Nuo on monesti normaaleista LVI osista poikkeavia osia, kysy uima-allas tms liikkeistä tai ehkä jopa biltemasta.
Paljun poisto vena on tollanen. Millä nimel noi muoviset putkiosat oikeen löytyy ku pitäis tehä tohon 90ast suoraan ales mutka
paska laatu, sinkkikatoa, valmistusvirhe, materiaalivirhe jne. kyllä niitä vaihtoehtoja on. ei noita nyt mitenkään erityisesti hajoile. ensimmäistä kertaa missään ikinä näen tuolla tavalla hajonneen. VTT:lle tms voi viedä materiaaliturkimuksiin jos haluaa tarkempaa tietoa. Yksi hajonnut suihku kerran meni sinne.Miksiköhän näitä pallosulkuja hajoaa?
Noin 13v vanha pöntön pallosulku ruvennut tihuttaa koskin siihen avaimilla niin se murtui kokonaan. Paska laatu vai jotain muuta?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 219
En ole itse nähnyt koskaan tuolla tavalla hajonnutta. Karat rupeaa toki helposti vuotamaan kääntäessä , kulmasuluista pystyy pyörittämään sisuskalut ulos, joitain karoja on katkennut ym. Kävin yhdellä asukkaalla lauantai aamusta, oli jotenkin onnistunut hanaa asentaessa saamaan karan kokonaan irti ja kasteltua keittiön. Sanoi, että se oli vaan pompannut pois kun käänsi kiinni.. kaikkeen törmää, kun satunnaisesti käytetään myös muita, kun yleisesti käytössä olevia osia. Toki niistä yleisemmin käytössä olevistakin saisi jäädä halvimmat pois käytöstä kokonaan. Sulku joka toimii luotettavasta max takuuajan ei oikein kuulu hyvään rakennustapaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.07.2020
- Viestejä
- 304
Jos toi tuloputki on noin ohutta pidempäänkin ja kaikki kannakointi on saatu tuohon kuvaan, niin ei se sen ihmeempiä tarvi. Eli huonosti asennettu, jokainen täyttökerta heiluttaa tota viritystä. Paineisku on sana mitä haetaan.
Itselläni kanssa kara lentänyt mäkeen vanhasta suluista ja kerran uudesta gustun pöntön sulutsta jäi kara käteen. Oraksen on ns laatutavaraa mutta ne juuri nimenomaan aina vuotaa karan läpi. Parhaita on vanhat fresen sulut, koskaan ei vuoda ja aina toimii.
Paskasti asennettu ja kannakoitu, mutta pönttö nyt ei mitään paineiskua aiheuta...
Ni nyt on uusi sulku haettu ja laitettu. Onhan se sulun molemmilta puolilta suht läheltä kannakoitu. Ei se tuol kiinteen kaapin alla ton nätimpi tarvii olla kun ei sinne näe. Itse en jaksa uskoa että joku paune isku tuota tekisi. Ved
Kupari menee jakotukkiin tuohon kaapin taakse eli noin 50cm sen pituus ja kromi putki noin 80cm ja sit ido asennusletkulla
Edit 2.. itse sulkukuulas ei mitään vikaa, se toimi normisti ja herkästi. Ikuna sitä ei ole käännetty 13v aikana ennen tätä.
Viimeksi muokattu:
voi haljeta. Autossa oli kuparin pätkiä talvella missä oli vettä mutkassa niin oli haljennut. paineilmalla puhaltaa tyhjäksi linja kerrallaan jos haluaa olla varma. Myöskään termostaatti suihkut eivät tyhjene ellei takaiskuja avaa vaikka irrottaisi koko suihkun.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 646
Onko jäspin huoltoukkoja foorumilla?
Mikähän on kun ajattelin vihdoin jäspin tehowatti splitin kytkeä verkkoon, eikä mitään tapahdu kun kaapelin kytkee. Laite ei ilmesty verkkoon, eikä sitä näy edes routerilla. Samaan johtoon kun kytkee läppärin niin toimii heti, eli ei ole verkossa vika.
Vaatiiko tuo jonkun asetuksen räpläämisen vielä että laitteen verkkokortti menee päälle?
Mikähän on kun ajattelin vihdoin jäspin tehowatti splitin kytkeä verkkoon, eikä mitään tapahdu kun kaapelin kytkee. Laite ei ilmesty verkkoon, eikä sitä näy edes routerilla. Samaan johtoon kun kytkee läppärin niin toimii heti, eli ei ole verkossa vika.
Vaatiiko tuo jonkun asetuksen räpläämisen vielä että laitteen verkkokortti menee päälle?
Onkohan siel joku kiinteä ip ja tuurilla eri osoiteavaruudes kun sun koti. Käy verkko asetukset jäspis läpi
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 646
Koitin sekä dhcp päällä, että kiinteällä osoitteella.
Sen verran vielä lisätietoa, että päivitin juuri USB:n kautta uusimman ohjelmiston, mutta ei vaikutusta.
Edit.
Jahas, onkin vain ronkelimpi vissiin kuin muut laitteet. Jätin yhden kytkimen välistä niin alkoi toimia....
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 08.11.2021
- Viestejä
- 30
Mitenkäs keittiön allaskaapin putkien vuotosuojaaminen pitäisi tämmöisessä kaapissa tehdä? Tiskikoneen putket menee suht nätisti kaapin pohjasta läpi ja saa sinetöityä tuolla tiivistysteipillä(/massalla?) vuotokaukaloon, mutta käyttövesi ja viemäröinti on seinässä suht korkealla. Pitäisikö käyttövesi ja viemäri tiivistää vielä jotenkin? Vesiputkien ympärillä on toki nuo suojaputket, joihin putkea pitkin valuva pieni vuoto katoaa helposti...
Ja kun nyt tuota kuvaa katselee, näyttää kuin hajulukko olisi hieman painunut. Pitäisiköhän sen olla kiinnitettynä johonkin, kun nyt roikkuu käytännössä lavuaarin pohjasta liitostensa varassa?
Ja kun nyt tuota kuvaa katselee, näyttää kuin hajulukko olisi hieman painunut. Pitäisiköhän sen olla kiinnitettynä johonkin, kun nyt roikkuu käytännössä lavuaarin pohjasta liitostensa varassa?
- Liittynyt
- 08.11.2021
- Viestejä
- 30
E: tupla
Mitenkäs keittiön allaskaapin putkien vuotosuojaaminen pitäisi tämmöisessä kaapissa tehdä? Tiskikoneen putket menee suht nätisti kaapin pohjasta läpi ja saa sinetöityä tuolla tiivistysteipillä(/massalla?) vuotokaukaloon, mutta käyttövesi ja viemäröinti on seinässä suht korkealla. Pitäisikö käyttövesi ja viemäri tiivistää vielä jotenkin? Vesiputkien ympärillä on toki nuo suojaputket, joihin putkea pitkin valuva pieni vuoto katoaa helposti...
Ja kun nyt tuota kuvaa katselee, näyttää kuin hajulukko olisi hieman painunut. Pitäisiköhän sen olla kiinnitettynä johonkin, kun nyt roikkuu käytännössä lavuaarin pohjasta liitostensa varassa?
Itse vetelisin butyyliteipillä tiiviiksi. vesilukko pitäisi olla kannakoitu. voi vaikka vain siitä keskellä olevasta reiästä ruuvaa sopivasti seinään joko pitkällä ruuvilla tai säätöruuvilla ja parilla mutterilla. Lisäksi lyhentäisin haitariputkea ja kääntäisin viemäriä. ihan turhia mutkia tekee tuossa. ja yleensä vielä haitariputkenkin kannakoisin.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 219
Tuolle iv koneelle on varmaan jonkinlainen vesilukko, sen katsoisin ensimmäisenä ettei ole tyhjentynytKHH lattiaviemäri alkanut pulputtamaan. Mistähän suunnasta ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan?
lattiakaivon ja tuuletuksen välillä varmaan tukosta. eli pulputtaako satunnaisesti itsekseen vai silloin kuin käyttää jotain tiettyä viemäri pistettä. Kokeile laskea allas täynnä vettä eri altaista ja vedä pönttö. ilma putkesta ei pääse pois veden tieltä niin puskee ylös vesilukosta. Rassilla tai huuhtelu letkulla kaivosta eteenpäin linjaa putsaten. tuo iv koneen vesilukko varmaan kytketty lattiakaivon vesilukkoon niin silloin se ei voi aiheuttaa pulputusta muuten kuin tekemällä niin kovan alipaineen tilaan että korvausilma tulee viemäristä.KHH lattiaviemäri alkanut pulputtamaan. Mistähän suunnasta ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan?
Pulputtaa ainakin aamuisin eli ennen kuin valuttaa vettä mihinkään altaaseen. Illalla on pesty pyykkiä eli tuosta pitäisi ainakin valua reilusti vettä kyseiseen viemäriin. Pulputus loppuu, kun kytkee takkatilan päälle eli ylipainetta taloon.
IV-kone on Vallox 145 MV ja tuosta löytyy vesilukko Vesilukko Vallox Silent Klick. Tuo oli tukossa viime vuonna ja sen silloin puhdistin.
Pitäisikö pulputusta kuulua suihkun viemäristä, jos tukos on pidemmällä? Vai rajaako pulputuksen puuttuminen sen tuohon KHH lattiaan?
vaikuttaako ikkunan tms avaaminen pulputukseen? onko okt, rivari vai mitä?
Okt, vm 2021. Testaan tuota illalla.
Vastaavaa asiaa onkin puitu tässä ketjussa aiemmin.
Kysy LVI:stä
Paljonko vanhaan mustaa rautaa olevaan patteriverkostoon uskaltaa pistää menoveden lämpötilaksi? Paisuntasäiliölle oli annettu max. 75 astetta, että sen enempää ei ainakaan. Mut onko olemassa jotain yleistä suositusta tai ohjearvoa minkä yli ei ole hyvä mennä? En kyllä tiedä mikä tuossa...
bbs.io-tech.fi
pinkeliviinica
Tukijäsen
- Liittynyt
- 02.06.2017
- Viestejä
- 647
jos tuo olisi minun keittiökaappi niin laittaisisin kyllä silikonilla umpeen vihreällä merkatut kohdat eli kolot joista mahdollinen vuoto voisi päästä "ohitse kaapin"
pexi putketkin tekee mielestäni järkyttävän mutkan joten itse siirtäisin putket kiinni esim vasemmanpuoleiselle seinälle ja sitten siitä vasta eteenpäin...
toki pitää ottaa huomioon se että jos kaapissa on laatikko tms niin että se mahtuu vielä kulkemaan
Viimeksi muokattu:
IV-konehuoneen saa sisällytettyä yllättävän pieneen tilaan. Esim. tuossa kuvan vuonna 2009 valmistuneessa talossa on ylimmän kerroksen ja katon välissä kuvan keskimmäisen päätyasunnon yläpuolella puolikorkea talon keskitetyn täyskoneellisen ilmanvaihdon konehuonetila, johon päästään käytävästä asunnon oven edestä katosta avautuvan luukun ja sieltä laskeutuvien tikkaiden kautta.
Aikamoinen tarina olisi tuon talon ilmanvaihtoon liittyen, mutta ketju ei taida olla oikea.
Avataan tätä keissiä täällä, mistä tuli ohimennen mainittua tuolla toisessa ketjussa. Eli perustietoina vuonna 2009 valmistunut pk-seudulla sijaitseva ei-omistusasunto-kerrostalokohde, missä koko talolla yksi ja sama kiinteistöalalla toimiva iso yhtiö omistajana. Talossa keskitetty täyskoneellinen ilmanvaihto, eli tulo- ja poistoilma kulkee koneen kautta ja tietääkseni vain yksi IV-kone, eli kaikki huoneistot saman IV-koneen takana.
Asukaskansiossa ym. asukkaiden ohjeissa kielletään painavasti koskemasta mihinkään ilmanvaihtoon kuuluviin kalusteisiin ja säätöihin, ettei herkkä ilmanvaihto häiriinny. Aika hygieenistä ja tarkkaa siis. Helposti saisi vaikutelman, että ilmanvaihtoon liittyviin asioihin suhtaudutaan vakavasti ja mahdollisesti esim. talon terveys toimivan ilmanvaihdon osalta on korkean prioriteetin ja nopean reagointivasteen asia.
No, todellisuuteen: Asuessani talossa kahtena-kolmena viimeisenä vuotena alkoi ilmetä sitä, että sydäntalvella kovilla pakkasilla ilmeisesti IV-koneen lauhdutin läpijäätyi ja kone tilttasi kokonaan. Kun näin tapahtui, kone oli tavallisesti pois päältä vähintään viikon, välillä useampia viikkoja, yhtäjaksoisesti. Samalla siis koko talon ilmanvaihto oli pois päältä, keskellä kylmintä talvea. Omassa kämpässä alkoi ikkunat huurtua jo ensimmäisen päivän aikana, ja ilma haista paskaiselta ja tuntua muutenkin likaiselta tunneissa ilmanvaihdon pysähtyessä.
Kun koneellinen ilmanvaihto pysähtyi, alkoi ilmanvaihto toimia hitaasti painovoimaisesti vastakkaiseen suuntaan, eli kiertää hyvin hiljaa huoneistoon taaksepäin keittiön liesikuvun ja suihku-WC-tilan katon todella likaisten ja paksut töhnät keränneiden poistoilmakanavien venttiileistä, mitä ei oltu talon olemassaoloaikana koskaan nuohottu, mikä ei ilmeisesti taida sinänsä niin epätavallista poistoilmakanavien kohdalla ollakaan.
Näitä jaksoja kun alkoi tulemaan, niin oletin tietysti alkuun, että siellä on täysi hälytys päällä ja miehet kellon ympäri hiki hatussa korjaamassa ongelmaa. Kun sitten seisahduksen jatkuttua useita päiviä kontaktoin kärsimättömänä isännöitsijää (samalla talon omistaja) ja huoltoa kyselläkseni koska vika saadaan korjattua, niin heillä ei ollut tietoa koko asiasta ja olin ensimmäinen, joka ilmoitti ongelmasta. Ihan toista vastaavaa vertailukohtaa hämmästelyllä ei omalta aikajanalta löydy, koska tuo oli niin merkittävä, ei pelkästään asumisviihtyvyyttä, vaan ylipäänsä asumisen perusedellytyksiä laskenut seikka, että edelleen on vaikea uskoa, miten talossa asui niin välinpitämätöntä ja asumisympäristön olosuhteiden dramaattisesta muutoksesta viis veisaavaa porukkaa, etteivät vähintään ilmoittaneet asiasta eteenpäin. Asuihan samassa talossa useita lapsiperheitä ja muita monihenkisiä talouksia, joissa voin kuvitella, että paukkuu ilmankosteuden ja hiilidioksidin raja-arvot viimeistään parissa tunnissa ilmanvaihdon pysähdyttyä. Kun yhden tutun lapsiperheen isältä asiasta kysyin, niin totesi arkipäiväisesti, että taisivat kai jossain välissä kiinnittää huomiota siihen, että ilma saattoi tuntua hieman tunkkaiselta. Mutta huom., ei siis mainintaa esim. siitä, että koko taloon oli yhtäkkiä laskeutunut täydellinen hiljaisuus äänekkään ilmanvaihdon huminan sijaan, ei mainintaa märistä ja jäätyvistä ikkunoista, joista ei enää viikon jälkeen oikein nähnyt läpi jne.
. Voi myös kuvitella hajua kämpissä, kun WC- ja suihkuasioinnin tuotokset valuvat poistoilmakanavaan katoamisen sijaan hitaasti kaikki asuinhuoneiden puolelle.Itsellä tilanne meni allergisena siihen, että kun nuo jaksot alkoivat kestää yli viikon, niin oli katseltava majoituspaikkaa muualta. Kaksi tai kolme viimeistä talvea talossa oli tuollaisia ja sitten vaihtui maisema. En tiedä mikä on talon ilmanvaihdon toimivuuden tilanne tänä päivänä. Voisin kuitenkin ajatella, että rakenteet ottivat merkittävää kosteusvahinkoa jo tuon muutaman talven aikana, mitä tilannetta katsoin, puhumattakaan siitä, jos sama on jatkunut sen jälkeen.
Olin tietääkseni lähinnä ainoa asukas, joka tuota asiaa huollon kanssa hoiti, kun nyt satuin olemaan vähääkään kiinnostunut terveydestäni. Huoltomiehen sanoin talossa oli kuulemma paska Econetin IV-kone ja heillä oli muutamia muitakin samanlailla talvella tilttaavia Econetin kohteita pk-seudulla, eikä asialle oikein voinut tehdä mitään, muuta kuin odotella lauhempia kelejä ja koneen sulamista.
Jos jotain, niin tapaus jätti ainakin aika välinpitämättömän kuvan siitä, miten vähän talojen omistajat saattavat pahimmillaan sitten lopulta välittää kiinteistöistään, vaikka kaiken maailman sääntö- ja muusta signaloinnista saattaakin saada toisenlaisen kuvan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.07.2020
- Viestejä
- 304
Aina kun on virtausta, on myös dynaamista painetta, joka muuttuu paineiskuksi virtauksen pysähtyessä. Onko tämä niin merkittävää, että sillä olisi vaikutusta, sitä voi arvailla, kokeilla taikka laskea. Vaikka paineisku jäisi kyseisen WC-istuimen käytön osalta merkityksettömäksi, niin samassa tilassa lienee ymmärrettävistä syistä myös pesuallashana. Mahdollisesti vaikka itse perkeleen, eli pesukoneliitännän kera, joiden aiheuttamat paineiskut vaikuttavat myös tuohon asennustekniseen kukkaseen.
Jos sietää wc pöntön rakenteen niin tietää että sen sulku sulkeutuu pikkuhiljaa jollain paineisku jää merkityksettömäksi. Pesukoneliitäntä sitten itsestään ei aiheuta paineiskua vaan pesukoneen magneettiventtiili. Ja tässä taas vaikuttaa putken koko materiaali ja virtausnopeus. Ja tiedän kyllä staattisen ja dynaamisen paineen, kinemaattisen viskositeetin, tiheyden ja virtausnopeuden putkessa vaikutukset paineiskun ja painehäviöihin. Siksi putkien koot ja pituudet pitäisi suunnitella oikein. isompi ja joustavampi putki pienentää paineiskua. Työssäni yleensä vielä mahdollisuuksien mukaan testaan paineiskun mahdollisuuden asennuksen jälkeen. Monesti on tehty liian pitkät vedot liian pienellä putkella. Ja vieläpä pihistelty kannakoinnissa.
Satuit varmaan olemaan ylempien kerrosten asukas ja ne muut alempana?Avataan tätä keissiä täällä, mistä tuli ohimennen mainittua tuolla toisessa ketjussa. Eli perustietoina vuonna 2009 valmistunut pk-seudulla sijaitseva ei-omistusasunto-kerrostalokohde, missä koko talolla yksi ja sama kiinteistöalalla toimiva iso yhtiö omistajana. Talossa keskitetty täyskoneellinen ilmanvaihto, eli tulo- ja poistoilma kulkee koneen kautta ja tietääkseni vain yksi IV-kone, eli kaikki huoneistot saman IV-koneen takana.
Asukaskansiossa ym. asukkaiden ohjeissa kielletään painavasti koskemasta mihinkään ilmanvaihtoon kuuluviin kalusteisiin ja säätöihin, ettei herkkä ilmanvaihto häiriinny. Aika hygieenistä ja tarkkaa siis. Helposti saisi vaikutelman, että ilmanvaihtoon liittyviin asioihin suhtaudutaan vakavasti ja mahdollisesti esim. talon terveys toimivan ilmanvaihdon osalta on korkean prioriteetin ja nopean reagointivasteen asia.
No, todellisuuteen: Asuessani talossa kahtena-kolmena viimeisenä vuotena alkoi ilmetä sitä, että sydäntalvella kovilla pakkasilla ilmeisesti IV-koneen lauhdutin läpijäätyi ja kone tilttasi kokonaan. Kun näin tapahtui, kone oli tavallisesti pois päältä vähintään viikon, välillä useampia viikkoja, yhtäjaksoisesti. Samalla siis koko talon ilmanvaihto oli pois päältä, keskellä kylmintä talvea. Omassa kämpässä alkoi ikkunat huurtua jo ensimmäisen päivän aikana, ja ilma haista paskaiselta ja tuntua muutenkin likaiselta tunneissa ilmanvaihdon pysähtyessä.
Kun koneellinen ilmanvaihto pysähtyi, alkoi ilmanvaihto toimia hitaasti painovoimaisesti vastakkaiseen suuntaan, eli kiertää hyvin hiljaa huoneistoon taaksepäin keittiön liesikuvun ja suihku-WC-tilan katon todella likaisten ja paksut töhnät keränneiden poistoilmakanavien venttiileistä, mitä ei oltu talon olemassaoloaikana koskaan nuohottu, mikä ei ilmeisesti taida sinänsä niin epätavallista poistoilmakanavien kohdalla ollakaan.
Näitä jaksoja kun alkoi tulemaan, niin oletin tietysti alkuun, että siellä on täysi hälytys päällä ja miehet kellon ympäri hiki hatussa korjaamassa ongelmaa. Kun sitten seisahduksen jatkuttua useita päiviä kontaktoin kärsimättömänä isännöitsijää (samalla talon omistaja) ja huoltoa kyselläkseni koska vika saadaan korjattua, niin heillä ei ollut tietoa koko asiasta ja olin ensimmäinen, joka ilmoitti ongelmasta. Ihan toista vastaavaa vertailukohtaa hämmästelyllä ei omalta aikajanalta löydy, koska tuo oli niin merkittävä, ei pelkästään asumisviihtyvyyttä, vaan ylipäänsä asumisen perusedellytyksiä laskenut seikka, että edelleen on vaikea uskoa, miten talossa asui niin välinpitämätöntä ja asumisympäristön olosuhteiden dramaattisesta muutoksesta viis veisaavaa porukkaa, etteivät vähintään ilmoittaneet asiasta eteenpäin. Asuihan samassa talossa useita lapsiperheitä ja muita monihenkisiä talouksia, joissa voin kuvitella, että paukkuu ilmankosteuden ja hiilidioksidin raja-arvot viimeistään parissa tunnissa ilmanvaihdon pysähdyttyä. Kun yhden tutun lapsiperheen isältä asiasta kysyin, niin totesi arkipäiväisesti, että taisivat kai jossain välissä kiinnittää huomiota siihen, että ilma saattoi tuntua hieman tunkkaiselta. Mutta huom., ei siis mainintaa esim. siitä, että koko taloon oli yhtäkkiä laskeutunut täydellinen hiljaisuus äänekkään ilmanvaihdon huminan sijaan, ei mainintaa märistä ja jäätyvistä ikkunoista, joista ei enää viikon jälkeen oikein nähnyt läpi jne.
Itsellä tilanne meni allergisena siihen, että kun nuo jaksot alkoivat kestää yli viikon, niin oli katseltava majoituspaikkaa muualta. Kaksi tai kolme viimeistä talvea talossa oli tuollaisia ja sitten vaihtui maisema. En tiedä mikä on talon ilmanvaihdon toimivuuden tilanne tänä päivänä. Voisin kuitenkin ajatella, että rakenteet ottivat merkittävää kosteusvahinkoa jo tuon muutaman talven aikana, mitä tilannetta katsoin, puhumattakaan siitä, jos sama on jatkunut sen jälkeen.
Olin tietääkseni lähinnä ainoa asukas, joka tuota asiaa huollon kanssa hoiti, kun nyt satuin olemaan vähääkään kiinnostunut terveydestäni. Huoltomiehen sanoin talossa oli kuulemma paska Econetin IV-kone ja heillä oli muutamia muitakin samanlailla talvella tilttaavia Econetin kohteita pk-seudulla, eikä asialle oikein voinut tehdä mitään, muuta kuin odotella lauhempia kelejä ja koneen sulamista.
Jos jotain, niin tapaus jätti ainakin aika välinpitämättömän kuvan siitä, miten vähän talojen omistajat saattavat pahimmillaan sitten lopulta välittää kiinteistöistään, vaikka kaiken maailman sääntö- ja muusta signaloinnista saattaakin saada toisenlaisen kuvan.
Korkea rakennus saa alempien kerrosten painovoimaisen ilmanvaihdon toimimaan aika hyvin.
En asunut ylimmässä, mutten myöskään alimmassa kerroksessa.
- Liittynyt
- 07.03.2017
- Viestejä
- 2 085
Omaan asuntoon koitettiin pari vuotta sitten vaihtaa etäluettavaa vesimittaria. Asentaja totesi että ennen vesimittaria oleva sulkuventtiili on niin jumissa, etteih hän uskalla sitä ruveta väen väkisin sulkemaan, joten mittarin vaihto jäi siihen. Nyt vesilaitos on taas tekemässä vesimittareiden vaihtoa. Tälläkertaa vain on teksti, että asunnon omistaja on velvollinen että asiat ovat siinä kunnossa, että vesimittari voidaan vaihtaa. Teksti ei ihan sanatarkasti ollut noin, mutta jokatapauksessa nyt mun hoidettavana on ennen mittarin vaihtoa laittaa tuo sulkuventtiili toimivaksi.
Voiko tuon kuka tahansa putkari tehdä? Käsittääksen tieltä pitää käydä liittymä sulkemassa, että asunnossa olevan sulkuventtiilin voi vaihtaa ilman että vettä tulee paineella sisälle asuntoon. Ja minkälaisista summista puhutaan tälläisistä hommista? Kämpässä on ollut mittarin jälkeen toinen toimiva sulkuventtiili, jolloin olen voinut vesihanojen vaihtoja tehdä, mutta tuo ennen vesimittaria oleva sulku on ihan totaalisen jumissa.
Ja voiko vesilaitos noin vaan vaatia, että asunnon omistaja vaihtaa toimivan sulkuventtiilin jumissa olevan tilalle?
Edit. typot ja luettavuusparannus.
Voiko tuon kuka tahansa putkari tehdä? Käsittääksen tieltä pitää käydä liittymä sulkemassa, että asunnossa olevan sulkuventtiilin voi vaihtaa ilman että vettä tulee paineella sisälle asuntoon. Ja minkälaisista summista puhutaan tälläisistä hommista? Kämpässä on ollut mittarin jälkeen toinen toimiva sulkuventtiili, jolloin olen voinut vesihanojen vaihtoja tehdä, mutta tuo ennen vesimittaria oleva sulku on ihan totaalisen jumissa.
Ja voiko vesilaitos noin vaan vaatia, että asunnon omistaja vaihtaa toimivan sulkuventtiilin jumissa olevan tilalle?
Edit. typot ja luettavuusparannus.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 570
Asunto vai kiinteistö?
Normaalisti tonttisulusta lähtien kaikki kuuluu kiinteistölle, pl. se vesimittari.
Tietääkseni vesilaitokset on noita sulkujakin vaihdellut.
Vesimittarin kulmamallin etuventtiilin lähtöhinta näyttäis olevan siellä 160/170e, hommanahan tuo ei ole kovinkaan kummoinen.
Normaalisti tonttisulusta lähtien kaikki kuuluu kiinteistölle, pl. se vesimittari.
Tietääkseni vesilaitokset on noita sulkujakin vaihdellut.
Vesimittarin kulmamallin etuventtiilin lähtöhinta näyttäis olevan siellä 160/170e, hommanahan tuo ei ole kovinkaan kummoinen.
- Liittynyt
- 07.03.2017
- Viestejä
- 2 085
Kiitoksia vastauksesta.
Kiinteistöhän tämä, eli omasta pussista pitää siis maksaa. Täytyy nyt sitten tuohon vesilaitokseen olla yhteydessä. Pahimmillaanhan alkuperäinen putki halkeaa, kun koittavat sitten irrottaa tuota sulkuventtiiliä, jos on liian tiukasti putkessa kiinni. Raportoidaan sitten takas kun homma on tehty.
Koitan nyt itse vielä saada venttiiliin liikettä vaikka vasaralla kevyesti kopauttamalla.
- Liittynyt
- 11.06.2020
- Viestejä
- 415
Noi vanhojen venttiilien uusimiset on aina hauskaa puuhaa. Tollasessa tilanteessa pitää aina varmistaa ensin tonttisulun toiminta, varsinkin jos venttiiliä ennen mittaria ei saa normaalilla voimalla kiinni. Tonttisulkua saattaa joutua vääntämään edestakas useasti ennen kuin se pitää. Ja sen jälkeen kaikki roska ja ruoste irtoaa siitä tonttisulusta ja on vesimittarilla jos ei suodatinta ole.
Viimeksi muokattu:
Tuo kuuluu vesilaitokselle ainakin täällä. Mittarin jälkeinen taas kiinteistölle.
- Liittynyt
- 07.03.2017
- Viestejä
- 2 085
Jahas. Vesilaitos tulee tekemään päälle satasen hintaan tonttisulun sulun ja aukaisun ja vaihtaa mittarin siinä samalla. Jos haluan samaan aikaan vaihdattaa sulkuventtiilin kämpästä, niin itse joudun hommaamaan putkarin sen homman tekemiseen. Voishan tässä nyt olla mahdollista, että jätän ton jumittuneen sulkuhanan paikoilleen ja vesilaitoksen ukot sitten vaihtaa ton mittarin kun tonttisulku on kiinni.
Mut joo kai se on parempi toi sulkuhana vaihdattaa jos ei kovin hintava nakki ole.
Mut joo kai se on parempi toi sulkuhana vaihdattaa jos ei kovin hintava nakki ole.
Mikähän tähän avuksi?
Mökillä on porakaivo, jossa pumppu, maan päällä painevahti ja kuvanmukainen veden ulostuloputki. Putken Ulkohalkaisija on 25 mm ja se on siis täysin sileä tuota pientä ruuvin (?) reikää lukuun ottamatta. Tähän on aiemin saanut letkun kiinni siten, että hankkii riittävän ison letkun jonka saa vedettyä tuohon päälle ja kiristää sen kuvassa näkyvillä klemmareilla.
Mutta nyt jos haluaisi kapeamman letkun tai vaikka haaroittimen, niin onko ideoita miten tähän saisi kiinni jonkun järkevän liittimen? Onko olemassa jotain putkikiinnikkeitä jotka pystyy tuohon kiristämään vai pitääkö hitsata?
Mökillä on porakaivo, jossa pumppu, maan päällä painevahti ja kuvanmukainen veden ulostuloputki. Putken Ulkohalkaisija on 25 mm ja se on siis täysin sileä tuota pientä ruuvin (?) reikää lukuun ottamatta. Tähän on aiemin saanut letkun kiinni siten, että hankkii riittävän ison letkun jonka saa vedettyä tuohon päälle ja kiristää sen kuvassa näkyvillä klemmareilla.
Mutta nyt jos haluaisi kapeamman letkun tai vaikka haaroittimen, niin onko ideoita miten tähän saisi kiinni jonkun järkevän liittimen? Onko olemassa jotain putkikiinnikkeitä jotka pystyy tuohon kiristämään vai pitääkö hitsata?
Vaikka 25 pem liitin biltemasta, saa sisä- ja ulko kierteellä ja vaikka haaroilla. siihen vaan letkunippa tai mitä tahansa kiinni.Mikähän tähän avuksi?
Mökillä on porakaivo, jossa pumppu, maan päällä painevahti ja kuvanmukainen veden ulostuloputki. Putken Ulkohalkaisija on 25 mm ja se on siis täysin sileä tuota pientä ruuvin (?) reikää lukuun ottamatta. Tähän on aiemin saanut letkun kiinni siten, että hankkii riittävän ison letkun jonka saa vedettyä tuohon päälle ja kiristää sen kuvassa näkyvillä klemmareilla.
Mutta nyt jos haluaisi kapeamman letkun tai vaikka haaroittimen, niin onko ideoita miten tähän saisi kiinni jonkun järkevän liittimen? Onko olemassa jotain putkikiinnikkeitä jotka pystyy tuohon kiristämään vai pitääkö hitsata?
PEM-yhde, suora, 25 mm x 3/4" (R20) Uros
Soveltuu sekä rakennusten sisälle että maan alle Liitin on sijoitettava siten, että sen voi vaihtaa. Maan alle asennettu liitin on voitava kaivaa esille rakennuksen tai kunnallistekniikan rakenteita rikkomatta.
www.biltema.fi
Hanaliitin, 4-tie
Muovia ja alumiinia. Hanoihin, joissa ulkop. kierre 1/2", 3/4" tai 1". Neljä suljettavaa lähtöä, joissa 1/2"-urosliitäntä pikaliittimille.
www.biltema.fi
No tuo on yksi vaihtoehto juu. Noi klemmarit kyllä alkaa vuotamaan kun niitä on vaikea kiristää riittävän tiukkaan, parista olen vetänyt metallirungon kurttuun holkilla vääntämällä.No mä laittasin sen 25mm letkunpätkän tuohon klemmarilla kiinni . Letkunpätkään supistaja haluttuun kokoon kiinni klemmarilla. Siihen sitten kiinni pienempää letkua tai pistoliitintä tarpeen mukaan.
Sopivan helppo mökkiviritys
Eikö noi pem-liittimet oo muoviletkuille?
polyeteeniputkille ovat, eivät letkuille, letkuille on letkuliittimet. Mutta luultavasti saa tuollaiseen mökkiviritykseen kiristettyä tuon messinkisen version. 25mm toinen vaihtoehto on sitten komposiitti ja se sopii vielä huonommin tuohon.
En kyllä tiedä onko tuo bilteman liitin halkaistulla helmellä vai ei. Helan pem liittimet ja TA prk liittimet ainakaan eivät ole.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 074
Osta joku auton ahtoputkeen tarkoitettu kauluksellinen klemmari niin alkaa pitää.
Löytyykö tuossa koossa?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 074
Luulisin että löytyy ihan kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa ko'oissa. Löytyy hakusanalla T-pultti letkunkiristin
niinhän sitä luulisi mutta kyllä itsekin hetken googlailin niin ei löytynyt.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 074
No eihän se nyt millilleen tarvitse olla oikean kokoinen kun sitä saa ruuvattua isommaksi tai pienemmäksi.
Jos se 25mm putki on, niin osta 2,5"?
Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin...?
Jos se 25mm putki on, niin osta 2,5"?
Letkunkiristin
Kestävä kiristin ruostumatonta terästä esimerkiksi ilmansuodatinta tai silikoniletkua varten.
www.biltema.fi
Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin...?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 428
Tuota linkissä olevaa 25mm messinkiliitintä vois kokeilla vaikkakin on muoviputkelle tarkoitettu. Jos ei pidä, niin laittaa putkiteippiä väliin. Valikoimassa myös liitin ulkokierteellä.
www.ikh.fi
LIITIN 3/4 -25MM SK MESSINKI MUOVI-RAUTA - FIX18011 - IKH
- muovi ja rautaputken suora liitin - koko 3/4"- 25 mm sisäkierre - 4,6 kg ja 10 kg putkille imu- ja painepuolelle - vedellä maksimikäyttölämpötila +80°C - soveltuu 50% etanoli+ 50% vesiseokselle - erikoismessinkiä - ACS-laatusertifikaatti - VTT laadunva
Uutiset
-
Asetek julkaisi uuden Ingrid-AIO-alustan
24.5.2025 12:33
-
Tryxin Computex-messuosastolla esiteltiin uusia koteloita ja coolereita
23.5.2025 04:27
-
be quiet! julkaisi uusia AIO-coolereita, virtalähteitä ja pelihiiriä Computex-messuilla
22.5.2025 14:49
-
NZXT paljasti Computexissa uudet kotelonsa ja AIO-coolerinsa
22.5.2025 01:16
-
Hyte esitteli Computexissa pyöreämuotoiset X50- ja X50 Air -kotelot sekä paljon muita uutuuksia
21.5.2025 23:29
