Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Myyntimiehiä on erilaisia. Meilläkin kävi viime vuonna joku vastaava kuvaaja.

Kuvasi keittiöstä käsin, sanoi että näyttää ihan hyvältä ja meni pois. ei yrittänyt myydä turhaa palvelua.

Monet varmasti komission perässä myy turhaakin palvelua ja kalliilla, erityisesti jos asiakas on sen oloinen ettei asiasta mitään ymmärrä.
 
Tuossa kun osoitteen vaihto tuli omakotitaloon niin seuraavan 2kk pihaan kurvasi viikoittain yksi tai useampi ratsu tarkastamaan kattoja, viemäreitä, rännejä, salaojia, ovia jne. Välissä sitten puhelin soi kun laiskimmat soittelivat vain ja kyselivät tarviiko jotain yllämainituista palveluista. Kyllä tuossa heikommalle olisi laskua tullut jos jokaiselta ratsulta olisi ylihintaisen remontin ostanut.

Kaikki paikalle tulleet kyllä taluttelin läpi ihan omasta mielenkiinnosta mitä sanovat millekkin rakenteelle muttei heistä oikein irronnut mitään fiksua.
 
Tuossa kun osoitteen vaihto tuli omakotitaloon niin seuraavan 2kk pihaan kurvasi viikoittain yksi tai useampi ratsu tarkastamaan kattoja, viemäreitä, rännejä, salaojia, ovia jne. Välissä sitten puhelin soi kun laiskimmat soittelivat vain ja kyselivät tarviiko jotain yllämainituista palveluista. Kyllä tuossa heikommalle olisi laskua tullut jos jokaiselta ratsulta olisi ylihintaisen remontin ostanut.

Kaikki paikalle tulleet kyllä taluttelin läpi ihan omasta mielenkiinnosta mitä sanovat millekkin rakenteelle muttei heistä oikein irronnut mitään fiksua.
Itselläni olisi jonkun ajan päästä muutto omakotitaloon, joten jään "innolla" odottamaan noita kaupparatsuja.

Talon edellisen asukkaan (faija) aikana noita remonttikaupustelijoita on kyllä piisannut vuosien varrella, melkoinen pino kaikenlaisia esitteitä erilaisita remonteista kyllä löytyi paperikasoista. Jotain ilmaisia kartoituksia faija oli noilla teettänyt ja aika hurjan kokoisia tarjouksia ja turhia töitä olisi tarjottu. Muunmuassa talon sähköt olisivat ilmeisesti suorastaan hengenvaaralliset ja pitäisi muka välittömästi uusia kun on maadoittamattomia pistorasioita ja tulppasulakkeita jotka muka ovat hirveä turvallisuusriski.
 
Hyviä keinoja tyhjentää käyttöveden (PEX) suojaputki? Putken täyttänyt syy korjattu, mutta vielä olisi suojaputki täynnä vettä ja se pitäisi saada tyhjäksi. Jakotukin pääty näkyvillä, mutta hanakulmaan ei pääse käsiksi avaamatta seinää.
 
Hyviä keinoja tyhjentää käyttöveden (PEX) suojaputki? Putken täyttänyt syy korjattu, mutta vielä olisi suojaputki täynnä vettä ja se pitäisi saada tyhjäksi. Jakotukin pääty näkyvillä, mutta hanakulmaan ei pääse käsiksi avaamatta seinää.
Miten muka hanakulmaan ei pääse käsiksi avaamatta seinää? Ei kai se seinän sisällä ole? Mutta vaihtoehdot on paineilmaa tai imuri. Irroittamalla holkki tai poraamalla siihen pari reikää. Kenen valmistajan hanakulma kyseessä? Niissä on eroja.
 
Miten muka hanakulmaan ei pääse käsiksi avaamatta seinää? Ei kai se seinän sisällä ole? Mutta vaihtoehdot on paineilmaa tai imuri. Irroittamalla holkki tai poraamalla siihen pari reikää. Kenen valmistajan hanakulma kyseessä? Niissä on eroja.
Siis suojaputken toiseen päähän ei pääse käsiksi. Seinästä näkyy vaan ao. tyyppinen kulma läpi. Imurilla jakotukin päästä imeminen ei auta, sillä putkeen ei tule mistään korvausilmaa eikä imuri saa siten imettyä vesiä pois. En tiedä voisiko ainakin osan vedestä saada pois jos samalla työntäisi paineilmaa putkeen.

En osaa sanoa seinän sisältä löytyvän hanakulmarasian valmistajaa vielä tässä kohtaa.

1778824804686.jpeg
 
Eipä varmaan parempaakaan vaihtoehtoa ole kuin paineilmaa putkeen. Kotikompuroilla ei pitäisi mennä mitää rikkikään.
 
Pumppu, pumpun laakerit, pumppuventtiilin lautanen, venttiilit jne.

Ensin tutkitaan löytyykö selkeää lähdettä äänelle. Seuraavaksi kuunnellaan ja tehdään samalla kokeita. Säädetään linjasäätöventtiiliä ja katsotaan vaikuttaako ääneen. Säädetään pumpun kierroksia. suljetaan osia järjestelmästä vuorotellen jne.

Sitten hankitaan flirrin äänikamera ja tutkitaan sillä.

Pumpun kierrosnopeuksia 2 pykälää alaspäin laskemalla ääni katosi kokonaan. Eli pumpun ääni resonoi rakenteita pitkin asuntooni. Kuulemma talveksi tuon joutuu nostamaan isommalle taas, jotta lämpö riittää myös taloyhtiön toiseen taloon joka on vähän kauempana. Asuntoni vaan valitettavasti on lähimpänä lämmönjakohuonetta.. Jotenkin tuo jäi asuntonäytöllä huomaamatta..
 
Siis suojaputken toiseen päähän ei pääse käsiksi. Seinästä näkyy vaan ao. tyyppinen kulma läpi. Imurilla jakotukin päästä imeminen ei auta, sillä putkeen ei tule mistään korvausilmaa eikä imuri saa siten imettyä vesiä pois. En tiedä voisiko ainakin osan vedestä saada pois jos samalla työntäisi paineilmaa putkeen.

En osaa sanoa seinän sisältä löytyvän hanakulmarasian valmistajaa vielä tässä kohtaa.

1778824804686.jpeg
vesi poikki, kulmasulku irti, holkki pois ja imurilla vetäisee tyhjäksi. käänteisessä järjestyksessä takaisin.
 
Ihan potentiaalisen rivitalon yläkerrassa on ns. laiton WC joka on "osakkaan vastuulla". OK no se ei olisi vielä mikään mahdottomuus jos taloyhtiön vakuutuksen sijaan sen saisi vaikka oman kotivakuutuksen piiriin. Mutta korvaako mikään vakuutus jos vessalla ei ole edes rakennuslupaa?

No vakuutusasiat ei ole miksi tänne kirjoitin vaan se että jos vessan haluaa purkaa pois niin millainenkohan projekti se on että osakkaan vastuu ylimääräisistä putkista poistuu (eli käytännössä millainen ylimääräinen tinkivara tuosta muodostuu)? 10-20k€? En luonnollisesti tiedä yhtään miten viemäröinti tai vesiputket on toteutettu eikä tunnu tietävän kukaan muukaan.
 
Tuossa luultavasti ylempänä kysymyksessä oli osittain se että jos puhutaan hanakulmasta, niin se ei itsessään tarkoita että siinä olisi mukana hanakulmarasiaa.
Hanakulma ja hanakulmarasia on kaks eri asiaa. Moni luulee et ne on sama, mut se rasia on se mihin putket päättyy ja kulma on se hanaa varten. Aika moni sekoittaa nämä.
 
Jos on pex ja tietenkin suojaputki niin kyllä siellä silloin on hanakulmarasia eikä hanakulma.
 
Heitän retorisen kysymyksen:
Jos vakuutusyhtiö saisi tietää kokonaisuuden, niin käyttäisikö asiaa hyväksi korvauksen päätöksessä?
Jos korvaus jäisi vakuutuksesta saamatta, joutuisiko taloyhtiön talous lopulta vastuulliseksi vahingon korjaamiseksi?
Uskoisin 5k-10k€ purku+ ennallistaminen+ jätemaksut
Toi purku+ennallistaminen on aina tapauskohtasta, mut 5-10k kuulostaa ihan uskottavalta. Putkien päätysulkemiset ja seinien umpenelaitto on se perusjuttu, mut jos veimäriä joutuu katkaseen lattian alta, ni sit menee äkkiä isommaks. Tossa on aina se rsiki että jos taloyhtiöllä on omat putket jotain kautta siihen kytketty, ni pitää varmistaa ettei vahingossa katkaise niitä.
 
vesi poikki, kulmasulku irti, holkki pois ja imurilla vetäisee tyhjäksi. käänteisessä järjestyksessä takaisin.
Se hanakulmarasian holkin avaaminen voi sitten rikkoa vesieristeen siitä rasian kohdalta, koska yleensä se eriste on tuotu siihen holkin kylkeen. Tai tämä on oma ei ammattilaisen kokemus.
 
Se hanakulmarasian holkin avaaminen voi sitten rikkoa vesieristeen siitä rasian kohdalta, koska yleensä se eriste on tuotu siihen holkin kylkeen. Tai tämä on oma ei ammattilaisen kokemus.
Holkki on muovia mihin vesieriste ei tartu kunnolla. Lukuisia noita on tullut avattua. Mutta tottakai VOI rikkoa. Mitä vanhempi niin sitä suurempi riski, mutta jos vesieriste on jo teknisen käyttöikänsä päässä niin sitten on.
 

Onkohan tuota flltrete suodatinkangasta halvemmalla saatavilla? Ei tuo 40e nyt paha ole pistää 2v välein tuuletusikkunoihin, mutta miksei jos halvemmalla saisi ilman brandi lisää.
Noiden valmistaja näyttäisi myyvän myös metritavarana, ei kokemusta tilaamisesta:
 
"Teknisen tilan" jäätämisen esto?

Vanhemmilla teknisen tilan virkaa hoitaa käytöstä poistuneen navetan karjakeittiö. Lattia betonia ja seinät nähdäkseni rakenteella ulkotiili-ilmarako-sisätiili. Tilaan tulee porakaivolta syöttö, koko matkan reilusti routarajan alle upotettuna, navetan edustalle josta lattian läpi ilman turhia eristeitä ulkoseinän viereen jossa myös 300L rst painevesisäiliö, pumpun painekytkin, lankasuodatin ja lähtö talolle lattian läpi ulkoseinän vierestä, sekin ilman turhia eristeitä. Aiemmin tätä tilaa on, varsinaisen käytön loputtua, pidetty plussalla polttamalla lämminvesipadan alla tulet kerran päivään, rajuilla pakkasilla kahdesti, plus kiertoilmalämmitin varmistimena. Puiden polttaminen koko tilan lämmittämiseksi tuossa tarkoituksessa kuitenkin pidemmän päälle vähän tympeän oloista hommaa, vaikkei juuri muuta maksakaan itselle kuin puiden tekovaivan.

Yksinkertaisin ratkaisu lienee olisi vain todeta notta poltelkoon puita kunnes ihme tapahtuu ja saavat aikaiseksi (eivät saa) remontoida koko talon ja samassa rytäkässä siirtää käyttövesivehkeet taloon sisälle, valmiiksi lämpimään tilaan, tosin siellä ei liikaa tilaa ole, etenkään noin isolle pytylle.

Mutta purkkaratkaisua etsitään ja viestiä runoillessani ehkä keksinkin: Pelkkä saattolämmitys talon lähtöön ei varmaankaan riitä(?) joten eristelevystä laatikko (seinät+katto, ei ainakaan koko laatikon lattiaa?) vesivermeiden ympärille ja sisälle pikkulämppäri? Tämä laatikko vuotaisi lämpöä myös lattiaan, niin pysyisi lähdön paikka siitä seinustalta (kuvitelmani mukaan) aavistuksen lämpimämpänä? Vai kokonaan eristetty lattia laatikkoon ja saattolämmitys extraksi talolle lähtöön?

Herkiten jäätävä kohta mielestäni on talolle lähtevä syöttön lattiaan menevä kohta, oli viime talvena kerran lievästi jäätynyt kun navetan puolelle oli jäänyt vahingossa ovi raolleen. Muutenkin saanut useana vuonna yhtenä-kahtena yönä pitää hanaa tiputtamassa koska tien alituksessa talolle menevä putki laitettu liian pintaan, mutta se on eri juttu se...

Eli laatikko, lämppäri ja lämpömittari lähtöön lattianrajaan ja jos tuntuu että alkaa jäätää, lisää saattolämmityksen tai lämpövuotoa lattiaan? :D
 
Taisin tuossa aiemminkin kysellä täällä maalämmön keruupiirin täyttämisestä kun paine vajuu. No olen nyt parin-kolmen viikon välein sitä täyttänyt aina 1,5 bariin, jonka jälkeen se on vähitellen vajunut aina 0,9 tienoille jonka jälkeen olen tehnyt täytön uusiksi.

Tuntui, että vajumisnopeus hidastui joten ajattelin, että olisiko siellä kuitenkin ollut vaan ilmaa järjestelmässä, mutta nyt kun vajuminen kuitenkin kokoajan jatkuu, kääntyy epäilys jonkun pienen vuodon puolelle. Keruupiirin sihti on aina ollut ihan puhdas, ei hiekkajäämiä tai muuta, joten olettaisin, että vuoto on jossain liitoksissa. Näkyvillä olevien liitosten ympärillä ei kuitenkaan näkynyt mitään erikoista, joten avasin nyt maalämpökonetta itsessään sen verran, että pääsee sinne tsekkaamaan.

Veikkasin, että vuotoa ei tarvitse kovin kauaa enää etsiä jäljistä päätellen.

18195.jpg


Ainakin jotain tuonne on vuotanut, tuo oikealla puolella oleva valkoinen (kuivunut) litku on tullut tuolta jäljen vasemmalla puolella olevan suljetun metallisen osan alta, joten suoraan ei vielä tästä pääse näkemään mikä siellä vuotaa. Myös tuossa kiertopumpun alla oli hieman vihreää jäännettä. Putsailin nyt pohjan ja pitää nyt seurata jos tulisi vielä selkeämpää merkkiä siitä, mistä tarkalleen ottaen tuo tiputtelu johtuu.

Määrät on niin pieniä, että paine kyllä hitaasti laskee, mutta neste ehtii haihtua koneen pohjalta ennen kuin vuotaa minnekään ulkopuolelle, joten havainnointi ilman koneen avaamista on ollut ainakin käytännössä mahdotonta.
 
Olisi tarvetta auringon lämmittämää suihkuvettä puutarhaletkun perässä saada säädettyä suihkulämpöiseksi.. Millainen termari siihen kandee laittaa? siis semmoinen mikä kiinteästi asennetaan piiloon ja sieltä tulee letku viidakkosuihkuun joka ois toivottavasti noin 37ast.
 
Olisi tarvetta auringon lämmittämää suihkuvettä puutarhaletkun perässä saada säädettyä suihkulämpöiseksi.. Millainen termari siihen kandee laittaa? siis semmoinen mikä kiinteästi asennetaan piiloon ja sieltä tulee letku viidakkosuihkuun joka ois toivottavasti noin 37ast.
Sellanen termostaattisekoittaja, missä on säädettävä lämpötila, toimii varmaan parhaiten. Ne on yleens tarkoitettu kiinteään asennukseen ja kestää ulkokäyttöä. Jos laitat sen ennen letkua, niin vesi ehtii jäähtyä matkalla, joten kannattaa ehkä laittaa se lähemmäs sitä suihkua. Tai sit laitat letkun sisään eristeen, mut se on vähän hankalampi.
 
Olisi tarvetta auringon lämmittämää suihkuvettä puutarhaletkun perässä saada säädettyä suihkulämpöiseksi.. Millainen termari siihen kandee laittaa? siis semmoinen mikä kiinteästi asennetaan piiloon ja sieltä tulee letku viidakkosuihkuun joka ois toivottavasti noin 37ast.
koska kysymys oli niin sekava vastaan tämän.

 
Onko auringon lämmittämä suihkuvesi paineistettu?
Mistä tulee sekoitukseen kylmävesi ja onko se paineistettu?

Mikä on viritelmän tarvetta ajava syy, että voisin laajemmin ymmärtää mitä on hyvä ehdottaa?
No puutarhaletkuista tulee painetta..haaroitetaan siitä sit kylmä vesi(ja kuuma tulee toisesta haarasta.. homman idea on viidakkosuihku terdelle.. eli vissiin vaan tommonen perus sekotusventiili.. aattelin että tietäiskö jotain tuohon hommaan jotain .... en tiiä mitä... siksi kysyin
 
No puutarhaletkuista tulee painetta..haaroitetaan siitä sit kylmä vesi(ja kuuma tulee toisesta haarasta.. homman idea on viidakkosuihku terdelle.. eli vissiin vaan tommonen perus sekotusventiili.. aattelin että tietäiskö jotain tuohon hommaan jotain .... en tiiä mitä... siksi kysyin
Ehdottaisin ihan termostaattista suihkusekoittajaa jossa 1/2" lähtö ylöspäin. siitä sitten letkulla tai putkella ylös ja sinne joku haluamansa suihkupää.

edit: tai jos haluaa jotain vankilamallia matkia niin oraksen Sekoitusventti terassin alla, siihen kytketään kylmä ja kuuma vesi takaiskujen kautta, siitä kupariputki ylös, matkalle muisti venttiili tms josta vesi avataan. päähän suihkupää.

Tai joku tälläinen Sekoitusventtiilin perään jos ei jaksa askarrella.
 
kaukolämpö.jpg


Mitenhän tämä kaukolämmön ohjaus toimii? Mitkä näiden potikoiden A ja B tarkoitus on?

Iäkkään sukulaisen vaimo soitteli, että talossa on 30 astetta lämmintä. Pyysin kuvaa säätimestä. Vesikiertoinen lattialämmitys. Kuulemma A on säädetty nyt arvoon -15 ja B jossain 0 ja 1 välillä.

Mitään asiasta tietämättä pähkäilin, että eiköhän sen kierron voisi sammuttaa kesäksi kokonaan? Kuitenkin rouva sanoi, että paluuputket ovat jo ihan kylmät ja vastaavasti lähtö on tulikuuma, vaikka oli venttiiliä kuulemma pienentänyt pari päivää takaperin miltei kiinni asentoon.
 
kaukolämpö.jpg


Mitenhän tämä kaukolämmön ohjaus toimii? Mitkä näiden potikoiden A ja B tarkoitus on?

Iäkkään sukulaisen vaimo soitteli, että talossa on 30 astetta lämmintä. Pyysin kuvaa säätimestä. Vesikiertoinen lattialämmitys. Kuulemma A on säädetty nyt arvoon -15 ja B jossain 0 ja 1 välillä.

Mitään asiasta tietämättä pähkäilin, että eiköhän sen kierron voisi sammuttaa kesäksi kokonaan? Kuitenkin rouva sanoi, että paluuputket ovat jo ihan kylmät ja vastaavasti lähtö on tulikuuma, vaikka oli venttiiliä kuulemma pienentänyt pari päivää takaperin miltei kiinni asentoon.
B säätää lämmityskäyrän jyrkkyyttä ja A tekee korjausta. Mitä hatarampi talo, sen jyrkempi käyrä.

Voi olla hankala säätää kesäkelissä, kun menee pitkään, ennen kuin vaikutukset tuntuvat.

Edit: pitkä aika mennyt, kun ei ole tarvinnut säätää vanhempien vastaavaa, joten täytyi luntata googlesta:

Säädön perusteet
  1. Säätökäyrä: Määrittää, kuinka kuumaa vettä (menovesi) lämmitysjärjestelmään ajetaan eri ulkolämpötiloilla.
  2. Siirto/Perussäätö: Jos talo on aina liian kylmä tai kuuma kaikilla keleillä, säädä peruslämpötilaa (rinnakkaissiirto) ylös tai alas.
  3. Nousu/Jyrkkyys: Jos talo on kylmä vain kovilla pakkasilla, nosta säätökäyrän jyrkkyyttä. Jos taas on liian kuuma pakkasella, loivenna käyrää.
 
B-nuppi on naimisissa sen tarrassa olevan kaavion kanssa, eli missä ulkolämmössä lämmitysvesi on kuinkakin lämmintä, A sit muuttaa sitä veden lämpöä lämpösemmälle tai kylmemmälle ulkolämpötilasta vähääkään välittämättä.
 
B säätää lämmityskäyrän jyrkkyyttä ja A tekee korjausta. Mitä hatarampi talo, sen jyrkempi käyrä.

Voi olla hankala säätää kesäkelissä, kun menee pitkään, ennen kuin vaikutukset tuntuvat.

Edit: pitkä aika mennyt, kun ei ole tarvinnut säätää vanhempien vastaavaa, joten täytyi luntata googlesta:

Säädön perusteet
  1. Säätökäyrä: Määrittää, kuinka kuumaa vettä (menovesi) lämmitysjärjestelmään ajetaan eri ulkolämpötiloilla.
  2. Siirto/Perussäätö: Jos talo on aina liian kylmä tai kuuma kaikilla keleillä, säädä peruslämpötilaa (rinnakkaissiirto) ylös tai alas.
  3. Nousu/Jyrkkyys: Jos talo on kylmä vain kovilla pakkasilla, nosta säätökäyrän jyrkkyyttä. Jos taas on liian kuuma pakkasella, loivenna käyrää.

B-nuppi on naimisissa sen tarrassa olevan kaavion kanssa, eli missä ulkolämmössä lämmitysvesi on kuinkakin lämmintä, A sit muuttaa sitä veden lämpöä lämpösemmälle tai kylmemmälle ulkolämpötilasta vähääkään välittämättä.
Tuntuu siltä, että tuossa talossa on aina se +30 sisällä, olkoon ulkona -20 tai kuten nyt, +20. Pistää miettimään, että näinköhän nuo säädöt tekevät mitään, vai tuuttaako se kiertoon kaiken mitä kaupungin verkosta irtoaa.

Jos nuo säädöt mitkä ilmoitin aiemmin eli A= -15 B= 0,5 ovat olleet kerta jo usean päivän noin, niin luulisi sen lämpötilan jo jonkin verran tippuneen ja etenkin sen lähtevän putken, joka on kuulemma vielä todella kuuma. Jos se venttiili, joka on suljettu tosiaan on kierron sulkeva, niin luulisi niiden putkienkien pian viilentyvän.

Menee tämä järjestelmä kyllä pahasti yli meikäläisen hilseen. Sen takia pohdinkin sitä kierron sulkemista kokonaan lämpimien ajaksi. Kunhan ei vaan nyt ole mennyt joku käyttövesipuoli kiinni ja pian soi puhelin kun ei suihkusta tule kuumaa vettä :)
 
Tuntuu siltä, että tuossa talossa on aina se +30 sisällä, olkoon ulkona -20 tai kuten nyt, +20. Pistää miettimään, että näinköhän nuo säädöt tekevät mitään, vai tuuttaako se kiertoon kaiken mitä kaupungin verkosta irtoaa.

Jos nuo säädöt mitkä ilmoitin aiemmin eli A= -15 B= 0,5 ovat olleet kerta jo usean päivän noin, niin luulisi sen lämpötilan jo jonkin verran tippuneen ja etenkin sen lähtevän putken, joka on kuulemma vielä todella kuuma. Jos se venttiili, joka on suljettu tosiaan on kierron sulkeva, niin luulisi niiden putkienkien pian viilentyvän.

Menee tämä järjestelmä kyllä pahasti yli meikäläisen hilseen. Sen takia pohdinkin sitä kierron sulkemista kokonaan lämpimien ajaksi. Kunhan ei vaan nyt ole mennyt joku käyttövesipuoli kiinni ja pian soi puhelin kun ei suihkusta tule kuumaa vettä :)
Sitenhän sen säätimen pitääkin toimia, että huonelämpö on vakio ulkolämmöstä riippumatta. Mutta tosiaan jos nyt se ei ole mieluisa, eikä tunnu säätyvän, on saattanut jäädä 3-tieventtiili jumiin.

Sieltä pitäisi löytyä moottori joka avaa ja sulkee sitä venttiiliä, se on jossain lämmönvaihtimen ja kiertoon menevien putkien luona.

Toinen, KL-lämmönvaihtimissa on usein myös kesäsulku, se kääntää lämmityksen pois ja jättää käyttöveden kennon käyttöön.

Onko laitteistosta normaalisti huolehtinut nykyisin estynyt tekemään näitä säätöjä? Voisi olla hyvä kysyä putkari/automaatio-kaveri muutamaksi tunniksi neuvomaan ja asettamaan säädöt kohdilleen?

E: Tosiaan, pumppua ei kannata sammuttaa, jumahtaa todennäköisesti kesän aikana, mutta sieltä pitäisi löytyä se ohitus.
 
Noista voi olla myös konkat kuivahtaneet ja säädöt toimii miten sattui. Itsellä piti vastaava vaihtaa noin 30 vuoden iässä Oumaniin.
 
Sitenhän sen säätimen pitääkin toimia, että huonelämpö on vakio ulkolämmöstä riippumatta. Mutta tosiaan jos nyt se ei ole mieluisa, eikä tunnu säätyvän, on saattanut jäädä 3-tieventtiili jumiin.

Sieltä pitäisi löytyä moottori joka avaa ja sulkee sitä venttiiliä, se on jossain lämmönvaihtimen ja kiertoon menevien putkien luona.

Toinen, KL-lämmönvaihtimissa on usein myös kesäsulku, se kääntää lämmityksen pois ja jättää käyttöveden kennon käyttöön.

Onko laitteistosta normaalisti huolehtinut nykyisin estynyt tekemään näitä säätöjä? Voisi olla hyvä kysyä putkari/automaatio-kaveri muutamaksi tunniksi neuvomaan ja asettamaan säädöt kohdilleen?

E: Tosiaan, pumppua ei kannata sammuttaa, jumahtaa todennäköisesti kesän aikana, mutta sieltä pitäisi löytyä se ohitus.
Aiemmin asiaa huolehtinut on tosiaan nyttemmin lievästi sanottuna estynyt asian suhteen.

Tuota kesäsulku-asiaa olisi varmaan järkevintä haarukoida ensitöikseen. Tuntuu nimittäin, että nuo säädöt eivät vaikuta suuntaan taikka toiseen, vaikka niitä on ilmeisesti säädelty talvesta saakka. Aina vain on liian kuuma.

Herää tietysti epäilys säätimen toimivuudesta, kuten @Boulder kokemuksiaan jakoi, että ehkä ihan kaikki ei ole kondiksessa.

Jos tuo ei nyt rupea tokenemaan ja pääsen joskus itsekin paikan päälle lomilla käväisemään, niin pitänee vähän ottaa kuvia järjestelmälstä, jos siitä saisi vähän paremmin osviittaa mistä lähteä sorkkimaan.
 
Pitäisi WC:n lavuaaria nostaa ja hana on kytketty kuvan mukaisesti. Millaisilla tarvikkeilla käyttövesiputkiin saisi fiksuiten pituutta lisää?


1782073870802.png
 
Enintään parikymmentä senttiä (luultavasti n. kymmenen) ja liikkuu samalla paikalla pelkästään ylöspäin.
Pätkä 10mm putkea ja uudet helmet sulkuihin ja sulkujen jälkeiseen liittimeen. Käytännössä vaihdat vaan nykyisen nysän sulun jälkeen pitempään.
 
Osaisiko joku sanoa varmuudella, että onko "vanhan" maalämpöratkaisun ja uudemman välillä jotain yhteensopivuusasioita joita tulisi huomioida? Jos ajatellaan vaikka tilannetta, että on 90-luvun puolella asennettu maalämpö, ja jos maalämpöpumpun uusii tällaisessa tapauksessa, niin voisihan sitä olettaa, että se maassa oleva reikä + letkut sun muut ovat uuteen pumppuun sopivia / teholtaan riittäviä?
 
Osaisiko joku sanoa varmuudella, että onko "vanhan" maalämpöratkaisun ja uudemman välillä jotain yhteensopivuusasioita joita tulisi huomioida? Jos ajatellaan vaikka tilannetta, että on 90-luvun puolella asennettu maalämpö, ja jos maalämpöpumpun uusii tällaisessa tapauksessa, niin voisihan sitä olettaa, että se maassa oleva reikä + letkut sun muut ovat uuteen pumppuun sopivia / teholtaan riittäviä?
Maallikkona sanoisin, että tuohon aikaan on voitu tehdä maalämmölle osamitoitus eli aivan kovimmilla pakkasilla on vastukset tulleet mukaan. Kaivo saattaa siis olla vähän vajaa nyky mittapuulla, mutta eiköhän se papereista selviä ja toimiihan järjestelmä noinkin, mutta lisälämpöä saatetaan tarvita vastuksista tai takalla tms. Maapiirin luulisi saavan kytkettyä mihin tahansa maalämpöpumppuun.
 
Osaisiko joku sanoa varmuudella, että onko "vanhan" maalämpöratkaisun ja uudemman välillä jotain yhteensopivuusasioita joita tulisi huomioida? Jos ajatellaan vaikka tilannetta, että on 90-luvun puolella asennettu maalämpö, ja jos maalämpöpumpun uusii tällaisessa tapauksessa, niin voisihan sitä olettaa, että se maassa oleva reikä + letkut sun muut ovat uuteen pumppuun sopivia / teholtaan riittäviä?
Jos samantehoisen pumpun laitat vanhan tilalle (onko vanha rikki?), niin hyvin sopii yhteen. Eli jos kaivo on ollut riittävän syvä tähän asti eikä esim. vastuksia ole tarvittu pakkasilla, kaivosta tullut liuos ei ole mennyt pahasti pakkaselle ja kämppä on pysynyt lämpimänä, niin ei ongelmia.
 
Saisinko apuja LVI-sanaston hallitsevilta. Halusin autotalliin kunnollisen "tiskipöydän" ja ostin Stalan rosterisen allastason käytettynä parilla kympillä ja säästin satasia (d'oh! sanois Homer Simpson tässä vaiheessa). Tietenkään en saanut niitä hiluja, millä saisi liitettyä altaat viemäriin. Pari kysymystä:

1. Mistä löydän altaisiin sopivan kokoiset pohjaventtiilit ja ne muut kilut ja kalut viemäröidäkseni altaat? Altaan pohjareiän halkaisija on hämmentävät 88mm, näyttää rautakauppojen valmiit pohjaventtiilit olevan halkaisijaltaan luokkaa 60-70mm.

2. Millaisella putkisetillä saan kytkettyä nuo kaksi allasta viemäriputkeen sekä sähköisen boilerin paisuntaventtiilin letkuyhteen kolmanneksi?

Näitä etsiessäni tunnen oloni noloksi, kun LVI-sanasto on kaikille kiertovesipumppua pienemmille hankinnoille ja tarvikkeille niin hukassa. Esim. pohjaventtiiliä tiedän metsästäväni, mutta en tiedä nimiä hakusanoiksi niille viemäröintiputkille kahta allasta varten ja sille letkuliitokselle viemäriputkeen ja nuo altaan aukot vaikuttaa tavallista isommilta niin ettei sopivia löyd kaupasta... Kävin juuri ämpyilemässä hyllyjen välissä kupariputkille kulmat, siniraitaputkelle muoviputken liittimet, niille supparit ja ne sellaiset liitokappaleet missä toisessa päässä on kierre- ja toisessa puserrusliitin.

Nyt ymmärrän paljon paremmin miksi ammattilaiset suosii yhden merkkisiä liittimiä ja muita tarvikkeita...
 
@Sikatiiker
Melkein mistä tahansa rautakaupasta ym Bauhaus ja Puuilo ostat Prevex 2-os vesilukon jossa koripohjaventtiilit 115mm. Menee 50mm viemäriin suoraan tai suppari väliin jos viemäri 75mm.
Varoventtiilin puhallusputkea ei saa kytkeä mihinkään vaan putkenpää oltava avoin. Vedä se altaaseen sille puolelle missä ylivuotoreikä, jos ei ole kaivoa mihin johtaa.
 
@Sikatiiker
Melkein mistä tahansa rautakaupasta ym Bauhaus ja Puuilo ostat Prevex 2-os vesilukon jossa koripohjaventtiilit 115mm. Menee 50mm viemäriin suoraan tai suppari väliin jos viemäri 75mm.
Varoventtiilin puhallusputkea ei saa kytkeä mihinkään vaan putkenpää oltava avoin. Vedä se altaaseen sille puolelle missä ylivuotoreikä, jos ei ole kaivoa mihin johtaa.
Menee 50 muhviin suoraan, ei mene 50 putkeen suoraan.
 
Saisinko apuja LVI-sanaston hallitsevilta. Halusin autotalliin kunnollisen "tiskipöydän" ja ostin Stalan rosterisen allastason käytettynä parilla kympillä ja säästin satasia (d'oh! sanois Homer Simpson tässä vaiheessa). Tietenkään en saanut niitä hiluja, millä saisi liitettyä altaat viemäriin. Pari kysymystä:

1. Mistä löydän altaisiin sopivan kokoiset pohjaventtiilit ja ne muut kilut ja kalut viemäröidäkseni altaat? Altaan pohjareiän halkaisija on hämmentävät 88mm, näyttää rautakauppojen valmiit pohjaventtiilit olevan halkaisijaltaan luokkaa 60-70mm.

2. Millaisella putkisetillä saan kytkettyä nuo kaksi allasta viemäriputkeen sekä sähköisen boilerin paisuntaventtiilin letkuyhteen kolmanneksi?

Näitä etsiessäni tunnen oloni noloksi, kun LVI-sanasto on kaikille kiertovesipumppua pienemmille hankinnoille ja tarvikkeille niin hukassa. Esim. pohjaventtiiliä tiedän metsästäväni, mutta en tiedä nimiä hakusanoiksi niille viemäröintiputkille kahta allasta varten ja sille letkuliitokselle viemäriputkeen ja nuo altaan aukot vaikuttaa tavallista isommilta niin ettei sopivia löyd kaupasta... Kävin juuri ämpyilemässä hyllyjen välissä kupariputkille kulmat, siniraitaputkelle muoviputken liittimet, niille supparit ja ne sellaiset liitokappaleet missä toisessa päässä on kierre- ja toisessa puserrusliitin.

Nyt ymmärrän paljon paremmin miksi ammattilaiset suosii yhden merkkisiä liittimiä ja muita tarvikkeita...
pistä kuvia niin voi selventää. Jossain altaissa on omat pervessit kokonsa joskus. onko altaissa ylivuotoputkea?

varoventtiilille laittaa vaikka faluplastin pystyvesilukon suppilolla. tai johtaa suoraan altaaseen tiputtamaan. Tähän tosin vaikuttaa Varoventtiilin sijainti. onko tasoa korkeammalla vai missä?
 
@Sikatiiker
Melkein mistä tahansa rautakaupasta ym Bauhaus ja Puuilo ostat Prevex 2-os vesilukon jossa koripohjaventtiilit 115mm. Menee 50mm viemäriin suoraan tai suppari väliin jos viemäri 75mm.
Varoventtiilin puhallusputkea ei saa kytkeä mihinkään vaan putkenpää oltava avoin. Vedä se altaaseen sille puolelle missä ylivuotoreikä, jos ei ole kaivoa mihin johtaa.
Niin varoventtiilin putken pää on oltava avoin meinaa, että se täytyy olla vapaana altaassa tai kaivossa? Mulla on siis kaivoon johdettu viemäriputki altaan alla pystyssä.

Edit 3: kiitos vinkkauksesta, toi Prevex näyttääkin just siltä minkä tarvitsen, enkä älynnyt käyttää oikeita hakusanoja! Täytyy ostaa toi mainittu muhvi vielä myös ettei tule taas uusi lähtö kauppaan sovittamisen jälkeen.
pistä kuvia niin voi selventää. Jossain altaissa on omat pervessit kokonsa joskus. onko altaissa ylivuotoputkea?

varoventtiilille laittaa vaikka faluplastin pystyvesilukon suppilolla. tai johtaa suoraan altaaseen tiputtamaan. Tähän tosin vaikuttaa Varoventtiilin sijainti. onko tasoa korkeammalla vai missä?
Ei ole ylivuotoputkea altaissa.

Edit: Ekassa kuvassa alla varoventtiili Jäspin alla oikeanpuoleinen yhde. Pöydän alla kiepillä kylmän veden syöttö 25mm ja alemman kuvan mauserissa altaan reiän tarkka halkaisija.
IMG_1435.jpeg
IMG_1437.jpeg


Edit 2: ei mikään järkevin ratkaisu ostaa random allasta ja alkaa metsästämään osia jälkeenpäin ja haaskata siihen aikaa ja rahaa. Kantapään kautta oppia taasen…
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tuo taitaa olla ihan tavallinen 114mm koripohjaventtiillille, joten lähes mikä tahansa 2-osainnen vesilukko jossa neliönmallinen ylivuoto ja 114mm koripohjaventtiili sopii.
Joudut vetämään pätkän 75/50mm (kumpi vaan helpompi) putkella koska se vesilukonputki ei riitä viemäriin asti.
Varosta vaan jollain putkella altaalle tason päällä.
 
Ylivuoto on altaiden välisessä seinämässä yläosassa.

Totta. My bad, sekoilin kun kirjoittelin noita kuvia ottaessa.
Kyllä tuo taitaa olla ihan tavallinen 114mm koripohjaventtiillille, joten lähes mikä tahansa 2-osainnen vesilukko jossa neliönmallinen ylivuoto ja 114mm koripohjaventtiili sopii.
Joudut vetämään pätkän 75/50mm (kumpi vaan helpompi) putkella koska se vesilukonputki ei riitä viemäriin asti.
Varosta vaan jollain putkella altaalle tason päällä.
Joo, niin se taitaa olla. Jotenkin tuo pohjaventtiilin ja reiän koko hämäsi. Jotenkin en noita 2-osaisiakaan osannut etsiä kun oli nimitykset eri osille hukassa.

Kiitokset avuista!
 
Onkos kellään suositusta putkarista Tampereella? Pitäisi roilota pari putkea ja hanakulmarasia rintsikan kellariin.
 
Tammer-Putkea muutaman kerran käyttänyt ja voin suositella. Ei taida olla halvin, mutta työn jälki ollut oikein hyvää.
 
Onko kukaan purkanut vakiopaineventtiiliä? Alkanut pitää kovaa ulinaa ja näköjään noita säätöosia saa myös varaosina. Otin tuon ison mutterin auki, mutta säätöosa ei silti irtoa rungosta. Heiluu kyllä, mutta ei lähde nostamalla tai pyörittämällä.

Oras
 

Statistiikka

Viestiketjuista
311 016
Viestejä
5 279 711
Jäsenet
83 956
Uusin jäsen
TS1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom