Itselläni kanssa kara lentänyt mäkeen vanhasta suluista ja kerran uudesta gustun pöntön sulutsta jäi kara käteen. Oraksen on ns laatutavaraa mutta ne juuri nimenomaan aina vuotaa karan läpi. Parhaita on vanhat fresen sulut, koskaan ei vuoda ja aina toimii.
Paskasti asennettu ja kannakoitu, mutta pönttö nyt ei mitään paineiskua aiheuta...
Ni nyt on uusi sulku haettu ja laitettu. Onhan se sulun molemmilta puolilta suht läheltä kannakoitu. Ei se tuol kiinteen kaapin alla ton nätimpi tarvii olla kun ei sinne näe. Itse en jaksa uskoa että joku paune isku tuota tekisi. Ved
voi haljeta. Autossa oli kuparin pätkiä talvella missä oli vettä mutkassa niin oli haljennut. paineilmalla puhaltaa tyhjäksi linja kerrallaan jos haluaa olla varma. Myöskään termostaatti suihkut eivät tyhjene ellei takaiskuja avaa vaikka irrottaisi koko suihkun.
Onkohan siel joku kiinteä ip ja tuurilla eri osoiteavaruudes kun sun koti. Käy verkko asetukset jäspis läpi
Koitin sekä dhcp päällä, että kiinteällä osoitteella.
Mitenkäs keittiön allaskaapin putkien vuotosuojaaminen pitäisi tämmöisessä kaapissa tehdä? Tiskikoneen putket menee suht nätisti kaapin pohjasta läpi ja saa sinetöityä tuolla tiivistysteipillä(/massalla?) vuotokaukaloon, mutta käyttövesi ja viemäröinti on seinässä suht korkealla. Pitäisikö käyttövesi ja viemäri tiivistää vielä jotenkin? Vesiputkien ympärillä on toki nuo suojaputket, joihin putkea pitkin valuva pieni vuoto katoaa helposti...
Ja kun nyt tuota kuvaa katselee, näyttää kuin hajulukko olisi hieman painunut. Pitäisiköhän sen olla kiinnitettynä johonkin, kun nyt roikkuu käytännössä lavuaarin pohjasta liitostensa varassa?
Tuolle iv koneelle on varmaan jonkinlainen vesilukko, sen katsoisin ensimmäisenä ettei ole tyhjentynytKHH lattiaviemäri alkanut pulputtamaan. Mistähän suunnasta ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan?
lattiakaivon ja tuuletuksen välillä varmaan tukosta. eli pulputtaako satunnaisesti itsekseen vai silloin kuin käyttää jotain tiettyä viemäri pistettä. Kokeile laskea allas täynnä vettä eri altaista ja vedä pönttö. ilma putkesta ei pääse pois veden tieltä niin puskee ylös vesilukosta. Rassilla tai huuhtelu letkulla kaivosta eteenpäin linjaa putsaten. tuo iv koneen vesilukko varmaan kytketty lattiakaivon vesilukkoon niin silloin se ei voi aiheuttaa pulputusta muuten kuin tekemällä niin kovan alipaineen tilaan että korvausilma tulee viemäristä.KHH lattiaviemäri alkanut pulputtamaan. Mistähän suunnasta ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan?
Pulputtaa ainakin aamuisin eli ennen kuin valuttaa vettä mihinkään altaaseen. Illalla on pesty pyykkiä eli tuosta pitäisi ainakin valua reilusti vettä kyseiseen viemäriin. Pulputus loppuu, kun kytkee takkatilan päälle eli ylipainetta taloon.
vaikuttaako ikkunan tms avaaminen pulputukseen? onko okt, rivari vai mitä?
Okt, vm 2021. Testaan tuota illalla.
jos tuo olisi minun keittiökaappi niin laittaisisin kyllä silikonilla umpeen vihreällä merkatut kohdat eli kolot joista mahdollinen vuoto voisi päästä "ohitse kaapin"
IV-konehuoneen saa sisällytettyä yllättävän pieneen tilaan. Esim. tuossa kuvan vuonna 2009 valmistuneessa talossa on ylimmän kerroksen ja katon välissä kuvan keskimmäisen päätyasunnon yläpuolella puolikorkea talon keskitetyn täyskoneellisen ilmanvaihdon konehuonetila, johon päästään käytävästä asunnon oven edestä katosta avautuvan luukun ja sieltä laskeutuvien tikkaiden kautta.
Aikamoinen tarina olisi tuon talon ilmanvaihtoon liittyen, mutta ketju ei taida olla oikea.
. Voi myös kuvitella hajua kämpissä, kun WC- ja suihkuasioinnin tuotokset valuvat poistoilmakanavaan katoamisen sijaan hitaasti kaikki asuinhuoneiden puolelle.
Jos sietää wc pöntön rakenteen niin tietää että sen sulku sulkeutuu pikkuhiljaa jollain paineisku jää merkityksettömäksi. Pesukoneliitäntä sitten itsestään ei aiheuta paineiskua vaan pesukoneen magneettiventtiili. Ja tässä taas vaikuttaa putken koko materiaali ja virtausnopeus. Ja tiedän kyllä staattisen ja dynaamisen paineen, kinemaattisen viskositeetin, tiheyden ja virtausnopeuden putkessa vaikutukset paineiskun ja painehäviöihin. Siksi putkien koot ja pituudet pitäisi suunnitella oikein. isompi ja joustavampi putki pienentää paineiskua. Työssäni yleensä vielä mahdollisuuksien mukaan testaan paineiskun mahdollisuuden asennuksen jälkeen. Monesti on tehty liian pitkät vedot liian pienellä putkella. Ja vieläpä pihistelty kannakoinnissa.
Satuit varmaan olemaan ylempien kerrosten asukas ja ne muut alempana?Avataan tätä keissiä täällä, mistä tuli ohimennen mainittua tuolla toisessa ketjussa. Eli perustietoina vuonna 2009 valmistunut pk-seudulla sijaitseva ei-omistusasunto-kerrostalokohde, missä koko talolla yksi ja sama kiinteistöalalla toimiva iso yhtiö omistajana. Talossa keskitetty täyskoneellinen ilmanvaihto, eli tulo- ja poistoilma kulkee koneen kautta ja tietääkseni vain yksi IV-kone, eli kaikki huoneistot saman IV-koneen takana.
Asukaskansiossa ym. asukkaiden ohjeissa kielletään painavasti koskemasta mihinkään ilmanvaihtoon kuuluviin kalusteisiin ja säätöihin, ettei herkkä ilmanvaihto häiriinny. Aika hygieenistä ja tarkkaa siis. Helposti saisi vaikutelman, että ilmanvaihtoon liittyviin asioihin suhtaudutaan vakavasti ja mahdollisesti esim. talon terveys toimivan ilmanvaihdon osalta on korkean prioriteetin ja nopean reagointivasteen asia.
No, todellisuuteen: Asuessani talossa kahtena-kolmena viimeisenä vuotena alkoi ilmetä sitä, että sydäntalvella kovilla pakkasilla ilmeisesti IV-koneen lauhdutin läpijäätyi ja kone tilttasi kokonaan. Kun näin tapahtui, kone oli tavallisesti pois päältä vähintään viikon, välillä useampia viikkoja, yhtäjaksoisesti. Samalla siis koko talon ilmanvaihto oli pois päältä, keskellä kylmintä talvea. Omassa kämpässä alkoi ikkunat huurtua jo ensimmäisen päivän aikana, ja ilma haista paskaiselta ja tuntua muutenkin likaiselta tunneissa ilmanvaihdon pysähtyessä.
Kun koneellinen ilmanvaihto pysähtyi, alkoi ilmanvaihto toimia hitaasti painovoimaisesti vastakkaiseen suuntaan, eli kiertää hyvin hiljaa huoneistoon taaksepäin keittiön liesikuvun ja suihku-WC-tilan katon todella likaisten ja paksut töhnät keränneiden poistoilmakanavien venttiileistä, mitä ei oltu talon olemassaoloaikana koskaan nuohottu, mikä ei ilmeisesti taida sinänsä niin epätavallista poistoilmakanavien kohdalla ollakaan.
Näitä jaksoja kun alkoi tulemaan, niin oletin tietysti alkuun, että siellä on täysi hälytys päällä ja miehet kellon ympäri hiki hatussa korjaamassa ongelmaa. Kun sitten seisahduksen jatkuttua useita päiviä kontaktoin kärsimättömänä isännöitsijää (samalla talon omistaja) ja huoltoa kyselläkseni koska vika saadaan korjattua, niin heillä ei ollut tietoa koko asiasta ja olin ensimmäinen, joka ilmoitti ongelmasta. Ihan toista vastaavaa vertailukohtaa hämmästelyllä ei omalta aikajanalta löydy, koska tuo oli niin merkittävä, ei pelkästään asumisviihtyvyyttä, vaan ylipäänsä asumisen perusedellytyksiä laskenut seikka, että edelleen on vaikea uskoa, miten talossa asui niin välinpitämätöntä ja asumisympäristön olosuhteiden dramaattisesta muutoksesta viis veisaavaa porukkaa, etteivät vähintään ilmoittaneet asiasta eteenpäin. Asuihan samassa talossa useita lapsiperheitä ja muita monihenkisiä talouksia, joissa voin kuvitella, että paukkuu ilmankosteuden ja hiilidioksidin raja-arvot viimeistään parissa tunnissa ilmanvaihdon pysähdyttyä. Kun yhden tutun lapsiperheen isältä asiasta kysyin, niin totesi arkipäiväisesti, että taisivat kai jossain välissä kiinnittää huomiota siihen, että ilma saattoi tuntua hieman tunkkaiselta. Mutta huom., ei siis mainintaa esim. siitä, että koko taloon oli yhtäkkiä laskeutunut täydellinen hiljaisuus äänekkään ilmanvaihdon huminan sijaan, ei mainintaa märistä ja jäätyvistä ikkunoista, joista ei enää viikon jälkeen oikein nähnyt läpi jne.
Itsellä tilanne meni allergisena siihen, että kun nuo jaksot alkoivat kestää yli viikon, niin oli katseltava majoituspaikkaa muualta. Kaksi tai kolme viimeistä talvea talossa oli tuollaisia ja sitten vaihtui maisema. En tiedä mikä on talon ilmanvaihdon toimivuuden tilanne tänä päivänä. Voisin kuitenkin ajatella, että rakenteet ottivat merkittävää kosteusvahinkoa jo tuon muutaman talven aikana, mitä tilannetta katsoin, puhumattakaan siitä, jos sama on jatkunut sen jälkeen.
Olin tietääkseni lähinnä ainoa asukas, joka tuota asiaa huollon kanssa hoiti, kun nyt satuin olemaan vähääkään kiinnostunut terveydestäni. Huoltomiehen sanoin talossa oli kuulemma paska Econetin IV-kone ja heillä oli muutamia muitakin samanlailla talvella tilttaavia Econetin kohteita pk-seudulla, eikä asialle oikein voinut tehdä mitään, muuta kuin odotella lauhempia kelejä ja koneen sulamista.
Jos jotain, niin tapaus jätti ainakin aika välinpitämättömän kuvan siitä, miten vähän talojen omistajat saattavat pahimmillaan sitten lopulta välittää kiinteistöistään, vaikka kaiken maailman sääntö- ja muusta signaloinnista saattaakin saada toisenlaisen kuvan.
Kiitoksia vastauksesta.
Noi vanhojen venttiilien uusimiset on aina hauskaa puuhaa. Tollasessa tilanteessa pitää aina varmistaa ensin tonttisulun toiminta, varsinkin jos venttiiliä ennen mittaria ei saa normaalilla voimalla kiinni. Tonttisulkua saattaa joutua vääntämään edestakas useasti ennen kuin se pitää. Ja sen jälkeen kaikki roska ja ruoste irtoaa siitä tonttisulusta ja on vesimittarilla jos ei suodatinta ole.
Tuo kuuluu vesilaitokselle ainakin täällä. Mittarin jälkeinen taas kiinteistölle.
Vaikka 25 pem liitin biltemasta, saa sisä- ja ulko kierteellä ja vaikka haaroilla. siihen vaan letkunippa tai mitä tahansa kiinni.Mikähän tähän avuksi?
Mökillä on porakaivo, jossa pumppu, maan päällä painevahti ja kuvanmukainen veden ulostuloputki. Putken Ulkohalkaisija on 25 mm ja se on siis täysin sileä tuota pientä ruuvin (?) reikää lukuun ottamatta. Tähän on aiemin saanut letkun kiinni siten, että hankkii riittävän ison letkun jonka saa vedettyä tuohon päälle ja kiristää sen kuvassa näkyvillä klemmareilla.
Mutta nyt jos haluaisi kapeamman letkun tai vaikka haaroittimen, niin onko ideoita miten tähän saisi kiinni jonkun järkevän liittimen? Onko olemassa jotain putkikiinnikkeitä jotka pystyy tuohon kiristämään vai pitääkö hitsata?
No tuo on yksi vaihtoehto juu. Noi klemmarit kyllä alkaa vuotamaan kun niitä on vaikea kiristää riittävän tiukkaan, parista olen vetänyt metallirungon kurttuun holkilla vääntämällä.No mä laittasin sen 25mm letkunpätkän tuohon klemmarilla kiinni . Letkunpätkään supistaja haluttuun kokoon kiinni klemmarilla. Siihen sitten kiinni pienempää letkua tai pistoliitintä tarpeen mukaan.
Sopivan helppo mökkiviritys
Eikö noi pem-liittimet oo muoviletkuille?
polyeteeniputkille ovat, eivät letkuille, letkuille on letkuliittimet. Mutta luultavasti saa tuollaiseen mökkiviritykseen kiristettyä tuon messinkisen version. 25mm toinen vaihtoehto on sitten komposiitti ja se sopii vielä huonommin tuohon.
Osta joku auton ahtoputkeen tarkoitettu kauluksellinen klemmari niin alkaa pitää.
Löytyykö tuossa koossa?
niinhän sitä luulisi mutta kyllä itsekin hetken googlailin niin ei löytynyt.
Kyllä, tuuma on 25,4mm eli 2,5" klemmari on 63,5mm eli melkoisen lailla liian iso 25mm putkelle.No eihän se nyt millilleen tarvitse olla oikean kokoinen kun sitä saa ruuvattua isommaksi tai pienemmäksi.
Jos se 25mm putki on, niin osta 2,5"?
Letkunkiristin
Kestävä kiristin ruostumatonta terästä esimerkiksi ilmansuodatinta tai silikoniletkua varten.www.biltema.fi
Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin...?
T-Pultti Klemmari HD (Ruostumaton kromiteräs) Eikö tuolta löydy, kun 2mm välein on kokoja?
Aivopieruni mun. Tarkoitin 1,5”Kyllä, tuuma on 25,4mm eli 2,5" klemmari on 63,5mm eli melkoisen lailla liian iso 25mm putkelle.
Tuuma – Wikipedia
fi.m.wikipedia.org
edit: ja vielä jos mennään putki puolelle tuuma mitoituksen niin tuuman kierre ei ole 25,4mm halkaisijaltaan vaan se on kierre joka on putkessa jonka reikä om tuuman, kierre on halkaisijaltaan isompi koska putken seinämävahvuus on mukana. Millimitoitukessa taas kyseessä on putken ulkohalkaisija. eli millit=putken ulkohalkaisija, tuumat=on reiän halkaisija.
en tiedä mistä tuo ajatus kumpusi.
