaa automaattisesti liialliseen kalorien saantiin.


Mutta kun kerran olet ollut aina normaalipainoinen ja pidit itseäsi läskinä 6-vuotiaana, niin sun ongelmat syömisen suhteen on ollut aivan eri kuin suurimmalla osalla ihmisistä.
 
Data on hyvä tapa ymmärtää itseänsä paremmin. Aamupaino, valokuvat 2vk/1kk välein, syömisten jollain tapaa vakioiminen että voi paremmin ymmärtää ja säätää annoskokoja jne. Allekirjoittaneen 7pv aamupaino viime syksyltä tähän päivään alla kuvassa. Hyvin oma keho reagoi siihen kun pienentää tai suurentaa ruoka-annoksia. Yksittäisten outojen päivien nestekertymät tms. katoaa 7 aamun keskiarvoon. Näyttää siltä, että dieetistä tulee ainakin 2kk mittainen. Nyt on päiväkalorit 2300kcal tasolla. Vielä on vara kiristää kaloreista, jos läskinpoltto hyytyy. Alkaa treenit tuntumaan sen verta vaikeilta + lihakset tyhjät, että alkaa hiilaritankkaus olemaan ajankohtainen.

1711644731386.png
 
Mutta kun kerran olet ollut aina normaalipainoinen ja pidit itseäsi läskinä 6-vuotiaana, niin sun ongelmat syömisen suhteen on ollut aivan eri kuin suurimmalla osalla ihmisistä.
Jos noin on, niin sitten sanoisin @ironth että yritäppäs kirjoittaa itsellesikin syvimmät ajatukset johonkin päiväkirjaan, tai sitten terapeutille... Jälkimmäiset ovat kalliita, eikä niihin kuka tahansa julkisella puolella pääse, mutta kokeile sitä ajatuksiesi purkamista päiväkirjaan (joku tylsä vihko ehkä vähiteen kirjoittajalle huolia itselleen aiheuttava)...
 
Kehon kuuntelu on huono tapa, jollei ole melko passiivisessa elämäntilanteessa rasitteiden ohella.
Jos teet esim. rasittavaa työtä, syöt helposti myös vatsasi kyllääksi, koska a) nälkä iskee ja yliarvioit tulevatkin tarpeesi tai b) syöt liikaa välipaloja pitääksesi nälän loitolla, ohi tulevat tarpeesi.

Silloin paras tapa olisi ehkä arvioida kulutus päivälle, sitten jälkiarvioida kulutusta ja laskea miinusta sen varaan, että voi nälkätilastaan suurimman osan nukkumalla hoitaa pois.
Itse ainakin nukahdan paremmin hivenen nälkäisenä, kuin yltäkylläisenä, energisenä...

1600kcal on valitettavasti tietyille pituus/paino(ei rasva)-tasoille oikea kulutus. Heidän onnekseen heittäisin sen, että heidän suunsa on myös sen verran tilavuudeltaan pienempi, kuin meikäläisen (191cm/89-93kg) tapauksen, että suklaat ja karjalanpiirakat maistavat useamman kerran kuin itse.
Eihän se ole kehonkuuntelua, jos syö liikaa.

Ja kyllä, siksi se oma kalorimäärä ruuassa onkin pieni, kun en jaksa yhdellä istumalla syödä enempää. Siksi päivän kalorit kahdella kerralla olisi mahdotonta.
Luulisin että useammalla ongelma on päinvastoin se, että keho kiljuu ruokaa ja sitä myös kuunnellaan. Ihminen kun on evoluutiossa sopeutunut ympäristöön, jossa ruokaa on tarjolla niukasti ja satunnaisesti. Tällöin kannatti vetää napa täyteen aina kun siihen vaan oli tilaisuus, mikä on elinympäristön muututtua ongelma. Esim. tässä hesarin artikkelissa selitettiin asiasta.
Kyllä, tätä olen itsekin sanonut, mutta edellä kuvasin, että se kiljuva nälkä ei ole sitä oikeaa nälkää, jossa tarvitaan ravintoa, vaan vääränlaiset aistimukset saavat mielen luulemaan, että tämä on nyt nälkä. Kukapa ei pullaa haluaisi, jos haistaa vastapaistetun.

Mutta kun kerran olet ollut aina normaalipainoinen ja pidit itseäsi läskinä 6-vuotiaana, niin sun ongelmat syömisen suhteen on ollut aivan eri kuin suurimmalla osalla ihmisistä.
Mutta se itseinho ja pelko on isolle osalle naisista tuttua, ihan sama mitä on painanut. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, kehopositiivisuus opettaa pois kehovihasta, jolloin alkaa kohdella kehoaan kauniimmin, ja todennäköisesti tervehtyy ja saa painoa itselleen parempaan suuntaan (nykytiedon valossa jokaisella on oma setpointtinsa).

Jos noin on, niin sitten sanoisin @ironth että yritäppäs kirjoittaa itsellesikin syvimmät ajatukset johonkin päiväkirjaan, tai sitten terapeutille... Jälkimmäiset ovat kalliita, eikä niihin kuka tahnsa pääse, mutta kokeile sitä ajatuksiesi purkamista päiväkirjaan (joku tylsä vihko ehkä vähiteen kirjoittajalle huolia itselleen aiheuttava)...
Ylläoleva myös sulle. Harvassa on länsimaiset millenniaalinaiset, jotka eivät olisi a) olleet huolissaan painostaan/ulkonäöstään jo liian pienenä b) jotka eivät olisi laihduttaneet vaikkei olisi syytä. Tämä järjettömyys on yksi syy ylipainoon. Kroppa on kaikesta rikki ja vittuako sitä mitään yrittää, ei ole ennenkään onnistunut, paha olo jne miksi syödä terveellisesti jos vihaa itseään?
(Rautalanka: en ole enää tuollainen.)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 318
Viestejä
4 504 254
Jäsenet
74 380
Uusin jäsen
Santtuv

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom